Ärsyttävin murresana?

HOX!

Pahki on ärsyttävin.

Ykkösenä: vaiks (eevismiramaiset-vipat)

Kuopiossa kirpputorilla myyjä kajautti komeasti vähän ennen sulkemisaikaa:  Kaappa männöö kiinni!  Eekä meelle makseta yltöistä!

Kaikki lähti kiltisti ulos.  

Mä kyllä kerran ihmettelin, kun kainuulainen ystäväni sanoi jotain lentävää pörriäistä rotikaksi. Mun mielestä kun se tarkottaa rottweileria. Ei sekään kyllä ärsyttävä sana ole, hämmentävä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Pieno = piano

  Turkulaisilta tuo "piano" tulee luonnostaan, heillä kun on murteessa diftongi "ia" (hiano, riasa).   Helsinkiläisten usein kuulee puhuvan myös "Kiesma"-museosta, heh.

Vierailija kirjoitti:

Reeee kirjoitti:

Etelä-Pohjanmaalla on ihan oma kirjaimensa uuden murrekirjankin mukaan eli ree. Siellä ei kirjainta d äännetä deenä vaan se on REE:)

Mainion murrekirjan esimerkissä oppilas kysyi toiselta, kirjoitetaanko Risiljöö ärrällä vai reellä?!?

Mökkinaapuri taas esitti minulle, että hänen housujensa koko on Ree116:)

Autoja taas ovat Lara, Kora ja Rotke.

Kerran stadissa vastaantulija kysyi, missä on Rakmarinkatu (Dagmarinkatua tarkoitti)?

Kohta veret lämpenee, niin voidaan seisoa reiret veres🤣

Ja saunassa paikat virutehan lämpimällä verellä!

Vierailija kirjoitti:

Nuin. Kaa.  "Munkaa"!

Tuo kaa on kai lainaa eestin kielestä, minun kanssani on siellä minuga ja lausutaan minukaa.

Takavuosina oli joku kiekkosankari(?), joka aloitti lauseen aina sanomalla "totanoiniiku". Luultavasti sai palautetta ja lopetti sanahirviön käytön.

Minua oudoksutti tuo "kaa", kun ensimmäisen kerran näin sen "Kumman kaa"  -televisiosarjan nimenä. Teki mieli laittaa sinne palautetta: "Kot kot ja kaa kaa teil vaa!"

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa kirpputorilla myyjä kajautti komeasti vähän ennen sulkemisaikaa:  Kaappa männöö kiinni!  Eekä meelle makseta yltöistä!

Kaikki lähti kiltisti ulos.  

On saattanut sanoa peräti "yljtöistä".

Hesalaine kirjoitti:

Sanotaan. Ainakin Etelä-Karjalassa murteiden erot on tosi paikkakohtaisia, esim. Lemillä, Lappeenrannassa ja Imatralla on eroja.

Aika negatiivinen ketju, itse olen murteen puhuja ja onneksi pääasiassa myönteisiä reaktioita. En ala teeskennellä stadilaista, kun kerta karjalasta olen ja pikkukaupungista.

Toivoisin tätä myös toisinpäin. Olen kotoisin Helsingistä ja asuin monta vuotta Lappeenrannassa. Sain jatkuvasti kuulla miten "Sie et puhu niinku myö" niin, en puhukaan. Olen etelästä, sori siitä.

Ja vastauksena aloittajalle, miuta ja kuttuu. Pahimmat.

Mie (ja monikkona myö)

Kahtokee = katsokaa

Tautta = takia

Sankko = ämpäri

Huastella = puhella, jutella

Haaskan näkönen = hauskan näköinen

Asuin parikymmentå vuotta sitten Jyväskylässä ja ihmetytti paikallisten virnuilu, kun sanoin "miä". Itse he kuitenkin sanoivat tuon tuosta "siä".

Miä:tä yleisempi siellä kuitenkin oli se mää ja sää. Vieläkin ärsyttää ne siä-tyyppien savolaisvitsailut miä:n käytön johdosta.

Tämä nyt ei sinänsä liittynyt aiheeseen, kun mikään noista ei ärsytä minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten ärsyttää kun nykyajan tsadilaiset ovat ensin osanneet kolmekymmentä vuotta puhua normaalisti, mutta nyt yhden äkin ei enää osatakaan. He ovat todistetusti ennen osanneet sanoa: "Sä voit kiivetä sinne puuhun." Nyt ei osatakaan, vaan sanotaan: "Sä voit kipee sinne puuhun".

Ennen ovat osanneet sanoa kuten kuuluukin: "Mä en pysty istumaan/seisomaan/puhumaan"

Nyt ei sitten millään osata, vaan sanotaan: "Mä en pysty istua/seisoa/puhua"

TODELLA VAMMAISEN KUULOISTA!

Puhumattakaan siitä että vähintään puolella tsadilaisista nuorista naisista on ässävika yhtäkkiä vaikka ennen murrosikäänsä osasivat ässän sanoa ihan puhtaasti.

Itseasiassa ei ole. Tämä on kieli- ja äännetutkijoiden toimesta todistettu. 

Suomen kielen (kuten kaikkien muidenkin kielien) äänteet on kirjattu ja standardisoitu ja tiedossa on ihan kaikki omituisimmatkin murrelausumiset, mutta tämä kuuluisa "stadiässä" ihmetytti tutkijoita, sillä alan ammattilaiset eivät sitä kuule, mutta moni maakuntalainen kivenkovaan kyllä väittää kuulevansa sen. 

Tästä tehtiin siis testi, jossa ei-helsinkiläisille soitettiin puhenäytteitä ympäri Suomea ja pyydettiin erikseen tunnistamaan, missä se stadiässä kuuluu. Tulokset olivat todella sekavia, eikä sitä ässää oletetusti löytynyt, paitsi silloin, kun kuulijoille kerrottiin puhujan olevan Helsingistä. Oikeasti puhuja saattoi olla vaikka Vaasasta, mutta kummasti se stadiässä kuului heti niin selkeänä, kun kuulijoita huijattiin puhujan alkuperästä. Kyse oli siis yksinkertaisesti ennakkoluulosta.

Kyseistä ässää ei siis tieteellisesti todistettuna ole olemassa ja ennakkoluulot näköjään elävät vahvana siellä maakunnissa tuosta yläpeukutusten määrästä päätellen. 

Ja ei, en itse ole Helsingistä.

Lähde?

Vierailija kirjoitti:

Vanhoilla hämäläisäijillä on oma imperatiivi. He eivät sano "huutakaa" vaan "pankaas nyh huutaen".

Kamalaa jos käskisivät jotain henkilöitä huutamaan, tietämättä käskytettävien olevan ruokottomia homoja, jotka auliisti tottelevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten ärsyttää kun nykyajan tsadilaiset ovat ensin osanneet kolmekymmentä vuotta puhua normaalisti, mutta nyt yhden äkin ei enää osatakaan. He ovat todistetusti ennen osanneet sanoa: "Sä voit kiivetä sinne puuhun." Nyt ei osatakaan, vaan sanotaan: "Sä voit kipee sinne puuhun".

Ennen ovat osanneet sanoa kuten kuuluukin: "Mä en pysty istumaan/seisomaan/puhumaan"

Nyt ei sitten millään osata, vaan sanotaan: "Mä en pysty istua/seisoa/puhua"

TODELLA VAMMAISEN KUULOISTA!

On on sullaki ongelmat

Luepa aloitus ja mieti mitä siinä kysyttiin!

Ja opettele puhumaan, äläkä lässytä kuin aivovammainen pissaliisa!

Väpelö on aika tylynoloinen sana, tarkoittaa aikaansaamatonta.

Savolaisilla on muuten oma sanonta yhden illan jutuille: tilapäenen alapiäromanssi.

Jos savolaismies on älleenä kulumahousut jalassa, hän leveilee prässätyillä housuillaan.

Hoisin kun joku kertoo hoitaneensa  :((((

Ka niin.

Kuklottaa. Itä-Häme.