Monet miehet ovat liian hitaita löytämään parisuhdetta
Lähes kaikki tuntemani sinkkumiehet ovat yksinkertaisesti liian hitaita muodostamaan parisuhteita. Kun he pohtivat uskaltaako naista lähestyä tai seurustellessa odottavat vakaata parisuhdetta ennenkuin lapsia voi hankkia, niin joku nopeampi vie heidän naisensa. Ei naisilla ole ikuisesti aikaa odotella miehen vakiintumista.
Sitten itketään, kun naista ei löydy. Kilpailu on kovaa ja hitaat eivät selviydy. Jos ei ole valmis laittamaan itseään likoon, niin ei myöskään saavuta mitään.
Kommentit (323)
Yli nelikymppiset miehet on yleensä ressukoita tai kuvittelevat itsestään jotain mahdottomia. Ovat chattien partaveitsejä mielestään tai deittisovelluksissq valintaa löytyy.. kunnes se lady tapaa nämä kaljamahaiset ei äitien kultavävyt. Voin sanoa, tarjonta on surkea ylo 30 luokissa...
Vuivui näitä pankollamakaajia ja äitejänsä ikuisesti vihaavat. Naisviha siirtyy sittem suoraan siihen naissukupuoleem josta etsitään vikoja oman äiti issuen takii..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen mun raikulipoikatuttuni, jolle tuli yllätyksenä, että kun hän 38-vuotiaana alkoi ajatella vakiintumista ja perhettä, nuoret naiset eivät enää kiinnostuneet ja samanikäiset ja vanhemmat eivät enää kuvitelleet lapsia...
No naisilla se on helpompaa... kakarat voi tehdä jonku paskiaisen kanssa, sitten ukko pihalle, lapset jää kuitenkin itselle aina ja elareita keräämään.
Sitten ihmettelette kun miehet alkavat suhtautua epäilevästi naisiin
Tuo ei ollut paskiainen, oli vaan hidas ja toki nykyään alkoholisoitunut. Kun luuli, että sitä parikymppisten baaririekkumista voi jatkaa ikuisesti, ja sitten jostain vaan tulee joku vaimo ja lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, samaa mieltä oon ap:n kanssa.
Tiedän muutamia todella hyviä miehiä jotka ovat kolmenkympin puolella eivätkä ole sitoutuneet kehenkään vuosikausiin vaikka tarjolla on ollut paljon hyviä naisia.Ei voi ymmärtää
Jos nyt puhutaan yleisellä tasolla koskien sekä miehiä että naisia niin nykyisin yhä harvempaa ihmistä kiinnostaa parisuhde ja sitoutuminen. Lisääntymisestä puhumattakaan. Tinderustä saa kertakäyttöseksiä ja fbtä niin paljon kun haluaa. Kaikenlaisia suristimia on kehitetty niin miehille kuin naisille. Miksi nähdä vaivaa ja ehdoin tahdoin pilata elämäänsä suhteilla?
Koska moni nainen odottaa sitä, se on miehen velvollisuus antaa naiselle hyvä parisuhde
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi korona tappaa enimmäkseen miehiä, niin kohta on vara valita, kun ikänsä röökiä polttaneet jännikset tippuu pois. Silloin meillä kilteillä miehillä riittää vientiä :)
Edelleenkään teitä ”kilttejä” ei huolita vaikka olisitte maailman viimeiset jäljellä olevat miehet. Naiset on ennemmin keskenään tai yksin kuin teidän kanssa.
Miksi siis näitä ketjuja missä ulisette miehistä nousee kuin sieniä sateella?
Miten liittyy kommenttiini mitenkään? Korjasin edellisen käsityksen, en ole ”ulissut” mistään tai aloittanut yhtäkään ketjua elämässäni mistään asiasta.
Mutta kirjoitelet ketjuun jossa keskitytään haukkumaan miehiä. Ja näitä ketjuja riittää.
Puhukaa naisista kun ei kerran miehet miellytä, mitä te niihin kulutatte energiaa?
Vastasin edelliselle varsin eksaktisti. Hänellä oli harhaluulo, jonka korjasin.
Naisistahan minä itse asiassa sitä paitsi kirjoitinkin, jos maltoit ihan lukea sen vastineeni...
Ketjun otsikossa puhutaan miehistä, ketjussa puhutaan miehistä.
Miksi ette kirjoita ketjua "monet naiset hyötyvät kun reippaat ja nopeat miehet vievät heidät ajoissa pois markkinoilta"
Ehei, pitää päästä kirjoittamaan ketjuun jossa halutaan puhua... aivan... kuinka paskoja ja säälittäviä miehet ovat.
Mutta se ei ole miesvihaa
Miksi et kirjoita minulle siitä nimenomaisesta yksityiskohdasta, josta minä kirjoitan, vaan ihan aiheen vierestä? Jos haluat kommentoida ketjun yleismerkitystä niin kirjoita erillinen viesti. Ei minua kiinnosta sinun miesvihafobiasi, totesin sivulangan ap:lle että asia ei mene kuten hän ajattelee ja sillä siisti.
Pitihän sinunkin tähän ketjuun päästä kirjoittamaan eli omalla logiikallasi lietsot miesvihaa täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö joku kannattelee vuonna 2020 sitä ummehtunutta roolimallia, jossa miehen täytyy näyttäytyä armottomana ja röyhkeänä saalistajana, ja nainen esittäytyy passiivisena saalistuksen kohteena?
Ei sitä roolimalli tarvi kannatella. Mutta kun olin sinkkuna (35v) ja kysyin tapailukumppanilta (kumppaneilta) kuuluuko lapset heidän suunnitelmiinsa monen vastaus oli:"en tiedä vielä/ehkä joskus myöhemmin". Tässä vaiheessa oma mielenkiintoni loppui, koska mielestäni miehien (ikä 37-40) pitää tietää haluaako lapsia vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, samaa mieltä oon ap:n kanssa.
Tiedän muutamia todella hyviä miehiä jotka ovat kolmenkympin puolella eivätkä ole sitoutuneet kehenkään vuosikausiin vaikka tarjolla on ollut paljon hyviä naisia.Ei voi ymmärtää
Niin mitä ei voi ymmärtää? Sitä etteivät kaikki miehet ja naiset ole kaltaistasi elämänkoululaista ihmiskarjaa jota vaan "ohjataan" lisääntymään kuten jotain broilereita?
Kyse ei ole siitä etteivätkö he haluaisi parisuhdetta ja perhettä. He vain jahkailevat sen valinnan päätöksen ja sitoutumisen kanssa.
Ei kyse ole mistään päätöksestä ja sen seurauksena taianomaisesti syntyvästä perheestä. Ei se suhde kehity, jos ei siinä ole aktiivisesti mukana.
Tutkimuksessa puolella suomalaisista miehistä oli välttelevä kiintymystyyliltään. Samaa tyyliä kutsutaan myös itseriittoiseksi tyyliksi. Voin kertoa, että tällainen suhde on hyvin raskas. Eksäni odottivat jotain mystistä minun rakentamaani suhdetta ilman omaa osallistumista.
Ressukat tottuneet siihen, että äiti hoitaa kodin, järjestää kaiken valmiiksi ja rakastaa kaikesta prseilystä huolimatta. Tokihan nainen vielä tämän lisäksi jakaa pimppaa säännöllisesti. Itse ei tarvitse muuta kuin chillailla kavereiden kanssa niinkuin ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen mun raikulipoikatuttuni, jolle tuli yllätyksenä, että kun hän 38-vuotiaana alkoi ajatella vakiintumista ja perhettä, nuoret naiset eivät enää kiinnostuneet ja samanikäiset ja vanhemmat eivät enää kuvitelleet lapsia...
No naisilla se on helpompaa... kakarat voi tehdä jonku paskiaisen kanssa, sitten ukko pihalle, lapset jää kuitenkin itselle aina ja elareita keräämään.
Sitten ihmettelette kun miehet alkavat suhtautua epäilevästi naisiin
Osalla meistä naisista tulee dnasta perheen perustaminen. Määrittelemätön pakko saada vauva / lapsi. Ollaan suhteessa jonka uskoo olevan ja kestävän ja sitten mies kauhistuu vastuuta ja pakenee. Se 160 euron elari menee siihen lapseen niin että heilahtaa ja sitähän sinä lapseton vain itsellesi eläjä et tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, samaa mieltä oon ap:n kanssa.
Tiedän muutamia todella hyviä miehiä jotka ovat kolmenkympin puolella eivätkä ole sitoutuneet kehenkään vuosikausiin vaikka tarjolla on ollut paljon hyviä naisia.Ei voi ymmärtää
Jos nyt puhutaan yleisellä tasolla koskien sekä miehiä että naisia niin nykyisin yhä harvempaa ihmistä kiinnostaa parisuhde ja sitoutuminen. Lisääntymisestä puhumattakaan. Tinderustä saa kertakäyttöseksiä ja fbtä niin paljon kun haluaa. Kaikenlaisia suristimia on kehitetty niin miehille kuin naisille. Miksi nähdä vaivaa ja ehdoin tahdoin pilata elämäänsä suhteilla?
Täälläpä ollaan pirteänä jo aamusta:D Tuo on ihan totta. Miehille ainakin tuo vakituinen seksin saanti piisaa monille hyvin pitkälle. Tietenkin tuo on yhteiskunnan kannalta kovin puusilmäistä ajattelua ja taatusti tulee kostautumaan ajan kuluessa.
mies52v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen mun raikulipoikatuttuni, jolle tuli yllätyksenä, että kun hän 38-vuotiaana alkoi ajatella vakiintumista ja perhettä, nuoret naiset eivät enää kiinnostuneet ja samanikäiset ja vanhemmat eivät enää kuvitelleet lapsia...
No naisilla se on helpompaa... kakarat voi tehdä jonku paskiaisen kanssa, sitten ukko pihalle, lapset jää kuitenkin itselle aina ja elareita keräämään.
Sitten ihmettelette kun miehet alkavat suhtautua epäilevästi naisiin
Tuo ei ollut paskiainen, oli vaan hidas ja toki nykyään alkoholisoitunut. Kun luuli, että sitä parikymppisten baaririekkumista voi jatkaa ikuisesti, ja sitten jostain vaan tulee joku vaimo ja lapsia.
Puhun yleisellä tasolla: jos kerran naiset valitsevat parisuhteeseen niin hyvät miehet, miksi niin moni päätyy eroon ja miksi lapset (ne vähät) menee naisille?
Ehkä kyse olikin vain lisääntymishalusta ja siihen kelpasi paskakin ukko.
Ehkä mies empii kun ei tiedä onko hän naiselle pelkkä siemenlinko joka päätyy maksamaan elareita, teki mitä hyvänsä.
No totta osittain. Toinen puoli miehiä on sitten niitä joiden kanssa pitäisi heti muuttaa yhteen ja mennä naimisiin.
minä, naisena(vaikka ei taida sukupuoleen liittyä vaan huonoihin kokemuksiin ja siihen ettei omaan intuitiooni ole menneisyyden valossa luottamista) halusin katsella ensin että mies varmasti on sitä mitä sanoo. Tämä oli monelle liian hidasta toimintaa. Sillehän en voi mitään, jos on niin kamala kiire yhteenmuuttoon ettei kerkeä edes jo olemassa olevia lapsia ajatella, vaan heti pitäisi kärrätä uusi tapailukumppani sisään taloon.
Osa miehistä taas oli haluavinaan parisuhdetta, muta kyllä sen näki jo etäältä mikä se varsinaisen halun kohde oli. Ei siinäkään mitään, mutta heivasin heidät periaatteesta, koska saan "sitä itseään" sellaisiltakin miehiltä jotka eivät valehtele muuta sitä saadakseen. Tämän kerroin myös heille. Että vaikka pidänkin s-jutuista, en pidä tunteiden valehtelusta.
Nykyinen mieheni, jonka kanssa ollaan oltu viitisen vuotta yhdessä, oli vähän samalla tapaa suhteisiin säikähtänyt kuin itsekin olin. Oli kiva edetä samaan tahtiin. Mutta niinhän se on, että jossain vaiheessa ne tutustumiset pitäisi olla tutustuttu, katselut katseltu, ja luotto toiseen ja itseen sillä tasolla että voi rentoutua olemaan tässä ja tämän ihmisen kanssa sinne hamaan tappiin asti. Siispä varovaista keskustelunyritystä eteenpäin menosta. Yhteinen kämppä saatiin hommattua, mutta naimisiin ei mies halunnutkaan mennä. No nyt haluaisi mies mennä naimisiin, mutta itselleni jäi sellainen juttu sieluun tuosta, että en taida itse olla sittenkään vielä valmis. En usko että menemme naimisiin enää, vaikka mies siitä aika ajoin puhuukin. Mielestäni 3 vuotta tutustumisesta ja vuosi yhteenmuutosta pitäisi jo tietää luottaako siihen yhteiseen taipaleeseen, ja kun mies ei siihen silloin luottanut, niin se sai aikaan minussa sen etten itsekään taida nyt ihan vielä siihen luottaa, vaikka mies nyt luottaisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen mun raikulipoikatuttuni, jolle tuli yllätyksenä, että kun hän 38-vuotiaana alkoi ajatella vakiintumista ja perhettä, nuoret naiset eivät enää kiinnostuneet ja samanikäiset ja vanhemmat eivät enää kuvitelleet lapsia...
No naisilla se on helpompaa... kakarat voi tehdä jonku paskiaisen kanssa, sitten ukko pihalle, lapset jää kuitenkin itselle aina ja elareita keräämään.
Sitten ihmettelette kun miehet alkavat suhtautua epäilevästi naisiin
Osalla meistä naisista tulee dnasta perheen perustaminen. Määrittelemätön pakko saada vauva / lapsi. Ollaan suhteessa jonka uskoo olevan ja kestävän ja sitten mies kauhistuu vastuuta ja pakenee. Se 160 euron elari menee siihen lapseen niin että heilahtaa ja sitähän sinä lapseton vain itsellesi eläjä et tiedä.
Suurin osa avioeroista on naisen päätös. Silti selität että mies pakenee ja haukut minua.
Mahdat olla ylpeä itsestäsi.
Mitä elarin suuruuteen tulee niin uutisia: se määritellään varallisuuden ja elatuskyvyn eron mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, samaa mieltä oon ap:n kanssa.
Tiedän muutamia todella hyviä miehiä jotka ovat kolmenkympin puolella eivätkä ole sitoutuneet kehenkään vuosikausiin vaikka tarjolla on ollut paljon hyviä naisia.Ei voi ymmärtää
Niin mitä ei voi ymmärtää? Sitä etteivät kaikki miehet ja naiset ole kaltaistasi elämänkoululaista ihmiskarjaa jota vaan "ohjataan" lisääntymään kuten jotain broilereita?
Kyse ei ole siitä etteivätkö he haluaisi parisuhdetta ja perhettä. He vain jahkailevat sen valinnan päätöksen ja sitoutumisen kanssa.
Ei kyse ole mistään päätöksestä ja sen seurauksena taianomaisesti syntyvästä perheestä. Ei se suhde kehity, jos ei siinä ole aktiivisesti mukana.
Tutkimuksessa puolella suomalaisista miehistä oli välttelevä kiintymystyyliltään. Samaa tyyliä kutsutaan myös itseriittoiseksi tyyliksi. Voin kertoa, että tällainen suhde on hyvin raskas. Eksäni odottivat jotain mystistä minun rakentamaani suhdetta ilman omaa osallistumista.
Kuulostaa tutulta. Ja ilmeisesti monella miehellä on nimenomaan tuo välttelevä kiintymyssuhde. Sitten ihmetellään, että miten ei vielä lähes neljäkymppisenäkään ole perhettä, vaikka miten muka haluaisi. Parisuhde ei kehity, ellei laita itseään likoon ja ellei panosta siihen. Se ei tapahdu itsekseen ja täydellisestä kumppanista on turha haaveilla. Sellaisia ei ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen mun raikulipoikatuttuni, jolle tuli yllätyksenä, että kun hän 38-vuotiaana alkoi ajatella vakiintumista ja perhettä, nuoret naiset eivät enää kiinnostuneet ja samanikäiset ja vanhemmat eivät enää kuvitelleet lapsia...
No naisilla se on helpompaa... kakarat voi tehdä jonku paskiaisen kanssa, sitten ukko pihalle, lapset jää kuitenkin itselle aina ja elareita keräämään.
Sitten ihmettelette kun miehet alkavat suhtautua epäilevästi naisiin
Tuo ei ollut paskiainen, oli vaan hidas ja toki nykyään alkoholisoitunut. Kun luuli, että sitä parikymppisten baaririekkumista voi jatkaa ikuisesti, ja sitten jostain vaan tulee joku vaimo ja lapsia.
Puhun yleisellä tasolla: jos kerran naiset valitsevat parisuhteeseen niin hyvät miehet, miksi niin moni päätyy eroon ja miksi lapset (ne vähät) menee naisille?
Ehkä kyse olikin vain lisääntymishalusta ja siihen kelpasi paskakin ukko.
Ehkä mies empii kun ei tiedä onko hän naiselle pelkkä siemenlinko joka päätyy maksamaan elareita, teki mitä hyvänsä.
Ihmiset muuttuvat, myös suhteissa. Kukaan ei mene yhteen alkoholistin, väkivaltaisen tai petturin kanssa ja kas kummaa, ne taitavat olla vuodesta toiseen erosyiden kärjessä. Lapset menevät sille, joka on ollut perhe-elämässä lasten ykköshuoltaja. Siihen ei riitä se, että opettaa tenavan pyöräilemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, samaa mieltä oon ap:n kanssa.
Tiedän muutamia todella hyviä miehiä jotka ovat kolmenkympin puolella eivätkä ole sitoutuneet kehenkään vuosikausiin vaikka tarjolla on ollut paljon hyviä naisia.Ei voi ymmärtää
Miksi nuo hyvät naiset eivät sitten ole napanneet niitä hyviä miehiä?
Koska saamattomista vätyksistä ei ole parisuhteessa mitään iloa. Äiskä voi järkätä teille vätyksulle kaiken valmiiksi. Kellään muulla ei tätä velvollisuutta ole. Jokainen makaa niinkuin petaa.
Siitäkö täällä itketään että mies ei ole valmis heti pariutumaan ensimmäsen kanssa joka hänelle jalkansa levittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs ylipäänsä jahkailuun taipuvainen kaverini möhli mahdollisen tilaisuuden nuorna miesnä josku päälle parikymppisenä. Opiskelija-aikoinaan tutustui johonkin naiseen kaveriporukoiden kautta pintapuolisesti mutta kuitenkin niin, että nainen teki tiettäväksi jonkinlaisen kiinnostuksensa ja vaihtoivat puhelinnumeroita yms. Kaveri pohti huolellisesti tilannetta reilun vuoden ajan, kunnes rohkaistui soittamaan naiselle. Yllätys, tämä seurusteli jo jonkun kanssa.
Eli naisilla on jokin ongelma odottaa hyvää, vaan pää kolmantena jalkana pitää seukata vaikka väkisin?
Tai sitten löytyi se normaali hyvä kumppaniehdokas, joka tiesi mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen mun raikulipoikatuttuni, jolle tuli yllätyksenä, että kun hän 38-vuotiaana alkoi ajatella vakiintumista ja perhettä, nuoret naiset eivät enää kiinnostuneet ja samanikäiset ja vanhemmat eivät enää kuvitelleet lapsia...
No naisilla se on helpompaa... kakarat voi tehdä jonku paskiaisen kanssa, sitten ukko pihalle, lapset jää kuitenkin itselle aina ja elareita keräämään.
Sitten ihmettelette kun miehet alkavat suhtautua epäilevästi naisiin
Tuo ei ollut paskiainen, oli vaan hidas ja toki nykyään alkoholisoitunut. Kun luuli, että sitä parikymppisten baaririekkumista voi jatkaa ikuisesti, ja sitten jostain vaan tulee joku vaimo ja lapsia.
Puhun yleisellä tasolla: jos kerran naiset valitsevat parisuhteeseen niin hyvät miehet, miksi niin moni päätyy eroon ja miksi lapset (ne vähät) menee naisille?
Ehkä kyse olikin vain lisääntymishalusta ja siihen kelpasi paskakin ukko.
Ehkä mies empii kun ei tiedä onko hän naiselle pelkkä siemenlinko joka päätyy maksamaan elareita, teki mitä hyvänsä.
Ihmiset muuttuvat, myös suhteissa. Kukaan ei mene yhteen alkoholistin, väkivaltaisen tai petturin kanssa ja kas kummaa, ne taitavat olla vuodesta toiseen erosyiden kärjessä. Lapset menevät sille, joka on ollut perhe-elämässä lasten ykköshuoltaja. Siihen ei riitä se, että opettaa tenavan pyöräilemään.
Kyllä menee. Sivusta tullut ihmeteltyä tapauksia joissa tavataan niin että mies pettää edellistään ja jopa niin että nainen tulee toisilta treffeiltä silmä mustana ja oli vielä ihan innoissaan eikä uskonut kun sanoin että turpaan tulee jatkossa entistä pahemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen mun raikulipoikatuttuni, jolle tuli yllätyksenä, että kun hän 38-vuotiaana alkoi ajatella vakiintumista ja perhettä, nuoret naiset eivät enää kiinnostuneet ja samanikäiset ja vanhemmat eivät enää kuvitelleet lapsia...
No naisilla se on helpompaa... kakarat voi tehdä jonku paskiaisen kanssa, sitten ukko pihalle, lapset jää kuitenkin itselle aina ja elareita keräämään.
Sitten ihmettelette kun miehet alkavat suhtautua epäilevästi naisiin
Tuo ei ollut paskiainen, oli vaan hidas ja toki nykyään alkoholisoitunut. Kun luuli, että sitä parikymppisten baaririekkumista voi jatkaa ikuisesti, ja sitten jostain vaan tulee joku vaimo ja lapsia.
Puhun yleisellä tasolla: jos kerran naiset valitsevat parisuhteeseen niin hyvät miehet, miksi niin moni päätyy eroon ja miksi lapset (ne vähät) menee naisille?
Ehkä kyse olikin vain lisääntymishalusta ja siihen kelpasi paskakin ukko.
Ehkä mies empii kun ei tiedä onko hän naiselle pelkkä siemenlinko joka päätyy maksamaan elareita, teki mitä hyvänsä.
Ihmiset muuttuvat, myös suhteissa. Kukaan ei mene yhteen alkoholistin, väkivaltaisen tai petturin kanssa ja kas kummaa, ne taitavat olla vuodesta toiseen erosyiden kärjessä. Lapset menevät sille, joka on ollut perhe-elämässä lasten ykköshuoltaja. Siihen ei riitä se, että opettaa tenavan pyöräilemään.
Kyllä menee. Sivusta tullut ihmeteltyä tapauksia joissa tavataan niin että mies pettää edellistään ja jopa niin että nainen tulee toisilta treffeiltä silmä mustana ja oli vielä ihan innoissaan eikä uskonut kun sanoin että turpaan tulee jatkossa entistä pahemmin.
Puhuit äsken yleisellä tasolla. Mutta jos ei enää tehdä niin, me ilmeisesti liikutaan eri piireissä, omiini ei ole koskaan kuulunut ketään noin toimivaa.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa kaiken a ja o on itsensä likoon laittaminen, uskaltaminen. Vain itsensä avaaminen toiselle ihan sama miten lopulta käy voi johtaa hyvään.
Moni mies valkkaa ja valkkaa eikä näe mitå edessä on. Se ei ole varovaisuutta tai harkintaa vaan ymmärtämättönyyttä.
No ne jotka uskaltaa vaikka pelottaa, heittäytyy, löytåvät ihanan elämänkumppanin.
Tai no ainakin elämänkumppanin, jonka ihanuudesta ei kyllä ole takeita. Nykyisin tämä vaan kiinnostaa yhä harvempia ihmisiä.
Jos nyt puhutaan yleisellä tasolla koskien sekä miehiä että naisia niin nykyisin yhä harvempaa ihmistä kiinnostaa parisuhde ja sitoutuminen. Lisääntymisestä puhumattakaan. Tinderustä saa kertakäyttöseksiä ja fbtä niin paljon kun haluaa. Kaikenlaisia suristimia on kehitetty niin miehille kuin naisille. Miksi nähdä vaivaa ja ehdoin tahdoin pilata elämäänsä suhteilla?