Lue keskustelun säännöt.
IL: Yliopistot järjestävät valintakokeensa etänä koronaviruksen takia
09.04.2020 |
Kannattaakin nyt pyytää juristiystävä kylään oikiksen pääsykokeen aikaan ;)
Kommentit (394)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Upea tarina :) Olet ollut sisukas ja selvasti lahjakas.
Nimenomaan sisu yhdistettynä lahjakkuuteen tuottaa tuollaisia lopputuloksia. Ellet ole tarpeeksi älykäs ja sinnikäs, et ikinä selviäusi 12 opiskeluvuotta pänttäämättä, ja sit yhtenä keväänä lukiessas pääsykokeisiin pääsetkin sisään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet ovat tulleet nyt tiensä päähän. Onhan se ollut typerää, että ällän ylioppilas on voinut jäädä kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Tämä on reilua kaikille.
Miten se on reilua, että alalle soveltumaton ällän ylioppilas saa paikan, kun taas vasta ehkä aikuisiällä opiskelunmakuun päässyt, alasta kiinnostunut ja sille soveltuva, pääsykokeissa hyvin pärjäävä jää sitten ilman?
Sillä aikuisella on sitten nyt motivaatio kohdallaan, kun korottaa yo-arvosanojaan.
tämä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maskit naamalla ja käsidesin kautta suoraan omalle paikalle. Paikat tuplaetäisyydellä normaalista pääsykoe asettelusta. Reilua kaikille. Ja tosiaan ei ainakaan riskialttiimpaa kuin päiväkodeissa kuolaaminen.
Olin viime vuonna auditoriossa, jossa joka toinen paikka oli täytetty. Aika monta auditoriota saa olla, että hakijat saadaan edes 2 metrin etäisyydelle toisistaan kaikkiin ilmansuuntiin.
Ja jos on yhtenäiset penkkirivit, niin kaikkien pitäisi poistua tietyssä järjestyksessä. Keskeltä penkkiriviä ei hypittäisi vessaan tai palauttamaan koe muita aikaisemmin. En tiedä, onko pääsykokeissa aikaa, jolloin aikaisintaan saa poistua, jos on valmis.
Pääsee aiemmin ulos.
Jos olisin parempi kielissä niin varmaan hakisin jo ulkomaille, koska eihän siinä menettäisi mitään. Minulla on tuttuja, jotka ovat päässeet aika helpostikin opiskelemaan ja joissakin kouluissa juuri se ajatus, että otetaan melkein kaikki sisään ja ensimmäinen vuosi ratkaisee miten siinä pärjää ja täytyy saada kursseja kasaan tietty määrä, että pääsee jatkamaan seuraavaan vuoteen. Minusta sekin tapa on ihan hyvä ja monet saavat mahdollisuuden todistuksesta riippumatta. Ainakin joillekin on ollut helpompi päästä ulkomaille. Minulla kuitenkin juuri englanti ollut vaikeaa aina joten sen takia en lähde yrittämään, vaikka muuten olisi melkein sama mihin maahan päätyisin. Sillä nyt ei paljon väliä olisi jos saisin elämääni edes jotenkin eteenpäin, kun oikeasti alkaa pelottaa miten tässä käy. Jotkut venäläiset tuttunikin ovat suoraan sanoen ihan surkeita kielessä ja heillä silti yliopistokoulutus. Mietin vaan, että täällä Suomessa yksikään heistä ei oli opiskelemaan päässyt tai ainakaan opiskeluissa pärjännyt, kun täällä moni hyväkin oppilas on jo liian "huono". Tämä lisäyksenä 153 viestiin.
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen on jo nyt valintakokeidenkin kautta päätynyt tyyppejä joilla ei oikeasti olisi mitään asiaa potilaiden lähellekään. Saati sitten kun sinne tupsahtavat suoraan koulusta kaikki 7 ällän hikarit. Lääketieteelliseen pitäisi ehdottomasti olla soveltuvuuskoe.
Ei välttämättä jos koulutukseen lisätään aineistoa joka lisää sosiaalisiataitoja niitä kun voi opetella, se vaatii tosin älyä mitä luultavasti L oppilailla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei valmis juristi välttämättä osaa paljonkaan auttaa oikiksen pääsykokeessa, varsinkin jos valmistumisesta on pitkä aika työskentelee eri alalla kuin mitä pääsykoekirjat käsittelevät. Ne kysymykset on tehty niin, että pääsykoekirjaa lukematta ei suureen osaan voi vastata. Toki jossain soveltavissa tehtävissä voisi auttaa.
Kaverini on ollut töissä valmennuskurssilla joten luotan, että jotain hän kyllä osaa ;)
Perinteisen malliset pääsykokeet on varmasti monessa paikassa lentänyt roskakoriin sillä päivämäärällä, kun tieto verkkokokeesta tuli. Tiettyjä linjauksia on jo tehty ja kannattaa varautua esimerkiksi verkkohaastatteluun, jos pärjää karsintakokeessa. Ei yliopistoissa pelkkiä idiootteja työskentele, jotka eivät hahmottaisi verkkotenttien ongelmallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin parempi kielissä niin varmaan hakisin jo ulkomaille, koska eihän siinä menettäisi mitään. Minulla on tuttuja, jotka ovat päässeet aika helpostikin opiskelemaan ja joissakin kouluissa juuri se ajatus, että otetaan melkein kaikki sisään ja ensimmäinen vuosi ratkaisee miten siinä pärjää ja täytyy saada kursseja kasaan tietty määrä, että pääsee jatkamaan seuraavaan vuoteen. Minusta sekin tapa on ihan hyvä ja monet saavat mahdollisuuden todistuksesta riippumatta. Ainakin joillekin on ollut helpompi päästä ulkomaille. Minulla kuitenkin juuri englanti ollut vaikeaa aina joten sen takia en lähde yrittämään, vaikka muuten olisi melkein sama mihin maahan päätyisin. Sillä nyt ei paljon väliä olisi jos saisin elämääni edes jotenkin eteenpäin, kun oikeasti alkaa pelottaa miten tässä käy. Jotkut venäläiset tuttunikin ovat suoraan sanoen ihan surkeita kielessä ja heillä silti yliopistokoulutus. Mietin vaan, että täällä Suomessa yksikään heistä ei oli opiskelemaan päässyt tai ainakaan opiskeluissa pärjännyt, kun täällä moni hyväkin oppilas on jo liian "huono". Tämä lisäyksenä 153 viestiin.
Suomessakin iso osa opiskelusta tapahtuu nykyään englanniksi ainakin maisteriopinnoissa koska varsin iso osa opiskelijoista tulee muualta. Iman hyvää englantia ei siis pärjää täälläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääketieteelliseasä taitaa olla myös tutkijalinja. Mä jotenki ajattelen, että jos jollain huippuälykkäällä on jotain "lääketieteellistä ajattelua" niin otan hänet mieluummin tutkimaan esimerkiksi mun vakavaa sairautta, kun sen mukavan tyypin, jolla ei äly riitä kuitenkaan ihan kehittämään uutta ja viemään lääketiedettä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Nyt eletään poikkeusoloja joten todistusvalinta on paras vaihtoehto. Itse kirjoitin hyvät paperit joten en näe tässä mitään ongelmaa. Huonommin kirjoittaneet voivat hakea muihin kouluihin. Tsemppiä kaikille ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Olisit myös voinut nostaa lukioarvosanojasi ja päntätä aineistoon joka alalla vaaditaa, lopputulema olisi ollut sama.
Valintakokeet pois, ei niissä ole mitään järkeä!
.... Paitsi että siinä olisi mennyt yksi ylimääräinen vuosi hukkaan, jos olis pitänyt lukion arvosanoja mennä korottamaan ja vasta seuraavana vuonna hakea... ;)
Lisäksi, moni ala yliopistossa on sellainen, että se vaatii paljon muutakin perehtymistä kuin pelkän lukion oppimäärän. Tästä syystä ei ole hyvä ajatus, että valintakojeet poistetaan kokonaan ja pelkillä yo-numeroilla pääsee sisään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miljoona eri mahdollisuutta vilppiin...
Eihän tuossa tarvitse kuin ottaa hakijan koneeseen etähallintayhteydet auki ja vaikka viisi ihmistä voi ihan rauhassa täytellä samaa koetta.
Tänä vuonna taidetaankin mitata petkutusosaamista haluttujen taitojen sijaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Miten ylioppilaskirjoitukset eivät muka todista motivaatiota, niitä numeroitakin voi korottaa, juuri niiltä aineilta jota myös yliopistossa jatketaan ja sinne myös silloin tarvitaan.
Tätä te ette ole pystyneet perustelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Sä missään lääkiksessä ole opiskellut.
On se jännää, miten kaikki täällä valintakokeiden puolesta puhujat ovat kaikki huippuammateissa opiskelevia menestyjiä, joilla on omat yritykset jne!
Vierailija kirjoitti:
Miljoona eri mahdollisuutta vilppiin...
Eihän tuossa tarvitse kuin ottaa hakijan koneeseen etähallintayhteydet auki ja vaikka viisi ihmistä voi ihan rauhassa täytellä samaa koetta.
Tänä vuonna taidetaankin mitata petkutusosaamista haluttujen taitojen sijaan :D
Kyllähän tuollainen järjestely vaatii luovaa älykkyyttä joten ei ole välttämättä pelkästään negatiivinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.
Ei olla. Itse kannatan täysin pääsykokeita ja jopa pääsykoekirjoja lukiomateriaalin sijaan.
Omaan todella huonot yo-paperit ja pääsin kuitenkin ekalla sisään lääkikseen koska panostin täysillä pääsykokeeseen.
Mielestäni pääsykoe on kaikista tasapuolisin väylä opintoihin. Lisäksi pääsykoeurakka auttaa oppimaan taitoja, joita yliopistossa tarvitsee. Lukion voi suorittaa hyvin arvosanoin vaikka omaisi erittäin huonon opiskeluteknikan. Tämä väkisinkin kostautuu korkeakouluopinnoissa.
Lisäksi pääsykoemateriaali testaa motivaatiota. Uskon, että jatkossa todistusvalinnan yleistyttyä tulee enemmän väärille aloille ajautuneita kun sitä omaa motivaatiota ja kiinnostusta alaan ei ole voinut testata pääsykoekirjallisuuden avulla.
Miten ylioppilaskirjoitukset eivät muka todista motivaatiota, niitä numeroitakin voi korottaa, juuri niiltä aineilta jota myös yliopistossa jatketaan ja sinne myös silloin tarvitaan.
Tätä te ette ole pystyneet perustelemaan.
En nyt voi ottaa kantaa kuin vain opiskelemaani alaan, sillä muista aloista ei ole kokemusta. Lääkiksen pääsykoe on perustunut vuodesta 2012 lukion fy/ke/bi kursseihin tätä ennen oli pääsykoekirja. Itse kävin korottamassa yo-arvosanojani lääkishakua varten ja kyllä se vaan on helppo saada hyvät arvosanat kirjoituksista. Yo-kokeissa pärjää hyvän muistin ja "hauki on kala"-tyyppisen opiskelun avulla. Pääsykokeissa tällainen tekniikka ei enää riitä, vaan tietoa on osattava soveltaa.
Itse olisin ollut täysin hukassa nykyisten opintojeni suhteen ellen olisi viettänyt puoltatoista vuotta pääsykokeeseen lukien. Pääsykoeurakka opetti nimenomaan tuota tiedon soveltamisen taitoa.
Lisäksi pääsykoe on sen verran vaativampi verrattuna yo-kirjoituksiin, että ei sellaista urakkaa jaksa jos motivaatiota ei ole.
-tuo jota lainasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Ei ole B:n ja C:n papereilla Ammattikorkeakouluun mitään mahdollisuuksia päästä.
Sillä, mitä arvosanoja jostain yo-kirjoituksista saa, ei pitäisi olla tulevaisuuden kannalta mitään merkitystä. Ne eivät mittaa millään tasolla menestymistä jatko-opinnoissa.
Totta kai ne mittaa. Ei alle M:n papereilla ole mitään asiaa korkekouluun.
Siinä selvästi kirjoittelee joku katkera lukion kympin oppilas, joka ei olekaan selvinnyt yliopiston pääsykokeista, kun ei soveltumatkaan haluamalleen alalle? :D
Joka tapauksessa tämä kevät on ollut abeille tosi rankka henkisesti. Yo-kirjoitukset aikaistettiin ja tiivistettiin. Ja nyt pitää stressata pääsykokeista.
Oma abi kirjoitti ihan hyvin ainakin alustavissa tuloksissa, mutta pääsykokeisiin valmistautunut myös.
Samoun myös AMK valintakoe, tuli juuri viesti. Mitenköhän lunttaaminen estetään?
Oletteko kaikki valintakoe kannatjatrolleja?
Onko sillä väliä korotatko ylioppilas todistusta vai luetko pääsykokeisiin? Ei ole. Lukioon korottaminen varmistaisi sen että se ei olisi varallisuudesta vaan ahkeruudesta ja älystä kiinni se sisäänpääsy.