Lue keskustelun säännöt.
Mies pitää itsestäänselvyytenä?
itsestäänselvyys
27.03.2020 |
Pitää vähän selvittää päätä.
Mies ilmoitti, että ei aio pitää kesällä lomaa samaan aikaan kanssani, koska kesällä ei todennäköisesti voi tehdä mitään. Pitää lomat sitten syksyllä, kun minä olen jo töissä.
Kotona on ruoka valmiina, kun hän tulee töistä, laitan astiat lähes aina ja hoidan pyykit. Molemmat käyvät töissä, minä vain pääsen aikaisemmin kotiin.
Mies ei oma-aloitteisesti esim. tartu imuriin, sitä pitää pyytää.
Minä teen aloitteen seksiin, mies haluaisi paljon vähemmän. Ei koskaan anna suuseksiä, mitä otan suihin vähintään kerran viikossa.
Hän ei tykkää romantiikasta ja kaikki "siirappinen" ällöttää. Mutta ei kyllä järjestä edes mitään pieniä yllätyksiä. Yritän itse huomioida hänet arjessa useinkin, laitan ruuan valmiiksi, keitän kahvia aamulla, teen hänelle lempiruokaa jne.
Hänen oma mukavuudenhalunsa menee sen edelle, että tekisi minulle mieluisia asioita. Ehdotin yhteistä kävelyä, hän lähti mukaan, mutta lenkki kesti 20min, koska hän ei pidä siitä. Kysyy aina minulta, mitä haluaisin tehdä, mutta ei koskaan ota vastuuta tekemisen suunnittelusta.
Hän ei juurikaan kehu minua tai ulkonäköäni, sanoo rakastavansa kyllä ennen nukkumaanmenoa ja silloin halailee paljon. Illalla sohvalla olen hänen kainalossaan, mutta siinä toimii minulle lähinnä patjana, eikä edes pidä minusta kiinni. Kuitenkin aina siihen pyytää.
Toki hän käy välillä kaupassa, tankkaa auton ja vaihtaa renkaat, tarjoaa apuaan ruuanlaittoon jne. Mutta minusta tuntuu, että hän pitää minua itsestäänselvänä. Välillä hän omasta aloitteestaan halailee ja pussailee. Meillä on hauskaa yhdessä ja "kaikki on hyvin", mutta olen alkanut miettiä, saanko tältä suhteelta sitä mitä tarvitsen. Kun otan asian esille, mies ärsyyntyy ja huomaan, että hänellä tulee puolustusreaktio esille. Vaikka kuinka nätisti yritän kertoa miltä tuntuu.
Apua, mitä teen! Hirveästi rakastan miestäni. Huomaan, että alan ajatella omista unelmista, haaveista ja tavoitteista, että niistä voi tinkiä ja kannattaako elätellä toiveita, kun huomaa pettyvänsä kuitenkin. Olemme puhuneet, että menemme naimisiin joskus. Mies haluaa pitää mahdollisimman pienet häät, ei juurikaan vieraita ja minä olen haaveillut edes jonkunlaisista juhlista. Huomaan mukautuvani miehen toiveisiin ja omani jäävät taka-alalle. Onpa solmu ja pitkä teksti. Ahdistaa.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua niin. Minulla on samanlainen kumppani, sellainen perässä vedettävä kivireki. Kaiken saan tehdä ja suunnitella, jos jotain hiemankin ekstraa haluan. Ei jaksa. Mulla on jo ikää, joten tähän on tyytyminen, mutta jos olet vielä nuori/nuorehko, niin mieti syvällisesti mitä elämältäsi haluat. En nyt tarkoita kuun saalistamista taivaalta tai muuta haahuilua, vaan ihan vain tyytyväiseksi tulemista, että "näin tämän kuuluu mennä ja nyt on hyvä olla"...
Minullakin on ikää reilusti yli 30, joten ihan nuorikkoja ei olla enää. Ymmärrän mitä tarkoitat, en tarvitse tai halua mitään räiskyvää intohimoista rakkautta, turvallisuus ja tyytyväisyys riittää. Mutta joskus tuntuu, että puolisoni ei arvosta minua niinkuin ansaitsen. En halua vajota marttyyriksi myöskään, joten jotain asialle pitäisi tehdä. Minulle tulisi arvostettu olo siitä, että mies tekisi minulle mieleisiä asioita, vaikka ne olisivat hänen epämukavuusalueellaan. Nyt hän viittaa niitä kintaalla, koska se on hänen mielestään ikävää. Hän sanoo usein, että miksi molempien pitäisi kärsiä, jos on joku minullekin niin ei-mieluisa juttu.
-ap
Hän tekisi nuo asiat, jos hän arvostaisi ja välittäisi sinusta. Ilmiselvästi hän ei halua tehdä noita asioita, kun sanoo kärsivänsä siitä. Mikä tässä on enää ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se sika, ansaitset parempaa.
Jos ihan oikeasti olet sellainen kuin kerroit, niin uskon että olisit monien miesten mielestä ns vaimomatskua.
Älä tyydy/pilaa nuoruuttasi huonossa parisuhteessa, jota myöhemmin varmasti kadut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme siinä suuseksissä on niin erinomaista. Itse olen myöskin sellainen nainen, että en koe suuseksissä mitään ihme fiboja.
Kiusaannun ja jopa ahdistun. Muuten kyllä tykkään seksistä ja läheisyydestä, mutta niin, että molemmat ovat koko aja siinä ikäänkuin läsnä, ei kumpikaan ole tai joudu olemaan passiivisesti "hoidettavana".
Onneksi olemme samanlaisia mieltymyksiltämme.
Ei aloittajan tarvitse itsekään mitään suuhoitoja miehelleen antaa, vai annatko kun haluat miellyttää? Nautitko siitä vai teetkö velvollisuudesta.
Muuten olen samaa mieltä, älä passaa niin paljon miestä. Tietysti jossain määrin molempien pitää tehdä asioita parisuhteessa toistensa hyväksi, muutta tekeehän mieskin nyt jotain.
Älä yritä liikaa, olkaa luontevasti sitä mitä olette.Mies antaa ensin orgasmit suuseksillä ennen varsinaista yhdyntää. Kyllä se tosi hyvältä tuntuu.
Olen eri kuin lainaamasi kommentin kirjoittaja, mutta siis itse en myöskään naisena saa nuolemisesta mitään iloa. Ihan kivaltahan se tuntuu, mutta minulle riittää jos nuolemista on minuutin verran joskus harvoin. En todellakaan saa nuolemalla orgasmia ja jos mies sitä yrittää saada aikaan, ahdistun enkä varmasti edes nauti koko hommasta! Ja olen alle 30-vuotias, että ei ole kiinni siitä että olisin joku estoinen täti. En vaan tykkää olla suuseksin vastaanottajana, antavana osapuolena voisin tosin olla vaikka kolmesti päivässä.
Minäkin olen eri, mutta en usko. Jotain häiriöitä (komplekseja, tunnelukkoja, traumoja, alistumisen tarvetta, sisäistettyä misogyniaa) täytyy mielestäni olla, jos ei pidä siitä kun nuollaan, mutta itse on ottamassa poskeen vaikka kolmesti päivässä.
Ole uskomatta sitten :D minusta siinä ei ole mitään outoa, että ei tykkää jostakin asiasta mutta tykkää jostakin muusta asiasta.
Voihan se olla, että en pidä nuoltavana olemisesta ihan jo siksi että siihen liittyy oletus, että laukeaisin sillä. Tulee suorituspaineet enkä voi keskittyä nauttimiseen, kun mietin vaan että ”jahas, vartti on jo mennyt enkä ole lähelläkään tulemista. Miksen jo tule, jaksaakohan se nuolla enää?”. Ihan kivaa nuoleminen on sillon kun tietää, että se on vain lämmittelyä varten.
Ja tottakai, palstapsykologin mielestä suuseksin antaminen miehelle ja kauhistus, vielä siitä tykkääminen on ehdottomasti merkki siitä että päässä on jotakin vinksallaan!Ahaa, siinä tapauksessa miehesi luultavasti antaa tarkoituksella tai tarkoituksettomasti huonoa suuseksiä. Eihän sellaisesta mitään saa. Itsekin olen törmännyt myös todella huonoon.
Ei suihinotosta nauttimisessa mitään pahaa ole. Mutta jos tekee sitä niin, että itse ei saa suuseksiä, on se säälittävää ja surullista.
Onpas erikoinen näkökulma. Itse tykkään kyllä saada suuseksiä, mutta ei ole mikään suosikkijuttu, tykkään sormeilusta ja kunnon panosta paljon enemmän. Suuseksi on lämmittelynä ihan ok. Mies taas on hulluna suuseksiin ja annan useammin miehelle suuseksiä, kuin haluan sitä itse. Jokaiselle halujen ja tarpeiden mukaisesti ;).
Olen eri, mutta "ihan ok"????? Sulla on taidoton mies. Kokeilepa hetki ottaa suihinkin vähän taidottomammin, saatat alkaa pian pitämään enemmän vastaanottajana olemisestakin.. :D
Jos oikeasti on naisia jotka eivät pidä tai eivät juuri pidä nuolemisesta, kiinnostaisi tietää tarkemmin mitä teidän päässä oikein liikkuu? Voikohan olla mahdollista että on saanut oikeasti hyvää suuseksiä, eikä silti pidä siitä?
Ahaa, nyt täällä jo osataan sanoa että mulla on taidoton mies, tai että mies tahallaan nuolee huonosti :D en ymmärrä nyt tätä ollenkaan, onko se todella niin outoa jos nainen ei tykkää olla nuoltavana? Kyllä minulla muitakin kumppaneita on ollut, sellaisia jotka selkeästi tykkää nuolla (nykyinen mies myös tykkää nuolla!) enkä minä siitä ole kenenkään kanssa nauttinut yhtään sen enempää. Minä en pidä nuolennasta, ja siinä se. Arvostan seksissä paljon enemmän kunnon panemista ja sormilla hyväilyä, kun ne ovat minulle nautinnollisempia juttuja. Suuhoitoja antaisin miehelleni vaikka hän ei nuolisi minua ikinä, sitäkään en ymmärrä mitä surullista ja säälittävää siinä on, ettei halua nuolentaa vastalahjaksi suuhoidosta... meillä mies hoitaa minun nautintoni ihan jollakin muulla kuin suullaan, ja molemmat ollaan siihen järjestelyyn tyytyväisiä. ;)
Mä lähdin tuollaisesta suhteesta kauan sitten, ja olen elänyt siitä lähtien yksin. Yritin aikani etsiä uutta tasavertaista suhdetta, mutta kun ei löytynyt, totesin, että mielummin yksin kuin koskaan enää tuota. Tietysti varmaan kannattaa pyrkiä ensin kunnolla selvittämään tilanne (kannatan suoraa viestintää: "mä tarvitsisin sulta tätä, mitä sä tarvitsisit multa, että voisit olla onnellinen" jne), mutta jos ainoaksi vaihtoehdoksi jää tyytyminen tuohon, niin mulle ainakin on ollut henkilökohtaisesti paljon parempi ratkaisu elää yksin.
Minulla oli samanlainen suhde muutama vuosi sitten. Lopulta mies kertoi syyn käytökselleen; minun ylipaino. Häntä ei vaan kiinnostanut enää yrittää olla kunnon avopuoliso, tehdä asioita yhdessä, lopussa edes seksiä..
Ero tuli lopulta ja oma mielenterveys parani. Mies löysi itselleen siromman naisen, en tiedä miten heillä menee nykyään.
Tänä päivänä, 6 vuotta myöhemmin, elämäni on parempaa kuin ikinä. Olen löytäny tasapainoisen ja tasavertaisen parisuhteen. Koen olevani haluttava ja rakastettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan välittänyt nuolemisesta. Moni mies on sitä yrittänyt. Vähän sama homma sormileikeissä. Tulen yhdynnässä helposti. Otan kyllä mielelläni suihin. Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä... Miehille kyllä tulee paineita mun seurassa siitä kun vain penis kelpaa. Huonoa seisokkia ei voi korvata millään.
Vierailija kirjoitti:
Mies ilmoitti, että ei aio pitää kesällä lomaa samaan aikaan kanssani, koska kesällä ei todennäköisesti voi tehdä mitään. Pitää lomat sitten syksyllä, kun minä olen jo töissä.
"Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma)" sanoo vuosilomalaki. Eli ei se ukkosi ihan miten tahansa lomiaan voi siirrellä.
Dah... kyllä sen kesäloman voi omasta pyynnöstä pitää milloin haluaa. Lain tarkoitus on se, että työnantaja ei voi määrätä pitämään kesälomaa talvella. Ja kesälomakausi muuten kestää 30.9. saakka, jota kai yleisesti kuitenkin jo syksynä pidetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Kuka sulle valitsi sen miehen? Keksustele nyt tiukasti hänen kanssaan ja kysyt miksi tämän miehen sulle valitsi.
Eipä sitä tiedä, miten joku käyttäytyy parisuhteessa juuri sinun kanssasi, ennen kuin on sen kanssa parisuhteessa. Nythän aloittaja juuri miettii valinnan perumista.
No ainakin siisteyskäsityksestä saa tietoa jo ennen yhteenmuuttoa, kun katsoo miltä se sinkkukämppä näyttää. Ja luulisi olevan yhteisiä mielenkiinnon kohteita jo tapailuvaiheessa ja hellyydestäkin sekä huomion antamisesta saa osviittaa. En ymmärrä miksi mennään yhteen ja sitten alkaa se valitus ja halu muuttaa sitä kumppania. Tuttukin meni yhteen alkoholistin kanssa ja nyt valittaa liiasta juomisesta. Ei voi muuta kuin ihmetellä, että ihanko tuli yllätyksenä tämäkin asia.
Disclaimer tuohon siisteyskäsityksen ennakointiin... minun mieheni lähti seurusteluaikoina asioikseen siivoamaan omaa asuntoaan, kun oli jäänyt "sotkuiseksi", siis leivänmuruja pöydälle ja herrajjumala, imuroimatta! No nyt kun asutaan yhdessä minun asunnossani, tiskit saa haista vuorina keittiössä, pyykit homehtua koriin, lattiaan jäädä jalat kiinni ja biojäte ryömiä jo eteisessä eikä haittaa yhtään 🙄
Ap kuitenkin tietää, ettei mies pohjimmiltaan pidä noista asioista, joten mitä iloa on ilahduttamisesta, kun tietää hänen tekevän sen vain velvollisuudesta? Ei se mies tee sitä omasta ilosta vaan ap:n tahdosta, ja tämä on vain karkea tosiasia. Miten tuollaisesta väkinäisestä ilahduttamisesta voi iloita? Tuo ei ole muuta kuin itsenstä pettämistä.