Mieleennpainuneet tölväykset/möläytykset ystävien suusta

Vierailija kirjoitti:

Siriina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoin tosi urposti vahingossa, tai en tarkottanut sitä niin. Oi voi..

Olin juhlissa puolisoni ja meidän kavereiden kanssa. Yksi kaveri oli just aloittanut suhteen uuden miehen kanssa ja siinä tentattiin tyttöporukalla kaveria että millainen se tyyppi on ja mitä tekee työskeen yms. Sellanen noin viiden naisen rinki siinä yhdessä supatettiin keittiössä.

Kaveri kertoi tästä miehestä kaikkea överitäydellistä, tyyliin oma firma ja paljon massia, hyväntekijä, pelastaa kissanpentuja vapaa-ajalla, rocktähti, maailman komein, kohtelias yms yms ja näytti kuvaakin siitä about Brad Pittiä komeammasta hunksistaan. Siinä sit totesin jotenkin ”siis mitä, missä sä ees tapasit tällasen täydellisen tyypin?! Miksei me kukaan oo löydetty jotain rikasta superkomeeta alfaurosta?!”, nauroin ja kaveritkin nauro että niii-i!

Mutta. En tiennyt että oma mies ja parin kaverin poikakaverit olikin liukuneet sinne keittiöön, en vaan huomannut ku oli selkä oveen päin. Sieltä sit kuulu sellanen ”...öö kiitti” ja sit piti sössöttää ”siis olet komea, olet ihana, en tarkoittanut!!”. Mut siis varmaan loukkasin, auts. Enkä ees tarkottanut sillä mitään, kunhan vitsailin kun oli niin naurettavan täydellinen mukamas se mies.

Multa meni tämän viestin punainen lanka hippasen ohi. 7 yläpeukkua, joku pls selventäkää miksi?

No sanoisitko itse puolisosi kuullen että "miksen mä oo voinut tavata komeeta ja kivaa miestä", ei se tosiaan oo kovin imarteleva

Siinä sit totesin jotenkin ”siis mitä, missä sä ees tapasit tällasen täydellisen tyypin?! Miksei me kukaan oo löydetty jotain rikasta superkomeeta alfaurosta?!”, nauroin ja kaveritkin nauro että niii-i!

Kun on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia. Siis multa. Viikonloppuja :)

Vierailija kirjoitti:

Juttelin postilaatikolla viimeisillään raskaana olevan naapurin kanssa. Kysyin, tietääkö kumpi on tulossa. Sanoi, ettei tiedä, eikä ole väliä, pääasia, että lapsi on terve.

Mun kehitysvammainen lapsi oli siinä vieressä, onneksi hän ei ymmärtänyt.

Toivoitko itse kehitysvammaista lasta? Ihan oikeasti, tottakai jokainen haluaa terveen lapsen, ei se ole hyökkäys sinun lastasi kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sä puhua pälätät kun pesusieni!

Pesusieni ei puhu - vaan juo!

Totta, puhuu kuin papupata ja juo kuin pesusieni.

Mullekin sanottu: en voi puhua asioistani/normaali arjestani, koska sulla on niin rankkaa, eikä hän käy läpi mitään yhtä merkittävää. Läheisen kuoleman jälkeen ja parina muuna kertana saman ihmisen toimesta. Itki samalla. Ehkä oli vain tapa kertoa, ettei tiedä miten olisi seurassani ym. Tyrmistyin tuosta kyllä. Aina lohdutin ja sanoin, että jokaisella on omat surut ja murheensa, eikä niitä voi verrata toisiinsa. Tottakai voi puhua mistä vaan.

Hieman kävi rankaksi, kun olin tuon hänelle useasti sanonut ja silti aina uuden tilanteen tullessa hän reagoi noin. En mielestäni jauhanut asioistani mitenkään itsekkäästi tai niinkuin tuolla aiemmin mainittiin "vellonut surussani" (myös ilossani, koska sekin vaikutti), vaan ihan normaaleja keskuteluja käytiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin postilaatikolla viimeisillään raskaana olevan naapurin kanssa. Kysyin, tietääkö kumpi on tulossa. Sanoi, ettei tiedä, eikä ole väliä, pääasia, että lapsi on terve.

Mun kehitysvammainen lapsi oli siinä vieressä, onneksi hän ei ymmärtänyt.

Toivoitko itse kehitysvammaista lasta? Ihan oikeasti, tottakai jokainen haluaa terveen lapsen, ei se ole hyökkäys sinun lastasi kohtaan.

Tavallaan joo, mutta on se silti loukkaavaa.

Iik kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin postilaatikolla viimeisillään raskaana olevan naapurin kanssa. Kysyin, tietääkö kumpi on tulossa. Sanoi, ettei tiedä, eikä ole väliä, pääasia, että lapsi on terve.

Mun kehitysvammainen lapsi oli siinä vieressä, onneksi hän ei ymmärtänyt.

Toivoitko itse kehitysvammaista lasta? Ihan oikeasti, tottakai jokainen haluaa terveen lapsen, ei se ole hyökkäys sinun lastasi kohtaan.

Tavallaan joo, mutta on se silti loukkaavaa.

Miltä itsestäsi tuntuisi, jos sanotaan, että ei ole väliä onko tyttö vai poika, kunhan siitä ei tule yhtä lihavaa tai laihaa kuin sinun lapsesi. Taitaisit ihan vähän loukkaantua.

Jätin sadistisen ja raakaa väkivaltaa käyttävän mieheni. Mukaan otin kaksi pientä lasta ja kaksi kassia.

Perustin kodin, jossa minulla ja lapsilla oli hyvä olla. Kouluttauduin yliopistossa ja lapset harrastivat vapaa-ajallaan.

Silti meistä puhuttiin rikkinäisenä perheenä. Emme me olleet rikkinäinen perhe. Päinvastoin. Ennen eroa olimme toki todella rikkinäinen perhe.

Iik kirjoitti:

Iik kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin postilaatikolla viimeisillään raskaana olevan naapurin kanssa. Kysyin, tietääkö kumpi on tulossa. Sanoi, ettei tiedä, eikä ole väliä, pääasia, että lapsi on terve.

Mun kehitysvammainen lapsi oli siinä vieressä, onneksi hän ei ymmärtänyt.

Toivoitko itse kehitysvammaista lasta? Ihan oikeasti, tottakai jokainen haluaa terveen lapsen, ei se ole hyökkäys sinun lastasi kohtaan.

Tavallaan joo, mutta on se silti loukkaavaa.

Miltä itsestäsi tuntuisi, jos sanotaan, että ei ole väliä onko tyttö vai poika, kunhan siitä ei tule yhtä lihavaa tai laihaa kuin sinun lapsesi. Taitaisit ihan vähän loukkaantua.

Paitsi ettei se ole yhtään sama asia! Ei tossakaan sanottu "ihan sama, kunhan lapsi on terve, TOISIN KUIN SINUN LAPSESI!". Sehän vain sanoi että "ihan sama kunhan lapsi on terve" mikä on to-del-la yleinen sanonta kun kysytään lapsen sukupuolta. Mä sanoisin varmaan itsekin niin automaattisesti, koska se nyt vaan on sellanen hokema. Varsinkin ne jotka ei halua tietää etukäteen lapsensa sukupuolta sanoo noin. Että olkoon tyttö tai olkoon poika, ei tässä sukupuolta niin jännitetä, kunhan vaan tulis terve ja rakas lapsi.

Ja se "terve" ei välttämättä edes tarkoita muuta kuin "kunpa lapseni olisi elinkykyinen ja saisin olla hänelle vanhempi". Ei se ole mikään kuittailu että "sun lapsellas on hilsettä ja akne, tollasta mä en ainakaan halua!"

Olimme juuri saaneet keittiörempan valmiiksi ja ystäväni tuli sitä katsomaan. Hän alkoi heti keksiä siitä kaikenlaisia virheitä. Tasot olivat väärää materiaalia ja niitä oli liian vähän. Liesituuletin ja hella olivat vaikeita puhdistaa ja siis vääränlaisia nekin. Juuri mitään kaunista en kuullut ja itse tykkäsin keittiöstä valtavasti.

"Millä oikeudella sä oot jouluna vapaalla, kun et kuulu kirkkoon?" Olin siis päivätöissä, joissa jouluaatto ja joulun pyhät vapaata.

Vierailija kirjoitti:

Olimme juuri saaneet keittiörempan valmiiksi ja ystäväni tuli sitä katsomaan. Hän alkoi heti keksiä siitä kaikenlaisia virheitä. Tasot olivat väärää materiaalia ja niitä oli liian vähän. Liesituuletin ja hella olivat vaikeita puhdistaa ja siis vääränlaisia nekin. Juuri mitään kaunista en kuullut ja itse tykkäsin keittiöstä valtavasti.

Ns. asioita, joita ei ääneen sanota, vaikka ajatellaan. Jotkut eivät osaa käyttäytyä.

Ei. Miksi pitäisin ystävänä ihmistä, joka verisesti loukkaa?

Toisaalta, mä en muista mitään enkä ole pitkävihainen. Loukkauksien hautominen mielessään on ymmärtääkseni mielenterveydellinen häiriö.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Miksi pitäisin ystävänä ihmistä, joka verisesti loukkaa?

Toisaalta, mä en muista mitään enkä ole pitkävihainen. Loukkauksien hautominen mielessään on ymmärtääkseni mielenterveydellinen häiriö.

Jos se on sun ystävä vuosia ja sitten alkaakin möläyttelemään? Eikä niitä haudota mielessä, joku kysyy tässä ketjussa ja sitte alat muistelemaan, että ainiin joo onhan niitä. Eiiitä joka päivä mietitä tai ehkä joku miettii

Vierailija kirjoitti:

Jätin sadistisen ja raakaa väkivaltaa käyttävän mieheni. Mukaan otin kaksi pientä lasta ja kaksi kassia.

Perustin kodin, jossa minulla ja lapsilla oli hyvä olla. Kouluttauduin yliopistossa ja lapset harrastivat vapaa-ajallaan.

Silti meistä puhuttiin rikkinäisenä perheenä. Emme me olleet rikkinäinen perhe. Päinvastoin. Ennen eroa olimme toki todella rikkinäinen perhe.

Yksinhuoltajien perheistä tosiaan käytetään ihan virallisesti nimitystä rikkinäinen perhe.

Vastenmielistä leimaamista.

Vierailija kirjoitti:

Olimme juuri saaneet keittiörempan valmiiksi ja ystäväni tuli sitä katsomaan. Hän alkoi heti keksiä siitä kaikenlaisia virheitä. Tasot olivat väärää materiaalia ja niitä oli liian vähän. Liesituuletin ja hella olivat vaikeita puhdistaa ja siis vääränlaisia nekin. Juuri mitään kaunista en kuullut ja itse tykkäsin keittiöstä valtavasti.

Ostettiin mieheni kanssa talo vuosia sitten. Silloinen hyvä kaverini tuli katsomaan muuton jälkeen asuntoa. Pitkin taloa löytyi kaikkea ”kyllähän tuon saa laitettua pikkuhommana kuntoon”-tyyppistä juttua, ja kaikki tosi ison remontin vaativia ehdotuksia. Muuttoon hän, terve salilla käyvä mies ei päässyt puheistaan huolimatta apuun, koska piti katsoa tv:tä just silloin. Myöhemmin olisi ollut talkoolaiskaljoille tulossa, että kyllä hän voisi jotain vaatepussukoita kuitenkin tulla kantamaan, kunhan ei mitään painavaa.

Hän oli myöskin etukäteen innoissaan että onpa kivaa kun on tuollainen pihasaunakin, niin voidaan sitten siellä porukalla saunoa. Ja muutenkin on paikka jossa voi myöhäänkin istua ilman että naapureiden takia pitää olla hiljaa klo 22.

Jep. Hän tuli kerran saunaan, ja silloin vaati pikkulöylyjen jälkeen että kaikki nyt lopettavat saunomisen kun hän ei ole mikään saunoja. Kaikki paikalla olijat kyllä tiesivät että tämä ei ole totta, vaan hän saunoo hyvinkin mielellän yleensä ja pitkään.

Toisen kerran näiden 5 tässä asumisvuoden aikana(pyydetty on kyllä, mutta enää ei näistä syistä pyydetä) hän tuli kasin aikaan juomien kanssa meille. Täällä oli muutama muukin yhteinen kaverimme. Kympiltä alkoi ”nyt lähdetään hei kaikki yökerhoon!!” -mankuminen, jota kesti tunnin, hänen yrittäessään saada vuorotellen muita kavereita lopettamaan illan meillä kesken ja lähtemään hänelle ”seuraksi”. Että kyllä me pärjäämme pariskuntana kahdestaankin loppuillan. Kiva, olimme ihan varta vasten kutsuneet ihmisiä meille illan viettoon, emmekä miksikään aloittelupaikaksi ennen päänumeroa. No muutkin katsoivat ihmeissään ja vähän hermostuivatkin tuohon inttämiseen. Lopulta hän lähti yksin.

Ei varmaan tarvitse kertoa ettei olla enää oikein oltu tekemisissä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätin sadistisen ja raakaa väkivaltaa käyttävän mieheni. Mukaan otin kaksi pientä lasta ja kaksi kassia.

Perustin kodin, jossa minulla ja lapsilla oli hyvä olla. Kouluttauduin yliopistossa ja lapset harrastivat vapaa-ajallaan.

Silti meistä puhuttiin rikkinäisenä perheenä. Emme me olleet rikkinäinen perhe. Päinvastoin. Ennen eroa olimme toki todella rikkinäinen perhe.

Yksinhuoltajien perheistä tosiaan käytetään ihan virallisesti nimitystä rikkinäinen perhe.

Vastenmielistä leimaamista.

Laitatko linkin sinne sivuostolle mistä löytyy tällainen lista näistä virallisista nimityksistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt ehkä möläytys, mutta erään kaverin kanssa kävi useamman kerran niin, että pyysi minua johonkin pubiin/baariin kanssaan. Siinä jutellessamme luetteli sitten kaikkien niiden nimet, joita oli kysynyt ennen minua ja olin se viimeinen hänen tutuistaan. Kirpaisu kertoo varmaan enemmän huonosta itsetunnostani, kuin hänen "törppöydestään".

Enemmän kertoo hänestä se, että niin moni oli jo kieltäytynyt lähtemästä hänen kanssaan.

Ehkä sinäkin seuraavalla kerralla keksit hyvän syyn olla lähtemättä...

Eihän tuossa tarvitse mitään keksiä!

Uskaltauduin kertomaan kaverille hedelmöityshoidoistamme ja lapsettomuuteen liittyvistä kipeistä tunteista. Tämä ehdotti ottamaan koiran. Kun niin moni on tullut raskaaksi silloin! Kommentti tuntui todella vähättelevältä ja neuvovalta, vaikka ei hän varmaan pahaa tarkoittanut.

Ps. Saimme lapsen hoidoilla. Koiraa emme ottaneet.

Vierailija kirjoitti:

Avomies tokaisi mulle kerran että "sä et vois olla rumempi". Ja kuulemma tarkoitus oli ilmaista jotenkin sitä, että mä en voisi olla ruma missään tilanteessa edes vaikka yrittäisin, mutta tuli väärin ulos :D

Voi ei, jotenkin kauheen söpöö. Tarkoitus oli sanoa hirveän kauniisti mutta aivan munille meni :D.

Pahimpina on ehdottomasti jääneet mieleen kommentit keskenmenon jälkeen. Luottamus meni pariin kaveriin, en siis luota enää heidän kykyynsä asettua toisen asemaan ja empatiakykyyn.