IL: Yliopistot järjestävät valintakokeensa etänä koronaviruksen takia

Pääsykokeet tulee joka vuosi uudestaan, niihin on kaikilla yhtä potkä aika valmistautua, ne mittaavat ajantasaisesti ja kohdistetusti soveltuvuutta juuri tietylle alalle. Ylppärit lipuvat vuosi vuodelta kauemmas menneeseen, joten jos joku nyt on vaihtamassa alaa ja todistusvalinnalla pitäis päästä niin korotushomma on aivan suhteeton. Vrt muutama sata sivua pääsykoemateriaalia vs koko lukion oppimäärä yhdestä tai useammasta aineesta. Esim historian kohdalla tämä olisi noin 10 kurssia. Kumpi on realistinen homma esim päivätyön ja perheen ohella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Sulla ei taida olla koulutussysteemi ihan tuttu, koska ammattakikorkekoulu on nimensä mukaisesti juuri sun aiemmassa lauseessa mainitsema korkeakoulu. En myöskään tiedä mistä tulee tämä ajatus, että amk-opiskelu on aina jotenkin helpompaa. Mulla ainakin meni siellä hermot asioihin, joita ei yliopistolla edes ollut.

Yliopistossa opiskelu sujuu kyllä, jos ala kinnostaa ja pysyy ns. hereillä ja hoitaa hommansa. Pääaineesta ja yliopistosta riippuen opiskelu voi olla aika itsenäistä suorittamista, joka on vain itsestä kiinnii. Tästä pidin ainakin itse. Ammattikorkeassa taas on iso kasa siedettävää, on ryhmätyötä, seminaaria, harjotteluja yms. vääntöä, jossa joutuu myös kaiken mahdollisen henkilödraaman keskelle. 

Myös hakuprosessi on ihan erilainen: yliopistossa hakupisteet ratkaisee, amk:hon haetaan jonkun ihmeen salaisen henkilöarvioinnin mukaan, ja pääsykokeissa tehdään itse kokeen lisäksi esim. ryhmäkeskuteluja, haastatteluja ja leikitään jotain v*tun pupuleikkiä. Ymmärrän siis, että jos hakee esim. sosiaalialalle, on henkilön luonteella oikeasti väliä, mutta henkilöarviointi ei ikinä ole täysin objektiivista. Siellä tottakai ne mieleenjäävät saavat paljon paremman pääsymahdollisuuden "juu tuohan oli se, jolla oli se pirtsakan vihreä paita" eli prosessi muistuttaa enemmän jotain eksentristä ryhmässä tehtävää työhaastattelua, kun pääsykoetta. AMK:ssa mätänee myös sen 4 vuotta ennen kuin saa kanditutkintoa vastaavan arvon ja "maisteritasolle" ei edes pääse, ennenkuin on ollut siinä välissä 2v työelämässä, eli on ne vaatimukset aika erilaisia. Ei välttämättä vaikeampaa, mutta uuvuttavampaa kyllä.

Yliopistossakin on ryhmätöitä ja niitä seminaareja. Et ole varmaan koskaan opiskellut yliopistossa?

Vierailija kirjoitti:

Ainoa tasapuolinen ratkaisu kaikkia kohtaan olisi nyt se, että tänä vuonna ei yliopistoihin valita ketään. Ja ensi vuonna valittaisiin sitten tuplamäärä, jolloin tämän vuoden ja ensi vuoden hakijat pääsisivät yliopistoon.

Joo, pidetään opetustilat tyhjänä vuoden ja opettajat lomautettuna. Sitten seuraavana vuonna rakennetaan kaksinkertaiset opetustilat ja palkataan lisää väkeä, että kaikki mahtuu kursseille. Lääkisläisille pitää pyytää ihmisiä sairastamaan enemmän, että kaikki pääsee harjoittelemaan kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeet tulee joka vuosi uudestaan, niihin on kaikilla yhtä potkä aika valmistautua, ne mittaavat ajantasaisesti ja kohdistetusti soveltuvuutta juuri tietylle alalle. Ylppärit lipuvat vuosi vuodelta kauemmas menneeseen, joten jos joku nyt on vaihtamassa alaa ja todistusvalinnalla pitäis päästä niin korotushomma on aivan suhteeton. Vrt muutama sata sivua pääsykoemateriaalia vs koko lukion oppimäärä yhdestä tai useammasta aineesta. Esim historian kohdalla tämä olisi noin 10 kurssia. Kumpi on realistinen homma esim päivätyön ja perheen ohella?

Korotushomma todellakin on aivan suhteeton pari vuotta sitten valmistuneille. Välissä yo-kokeet on muuttuneet sähköiseksi, eli itse asian opettelun lisäksi pitää opetella vielä käyttämään kokeiden järjestelmää. Ja todellakin vielä jonkin aikaa sitten painotettiin, ettei tarvitse tietää lukiossa mihin hakee eikä haittaa, jos joutuu etsimään omaa alaa. Sitten aivan yhtäkkiä käännettiin ympäri koko systeemi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeet tulee joka vuosi uudestaan, niihin on kaikilla yhtä potkä aika valmistautua, ne mittaavat ajantasaisesti ja kohdistetusti soveltuvuutta juuri tietylle alalle. Ylppärit lipuvat vuosi vuodelta kauemmas menneeseen, joten jos joku nyt on vaihtamassa alaa ja todistusvalinnalla pitäis päästä niin korotushomma on aivan suhteeton. Vrt muutama sata sivua pääsykoemateriaalia vs koko lukion oppimäärä yhdestä tai useammasta aineesta. Esim historian kohdalla tämä olisi noin 10 kurssia. Kumpi on realistinen homma esim päivätyön ja perheen ohella?

Korotushomma todellakin on aivan suhteeton pari vuotta sitten valmistuneille. Välissä yo-kokeet on muuttuneet sähköiseksi, eli itse asian opettelun lisäksi pitää opetella vielä käyttämään kokeiden järjestelmää. Ja todellakin vielä jonkin aikaa sitten painotettiin, ettei tarvitse tietää lukiossa mihin hakee eikä haittaa, jos joutuu etsimään omaa alaa. Sitten aivan yhtäkkiä käännettiin ympäri koko systeemi.

Niinpä. Ja ei ole siitäkään kauaa kun vielä sanottiin ettei niillä arvosanoilla ole mitään väliä, kunhan läpi on päässyt. Todella epäreilua muuttaa säännöt täysin yhtäkkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa tasapuolinen ratkaisu kaikkia kohtaan olisi nyt se, että tänä vuonna ei yliopistoihin valita ketään. Ja ensi vuonna valittaisiin sitten tuplamäärä, jolloin tämän vuoden ja ensi vuoden hakijat pääsisivät yliopistoon.

Joo, pidetään opetustilat tyhjänä vuoden ja opettajat lomautettuna. Sitten seuraavana vuonna rakennetaan kaksinkertaiset opetustilat ja palkataan lisää väkeä, että kaikki mahtuu kursseille. Lääkisläisille pitää pyytää ihmisiä sairastamaan enemmän, että kaikki pääsee harjoittelemaan kaikkea.

Voi olla, että ensi syksynä yliopistot muutenkin pysyvät kiinni ja opetus jatkuu etänä. Tällöin olisi varmaan kaiken puolin helpompaa, kun olisi vähemmän opetettavia.

Toisekseen, jos tänä vuonna ei ketään otettaisi sisälle ja jäisi yksi vuosikurssi välistä ja ensi vuonna sitten ensimmäisen vuosikurssin oppilaita olisi tuplasti, mutta toisen vuosikurssin oppilaita ei ollenkaan. Niin ei tuossa ainakaan mitään kaksinkertaisia opetustiloja tarvittaisi vai miksi he eivät voisi opiskella niissä normaaleissa ensimmäisen ja toisen vuosikurssin tiloissa ja ryhmät vaan jaettaisiin useampaan luokkaan/ luentosaliin? Opettajia tarvittaisiin edelleen sama määrä vai kuinka?

Opiskelijoiden määrä ei lisääntyisi kuin korkeintaan viimeisenä vuotena. Silloin moni vuosikurssi on jo varmaan muutenkin hajaantunut, osa valmistuu hitaammin, osa nopeammin ja osa on jo lopettanut, joka sopivasti vähentää oppilasmäärää viimeiseltä vuodelta.

Kokeita voi olla useina päivinä ja uusinta jos netti tökkii. Valvonta niin ettei itse tiedä kurkkiiko joku. Yhteydet ja videon voi testata vaikka nauhoittamalla omaa puhetta nettikameralle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa tasapuolinen ratkaisu kaikkia kohtaan olisi nyt se, että tänä vuonna ei yliopistoihin valita ketään. Ja ensi vuonna valittaisiin sitten tuplamäärä, jolloin tämän vuoden ja ensi vuoden hakijat pääsisivät yliopistoon.

Joo, pidetään opetustilat tyhjänä vuoden ja opettajat lomautettuna. Sitten seuraavana vuonna rakennetaan kaksinkertaiset opetustilat ja palkataan lisää väkeä, että kaikki mahtuu kursseille. Lääkisläisille pitää pyytää ihmisiä sairastamaan enemmän, että kaikki pääsee harjoittelemaan kaikkea.

Voi olla, että ensi syksynä yliopistot muutenkin pysyvät kiinni ja opetus jatkuu etänä. Tällöin olisi varmaan kaiken puolin helpompaa, kun olisi vähemmän opetettavia.

Toisekseen, jos tänä vuonna ei ketään otettaisi sisälle ja jäisi yksi vuosikurssi välistä ja ensi vuonna sitten ensimmäisen vuosikurssin oppilaita olisi tuplasti, mutta toisen vuosikurssin oppilaita ei ollenkaan. Niin ei tuossa ainakaan mitään kaksinkertaisia opetustiloja tarvittaisi vai miksi he eivät voisi opiskella niissä normaaleissa ensimmäisen ja toisen vuosikurssin tiloissa ja ryhmät vaan jaettaisiin useampaan luokkaan/ luentosaliin? Opettajia tarvittaisiin edelleen sama määrä vai kuinka?

Opiskelijoiden määrä ei lisääntyisi kuin korkeintaan viimeisenä vuotena. Silloin moni vuosikurssi on jo varmaan muutenkin hajaantunut, osa valmistuu hitaammin, osa nopeammin ja osa on jo lopettanut, joka sopivasti vähentää oppilasmäärää viimeiseltä vuodelta.

Kuinka yksinkertainen voi ihminen olla? Se, että esim lääkiksissä olisi 300 opiskelijaa yhtä aikaa opiskelemassa samoja asioita, olisi aivan mahdoton järjestää, kun jo nyt sille noin 150 on vaikea järjestää opetusta. Asiat opetetaan syystä tietyssä järjestyksessä ja kerrallaan voidaan opettaa vain rajalliselle määrälle oppilaita. Tuo sotkisi kaikkien vuosikurssien opetuksen täysin koko siksi aikaa, että tämä tuplavuosikurssi valmistuu.

Kyllä, korona voi vaikuttaa opetukseen syksylläkin, mutta siihen mennessä on pakko järjestää jo ainakin jonkin verran kontaktiopetusta tai koko järjestelmä sekoaa.

Tarkastelin yliopistolakia ja siellä ei pääsykokeisiin itsessään oteta juurikaan kantaa. Kaikilla pitää olla kuitenkin teoreettinen mahdollisuus päästä. Mahdollisuuden suuruus ja määritelmä onkin sitten toinen asia.

Omasta mielestäni tällaisessa tilanteessa todistusvalintojen jälkeiselle osalle pitäisi laatia eri kiintiöitä. Yksi kiintiö olisi max muutamaa vuotta sitten suoritetut ylioppilaskirjoitukset, toinen jo aiemmin suoritetut yliopisto-/ammattikorkeakoulututkinnot ja kolmas ammattikoulusta valmistuneet + hieman kauemmin aikaa sitten suoritetut yo-tutkinnot. Näistä sitten rankataan osa videohaastatteluun, joka on huomattavasti realistisempi kuin joku motivaatiokirje. Joukko pitää vain rajata riittävän pieneksi ennen ko. haastattelua.

Lisäksi tällaisena poikkeusaikana tulisi tarkastella myös hakukohtien järjestystä. Ei ole relevanttia huomioida jokaiselta kuutta eri kohdetta, vaan tarkasteltavat kohteet tulisi rajata esimerkiksi 2-3. Muuten paikkojen täyttämisestä tulee sula mahdottomuus ilman laajempia valintakokeita.

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Sinustako ei ole kallista vuosittain kouluttaa tuhansia opiskelijoita, joista suuri osa ei tule  koskaan valmistumaan. 

Ihan käsittämätöntä lööperiä noitten nettikameroitten ja blokkausohjelmien kanssa. Kyllä jotkut elää ihan fantasiautopiassa.

Vilppikokeet käynnissä. Maskeja ja saleja riittäviin turvaväleihin ei ilmeisesti Suomesta löydy niin paljon, että pääsykokeet saisi järjestettyä vilpin estäen ja hakijoiden oikeusturvan turvaten.

Parhaimmat pääsi todistusvalinnalla, huikee Hkiin 189, jotain. Lunttaskohan joku lääkiksen kokeissa? Toinen vaihe vielä. 

Vierailija kirjoitti:

Parhaimmat pääsi todistusvalinnalla, huikee Hkiin 189, jotain. Lunttaskohan joku lääkiksen kokeissa? Toinen vaihe vielä. 

Oikiksen kokeessa tänään ei ainakaan ollut mitään muita realistisia mahdollisuuksia huijata, kuin laittaa joku muu tekemään koe. En lääkiksen koetta tehnyt, mutta vaikea uskoa, että siinä olisi juurikaan parempia mahdollisuuksia vilpille ollut...