Olen luullut olevani aika älykäs mutta saan ihan normaalit pisteet Mensan testeistä

Ainakaan tämän ketjun perusteella ap ei kovin älykkäältä vaikuta.

Millä perusteilla olet rakennellut itsellesi käsityksen, että olet edes "aika älykäs", ap?

Vierailija kirjoitti:

Todella moni luulee noin. Itse rajat ylittäneenä huomaan tämän selvästi. Tuntuu, että lähes poikkeuksetta jokainen korkeakoulun käynyt kuvittelee olevansa älykäs, vaikka niinhän se ei ole. Keskiverto äo on kuitenkin ihan hyvä ja sillä pärjää elämässä joskus jopa paremmin kuin jos olisi todella älykäs. Itse nimittäin olen älykkyyden lisäksi herkkä ja on todella vaikea olla masentumatta kaikesta kokemastaan ja näkemästään. Ainakin siis herkkyyteen yhdistyvä älykkyys on helposti vain vitsaus. On masentavaa ymmärtävää asioita syvällisesti ja laajasti, kun tietää, kuinka huonoja kehityskulkuja ja olosuhteita täällä vallitsee, mutta tyhmemmät vähättelevät niitä eikä muutoksia tehdä.

Tottakai, laumaeläimenä se yhteinen sävel on tärkeämpi ja se syntyy samankaltaisesta ajattelusta. Siitä 96% :sta . Ja se on hidas, hitaampi.  Pitää olla kyky vaikuttaa näihin,  että sillä älyllä olisi jotain merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelun ja oppineisuuden arvostus on sentään jotain. Jotkut voi vaikuttaa sieltä marginaalistakin.  Mitä muutoksia olet itse toteuttanut tyhmiin verrattuna vai onko kysymys liian yksityinen

Vierailija kirjoitti:

No itse en ole pärjännyt muuten elämässä hyvin, enkä ole hyvä ajamaan autoa. Se, mitä ihmettelen, on se, että olen muuten saanut kuitenkin hyvää palautetta kyvystäni ajatella monipuolisesti. Sain koko kouluajan liitettäviä numeroita äidinkielestä ja kiitosta kiinnostavista esseistä, myöskin kielistä olen saanut helposti hyviä numeroita ja ollut usein luokan paras tai muutaman parhaan joukossa. Jos en ole älykäs, niin olenko saanut turhaan tätä hyvää palautetta? Miksi sitten suuri osa muista ei ole saanut niitä kymppejä ja ysejä, joita mulle tipahti helposti kielistä ja lukuaineista (ja tällöinhän järjestelmä olisi toimimaton, jos melkein kaikki saisivat hyviä numeroita)?

Yksi selitys voisi olla joku epätasainen kykyprofiili - matemaattinen lukihäiriö eli dyskalkulia ja/tai hahmottamishäiriö (selittäisi samalla myös autolla ajamisen hankaluuden). Toinen olisi skitsofreeninen taipumus - olen pari kertaa ollut lievässä psykoosissa (ei huumeiden vuoksi vaan ihan luonnostaan), jolloin oli vaikeaa tunnistaa, mikä on todellista ja mikä ei. Älykkyystestin vaikeampia tehtäviä miettiessä tuntuu, että ajatus pomppii liian monessa ratkaisuvaihtoehtomallissa, ja muutan mieltäni jatkuvasti siitä, mitä niistä ryhtyisin tutkimaan. Se saattaa toisaalta olla sama kuin tyhmyys, jos ei vaan tajua, mitä siinä järjestelmällisesti haetaan, ja jos työmuisti on niin lyhyt, että ei kykene tutkimaan niitä ratkaisuvaihtoehtoja mitä mieleen tulee. Tai ehkä osa keksimistäni ratkaisusuunnista on alunperin epäloogisia ja hukkaan niihin vain aikaa (jälleen sama asia kuin epä-älykkyys).

Se mitä ihmettelen on, mikä selittää hyvän tulokseni tietyillä osa-alueilla, jos älykkyystestin tulos on oikea. Yksinkertaisin selitys on se, että normaaliälykkyyteen liittyy joku kompensoiva ominaisuus, jolla saan aikaan älykkyyden vaikutelman ja joka lisää kykyäni oppia esimerkiksi kieliä helposti. Näitä voisi olla vaikka hyvä mielikuvitus tai lievä autismi. Työllä hyvät numeroni eivät ainakaan selity, koska olen aina ollut laiska myös koulussa. Toinen, ja itselle mieluisampi vaihtoehto olisi toki se, että jokin hieman piilossa oleva ominaisuuteni jarruttaa minua menestymästä hyvin Mensan testissä. Ap

115 on keskimääräistä huomattavasti älykkäämpi, niin paljon, että eron huomaa tai ei tarvitse ponnistella samoihin tuloksiin, joihin monien muiden tarvitsee. Koulussa edelleen suurin osa on sinua tyhmempää porukkaa.

Mensan lukuihin yltäviä on oikeasti prosentuaalisesti vähän. Eli jokainen, joka tuntee itsensä keskimääräistä älykkäämmääksi, ei tietenkään pääse sinne asti.

Vaikea sanoa, kuinka näkyy sitten ero esim. 120 ja 130 pisteissä, kummatkin jo älykkäitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kärsin adhd:sta ja aspergerin syndroomasta. Kun kävin maksetuissa testeissä ja sain luvun 88 pistettä, niin testin pitäjä totesi että adhd:n ja aspergerin syndrooman takia minun pitää kerrata tulos kolmella.

Minulla oli masennusta kun tein testin sain jotain 90 pinnaa.

Testin pitäjä totesi että voisin lisätä siihen noin 60 pistettä lisää niin testin tulos näyttäisi enemmän realistisemmalta.

Masennushan tunnetusti ottaa veronsa.

Johan on selitykset.

Minäkin saisin älykkyystesteissä monta kymmentä pistettä paremman tuloksen, jollen tekisi niin pirusti virheitä.

Älykkyyteen ei kuulu kipailu siitä kuka on älykkäin.

Et taida olla itse mikään ruudinkeksijä.

Jos asiaa ei mitata ja joku ei saa korkeampia pisteitä, niin miten älykkyys sitten todistetaan, ellei kilpailla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykäs - sekä viisas - ihminen ei korosta tai tuo esille omaa ''älykkyyttään'' tai ''viisauttaan'' eikä myöskään aseta itseänsä muiden yläpuolelle.

Älykkyydellä ja viisaudella ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään. Moraali ja äly eivät nekään kulje käsi kädessä.

Huippuälykäs ihminen yleensä tietää olevansa joissakin asioissa korkealla muiden yläpuolella. Hän on monelta kannalta fiksu, jos ei tuo sitä esille muualla kuin tilanteissa, joissa sitä tarvitaan.

Jossain kuulin mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla: älykäs selviää sellaisista tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Vanha lausahdus, joka ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että viisaskin voi joutua vaikeisiin tilanteisiin. Älykkyys ei katoa, mutta viisaus voi kadota.

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan tämän ketjun perusteella ap ei kovin älykkäältä vaikuta.

Millä perusteilla olet rakennellut itsellesi käsityksen, että olet edes "aika älykäs", ap?

Älykkyyteen kuuluu kilpailullisuus, riidanhalukkuus ja kova halu tuhota toinen tai ainakin alistaa toinen alemmas kuin itse on.

Vierailija kirjoitti:

Siis mä sain siitä Suomen Mensan sivujen nettitestistä 112 ja 115. Norjan Mensan nettitestistä sain 102 pistettä. Senkin tein toistamiseen ja sain uudestaan suunnilleen sata. Oikeaa Mensan testiä en ole käynyt kokeilemassa. Sekin ihmetyttää, miksi toisesta sain noinkin paljon korkeamman pistemäärän kuin toisesta? Samanlaisiahan niiden pitäisi olla, ja yli 10 pistettä eroa on kuitenkin aika paljon. Ap

Mä oon luullu, että kaikki saa siitä aina n. 130 tulokseksi, jotta houkuttelevat ihmisiä testeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee. Ne, jotka pitävät itseään ihan hälvetin fiksuina ja kaikkia muita idiootteina ovat yleensä niitä 85-115 pojon tyyppejä. Sitten taas ne, jotka kokevat syvää epävarmuutta ja itse-epäilyä, eivät löydä porukkaansa eivätkä paikkaansa ja pitävät itseään idiootteina ovatkin niitä 125+ äo:n omaavia.

Suoriutumisen ja sopeutumisen kannalta lienee helpointa olla siinä 120:n hujakoilla.

Minun mielestäni kuulostaa kyllä aika epäuskottavalta. Tiedän, mikä dunning-kruger -efekti on, ja uskon hyvin, että tyhmimmästä päästä olevat ymmärtävät älykkyyttä niin vähän, että saattavat aika heikoilla perusteilla luulla olevansa älykkäitä. Mutta jos joku oikeasti älykäs ihminen ei tiedä olevansa älykäs, niin sitä on vähän vaikea ymmärtää. Kai hän on jossain vaiheessa huomannut, että pystyy esimerkiksi lukemaan vaikeita kirjoja siinä missä suurinta osaa ikätovereista ne eivät kiinnosta ollenkaan? Miten he edes voivat olla älykkäitä, jos eivät mistään huomaa toisten älyn vähyyttä ja omaa älykkyyttään? Ap

Huomaa ettet tajua mistä puhutaan. Aika harvan kirjan lukemiseen tarvitaan edes 130 äo.

Tuolla tavalla voit erotella 80 äo:n 105:stä.

Niin. Oletan, että älykkäitä ei kiinnosta helpot kirjat vaan lukevat sellaisia, mitkä kiinnostavat itseä eli sopivat omalle älykkyystasolle. Kyllä sellaisia kirjoja on kirjoitettu varmasti paljon ja älykäs ihminen osaa niitä etsiä vaikkapa kirjastosta. Vai mitä haet tuolla kommentilla? Väitätkö, että älykkäät eivät edes lue, koska se suurin osa kirjoista on heille humpuukia? Ap

Huoh. Kerropa nyt sitten mitä kirjaa ei 105 äo henkilö kykene lukemaan? Se on vain kielen ymmärtämistä. Tottakai minä tajuan vaikka Platonin Valtion paremmin kun luen sen mutta kyllä jokainen lukutaitoinen kykenee sen lukemaan. En minä kykene sillä perusteella luokittelemaan yhtään mitään. Ne jotka luokittelevat omaa älyään tuolla perustein erottelevat itseään vähä-älyisistä. Ei suinkaan keskiverrosta.

No kuka tahansa pystyy väkisin lukemaan minkä tahansa kirjan, mutta ei ymmärtämään. Alle normaaliälyistä ihmistä ei edes kiinnosta Platonin Valtio. Normaaliälyistä voisi kiinnostaa klassikot, vaikka Dostojevski. Itselleni Black Swan oli sellainen lukukokemus, missä oli sopivasti helppoja asioita ja myös jotain uutta ja yllättävää. Sitten Ayn Randin eräs teos meni aika lailla yli hilseen, luin johonkin puoleenväliin enkä vieläkään oikein tajunnut mitään. Kuvittelen, että joku minua älykkäämpi joka on kiinnostunut esimerkiksi tähtitieteestä, lukee yleisteoksien päälle paljon edistyneempää settiä, jotain missä on jotain hämäriä laskukaavoja ym. jännää. Eräs älykkäänä pitämäni ihminen lukee ja ilmeisesti tietää paljon dna:sta. Tällaisia ajatuksia tuli mieleen. Ap

Eli keskivertolukeminen tarkoittaa Dostojevskiä...? LOL. Oletko lukenut yhtäkään Dostojevskin kirjaa?

Olen lukenut - Ap

Minkä niistä? Rikos ja rangaistus...? Dostojevski ei todellakaan ole mitään kevyttä keskiverto luettavaa. Tai siis kuka tahansa tietty lukee minkä tahansa kirjan, mutta että vielä ymmärtäisi jotain... 

Tuollaiset kommentit saa minut aina epäilemään etten tajua jotain. Dostojevski on ihan perus kaunokirjallisuutta jota luetaan lukion äidinkielentunnilla. Lukio on suunnattu ihan tavalliselle 100 äo:lle. Tuntuu ettei eletä samassa todellisuudessa. Eri

Itse olen alkanut nojata sellaiseen uskomukseen (todistettua tietoa ei ole olemassakaan), että älykkyyttä ei ole olemassakaan.

ÄO:n mittaus sellaisenaan on kuin kehittäisi testin, jossa mitataan vaikkapa rakkautta.

Jokainen varmasti tuntee olevansa muita älykkäämpi ja rakastetumpi.

Mä sain 117. Pidän itseäni ihan keskivertoälykkäänä. Niistä 35 kuviopäättely kysymyksistä ekat 25 oli tosi helppoja, viimeiset 10 aika hepreaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee. Ne, jotka pitävät itseään ihan hälvetin fiksuina ja kaikkia muita idiootteina ovat yleensä niitä 85-115 pojon tyyppejä. Sitten taas ne, jotka kokevat syvää epävarmuutta ja itse-epäilyä, eivät löydä porukkaansa eivätkä paikkaansa ja pitävät itseään idiootteina ovatkin niitä 125+ äo:n omaavia.

Suoriutumisen ja sopeutumisen kannalta lienee helpointa olla siinä 120:n hujakoilla.

Minun mielestäni kuulostaa kyllä aika epäuskottavalta. Tiedän, mikä dunning-kruger -efekti on, ja uskon hyvin, että tyhmimmästä päästä olevat ymmärtävät älykkyyttä niin vähän, että saattavat aika heikoilla perusteilla luulla olevansa älykkäitä. Mutta jos joku oikeasti älykäs ihminen ei tiedä olevansa älykäs, niin sitä on vähän vaikea ymmärtää. Kai hän on jossain vaiheessa huomannut, että pystyy esimerkiksi lukemaan vaikeita kirjoja siinä missä suurinta osaa ikätovereista ne eivät kiinnosta ollenkaan? Miten he edes voivat olla älykkäitä, jos eivät mistään huomaa toisten älyn vähyyttä ja omaa älykkyyttään? Ap

Huomaa ettet tajua mistä puhutaan. Aika harvan kirjan lukemiseen tarvitaan edes 130 äo.

Tuolla tavalla voit erotella 80 äo:n 105:stä.

Niin. Oletan, että älykkäitä ei kiinnosta helpot kirjat vaan lukevat sellaisia, mitkä kiinnostavat itseä eli sopivat omalle älykkyystasolle. Kyllä sellaisia kirjoja on kirjoitettu varmasti paljon ja älykäs ihminen osaa niitä etsiä vaikkapa kirjastosta. Vai mitä haet tuolla kommentilla? Väitätkö, että älykkäät eivät edes lue, koska se suurin osa kirjoista on heille humpuukia? Ap

Huoh. Kerropa nyt sitten mitä kirjaa ei 105 äo henkilö kykene lukemaan? Se on vain kielen ymmärtämistä. Tottakai minä tajuan vaikka Platonin Valtion paremmin kun luen sen mutta kyllä jokainen lukutaitoinen kykenee sen lukemaan. En minä kykene sillä perusteella luokittelemaan yhtään mitään. Ne jotka luokittelevat omaa älyään tuolla perustein erottelevat itseään vähä-älyisistä. Ei suinkaan keskiverrosta.

No kuka tahansa pystyy väkisin lukemaan minkä tahansa kirjan, mutta ei ymmärtämään. Alle normaaliälyistä ihmistä ei edes kiinnosta Platonin Valtio. Normaaliälyistä voisi kiinnostaa klassikot, vaikka Dostojevski. Itselleni Black Swan oli sellainen lukukokemus, missä oli sopivasti helppoja asioita ja myös jotain uutta ja yllättävää. Sitten Ayn Randin eräs teos meni aika lailla yli hilseen, luin johonkin puoleenväliin enkä vieläkään oikein tajunnut mitään. Kuvittelen, että joku minua älykkäämpi joka on kiinnostunut esimerkiksi tähtitieteestä, lukee yleisteoksien päälle paljon edistyneempää settiä, jotain missä on jotain hämäriä laskukaavoja ym. jännää. Eräs älykkäänä pitämäni ihminen lukee ja ilmeisesti tietää paljon dna:sta. Tällaisia ajatuksia tuli mieleen. Ap

Eli keskivertolukeminen tarkoittaa Dostojevskiä...? LOL. Oletko lukenut yhtäkään Dostojevskin kirjaa?

Olen lukenut - Ap

Minkä niistä? Rikos ja rangaistus...? Dostojevski ei todellakaan ole mitään kevyttä keskiverto luettavaa. Tai siis kuka tahansa tietty lukee minkä tahansa kirjan, mutta että vielä ymmärtäisi jotain... 

Tuollaiset kommentit saa minut aina epäilemään etten tajua jotain. Dostojevski on ihan perus kaunokirjallisuutta jota luetaan lukion äidinkielentunnilla. Lukio on suunnattu ihan tavalliselle 100 äo:lle. Tuntuu ettei eletä samassa todellisuudessa. Eri

Minusta tuntuu että olet tuota lainaamaasi henkilöä älykkäämpi.

Kuitenkin sillä erotuksella että ehkä pari pistettä minua vähemmän älykkäämpi.

Miellytät minua todella paljon. Olemme hyvin samalaisia, mutta sillä erotuksella.

Uakokaa tai älkää, mutta fakta on se, että puolet suomalaisista on keskimääräistä suomalaista tyhmempiä. Jos Sinun täytyy kysyä, millä minä tämän perustelen, niin tiedän heti mihin ryhmään Sinä kuulut!

Vierailija kirjoitti:

Minä sain itse testistä 92. Lisäsin paperiin kuitenkin itse ykkösen eteen, ja tulos olikin 192.

Aika harvalla riittää älykkyys tähän.

Nyt lens kahvit nenästä! 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee. Ne, jotka pitävät itseään ihan hälvetin fiksuina ja kaikkia muita idiootteina ovat yleensä niitä 85-115 pojon tyyppejä. Sitten taas ne, jotka kokevat syvää epävarmuutta ja itse-epäilyä, eivät löydä porukkaansa eivätkä paikkaansa ja pitävät itseään idiootteina ovatkin niitä 125+ äo:n omaavia.

Suoriutumisen ja sopeutumisen kannalta lienee helpointa olla siinä 120:n hujakoilla.

Minun mielestäni kuulostaa kyllä aika epäuskottavalta. Tiedän, mikä dunning-kruger -efekti on, ja uskon hyvin, että tyhmimmästä päästä olevat ymmärtävät älykkyyttä niin vähän, että saattavat aika heikoilla perusteilla luulla olevansa älykkäitä. Mutta jos joku oikeasti älykäs ihminen ei tiedä olevansa älykäs, niin sitä on vähän vaikea ymmärtää. Kai hän on jossain vaiheessa huomannut, että pystyy esimerkiksi lukemaan vaikeita kirjoja siinä missä suurinta osaa ikätovereista ne eivät kiinnosta ollenkaan? Miten he edes voivat olla älykkäitä, jos eivät mistään huomaa toisten älyn vähyyttä ja omaa älykkyyttään? Ap

Huomaa ettet tajua mistä puhutaan. Aika harvan kirjan lukemiseen tarvitaan edes 130 äo.

Tuolla tavalla voit erotella 80 äo:n 105:stä.

Niin. Oletan, että älykkäitä ei kiinnosta helpot kirjat vaan lukevat sellaisia, mitkä kiinnostavat itseä eli sopivat omalle älykkyystasolle. Kyllä sellaisia kirjoja on kirjoitettu varmasti paljon ja älykäs ihminen osaa niitä etsiä vaikkapa kirjastosta. Vai mitä haet tuolla kommentilla? Väitätkö, että älykkäät eivät edes lue, koska se suurin osa kirjoista on heille humpuukia? Ap

Huoh. Kerropa nyt sitten mitä kirjaa ei 105 äo henkilö kykene lukemaan? Se on vain kielen ymmärtämistä. Tottakai minä tajuan vaikka Platonin Valtion paremmin kun luen sen mutta kyllä jokainen lukutaitoinen kykenee sen lukemaan. En minä kykene sillä perusteella luokittelemaan yhtään mitään. Ne jotka luokittelevat omaa älyään tuolla perustein erottelevat itseään vähä-älyisistä. Ei suinkaan keskiverrosta.

No kuka tahansa pystyy väkisin lukemaan minkä tahansa kirjan, mutta ei ymmärtämään. Alle normaaliälyistä ihmistä ei edes kiinnosta Platonin Valtio. Normaaliälyistä voisi kiinnostaa klassikot, vaikka Dostojevski. Itselleni Black Swan oli sellainen lukukokemus, missä oli sopivasti helppoja asioita ja myös jotain uutta ja yllättävää. Sitten Ayn Randin eräs teos meni aika lailla yli hilseen, luin johonkin puoleenväliin enkä vieläkään oikein tajunnut mitään. Kuvittelen, että joku minua älykkäämpi joka on kiinnostunut esimerkiksi tähtitieteestä, lukee yleisteoksien päälle paljon edistyneempää settiä, jotain missä on jotain hämäriä laskukaavoja ym. jännää. Eräs älykkäänä pitämäni ihminen lukee ja ilmeisesti tietää paljon dna:sta. Tällaisia ajatuksia tuli mieleen. Ap

Eli keskivertolukeminen tarkoittaa Dostojevskiä...? LOL. Oletko lukenut yhtäkään Dostojevskin kirjaa?

Olen lukenut - Ap

Minkä niistä? Rikos ja rangaistus...? Dostojevski ei todellakaan ole mitään kevyttä keskiverto luettavaa. Tai siis kuka tahansa tietty lukee minkä tahansa kirjan, mutta että vielä ymmärtäisi jotain... 

Tuollaiset kommentit saa minut aina epäilemään etten tajua jotain. Dostojevski on ihan perus kaunokirjallisuutta jota luetaan lukion äidinkielentunnilla. Lukio on suunnattu ihan tavalliselle 100 äo:lle. Tuntuu ettei eletä samassa todellisuudessa. Eri

Luulen, että kyse on myös siitä, että kirjoja voi lukea hyvin eri tasoilla. Älykäs ihminen todennäköisesti tulkitsee laadukasta kirjallisuutta ihan eri tavalla, kuin vähän simppelimpi ihminen. Näin ollen molemmat lukevat saman teoksen, mutta älykkäälle ihmiselle teos todennäköisesti vaikuttaa paljon monitahoisemmalta, kuin vähän yksinkertaisemmalle ihmiselle. 

Minulla on äo 90. Yläasteelta. En sen enempää syyttä tarvinnu mihinkää. Nykyään 30v:nä tokaisen vaan "en tiedä, matala äo ja huono muisti"

Vierailija kirjoitti:

Älykäs ihminen jolla on sosiaalisia taitoja oppii nopeasti, mistä asioista tuntemattomien kanssa saa puhua ja millä tavalla. Koska älykkään päässä kuitenkin pääsääntöisesti pyörivät muut asiat, häntä voidaan tällöin pitää tiedoiltaan vajavaisena ja hieman yksinkertaisena. Älykkään huumori on myös usein sellaista mitä tavalliset eivät ymmärrä. Yrittäessään kertoa "normaaleja" vitsejä hän on kömpelö, tai ei ehkä kerro niitä ollenkaan koska ei pidä niitä niin hauskoina. Niinpä hänet nähdään myös tylsänä tosikkona.

Kuitenkin älykkään on useimmiten parempi esiintyä tampiona kuin tulla leimatuksi uhkaavaksi, oudoksi tai hulluksi. Siitä toki seuraa tuo että normaalien mielestä he ovat oikeasti niitä kaikkein fiksuimpia.

Niin, vanha opiskelukaverini on poikkeuksellisen lahjakas matemaattis-loogisesti ja musiikillisesti.

On tohtori luonnontieteiden puolelta. Teki aikoinaan tarkoituksella armeijan palikkatesteissä osan vastauksista väärin vaikka tiesi saavansa kaikki oikein. Tämä siksi, että välttäisi AUK:in ja kaiken vastuun. Halusi vain päästä armeijasta eroon, jotta pääsisi jatkamaan akateemiseen maailmaan. Jossa sitten menestyikin poikkeuksellisen hyvin.

Nuo armeijan palikkatestit ovat ainakin sen yhden (aika laajan) osion kohdalta täsmälleen samoja Mensan testien kanssa. Ne ovat siis ainakin osittain älykkyystesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee. Ne, jotka pitävät itseään ihan hälvetin fiksuina ja kaikkia muita idiootteina ovat yleensä niitä 85-115 pojon tyyppejä. Sitten taas ne, jotka kokevat syvää epävarmuutta ja itse-epäilyä, eivät löydä porukkaansa eivätkä paikkaansa ja pitävät itseään idiootteina ovatkin niitä 125+ äo:n omaavia.

Suoriutumisen ja sopeutumisen kannalta lienee helpointa olla siinä 120:n hujakoilla.

Minun mielestäni kuulostaa kyllä aika epäuskottavalta. Tiedän, mikä dunning-kruger -efekti on, ja uskon hyvin, että tyhmimmästä päästä olevat ymmärtävät älykkyyttä niin vähän, että saattavat aika heikoilla perusteilla luulla olevansa älykkäitä. Mutta jos joku oikeasti älykäs ihminen ei tiedä olevansa älykäs, niin sitä on vähän vaikea ymmärtää. Kai hän on jossain vaiheessa huomannut, että pystyy esimerkiksi lukemaan vaikeita kirjoja siinä missä suurinta osaa ikätovereista ne eivät kiinnosta ollenkaan? Miten he edes voivat olla älykkäitä, jos eivät mistään huomaa toisten älyn vähyyttä ja omaa älykkyyttään? Ap

Huomaa ettet tajua mistä puhutaan. Aika harvan kirjan lukemiseen tarvitaan edes 130 äo.

Tuolla tavalla voit erotella 80 äo:n 105:stä.

Niin. Oletan, että älykkäitä ei kiinnosta helpot kirjat vaan lukevat sellaisia, mitkä kiinnostavat itseä eli sopivat omalle älykkyystasolle. Kyllä sellaisia kirjoja on kirjoitettu varmasti paljon ja älykäs ihminen osaa niitä etsiä vaikkapa kirjastosta. Vai mitä haet tuolla kommentilla? Väitätkö, että älykkäät eivät edes lue, koska se suurin osa kirjoista on heille humpuukia? Ap

Huoh. Kerropa nyt sitten mitä kirjaa ei 105 äo henkilö kykene lukemaan? Se on vain kielen ymmärtämistä. Tottakai minä tajuan vaikka Platonin Valtion paremmin kun luen sen mutta kyllä jokainen lukutaitoinen kykenee sen lukemaan. En minä kykene sillä perusteella luokittelemaan yhtään mitään. Ne jotka luokittelevat omaa älyään tuolla perustein erottelevat itseään vähä-älyisistä. Ei suinkaan keskiverrosta.

No kuka tahansa pystyy väkisin lukemaan minkä tahansa kirjan, mutta ei ymmärtämään. Alle normaaliälyistä ihmistä ei edes kiinnosta Platonin Valtio. Normaaliälyistä voisi kiinnostaa klassikot, vaikka Dostojevski. Itselleni Black Swan oli sellainen lukukokemus, missä oli sopivasti helppoja asioita ja myös jotain uutta ja yllättävää. Sitten Ayn Randin eräs teos meni aika lailla yli hilseen, luin johonkin puoleenväliin enkä vieläkään oikein tajunnut mitään. Kuvittelen, että joku minua älykkäämpi joka on kiinnostunut esimerkiksi tähtitieteestä, lukee yleisteoksien päälle paljon edistyneempää settiä, jotain missä on jotain hämäriä laskukaavoja ym. jännää. Eräs älykkäänä pitämäni ihminen lukee ja ilmeisesti tietää paljon dna:sta. Tällaisia ajatuksia tuli mieleen. Ap

Eli keskivertolukeminen tarkoittaa Dostojevskiä...? LOL. Oletko lukenut yhtäkään Dostojevskin kirjaa?

Olen lukenut - Ap

Minkä niistä? Rikos ja rangaistus...? Dostojevski ei todellakaan ole mitään kevyttä keskiverto luettavaa. Tai siis kuka tahansa tietty lukee minkä tahansa kirjan, mutta että vielä ymmärtäisi jotain... 

Tuollaiset kommentit saa minut aina epäilemään etten tajua jotain. Dostojevski on ihan perus kaunokirjallisuutta jota luetaan lukion äidinkielentunnilla. Lukio on suunnattu ihan tavalliselle 100 äo:lle. Tuntuu ettei eletä samassa todellisuudessa. Eri

Luulen, että kyse on myös siitä, että kirjoja voi lukea hyvin eri tasoilla. Älykäs ihminen todennäköisesti tulkitsee laadukasta kirjallisuutta ihan eri tavalla, kuin vähän simppelimpi ihminen. Näin ollen molemmat lukevat saman teoksen, mutta älykkäälle ihmiselle teos todennäköisesti vaikuttaa paljon monitahoisemmalta, kuin vähän yksinkertaisemmalle ihmiselle. 

Kirjoissa on paljon piilovittuilua joka on tyypillistä älykkyydelle. Hyökkäävyys.

Kirjoja voi myös tulkita ja niiden kautta voi ennustaa.

Ainakin osa ihmisistä tulkitsee Raamattuakin hyvin korkealla tasolla. Heidän mielestään ne on enemmän kuin tarinoita.

Rikos ja Rangaistus on purettavissa Uudella testamentilla ja Platonin luolavertauksella.

Käytännössä annetaan anteeksi rikos, joka tapahtui vääjäämättömästi kuten myrsky tai maanjäristys ilman omaa tahtoa.

Annetaan anteeksi se kaikki mikä on tapahtuva. Kärsimys tulee siitä että henkilö aluksi kuvitteli että tulevaisuutta voidaan muuttaa ja rikos olisi ollut ehkäistävissä.

Kun ymmärys lopulta tulee, tulee myös armo siittä, ettei hyvää ja pahaa ole.

Tekoa ei voitu estää mitenkään. Kirjailijakaan ei voinut estää tapahtumaa.

Aikoinaan ajattelin että älykkyys on järkevää.

On järkevää olla järkevä.

Sitten kun tutustuin ihmislajiin ja luokkatovereihin, niin totesin että voima on ainoa älyn muoto.

Se että on muita voimakkaampi.

Älykkyydellä ei elämässä tee mitään. Voimaa uskoo tyhmä ja älykäs.

Siksi kannattaa vain keskittyä siihen punttaamiseen.

Älykkyys on sellaista harhaista egoistista pelleilyä. Vähän sama mitä kehonrakentajat tekee peilin edessä.

Uskottelee itselleen sellaista mitä eivät ole.

Todellinen voima on älykkyyttä.

Älykkyys ei ole numeroita vaan toimintaa.

142  ,meni ehkä 10 min  , ja olen työtön luuseri  ja v*****mainen luonne.

Mensan testit mittaavat loogista päättelykykyä, joka ei välttämättä ole sama asia kuin älykkyys sinänsä.