IL: Yliopistot järjestävät valintakokeensa etänä koronaviruksen takia

Vierailija kirjoitti:

Miljoona eri mahdollisuutta vilppiin...

Eihän tuossa tarvitse kuin ottaa hakijan koneeseen etähallintayhteydet auki ja vaikka viisi ihmistä voi ihan rauhassa täytellä samaa koetta.

Tänä vuonna taidetaankin mitata petkutusosaamista haluttujen taitojen sijaan :D

Ja haastattelussa on paikka varmistettu, kun on kysymysten kohdalla "Öö en mä muista" tai "Odotatteko hetken, kun en ymmärtänyt mitä kaveri sanoi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.

On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!

Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?

Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.

On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!

Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?

Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.

Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.

On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!

Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?

Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.

Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään

Tämä tässä näin! Juuri se duunariperheen hiomaton timantti hyötyisi eniten tuosta todistusvalinnasta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Ei ole B:n ja C:n papereilla Ammattikorkeakouluun mitään mahdollisuuksia päästä.

Sillä, mitä arvosanoja jostain yo-kirjoituksista saa, ei pitäisi olla tulevaisuuden kannalta mitään merkitystä. Ne eivät mittaa millään tasolla menestymistä jatko-opinnoissa.

Totta kai ne mittaa. Ei alle M:n papereilla ole mitään asiaa korkekouluun. 

Siinä selvästi kirjoittelee joku katkera lukion kympin oppilas, joka ei olekaan selvinnyt yliopiston pääsykokeista, kun ei soveltumatkaan haluamalleen alalle? :D

Tällaisen kommentin voisi olettaa taas kirjoittavan ihminen joka on ostanut preppauskursseilla paikkansa yliopistosta koska lukio meni huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.

On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!

Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?

Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.

Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään

No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.

Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.

Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.

Voihan sitä lähettää fiksumman kaverin tekemään pääsykokeenkin jos nyt huijata haluaa. Tarpeeksi saman näköinen kaveri kuin omassa henkkarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Ei ole B:n ja C:n papereilla Ammattikorkeakouluun mitään mahdollisuuksia päästä.

Sillä, mitä arvosanoja jostain yo-kirjoituksista saa, ei pitäisi olla tulevaisuuden kannalta mitään merkitystä. Ne eivät mittaa millään tasolla menestymistä jatko-opinnoissa.

Totta kai ne mittaa. Ei alle M:n papereilla ole mitään asiaa korkekouluun. 

Siinä selvästi kirjoittelee joku katkera lukion kympin oppilas, joka ei olekaan selvinnyt yliopiston pääsykokeista, kun ei soveltumatkaan haluamalleen alalle? :D

Tällaisen kommentin voisi olettaa taas kirjoittavan ihminen joka on ostanut preppauskursseilla paikkansa yliopistosta koska lukio meni huonosti.

Lisätään vielä eikä taitoa tai/ja motivaatiota olisi ollut pärjätä numeroita korottamalla, vaan pärjäävämmät olisivat mennet ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.

On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!

Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?

Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.

Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään

No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.

Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.

Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.

Miksi et nyt ymmärrä tätä, se kipinä jos syttyy myöhemmin, voi korottaa numeroita eikö vain.

Pahinta olisi että valinta ei olisi kaikille oikeudenmukainen. Mun mielestä olis hyvä että kaikki kokeet olis vaikka kuukauden myöhemmin ja sit fuksien lukukausikin saisi venyä. Se on aika pieni hinta siitä että valinta on reilu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.

On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!

Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?

Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.

Ja mikähän estää sitä duunariperheen lasta tekemästä hommia lukiossa? Aivan ei mikään

No esimerkiksi se, jos on kasvanut väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, jossa ei pahemmin ole kannustettu koulunkäyntiin. Ihmiset jotka ovat eläneet hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eivät tätä toki voi ymmärtää.

Jos elää hyvin epävakaissa olosuhteissa niin hyvin vaikea on panostaa koulunkäyntiin.

Se kipinä opiskeluun voi herätä vasta myöhemmin kun tajuaa, ettei olekaan niin tyhmä ja surkea mitä on koko ikänsä luullut.

Itse uskon, että nämä monet jotka täälläkin esittävät "menestyneitä lääkäreitä ja yrittäjiä" ovat oikeasti niitä henkilöitä, joilla on kaikki koulut mennyt penkinalle ja he nyt toivovat, että kuukauden kovalla lukemisella he pääsevät haluamaansa kouluun. Ja asian pitäisi pysyä näin sen sijaan, että sitä panostusta pitäisi pitää yllä koko lukion ajan.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta olisi että valinta ei olisi kaikille oikeudenmukainen. Mun mielestä olis hyvä että kaikki kokeet olis vaikka kuukauden myöhemmin ja sit fuksien lukukausikin saisi venyä. Se on aika pieni hinta siitä että valinta on reilu.

Ei tuo korona ole menossa mihinkään varmaan vuoteen. Siksi ei ole mitään järkeä siirtää valintakokeita.

Tänä vuonna pitäisi tehdä poikkeus. Ihmiset sisään todistuksien kautta. Ensivuonna palataan entiselleen. Tänä vuonna pääsevät ne superhyvillä papereilla olevat ensikertalaiset sisään. Ensivuonna on sitten helpompi meidän muidenkin päästä.

Siitä on kyllä olemassa ihan pinokaupalla asiantuntijalausuntoja, että todistusvalinnan lisääminen vain lisää sitä valmennuskurssipainetta ylioppilaskirjoituksiin ja tulevaisuudessa jopa peruskouluun - jotta pääsee parempaan lukioon. Tämä ei ole toivottava tie.

Parempi olisi luopua nykymuotoisesta ylioppilaskokeesta jopa kokonaan ja antaa yliopistojen valita opiskelijansa kuten itse haluavat - eli valintakokeella. Lisäetuna olisi, että lukioissakin voitaisiin keskittyä sisältöjen oppimiseen eikä yo-kokeisiin valmentautumiseen. Tämä on myös yliopistojen ja lukioiden antama viesti. Innostus todistusvalintaan tulee poliitikoilta ja virkamiehiltä, jotka eivät ole päivittäin tekemisissä opetuksen kanssa.

Mutta nämä mietinnät eivät tietenkään liity tämän kevään tilanteeseen. Nyt mennään niillä keinoilla, jotka ovat käytettävissä.

Noita etäpääsykokeitahan tehdään koko ajan ympäri maailmaa. Henkilöllisyys tarkistetaan henkilötodistuksilla, ihan niin kuin live-tilaisuuksissakin. Kamerat päällä nauhoitetaan ja pistokokein tarkistetaan eli ei kannata huijata. Huone täytyy videokuvata jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Olisit myös voinut nostaa lukioarvosanojasi ja päntätä aineistoon joka alalla vaaditaa, lopputulema olisi ollut sama.

Valintakokeet pois, ei niissä ole mitään järkeä!

Tuossa sinun hölinässäsikään ei ole mitään järkeä.

Esimerkki:

Oikikseen todistusvalinnassa otetaan äidinkielen lisäksi huomioon 4 parhaiten pisteitä antavaa ainetta.

Kerttu kirjoitti fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja lyhyestä matematiikasta kaikista L.

Matti kirjoitti yhteiskuntaopista, historiasta, uskonnosta ja filosofiasta kaikista L.

Todistusvalinnalla Kerttu saisi paremmat pisteet, kuin Matti ja pääsisi oikikseen sisään. Miten kukaan voi siltikään väittää, että Kerttu olisi oikikseen Mattia soveltuvampi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Miten ylioppilaskirjoitukset eivät muka todista motivaatiota, niitä numeroitakin voi korottaa, juuri niiltä aineilta jota myös yliopistossa jatketaan ja sinne myös silloin tarvitaan.

Tätä te ette ole pystyneet perustelemaan.

Minun pää- ja sivuaineeni yliopistossa ovat ainakin sellaisia, ettei näitä missään lukiossa opetettu.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.

On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!

Mitä jännää siinä on? Eiköhän juuri sellaiset ihmiset niitä pääsykokeita puolusta, jotka niistä ovat hyötyneet. Minä en ainakaan ylipäänsä ymmärrä mitä ne pääsykokeet ketään haittaavat, jos kerran samalla on suurimmalle osalle todistusvalinta. Meillä aikoinaan lukiossa opokin sanoi, että sen kun panostatte pääsykokeisiin vaan kunnolla. Kuka olisi silloin arvannut, että tämä haku menee tällaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteelliseasä taitaa olla myös tutkijalinja. Mä jotenki ajattelen, että jos jollain huippuälykkäällä on jotain "lääketieteellistä ajattelua" niin otan hänet mieluummin tutkimaan esimerkiksi mun vakavaa sairautta, kun sen mukavan tyypin, jolla ei äly riitä kuitenkaan ihan kehittämään uutta ja viemään lääketiedettä eteenpäin.

"Tutkijalinja" on vain yksi vapaaehtoinen kurssi. Ei se tarkoita sitä etteikö opiskelija joutuisi missään vaiheessa potilaita hoitamaan tai käymään läpi kliinisiä jaksoja. Jos ei ole lainkaan kiinnostunut hoitamaan potilaita, kannattaa hakeutua opiskelemaan biotieteitä. Myös sitä kautta pääsee kehittämään uutta lääketieteen alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.

Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.

Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.

Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.

Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?

Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!

Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)

Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?

Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.

Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.

Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.

Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.

Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.

Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.

On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!

Tota noin, ehkäpä siksi elämässään menestyneitä valintakokeiden puolestapuhujia löytyy, koska näille duunariperheiden hiomattomille timanteille se valintakoe on oikeasti ollut se juttu, johon ekaa kertaa elämässään panostanut, ja kun siinä on pärjännyt se on jäänyt mieleen sinä asiana, joka mahdollisti etenemisen uuteen sosioekonomiseen asemaan?

Ihan selvä peli. Akateemisten perheiden vesat kun on yleensä jo pienestä pitäen opetettu panostamaan koulumenestykseen. Noilla muilla, joilla saattanut olla jopa tosi karut perheolot ja rankka lapsuus, on kypsynyt vasta kahdenkympin korvilla tai myöhemmin se ajatus, että opiskelisi.

Se on juuri näin, mutta eihän nämä kultalusikka suussa syntyneet sitä ymmärrä.