Olen luullut olevani aika älykäs mutta saan ihan normaalit pisteet Mensan testeistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee. Ne, jotka pitävät itseään ihan hälvetin fiksuina ja kaikkia muita idiootteina ovat yleensä niitä 85-115 pojon tyyppejä. Sitten taas ne, jotka kokevat syvää epävarmuutta ja itse-epäilyä, eivät löydä porukkaansa eivätkä paikkaansa ja pitävät itseään idiootteina ovatkin niitä 125+ äo:n omaavia.

Suoriutumisen ja sopeutumisen kannalta lienee helpointa olla siinä 120:n hujakoilla.

Minun mielestäni kuulostaa kyllä aika epäuskottavalta. Tiedän, mikä dunning-kruger -efekti on, ja uskon hyvin, että tyhmimmästä päästä olevat ymmärtävät älykkyyttä niin vähän, että saattavat aika heikoilla perusteilla luulla olevansa älykkäitä. Mutta jos joku oikeasti älykäs ihminen ei tiedä olevansa älykäs, niin sitä on vähän vaikea ymmärtää. Kai hän on jossain vaiheessa huomannut, että pystyy esimerkiksi lukemaan vaikeita kirjoja siinä missä suurinta osaa ikätovereista ne eivät kiinnosta ollenkaan? Miten he edes voivat olla älykkäitä, jos eivät mistään huomaa toisten älyn vähyyttä ja omaa älykkyyttään? Ap

Huomaa ettet tajua mistä puhutaan. Aika harvan kirjan lukemiseen tarvitaan edes 130 äo.

Tuolla tavalla voit erotella 80 äo:n 105:stä.

Niin. Oletan, että älykkäitä ei kiinnosta helpot kirjat vaan lukevat sellaisia, mitkä kiinnostavat itseä eli sopivat omalle älykkyystasolle. Kyllä sellaisia kirjoja on kirjoitettu varmasti paljon ja älykäs ihminen osaa niitä etsiä vaikkapa kirjastosta. Vai mitä haet tuolla kommentilla? Väitätkö, että älykkäät eivät edes lue, koska se suurin osa kirjoista on heille humpuukia? Ap

Huoh. Kerropa nyt sitten mitä kirjaa ei 105 äo henkilö kykene lukemaan? Se on vain kielen ymmärtämistä. Tottakai minä tajuan vaikka Platonin Valtion paremmin kun luen sen mutta kyllä jokainen lukutaitoinen kykenee sen lukemaan. En minä kykene sillä perusteella luokittelemaan yhtään mitään. Ne jotka luokittelevat omaa älyään tuolla perustein erottelevat itseään vähä-älyisistä. Ei suinkaan keskiverrosta.

No kuka tahansa pystyy väkisin lukemaan minkä tahansa kirjan, mutta ei ymmärtämään. Alle normaaliälyistä ihmistä ei edes kiinnosta Platonin Valtio. Normaaliälyistä voisi kiinnostaa klassikot, vaikka Dostojevski. Itselleni Black Swan oli sellainen lukukokemus, missä oli sopivasti helppoja asioita ja myös jotain uutta ja yllättävää. Sitten Ayn Randin eräs teos meni aika lailla yli hilseen, luin johonkin puoleenväliin enkä vieläkään oikein tajunnut mitään. Kuvittelen, että joku minua älykkäämpi joka on kiinnostunut esimerkiksi tähtitieteestä, lukee yleisteoksien päälle paljon edistyneempää settiä, jotain missä on jotain hämäriä laskukaavoja ym. jännää. Eräs älykkäänä pitämäni ihminen lukee ja ilmeisesti tietää paljon dna:sta. Tällaisia ajatuksia tuli mieleen. Ap

Eli keskivertolukeminen tarkoittaa Dostojevskiä...? LOL. Oletko lukenut yhtäkään Dostojevskin kirjaa?

Olen lukenut - Ap

Minkä niistä? Rikos ja rangaistus...? Dostojevski ei todellakaan ole mitään kevyttä keskiverto luettavaa. Tai siis kuka tahansa tietty lukee minkä tahansa kirjan, mutta että vielä ymmärtäisi jotain... 

Tuollaiset kommentit saa minut aina epäilemään etten tajua jotain. Dostojevski on ihan perus kaunokirjallisuutta jota luetaan lukion äidinkielentunnilla. Lukio on suunnattu ihan tavalliselle 100 äo:lle. Tuntuu ettei eletä samassa todellisuudessa. Eri

Luulen, että kyse on myös siitä, että kirjoja voi lukea hyvin eri tasoilla. Älykäs ihminen todennäköisesti tulkitsee laadukasta kirjallisuutta ihan eri tavalla, kuin vähän simppelimpi ihminen. Näin ollen molemmat lukevat saman teoksen, mutta älykkäälle ihmiselle teos todennäköisesti vaikuttaa paljon monitahoisemmalta, kuin vähän yksinkertaisemmalle ihmiselle. 

....jaaa tästä syystä kirjojen lukeminen ei kerro juuri mitään älykkyydestä. Korkeintaan sen ettei nyt ihan tasolla 80 olla.

Älykkäät eivät altista itseään kirjoille. Kirjat sisältävät aivopesua ja muiden ajattelua.

Kun lukee kirjan niin on vaarana että oma lapsuudesta asti kerätty persoona imee itseensä kirjailijan likaa. Voi käydä että persoonassa alkaa elämään vieras ulkolainen (kenties venäläinen useita vuosisatoja sitten elänyt) kirjailija ja tämän kääntäjä.

On hyvin tärkeää älykkäälle olla altistamatta itseään ulkoa tulleille ajatuksille.

Pahimmillaan ajatukset ovat kuin pakattuja tiedostoja. Kirja on juuri tälläinen pahimmillaan.

Sieltä voi löytyä sosialistista propagandaa tai raskasta empatiaa, joka sairastuttaa mielen ilman hyvää suodatinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykäs - sekä viisas - ihminen ei korosta tai tuo esille omaa ''älykkyyttään'' tai ''viisauttaan'' eikä myöskään aseta itseänsä muiden yläpuolelle.

Älykkyydellä ja viisaudella ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään. Moraali ja äly eivät nekään kulje käsi kädessä.

Huippuälykäs ihminen yleensä tietää olevansa joissakin asioissa korkealla muiden yläpuolella. Hän on monelta kannalta fiksu, jos ei tuo sitä esille muualla kuin tilanteissa, joissa sitä tarvitaan.

Jossain kuulin mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla: älykäs selviää sellaisista tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Aika yksinkertaistettua, koska sattuman kautta on mahdollista joutua hyvin vaikeisiin tilanteisiin älystä riippumatta. On myös tyhmiä ihmisiä, jotka onnen kaupalla selviävät elämästään kokonaan helpolla. Ap

Tässä puhutaan sellaisista tilanteista, jotka viisas pystyy välttämään. Sattuma on irrelevantti tekijä.

Miten sattuma voi olla irrelevantti tekijä, kun käytännössä se vaikuttaa lähes kaikkeen? Eikä sananlaskussa ei missään kohtaa mainita, että koskee vain tilanteita, joissa ei oteta lukuun sattumaa. Se on ihan oma mielipiteesi. Ap

Kerrataan vielä esimerkin kautta: älykäs voittaa älyväittelyn internetpalstalla, viisas ei ota osaa älyväittelyyn internetpalstalla. Selvensikö tämä? Kyse ei ole sattumasta missään kohdassa.

Paitsi jos viisas saa siitä tyydytystä. Silloin voi olla viisasta väitellä palstalla nimettömänä, kuin että purkaisi tuota pätemisen tarvettaa muualla, jolloin se vaikuttaisi jo sosiaalisiin suhteisiin.

Eri

En ymmärrä mitä merkitystä älyllä on, en ymmärrä miksi ihmiset sellaisesta huolehtivat. Älystä huolehtiminen taitaa olla jokin vakavasti sairaiden ihmisten pakkomielle.

Toivo itsellesi mieluummin terveyttä kuin älyä. Imbesillikin voi olla onnellinen kunhan on terve.

Olen joskus vuonna 1987-1988 käynyt Mensan testissä ja silloin oli erilainen pisteytys kuin nykyisin, käytettiin ilmeisesti erilaista keskihajontaa. Omat pisteeni olivat 145 jolla olin älykkäämpi kuin 97% suomalaisista. Mensan raja oli 147 tai 148, en jaksa muistaa. Nykyisin käytetään erilaista asteikkoa ja olen ihan pihalla mitkä pisteeni olisivat sillä uudella asteikolla. 

Olin itse tuolloin lukiolainen ja yllytin muutamia kavereitakin osallistumaan testiin. Kaikki ne jotka testiin menivät, saivat minua paremmat pisteet. Parhaan pisteitä en muista, mutta hän oli älykkäämpi kuin 99,7% suomalaisista. 

Minulla oli ennen testiä jonkinlainen ajatus, että olen fiksu, mutta en oikein tiennyt kuinka fiksu, ja sen halusin selvittää. Samalla selvitin itselleni myös sen, että olipa tulos mitä vain, ei se ole mikään ylpeilyn eikä myöskään häpeän aihe. 

Nyt kun olen viisikymppinen ja minusta ei ole tullut yhtään mitään, koen aika suurtakin häpeää. Tiedän, että meitä on muitakin. Tämä on jonkinlainen taakka, että olisi ollut potentiaalia kouluttautua pitkälle ja menestyä loistavasti työelämässä, mutta syystä tai toisesta se ei ole onnistunut. Tunnen surua ja häpeää siitä, etten ole pystynyt käyttämään niitä lahjoja mitä minulle on annettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykäs - sekä viisas - ihminen ei korosta tai tuo esille omaa ''älykkyyttään'' tai ''viisauttaan'' eikä myöskään aseta itseänsä muiden yläpuolelle.

Älykkyydellä ja viisaudella ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään. Moraali ja äly eivät nekään kulje käsi kädessä.

Huippuälykäs ihminen yleensä tietää olevansa joissakin asioissa korkealla muiden yläpuolella. Hän on monelta kannalta fiksu, jos ei tuo sitä esille muualla kuin tilanteissa, joissa sitä tarvitaan.

Jossain kuulin mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla: älykäs selviää sellaisista tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Aika yksinkertaistettua, koska sattuman kautta on mahdollista joutua hyvin vaikeisiin tilanteisiin älystä riippumatta. On myös tyhmiä ihmisiä, jotka onnen kaupalla selviävät elämästään kokonaan helpolla. Ap

Tässä puhutaan sellaisista tilanteista, jotka viisas pystyy välttämään. Sattuma on irrelevantti tekijä.

Miten sattuma voi olla irrelevantti tekijä, kun käytännössä se vaikuttaa lähes kaikkeen? Eikä sananlaskussa ei missään kohtaa mainita, että koskee vain tilanteita, joissa ei oteta lukuun sattumaa. Se on ihan oma mielipiteesi. Ap

Sinä olit häntä älykkäämpi ja voitit hänet näpäytykselläsi.

Tunsit aivoissa dopamiinisykkeen.

Voin nojata pääni takakenoon ja melkein aistia ja nauttia osan siitä. Minäkin olen kokenut samalaisen olotilan kun kerran voitin intternetväittelyn.

Tunsin myös vähän häpeää, että lähdin näin tyhjänpäiväiseen kinasteluun. Ap

Huomasitko miten annoin sinulle tahallani häpeäntunteen?

Olen älykkäämpi sinua ja näpäytin sinua koska käyttäydyit niin lapsellisesti.

Annoin sen isällisesti, en pahalla.

Toivottavasti tunsit myös vähän myötähäpeää minua kohtaan. Eli käytännössä itseäsi kohtaan. Koska olet prosessoinut minut mielessäsi tietynlaiseksi.

Kyllä tunsin ja ihmettelen kyllä tuota kohtaa, missä sekin häpeä liittyisi minuun eikä sinuun ihmisenä. Ap

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä mitä merkitystä älyllä on, en ymmärrä miksi ihmiset sellaisesta huolehtivat. Älystä huolehtiminen taitaa olla jokin vakavasti sairaiden ihmisten pakkomielle.

Toivo itsellesi mieluummin terveyttä kuin älyä. Imbesillikin voi olla onnellinen kunhan on terve.

Kyllähän sä älyä tarvitset itsenäiseen elämään, ilman älyä voit toki olla onnellinen, mutta se vaati omaishoitajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykäs - sekä viisas - ihminen ei korosta tai tuo esille omaa ''älykkyyttään'' tai ''viisauttaan'' eikä myöskään aseta itseänsä muiden yläpuolelle.

Älykkyydellä ja viisaudella ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään. Moraali ja äly eivät nekään kulje käsi kädessä.

Huippuälykäs ihminen yleensä tietää olevansa joissakin asioissa korkealla muiden yläpuolella. Hän on monelta kannalta fiksu, jos ei tuo sitä esille muualla kuin tilanteissa, joissa sitä tarvitaan.

Jossain kuulin mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla: älykäs selviää sellaisista tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Aika yksinkertaistettua, koska sattuman kautta on mahdollista joutua hyvin vaikeisiin tilanteisiin älystä riippumatta. On myös tyhmiä ihmisiä, jotka onnen kaupalla selviävät elämästään kokonaan helpolla. Ap

Tässä puhutaan sellaisista tilanteista, jotka viisas pystyy välttämään. Sattuma on irrelevantti tekijä.

Miten sattuma voi olla irrelevantti tekijä, kun käytännössä se vaikuttaa lähes kaikkeen? Eikä sananlaskussa ei missään kohtaa mainita, että koskee vain tilanteita, joissa ei oteta lukuun sattumaa. Se on ihan oma mielipiteesi. Ap

Kerrataan vielä esimerkin kautta: älykäs voittaa älyväittelyn internetpalstalla, viisas ei ota osaa älyväittelyyn internetpalstalla. Selvensikö tämä? Kyse ei ole sattumasta missään kohdassa.

Paitsi jos viisas saa siitä tyydytystä. Silloin voi olla viisasta väitellä palstalla nimettömänä, kuin että purkaisi tuota pätemisen tarvettaa muualla, jolloin se vaikuttaisi jo sosiaalisiin suhteisiin.

Eri

Ei silloinkaan ole kysymys sattumasta, eikä silloin se alkuperäinen olettama toteudu. Silloinhan se viisas on siinä tilanteessa, mistä älykkään piti selviytyä älyllään ja viisaan piti viisaudellaan pysyä loitolla.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä mitä merkitystä älyllä on, en ymmärrä miksi ihmiset sellaisesta huolehtivat. Älystä huolehtiminen taitaa olla jokin vakavasti sairaiden ihmisten pakkomielle.

Toivo itsellesi mieluummin terveyttä kuin älyä. Imbesillikin voi olla onnellinen kunhan on terve.

Miksi terve ihminen olisi välttämättä onnellinen ja sairas ihminen onneton? Itse olen pitkäaikaissairas ja se ei siitä toivomalla parane. Äly on siitä hyvä asia, että se saattaa parhaimmillaan lisätä ihmisen vaurastumista tai muuten pärjäämistä elämässä. Varsinkin jos fyysistä pärjäämistä ei voi olla. Siitä se on ikävä asia, että sille älykkyydelle ei paljon mitään voi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykäs - sekä viisas - ihminen ei korosta tai tuo esille omaa ''älykkyyttään'' tai ''viisauttaan'' eikä myöskään aseta itseänsä muiden yläpuolelle.

Älykkyydellä ja viisaudella ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään. Moraali ja äly eivät nekään kulje käsi kädessä.

Huippuälykäs ihminen yleensä tietää olevansa joissakin asioissa korkealla muiden yläpuolella. Hän on monelta kannalta fiksu, jos ei tuo sitä esille muualla kuin tilanteissa, joissa sitä tarvitaan.

Jossain kuulin mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla: älykäs selviää sellaisista tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Aika yksinkertaistettua, koska sattuman kautta on mahdollista joutua hyvin vaikeisiin tilanteisiin älystä riippumatta. On myös tyhmiä ihmisiä, jotka onnen kaupalla selviävät elämästään kokonaan helpolla. Ap

Tässä puhutaan sellaisista tilanteista, jotka viisas pystyy välttämään. Sattuma on irrelevantti tekijä.

Miten sattuma voi olla irrelevantti tekijä, kun käytännössä se vaikuttaa lähes kaikkeen? Eikä sananlaskussa ei missään kohtaa mainita, että koskee vain tilanteita, joissa ei oteta lukuun sattumaa. Se on ihan oma mielipiteesi. Ap

Kerrataan vielä esimerkin kautta: älykäs voittaa älyväittelyn internetpalstalla, viisas ei ota osaa älyväittelyyn internetpalstalla. Selvensikö tämä? Kyse ei ole sattumasta missään kohdassa.

Paitsi jos viisas saa siitä tyydytystä. Silloin voi olla viisasta väitellä palstalla nimettömänä, kuin että purkaisi tuota pätemisen tarvettaa muualla, jolloin se vaikuttaisi jo sosiaalisiin suhteisiin.

Eri

Ei silloinkaan ole kysymys sattumasta, eikä silloin se alkuperäinen olettama toteudu. Silloinhan se viisas on siinä tilanteessa, mistä älykkään piti selviytyä älyllään ja viisaan piti viisaudellaan pysyä loitolla.

Sä et nyt ymmärtänyt, miksi viisaan pitäisi pysyä loitolla asiasta mistä saa nautintoa.

Viisa ei kumoa älykkyyttä ja älykkyys ei kumoa viisautta.

Esim. sattumaa on, mikäli älykkään viisaan opinnot/ työt estyvät vaikkapa sairauksen takia, otetaan esimerkiksi korona, joilloin ei pääse käyttämään älykkyyttään ja viisauttaan edukseen, koska makaa teholla, jolloin käy sitten vaikkapa palstalla pätemässä ja tyydyttämässä tarpeensa, ettei häiritse muita potilaita ja henkilökuntaa pätemisellään.

Niin nerouteen ei riitä että persoonasta pidetään.

Jos olet älykäs, tajuat että.on olemassa ns. " testiälykkyyttä" ja silti voit olla älykäs vaikka et testissä tuon enempää saanu tulosta.

Vierailija kirjoitti:

Ällykkyys on kyky oppia, ymmärtää ja sisäistää asioita.

Tuo on pintapuolinen näkemys. Älykkyyden pääasiallinen tarkoitus on muiden päihittäminen.

Ei ole mitään järkeä oppia turhia asioita jos niillä ei saavuteta voittoa muista.

Sen sisäistäminen on ainoa ymmärettävä asia.

Muu on itselleen pehmentelyä ja asian koristelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykäs - sekä viisas - ihminen ei korosta tai tuo esille omaa ''älykkyyttään'' tai ''viisauttaan'' eikä myöskään aseta itseänsä muiden yläpuolelle.

Älykkyydellä ja viisaudella ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään. Moraali ja äly eivät nekään kulje käsi kädessä.

Huippuälykäs ihminen yleensä tietää olevansa joissakin asioissa korkealla muiden yläpuolella. Hän on monelta kannalta fiksu, jos ei tuo sitä esille muualla kuin tilanteissa, joissa sitä tarvitaan.

Jossain kuulin mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla: älykäs selviää sellaisista tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Aika yksinkertaistettua, koska sattuman kautta on mahdollista joutua hyvin vaikeisiin tilanteisiin älystä riippumatta. On myös tyhmiä ihmisiä, jotka onnen kaupalla selviävät elämästään kokonaan helpolla. Ap

Tässä puhutaan sellaisista tilanteista, jotka viisas pystyy välttämään. Sattuma on irrelevantti tekijä.

Miten sattuma voi olla irrelevantti tekijä, kun käytännössä se vaikuttaa lähes kaikkeen? Eikä sananlaskussa ei missään kohtaa mainita, että koskee vain tilanteita, joissa ei oteta lukuun sattumaa. Se on ihan oma mielipiteesi. Ap

Sinä olit häntä älykkäämpi ja voitit hänet näpäytykselläsi.

Tunsit aivoissa dopamiinisykkeen.

Voin nojata pääni takakenoon ja melkein aistia ja nauttia osan siitä. Minäkin olen kokenut samalaisen olotilan kun kerran voitin intternetväittelyn.

Tunsin myös vähän häpeää, että lähdin näin tyhjänpäiväiseen kinasteluun. Ap

Huomasitko miten annoin sinulle tahallani häpeäntunteen?

Olen älykkäämpi sinua ja näpäytin sinua koska käyttäydyit niin lapsellisesti.

Annoin sen isällisesti, en pahalla.

Toivottavasti tunsit myös vähän myötähäpeää minua kohtaan. Eli käytännössä itseäsi kohtaan. Koska olet prosessoinut minut mielessäsi tietynlaiseksi.

Kyllä tunsin ja ihmettelen kyllä tuota kohtaa, missä sekin häpeä liittyisi minuun eikä sinuun ihmisenä. Ap

Koska koit ja tunsit elimistössäsi sen.

Minulla on tapana ottaa häpeäkylpyjä silloin tällöin.

Menen ravintolaan ja käyttäydyn hieman levottomasti.

Aiheutan hiljaisia hetkiä keskustelun temmellyksissä.

Kutsun niitä morkkiskylvyiksi.

Psykologinen sellainen vaatii vähän juonikuvioita ja pienen käsikirjoituksen, mutta patsastelu sepalukset auki ja kauluspaidan törö sepaluksista tahallaan lepattaen on hyvä helppo keino.

Siinä voi tarjota myös lähipiirilleen melkoisia tuntemuksia sisuksissaan.

Tuottaa heille harkittu pettymys.

Esiintyä vähän hölmönä, vähemmän älykkäänä kuin on aluksi antanut ymmärtää olevansa.

Ihmisillähän on tapana kutsua mielenkiintoisia ja älykkäitä ihmisiä ystäväpiiriinsä.

He ratsastavat toisten lahjakkuudella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykäs - sekä viisas - ihminen ei korosta tai tuo esille omaa ''älykkyyttään'' tai ''viisauttaan'' eikä myöskään aseta itseänsä muiden yläpuolelle.

Älykkyydellä ja viisaudella ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään. Moraali ja äly eivät nekään kulje käsi kädessä.

Huippuälykäs ihminen yleensä tietää olevansa joissakin asioissa korkealla muiden yläpuolella. Hän on monelta kannalta fiksu, jos ei tuo sitä esille muualla kuin tilanteissa, joissa sitä tarvitaan.

Jossain kuulin mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla: älykäs selviää sellaisista tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Aika yksinkertaistettua, koska sattuman kautta on mahdollista joutua hyvin vaikeisiin tilanteisiin älystä riippumatta. On myös tyhmiä ihmisiä, jotka onnen kaupalla selviävät elämästään kokonaan helpolla. Ap

Tässä puhutaan sellaisista tilanteista, jotka viisas pystyy välttämään. Sattuma on irrelevantti tekijä.

Miten sattuma voi olla irrelevantti tekijä, kun käytännössä se vaikuttaa lähes kaikkeen? Eikä sananlaskussa ei missään kohtaa mainita, että koskee vain tilanteita, joissa ei oteta lukuun sattumaa. Se on ihan oma mielipiteesi. Ap

Kerrataan vielä esimerkin kautta: älykäs voittaa älyväittelyn internetpalstalla, viisas ei ota osaa älyväittelyyn internetpalstalla. Selvensikö tämä? Kyse ei ole sattumasta missään kohdassa.

Paitsi jos viisas saa siitä tyydytystä. Silloin voi olla viisasta väitellä palstalla nimettömänä, kuin että purkaisi tuota pätemisen tarvettaa muualla, jolloin se vaikuttaisi jo sosiaalisiin suhteisiin.

Eri

Ei silloinkaan ole kysymys sattumasta, eikä silloin se alkuperäinen olettama toteudu. Silloinhan se viisas on siinä tilanteessa, mistä älykkään piti selviytyä älyllään ja viisaan piti viisaudellaan pysyä loitolla.

Sä et nyt ymmärtänyt, miksi viisaan pitäisi pysyä loitolla asiasta mistä saa nautintoa.

Viisa ei kumoa älykkyyttä ja älykkyys ei kumoa viisautta.

Esim. sattumaa on, mikäli älykkään viisaan opinnot/ työt estyvät vaikkapa sairauksen takia, otetaan esimerkiksi korona, joilloin ei pääse käyttämään älykkyyttään ja viisauttaan edukseen, koska makaa teholla, jolloin käy sitten vaikkapa palstalla pätemässä ja tyydyttämässä tarpeensa, ettei häiritse muita potilaita ja henkilökuntaa pätemisellään.

No voi hyvänen aika, tästähän soppa tuli. Kyse on viisauden ja älykkyyden erosta ja kuinka niistä hyötyy. Lähtökohta on sellainen tilanne, jonka viisaudella pystyy välttämään ja josta älykkyydellä selviää. Sattumaa ei vältä kummallakaan, eikä siitä ole kysymyskään. Viisaalla ei ole tarvetta päteä viattomien kustannuksella, älykkäällä siihen voi olla suurikin tarve.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ällykkyys on kyky oppia, ymmärtää ja sisäistää asioita.

Tuo on pintapuolinen näkemys. Älykkyyden pääasiallinen tarkoitus on muiden päihittäminen.

Ei ole mitään järkeä oppia turhia asioita jos niillä ei saavuteta voittoa muista.

Sen sisäistäminen on ainoa ymmärettävä asia.

Muu on itselleen pehmentelyä ja asian koristelua.

Selviytyminen, uskoisin että evoluutio on siksi meille kehittänyt älyn jotta karvattomat kädelliset selviytyisivät elämästä, meidän kehitys vauvasta aikuiseksi on niin hidas prosessi että fyysisesti oltaisiin jo kuoltu sukupuuttoon, mikäli tuota älyä olisi siunaantunut yhtä paljoin kuin simpanseille mutta fysiikka ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykäs - sekä viisas - ihminen ei korosta tai tuo esille omaa ''älykkyyttään'' tai ''viisauttaan'' eikä myöskään aseta itseänsä muiden yläpuolelle.

Älykkyydellä ja viisaudella ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään. Moraali ja äly eivät nekään kulje käsi kädessä.

Huippuälykäs ihminen yleensä tietää olevansa joissakin asioissa korkealla muiden yläpuolella. Hän on monelta kannalta fiksu, jos ei tuo sitä esille muualla kuin tilanteissa, joissa sitä tarvitaan.

Jossain kuulin mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla: älykäs selviää sellaisista tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Aika yksinkertaistettua, koska sattuman kautta on mahdollista joutua hyvin vaikeisiin tilanteisiin älystä riippumatta. On myös tyhmiä ihmisiä, jotka onnen kaupalla selviävät elämästään kokonaan helpolla. Ap

Tässä puhutaan sellaisista tilanteista, jotka viisas pystyy välttämään. Sattuma on irrelevantti tekijä.

Miten sattuma voi olla irrelevantti tekijä, kun käytännössä se vaikuttaa lähes kaikkeen? Eikä sananlaskussa ei missään kohtaa mainita, että koskee vain tilanteita, joissa ei oteta lukuun sattumaa. Se on ihan oma mielipiteesi. Ap

Kerrataan vielä esimerkin kautta: älykäs voittaa älyväittelyn internetpalstalla, viisas ei ota osaa älyväittelyyn internetpalstalla. Selvensikö tämä? Kyse ei ole sattumasta missään kohdassa.

Paitsi jos viisas saa siitä tyydytystä. Silloin voi olla viisasta väitellä palstalla nimettömänä, kuin että purkaisi tuota pätemisen tarvettaa muualla, jolloin se vaikuttaisi jo sosiaalisiin suhteisiin.

Eri

Ei silloinkaan ole kysymys sattumasta, eikä silloin se alkuperäinen olettama toteudu. Silloinhan se viisas on siinä tilanteessa, mistä älykkään piti selviytyä älyllään ja viisaan piti viisaudellaan pysyä loitolla.

Sä et nyt ymmärtänyt, miksi viisaan pitäisi pysyä loitolla asiasta mistä saa nautintoa.

Viisa ei kumoa älykkyyttä ja älykkyys ei kumoa viisautta.

Esim. sattumaa on, mikäli älykkään viisaan opinnot/ työt estyvät vaikkapa sairauksen takia, otetaan esimerkiksi korona, joilloin ei pääse käyttämään älykkyyttään ja viisauttaan edukseen, koska makaa teholla, jolloin käy sitten vaikkapa palstalla pätemässä ja tyydyttämässä tarpeensa, ettei häiritse muita potilaita ja henkilökuntaa pätemisellään.

No voi hyvänen aika, tästähän soppa tuli. Kyse on viisauden ja älykkyyden erosta ja kuinka niistä hyötyy. Lähtökohta on sellainen tilanne, jonka viisaudella pystyy välttämään ja josta älykkyydellä selviää. Sattumaa ei vältä kummallakaan, eikä siitä ole kysymyskään. Viisaalla ei ole tarvetta päteä viattomien kustannuksella, älykkäällä siihen voi olla suurikin tarve.

Eihän mielihyvän kokeminen ole viisaudesta kiinni, eikä älykkyydestä. Sä voit tykätä kissoista kissoina niiden söpöyden tuoman ilon vuoksi, olit sitten viisas tai et, älykäs tai et.

sepalus ja kauluspaita törrö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykäs - sekä viisas - ihminen ei korosta tai tuo esille omaa ''älykkyyttään'' tai ''viisauttaan'' eikä myöskään aseta itseänsä muiden yläpuolelle.

Älykkyydellä ja viisaudella ei tarvitse olla mitään tekemistä keskenään. Moraali ja äly eivät nekään kulje käsi kädessä.

Huippuälykäs ihminen yleensä tietää olevansa joissakin asioissa korkealla muiden yläpuolella. Hän on monelta kannalta fiksu, jos ei tuo sitä esille muualla kuin tilanteissa, joissa sitä tarvitaan.

Jossain kuulin mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla: älykäs selviää sellaisista tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Aika yksinkertaistettua, koska sattuman kautta on mahdollista joutua hyvin vaikeisiin tilanteisiin älystä riippumatta. On myös tyhmiä ihmisiä, jotka onnen kaupalla selviävät elämästään kokonaan helpolla. Ap

Tässä puhutaan sellaisista tilanteista, jotka viisas pystyy välttämään. Sattuma on irrelevantti tekijä.

Miten sattuma voi olla irrelevantti tekijä, kun käytännössä se vaikuttaa lähes kaikkeen? Eikä sananlaskussa ei missään kohtaa mainita, että koskee vain tilanteita, joissa ei oteta lukuun sattumaa. Se on ihan oma mielipiteesi. Ap

Sinä olit häntä älykkäämpi ja voitit hänet näpäytykselläsi.

Tunsit aivoissa dopamiinisykkeen.

Voin nojata pääni takakenoon ja melkein aistia ja nauttia osan siitä. Minäkin olen kokenut samalaisen olotilan kun kerran voitin intternetväittelyn.

Tunsin myös vähän häpeää, että lähdin näin tyhjänpäiväiseen kinasteluun. Ap

Huomasitko miten annoin sinulle tahallani häpeäntunteen?

Olen älykkäämpi sinua ja näpäytin sinua koska käyttäydyit niin lapsellisesti.

Annoin sen isällisesti, en pahalla.

Toivottavasti tunsit myös vähän myötähäpeää minua kohtaan. Eli käytännössä itseäsi kohtaan. Koska olet prosessoinut minut mielessäsi tietynlaiseksi.

Kyllä tunsin ja ihmettelen kyllä tuota kohtaa, missä sekin häpeä liittyisi minuun eikä sinuun ihmisenä. Ap

Koska koit ja tunsit elimistössäsi sen.

Minulla on tapana ottaa häpeäkylpyjä silloin tällöin.

Menen ravintolaan ja käyttäydyn hieman levottomasti.

Aiheutan hiljaisia hetkiä keskustelun temmellyksissä.

Kutsun niitä morkkiskylvyiksi.

Psykologinen sellainen vaatii vähän juonikuvioita ja pienen käsikirjoituksen, mutta patsastelu sepalukset auki ja kauluspaidan törö sepaluksista tahallaan lepattaen on hyvä helppo keino.

Siinä voi tarjota myös lähipiirilleen melkoisia tuntemuksia sisuksissaan.

Tuottaa heille harkittu pettymys.

Esiintyä vähän hölmönä, vähemmän älykkäänä kuin on aluksi antanut ymmärtää olevansa.

Ihmisillähän on tapana kutsua mielenkiintoisia ja älykkäitä ihmisiä ystäväpiiriinsä.

He ratsastavat toisten lahjakkuudella.

Tuo ei vaan toimi jos seurassasi on sosiaalisesti älykäs. Hän ymmärtää että kuvaamasi asiat eivät kerro älystä tai sen puutteesta suoraan, suhtautuu myös myötätuntoisesti jos "toheloit" ja tärkeimpänä: ei tunne häpeää toisen puolesta. Toimii siis vain hyvin suoraviivaisten ihmisten parissa, jotka kuvittelevat että toinen ihminen on itsen jatkumo. Ihan kiva testi, mutta kertoo myös kummallisesta tarpeesta manipuloida muita ja voi pohtia, mitä se kertoo sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta olisi tuokin edes. Itse olen aina pitänyt itseäni valtavan tyhmänä, vaikka olen saanut testissä 140 pistettä. En vain ymmärrä vieläkään, missä se älykkyys näkyy muuta kuin kaavamaisessa kyvyssä pyöritellä kolmiulotteista palikkaa tai yhtälöä aivoissa. Ainoa, mikä on mielestäni kivaa ja hyödyttää minua arjessa, on että muistan kaiken ja muistan tehdä kaiken. Toisaalta sekin joskus stressaa, jos olen keskellä huonomuistisia ihmisiä (tai vain mieheni seurassa) - tuntuu, että saan aina olla muistuttamassa kaikesta ja että minulla on enemmän hommaa kuin muilla. Pystyn keskittymään tuohon supermuistamiseen enintään noin tunnin kerrallaan, ja se vie energiat nollille. Hain aikoinaan oikikseenkin lukemalla tunnin päivässä, loppupäivän koomasin sängyssä.

Muutoin tuntuukin sitten, että kaikki elämässäni on sitä palikan pyörittelyä ja laskukaavoja. Jos johonkin luovaan tai sosiaaliseen asiaan pitäisi kehittää strategiaa, olen ihan "öö". Aina jos minulta kysytään jotakin, ajattelen mielessäni, että en minä tähän mitään osaa sanoa, apua. En käsitä, missä se älykkyys piilee silloin, kun kyse on tosielämästä. Olen aina kamalan huono sosiaalisissa tilanteissa, koska minua ei kiinnosta small talk enkä oikein sitä osaakaan. Lisäksi kehitän todella helposti addiktioita ja olen huono huolehtimaan itsestäni ja taloudestani. 

Toisaalta olen kyllä rahaakin hyvä tekemään ja ymmärrän bisnestä, mutta en oikein ole löytänyt sille laillista tapaa, jossa ei tarvittaisi sosiaalisia lahjoja (jotka ovat minulla heikot). Siihen liittyen on yksi asia, jonka vähän häpeän myöntää. Koska olen hyvä matikassa, kehitin kerran 13-vuotiaana arpajais-pyramidihuijauksen eräässä nuorten nettiyhteisössä, vaikka en silloin tajunnutkaan, että kyseessä on pyramidihuijaus. Tienasin sillä muutaman miljoonan ko. palvelimen virtuaalirahaa (vastaisi noin 2000 euroa) ja myin rahat eräälle yhteyttä ottaneelle suomalaiselle käteistä vastaan ennen kuin moderaattori poisti käyttäjätilini. Tuo olisi mennyt rikoksesta, jos olisin ollut yli 15. Tusin minusta olisi kuitenkaan ikinä rikollista tullut pidemmällä kaavalla - olin teininä täysi nyhverö, pelkäsin tuostakin kiinni jäämistä kuollakseni ja pelkäsin, että vanhemmat löytyäisivät rahat. Teininä oikeasti itkin aina, jos joku aikuinen hieman kovisteli.

Summa summarum - olen muka älykäs, mutta en osaa käyttää "lahjojani" mihinkään oikeasti hyödylliseen, eikä se näy arjessa kuin ehkä heikentävästi.

Pääsitkö siis oikikseen tuolla 1h/päivä lukemisella? Onko sinulla opiskelu vielä kesken? Ap

Pääsin. Minulle ei ollut mikään ongelma muistaa ulkoa sitä tekstimäärää, kun aikaa on se tunti päivässä n. kuukauden ajan, vai mitähän siinä oli. Myöskään opinnoissa ei ollut vaikeuksia pärjätä, mutta mikään vitosen oppilas en ollut, olin hirveän huono esimerkiksi oikeussosiologiassa. Ei ole opinnot kesken, olen töissä asianajotoimistossa (mutta en ole jaksanut/saanut aikaiseksi suorittaa asianajajan tutkintoa, vaikka muotoseikat täyttyisivätkin - siinä on taas yksi koe, johon pitää opetella triviaaliasioita ympäri lainsäädännön jopa aloilta, joita en ikinä työssäni tee.)

Mitään tohtoria tai ruudinkeksijää minusta ei tullut, erikoistuin vakuutusyhtiöihin ja vahingonkorvausoikeuteen. Nyt siinä riittää duunia, kun ravintolayritykset hakevat keskeytyskorvauksia ovien sulkemisesta, ja jos niitä aletaan myöntää kaikille Suomen ravintoloille, on ilmiselvää, että meidän verrattain pienet vakuutusyhtiömme ovat taloudellisissa ongelmissa. Luultavasti edessä on oikeuskäytännön muutos. Ainakin korkein oikeus tulkitsee usein tällaisissa pattitilanteissa lakia vastoin yleistä järkeä vakuutusyhtiön ja yhteiskunnan taloudellisen edun mukaisesti. Kiinnostavaa aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta olisi tuokin edes. Itse olen aina pitänyt itseäni valtavan tyhmänä, vaikka olen saanut testissä 140 pistettä. En vain ymmärrä vieläkään, missä se älykkyys näkyy muuta kuin kaavamaisessa kyvyssä pyöritellä kolmiulotteista palikkaa tai yhtälöä aivoissa. Ainoa, mikä on mielestäni kivaa ja hyödyttää minua arjessa, on että muistan kaiken ja muistan tehdä kaiken. Toisaalta sekin joskus stressaa, jos olen keskellä huonomuistisia ihmisiä (tai vain mieheni seurassa) - tuntuu, että saan aina olla muistuttamassa kaikesta ja että minulla on enemmän hommaa kuin muilla. Pystyn keskittymään tuohon supermuistamiseen enintään noin tunnin kerrallaan, ja se vie energiat nollille. Hain aikoinaan oikikseenkin lukemalla tunnin päivässä, loppupäivän koomasin sängyssä.

Muutoin tuntuukin sitten, että kaikki elämässäni on sitä palikan pyörittelyä ja laskukaavoja. Jos johonkin luovaan tai sosiaaliseen asiaan pitäisi kehittää strategiaa, olen ihan "öö". Aina jos minulta kysytään jotakin, ajattelen mielessäni, että en minä tähän mitään osaa sanoa, apua. En käsitä, missä se älykkyys piilee silloin, kun kyse on tosielämästä. Olen aina kamalan huono sosiaalisissa tilanteissa, koska minua ei kiinnosta small talk enkä oikein sitä osaakaan. Lisäksi kehitän todella helposti addiktioita ja olen huono huolehtimaan itsestäni ja taloudestani. 

Toisaalta olen kyllä rahaakin hyvä tekemään ja ymmärrän bisnestä, mutta en oikein ole löytänyt sille laillista tapaa, jossa ei tarvittaisi sosiaalisia lahjoja (jotka ovat minulla heikot). Siihen liittyen on yksi asia, jonka vähän häpeän myöntää. Koska olen hyvä matikassa, kehitin kerran 13-vuotiaana arpajais-pyramidihuijauksen eräässä nuorten nettiyhteisössä, vaikka en silloin tajunnutkaan, että kyseessä on pyramidihuijaus. Tienasin sillä muutaman miljoonan ko. palvelimen virtuaalirahaa (vastaisi noin 2000 euroa) ja myin rahat eräälle yhteyttä ottaneelle suomalaiselle käteistä vastaan ennen kuin moderaattori poisti käyttäjätilini. Tuo olisi mennyt rikoksesta, jos olisin ollut yli 15. Tusin minusta olisi kuitenkaan ikinä rikollista tullut pidemmällä kaavalla - olin teininä täysi nyhverö, pelkäsin tuostakin kiinni jäämistä kuollakseni ja pelkäsin, että vanhemmat löytyäisivät rahat. Teininä oikeasti itkin aina, jos joku aikuinen hieman kovisteli.

Summa summarum - olen muka älykäs, mutta en osaa käyttää "lahjojani" mihinkään oikeasti hyödylliseen, eikä se näy arjessa kuin ehkä heikentävästi.

Pääsitkö siis oikikseen tuolla 1h/päivä lukemisella? Onko sinulla opiskelu vielä kesken? Ap

Pääsin. Minulle ei ollut mikään ongelma muistaa ulkoa sitä tekstimäärää, kun aikaa on se tunti päivässä n. kuukauden ajan, vai mitähän siinä oli. Myöskään opinnoissa ei ollut vaikeuksia pärjätä, mutta mikään vitosen oppilas en ollut, olin hirveän huono esimerkiksi oikeussosiologiassa. Ei ole opinnot kesken, olen töissä asianajotoimistossa (mutta en ole jaksanut/saanut aikaiseksi suorittaa asianajajan tutkintoa, vaikka muotoseikat täyttyisivätkin - siinä on taas yksi koe, johon pitää opetella triviaaliasioita ympäri lainsäädännön jopa aloilta, joita en ikinä työssäni tee.)

Mitään tohtoria tai ruudinkeksijää minusta ei tullut, erikoistuin vakuutusyhtiöihin ja vahingonkorvausoikeuteen. Nyt siinä riittää duunia, kun ravintolayritykset hakevat keskeytyskorvauksia ovien sulkemisesta, ja jos niitä aletaan myöntää kaikille Suomen ravintoloille, on ilmiselvää, että meidän verrattain pienet vakuutusyhtiömme ovat taloudellisissa ongelmissa. Luultavasti edessä on oikeuskäytännön muutos. Ainakin korkein oikeus tulkitsee usein tällaisissa pattitilanteissa lakia vastoin yleistä järkeä vakuutusyhtiön ja yhteiskunnan taloudellisen edun mukaisesti. Kiinnostavaa aikaa. 

Itse asiassa alisuoriutuminen on aika tyypillistä älykkäille. Yhteiskunnan tarjoamat väylät eivät motivoi ja moni tekee työkseen jotain itselle hiukan simppeliä ja vapaa-aikana sitten tekee itselleen älyllisesti tyydyttäviä asioita. 

Wisconsonin yliopistossa oli mitattu lääkäreiden keskimääräistä äo:ta ja se oli noin 120. Selvästi korkeampi kuin keskivertotallaajalla, mutta kun kyse on keskiarvosta, niin aika keskinkertaisellakin älyllä on mahdollista päästä lääkikseen ja yliopistoon yleensä. Ahkeruus ja sitkeys on paljon numeerista älyä tärkeämpää, muistakaa tämä.