Sosiaalityö pääsykokeet 2020

No hoh hoi. Mun mielestä joskus täytyy tehdä kompromisseja kuitenkin! Ehkä kolme kertaa yrittää ja ymmärtää vaihtaa edes kohdetta. Rolloon ja Kuopioon ei ole todellakaan kovin korkeat rajat, mutta esim. lääkiksen kohdalla E-L arvosanoista esim. Helsinkiin ei ollut hyötyä todistusvalinnassa, jonne vaadittiin neljä L. Ei kannata hakea sinne, jos ei oikeasti ole sitä tasoa! :D 

Vähän off-topic, mutta tässä keskustelussa vilisee sosiaalityöstä kiinnostuneita ja joku tämän aiheen ottanut jo aiemmissa kommenteissa esiin, joten: mielestäni sosiaalityön opiskelupaikkoja tulisi rajoittaa niin kuin lääkäriliittokin puoltaa oman alan osalta. Sosiaalityöntekijöistä ei oikeasti ole pulaa, täyttämättömät virat ja toimet sekä suuri vaihtuvuus työntekijöissä eivät johdu työvoimapulasta, vaan työolosuhteista. Asia korjaantuisi heti, jos työpaikkoja yksinkertaisesti lisättäisiin (=asiakasmäärät pienemmäksi per työntekijä) ja samalla palkkoja korotettaisiin tuntuvasti lähemmäs 4000e/kk. Ei siitä mihinkään pääse. Toinen vaihtoehto on muuttaa ronskisti lainsäädäntöä, jolloin työntekijöiden velvollisuudet ja vastuut ja kaikenmaailman välikäsibyrokratia ja palveluiden pirstaleisuus vähenisi. Sellainen radikaali muutos toki ei vastaisi oikeusvaltion ja hyvinvointipolitiikan edellytyksiä, vaan Suomi taantuisi jonkun Puolan tasolle sosiaaliturvan ja palveluiden suhteen.

Toisin sanoen ainoa ratkaisu on tarjota erityisasiantuntijatyötä tekeville, korkeastikoulutetuille, aidosti omasta tieteenalastaan kiinnostuneille ammattilaisille kohtuullista vaivanpalkkaa tekemästään työstä, mikäli tällainen Suomen nykyinen sote-palvelupaletti halutaan säilyttää nykyisen lainsäädännön puitteissa. Niin kauan kun alalle koulutetaan yltiöpäinen määrä opiskelijoita, joiden kiinnostus alaa kohtaan lopahtaa viimeistään vuosi valmistumisen jälkeen, riittää työntekijöitä näennäisesti paikkaamaan työvoimapulaa sijaisuuksien ja lyhytaikaisten työsuhteiden muodossa. Se ei kuitenkaan paranna millään tavalla palveluiden laatua, toisin sanoen hyödytä asiakkaita, vaan päin vastoin kuormittaa vain koko yhteiskuntaa ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Vannon, että yhteiskunta oikeasti säästäisi siinä enemmän, jos nykyisille sossuille maksettaisiin parempaa palkkaa ja mitotettaisiin kunnolla asiakasmäärät per työntekijä. Ja muistakaa minun sanoneeni, että n. 10 vuoden päästä sosiaalityöntekijöistä ei todellakaan enää edes väitetä olevan pulaa, vaan nimenomaan taivastellaan, kuinka alalla vallitsee työttömyys ja liikaa koulutettu.

Suosittelen kaikkia sosiaalityön rejectejä hakeutumaan it- ja ohjelmointialalle tai vaikka ympäristö- tai energiatiedettä opiskelemaan.

Mun mielestä ainakin ongelmana on myös asiakkaan näkökulmasta se, että sossu/lääkäri aina vaihtuu ja nyt ainakin Ruotsissa ollaan oikeasti puuttumassa siihen lainsäädännöllä!

Oletko analyytikko ottanut huomioon eläköitymisen ja sitä kautta poistuvat sosiaalityöntekijät? Kuka asiantuntija edes pysyy soten muutoksessa? Sostt. on kuitenkin valviran nimikesuojattu ammatti eikä kuka tahansa voi toimia sosstt:nä,esim. sosionomi tai terveysteteiden maisteri. Mutta sijaispätevänä soisaalityön opiskelijana en ole kyllä saanut sijaisuutta. Naisvaltainen työyhteisö, ei aina niin hyvä ilmapiiri ym. Ja olen kuullut että monessa sosiaalityön paikoissa ilmapiiri ei ole paras mahdollinen. Esim sosionomin ja sosiaalityöntekijän välinen palkkaero ja siitä aiheutuvat närät.

Mä oon miespuolinen ja olen jo huolissani työilmapiirista esimerkiksi naispuolisten sosionomien kanssa! Oon töissä toisella alalla sosionomien kanssa ja jotkut ihania ihmisiä ja tekee tärkeää työtä, mutta valitettavasti jotkut niistä puhuu pahaa sossuista, oisko taas se suomalainen kateus siellä taustalla! 

Vierailija kirjoitti:

Oletko analyytikko ottanut huomioon eläköitymisen ja sitä kautta poistuvat sosiaalityöntekijät? Kuka asiantuntija edes pysyy soten muutoksessa? Sostt. on kuitenkin valviran nimikesuojattu ammatti eikä kuka tahansa voi toimia sosstt:nä,esim. sosionomi tai terveysteteiden maisteri. Mutta sijaispätevänä soisaalityön opiskelijana en ole kyllä saanut sijaisuutta. Naisvaltainen työyhteisö, ei aina niin hyvä ilmapiiri ym. Ja olen kuullut että monessa sosiaalityön paikoissa ilmapiiri ei ole paras mahdollinen. Esim sosionomin ja sosiaalityöntekijän välinen palkkaero ja siitä aiheutuvat närät.

Aika naiivia kuvitella, että kaikkien eläköityvien virkoja täytettäisiin uudelleen. Kyllä se kuule juuri tarkoittaa sitä, että työpaikat vähenee. Lisäksi lapsia tehdään huomattavasti vähemmän kuin ennen (vaikutus lastensuojeluun), suuri ikääntynyt ikäluokka kuolee pois jossain vaiheessa (vaikutus gerontologiaan ja vanhushuoltoon), tekoäly ja digitalisaatio kehittyy (vaikutus sosiaaliturvan käsittelyyn ja aikuisten/työikäisten palveluihin) jnejne.

Hassua, että sijaispätevänä et ole saanut sijaisuuksia. Miltäköhän alueelta olet töitä hakenut? Suurissa ja keskisuurissa kunnissa kyllä revitään koulunpenkiltä opiskelijoita sijaisiksi. Pienillä paikkakunnilla asiakasmäärät ovat niin järjettömiä yhdelle työntekijälle, että varmaan esimiehet katsovat parhaaksi olla palkkaamatta kokemattomia sijaisia niin mahdottomiin pesteihin. Ja eihän se muodollinen sijaispätevyys ole ainoa kriteeri työhön ottamisessa, kyllä persoonalla, asenteella ja henkilökemialla on myös suuri vaikutus tuleeko ihminen rekrytoiduksi vai ei. Ainakin tuo kommenttisi naisvaltaisesta alasta ja sen liittämisestä huonoon työilmapiiriin viestii rivienvälistä, että ehkä sinulla itsellään on asenteessasi parannettavaa. Itse ainakin olen työelämässäni ollut melkein vain ja ainoastaan naisvaltaisissa työryhmissä, joissa kaikissa on ollut hyvä ilmapiiri. Tuo naisvaltaisen alan leimaaminen ilmapiiriltään huonoksi kertoo enemmän lausujan omista asenteista ja suhtautumisesta, kuin mitä se ehkä todellisuudessa on. Naisvaltaisilla aloilla on muutenkin työnsisällön ja asiakasryhmien vuoksi keskimäärin isompi emotionaalinen kuormitus ja jopa sekundääristä traumatisoitumista, joka loogisesti vaikuttaa ihmisten työssäjaksamiseen ja kokemukseen koko työympäristöstä. Kaikilla ei henkinen kantti kestä sosiaalityön ammatissa. Sellaiset henkilöt usein lähteekin sitten nopeasti pois niistä työryhmistä ja kummasti työilmapiirikin paranee...

Joskus luin sosiaalityöntekijöistä, jotka työllistyneet vakuutusalalle onkohan kuinka yleistä ja mitä työ varsinaisesti pitää sisällään?

Olen pahoillani, mutta puhun kokemuksesta mitä tiedän sosiaalityön työilmapiireistä menemättä detaljeihin tunnistettavuuden vuoksi. Tiedän kentästä lisäksi asioita joita en voi tuoda tässä julki. Asenteesi on aika ikävä. Naiset eivät aina puhalla yhteen hiileen, vaan muodostavat kuppikuntia ja kuppikunnat voivat jakaantua eri lohkoihin. Tutkinnosta on 60% tehty ja toivon valmistuvani mahdollisimman pian, jolloin olen jo lain näkökulmasta virkavastuussa tekemistäni päätöksistä. Sijainen voi toimia vain sosiaalityön johdon alaisena. Syy alalle hakeutumiseen ei ole ihmisviha, vaan auttaminen ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen. Ihmisillä on oikeus sosiaalityön laadukkaaseen palveluun ja prosessiin, joka alkaa hyvästä vuorovaikutuksesta mm.

Tuliko teille kutsu pääsykokeeseen sähköpostilla?

Vierailija kirjoitti:

Joskus luin sosiaalityöntekijöistä, jotka työllistyneet vakuutusalalle onkohan kuinka yleistä ja mitä työ varsinaisesti pitää sisällään?

Esim. työtapaturmavakuuttamisen tai korvaamisen asiantuntijoina, sillä lakisääteiset vakuutukset ovat osa suomalaista sosiaaliturvaa.

@valittu2019 viestistäs jo aikaa, mutta onko antaa vielä jotain lisävinkkejä aineistokokeeseen miten itse siinä onnistuit? :)

Oliko täällä tehty jotain whatsapp ryhmää :)

Ei pidä provosoitua, jos ei ole sossu-ainesta :D Mutta mun vinkit kokeisiin, näin hyväksyttynä: monivalintaa, oikein väärin, käsitteen määrittelyä. Jatkokokeessa essee sosialityön historiasta ja merkkihenkilöistä on mun tärppi!

Viime vuonna jäin ensimmäiselle varasijalle hakemassani kohteessa (ei-ensikertalainen). Valmistauduin kokeeseen ihan ok, samaan tapaan kuin esim. Avoimen yliopiston tentteihin olen valmistautunut ja saanut 4-5 arvosanoja. Sain Pääsykokeesta 52.5 pistettä ja kismitti niin vietävästi, että jäi opiskelupaikka niin pienestä kiinni. Tänä vuonna olen tankannut koko kuukauden materiaaleja siihen malliin, että nyt alkaa olla melko itsevarma olo. Yllätyksenä kokeessa tuli viimeksi se, kuinka yksityiskohtaisia juttuja osaltaan kysyttiin (varmasti erottelee jyvät akanoista) ja kysymysten muotoilu siten, että niihin vastaaminen vaati tekstien kokonaisvaltaista sisäistämistä. Esseeosuus oli mielestäni helpompi, sillä alalla kohta 10 vuotta työskennelleenä olennaisten pointtien poimiminen tekstistä ja niiden peilaaminen teoriaan ei tuottanut vaikeuksia.

Viimeiset lukupäivät käytän vielä kaiken maailman nippelitiedon ja muutamalla rivillä mainittujen käsitteiden opetteluun.

Vierailija kirjoitti:

Mä en osallistu pääsykokeeseen, kun pääsin todistuksella, mutta mun mielestä ne artikkelit oli tosi mielenkiintoisia kun ne nopeasti silmäilin läpi ja suomenruotsalaisena mieltäni lämmitti ruotsinkielisen materiaalin mukana olo. Käännös oli tosi tasokas ja sossun tulee kyllä osata myös ruotsia, niin mulle sopis jopa joku pakollinen kielitaidon testaaminen!

No ovat ne artikkelit olleet varmasti mielenkiintoisia ensimmäisillä lukukerroilla kaikille muillekin. Mutta nyt, kun niitä on lukenut joka ikinen päivä kuukauden ajan ja yrittää epätoivoisesti opetella ulkoa jokaisen yksityiskohdan, on mielestäni aika inhimillistä, että ne alkavat vähän tuskastuttaa.

Virkamiesruotsin joutuu jokainen tuleva sosiaalityöntekijä suorittamaan hyväksytysti, joten pakollinen kielitestaaminen on kyllä jo olemassa. Täydellistä ruotsia ei onneksi vaadita, kuten ei täydellistä englannin kielenkään hallintaa. Aika ankeaa olisi, jos mitään sote-aloja ei voisi päästä opiskelemaan ilman virheetöntä kielitaitoa. Aloituspaikkoja ei varmaan saataisi edes täytettyä.

Pitäisi kyllä olla joku soveltuvuuskoe sosiaalityöntekijöiksi, kun heilläkin virkansa puolesta jonkin verran valtaa. Itse en ole alalla, mutta ihan mielenkiinnosta lueskelin tätä keskustelua ja tunnistin tästä yhden todistuksella sisään pääseen. Henkilöstä ei kyllä voi erehtyä näiden kirjoitusten perusteella, että terve vaan M.N. Lopeta tuo ruotsinkielestä jauhaminen. Olet opiskellut ruotsissa joo ja osaat ruotsia ihan hyvin, mutta se ei oikeasti ole äidinkielesi, vaikka niin väität. Olet täysin suomalaisesta perheestä, jossa kukaan muu ei ruotsia puhu. Silloin se ei voi olla äidinkielesi. Se, että väität niin ja vaadit palvelua kaikkialla ruotsiksi vedoten sen olevan äidinkielesi, antaa sinusta harhaisen. Onkohan sosiaalityöntekijän ammatti sinulle oikea?

Onko sosiaalityön opiskelijoille miten ohjelmaa fuksivuonna, opiskelijabileitä?

Vierailija kirjoitti:

Onko sosiaalityön opiskelijoille miten ohjelmaa fuksivuonna, opiskelijabileitä?

Ei ole. Kaikki istuvat harmaina ja hiljaa luentosalin nurkissa ja luennon päätyttyä hipsivät hiljaisesti kotiin.

Itä-Suomen yliopistossa on tosin jo päätetty, että koko syyslukukausi on etäopiskelua.

https://yle.fi/uutiset/3-11372794

Millaisilla keskiarvoilla haitte sosiaalityön maisteriohjelmiin?

Ei pidä provosoitua, jos ei ole sossu ainesta! :D Ruotsin kieli todellakin pitäis olla sillä tasolla, että sillä selviytyy työssä, koska todellakaan kaikki ei siihen pysty, vaikka niillä on hyväksytty virkamiesruotsi, kuten pääministerimme  Sanna Marin. Aika noloa! Mutta juu väestötietojärjestelmästä voit udella mun äidinkieltä, kun kerran mut tunnistit, niin se on ruotsi!