Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalityö pääsykokeet 2020
24.03.2020 |
Onkos täällä ketään, joka on hakemassa sosiaalityötä opiskelemaan tai ketään joka opiskelee alaa paraikaa, tai jo valmistunut? Kaipailisin kokemuksia ja vinkkejä pääsykokeisiin. Vielä ei ole materiaaleja julkaistu (tulee vasta 30.4.), mutta olisiko jotain mitä voisi jo nyt alkaa preppailemaan?
Tämä on mulle ensimmäinen hakukerta ja haluaisin niin kovasti päästä sisään. Haen itse tampereelle, jyväskylään, kuopioon sekä turkuun. Monessa paikassa lukee, että lappiin kaikista helpoin päästä, mutta en itse ole ehkä valmis sinne muuttamaan...
Tässä ketjussa voitais tosiaan jaella vinkkejä, kokemuksia, tsemppejä sekä kaikkea maan ja taivaan väliltä liittyen tuleviin pääsykokeisiin.
Kommentit (2052)
Vierailija kirjoitti:
Varoituksen sana kirjoitti:
Kai olet tietoinen alan huonoista palkoista ja liiasta työkuormasta? Ettet valmistumisesi jälkeen pety ja ryhdy alanvaihtajaksi ja syytä kaikesta yhteiskuntaa?
Kenelläpä ei olisi liikaa työkuormaa - varsinkin jos itse sitä taakkaa arvioi... Olenpa vaan pannut merkille, että usein eniten ääntä pitävät ne, joilla ei se työkuorma välttämättä niin kovin raskas olekaan, mutta pitää vaan esittää. Olen itse eri alalla ja töitä tulee ovista ja ikkunoista ja kaikilla kiire. Muita saman homman osaajia ei talossa ole. Siksipä istunkin usein illat ja vkonloput ylitöissä, mutta toistaiseksi tykkään työstäni eikä alan vaihdos ole käynyt pienessä mielessäkään. Senkin olen huomannut tällä omalla osastolla, että jotkut valittavat kiirettä ja suuria työmääriä, mutta iso osa päivästä menee heillä juoruiluun käytävillä, tupakalla, kahvilla, pitkällä ruokatauolla, omien juttujen hoitamisessa jne. Ylitöissäkään heitä ei ole näkynyt.
Hoitajat nyt korona-aikaan valittavat työtaakkaa ja uhoavat alan vaihdosta. Tuliko heille kenties yllätyksensä, että sairaaloissa hoidetaan sairaita...? Useimmat koronapotilaatkin sairastavat taudin lievänä kotonaan. :/
Hoitajana uskallan epäillä, ettei se ole se koronan tuoma työmäärä, tuskin on perustyöpaikoissa vaikuttanut mitenkään. Kysymys on alan arvostuksesta, palkkauksesta ja järjestään huonosta henkilöstöjohtamisesta. Odotetaan venymistä loppuun asti mutta saa vain paskaa niskaan, eikä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa mihinkään työpaikalla. Kiire on yleensä ainaista ja kyllähän se on sitä monessa työpaikassa nykyisin monella alalla. Mutta allekirjoitan tuon että pahimpia valittajia on just nuo kenellä menee työaika siihen valittamisen ja kaikkeen muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse aloitin Rovaniemellä Lapin yliopistossa sosiaalityön opinnot syksyllä ja olen kyllä tykännyt! Mulla oli ennakkoluuloja ja vertailupohjaa, koska olen opiskellut useammassakin korkeakoulussa ja käynyt vierailuilla. Olen ollut koronan aiheuttamista ongelmista huolimatta tosi tyytyväinen opetuksen laatuun ja opetukseen. Ihmiset on myös olleet mukavia, mikä on nykyään harvinaista monessa paikassa. Miehiä saisi olla opiskelijoissa vain enemmän! Rovaniemessä kaupunkina ei myöskään ole mitään vikaa ja Lappi mukavaa vaihtelua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä paras opiskelukaupunki?
Outo kysymys. Tuohon voi vastata vain sellainen, joka on opiskellut kaikissa opiskelukaupungeissa-
oulu
Mihin hait ja mitkä ovat todistuspisteesi jolla haet? Ensikertalainen vai muu hakija?
Vierailija kirjoitti:
Älkää hakeko sosiaalityön opintoihin. Ala on surkeasti palkattu, työ on henkisesti järkyttävän kuormittavaa, sinua ei arvosteta monialammatillisissa tiimeissä, eikä etenemismahdollisuuksia juurikaan ole.
Kolme ja puoli tonnia kuukaudessa siitä, miten kuuntelet viikosta toiseen jaarittelua lääkärin määräämästä huostaanotosta, et tunne asiakkaitasi koska heitä on niin paljon. (Quote)Meillä HAO:ssa huostaanotosta päätti lastensuojelun takuulääkäri (joka on vuosittain kirjoittanut julmaa perhekriittistä tekstiä perheestäni) ja kaksi lastensuojelu sijaishuollon virkailijaa. Huostaanotto oli ennaltapäätetty, lasten elämän mittainen. Haukut lääkäriä lastemme huostaanotoista, mutta kyllä sen aiheuttaa 1/3 lääkäri ja 2/3 sosiaalipalveduiden lastensuojelu. Hallinto-oikeus ja lastensuojelu ovat vitsi. Hyvä kun älysit pysyä poissa alalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää hakeko sosiaalityön opintoihin. Ala on surkeasti palkattu, työ on henkisesti järkyttävän kuormittavaa, sinua ei arvosteta monialammatillisissa tiimeissä, eikä etenemismahdollisuuksia juurikaan ole.
Kolme ja puoli tonnia kuukaudessa siitä, miten kuuntelet viikosta toiseen jaarittelua lääkärin määräämästä huostaanotosta, et tunne asiakkaitasi koska heitä on niin paljon, mutta työaika menee papereiden pyörittelyyn, raporttien tekoon ja määräajoissa pysymiseen. Johtavalla sosiaalityöntekijällä palkka on vain muutaman satasen parempi, wow mikä urakehitys!
Toistan: älkää hakeko lukemaan sosiaalityötä. Tämä ala, jos mikä, vie ilon työssäkäynnistä. Vaihdoin itse alaa ja nyt työskentelen lukujen parissa, mikä on huomattavasti keveämpää: minun ei tarvitse puuttua kenenkään elämään, kukaan ei kyseenalaista osaamistani, ja palkka vastaa työnkuvan.
Heh, itse taas olen vaihtanut lukujen parista sosiaalityöhön. Tunnistan kyllä, mistä puhut. Itse kuitenkin viihdyn sosiaalityöntekijänä. Työ on rankkaa ja asiantuntemusta vaativaa mutta palkitsevaa.
En kuitenkaan pidä siitä, miten sosiaalityötä suositellaan lähes kenelle tahansa varmana työllistäjänä. Jotain muuta motivaatiota pitää olla kuin työn saamisen ilo. Lisäksi palkankorotusten myötä monessa paikassa alkaa olla virat täynnä.
Jos olet töissä diplomi-insinöörinä, niin et kelpaa omien sisarustesi lapsille sijaisvanhemmaksi. Lastemme täti asuu omassa asunnossaan, hyvin palkatussa hommassa insinöörinä, eikä halunnut korvausta lastemme sijoituksesta kotiinsa. Avohuollon esimies tyrmäsi ehdottomasti insinöörin perheeseen sijoittamisen. Nyt lapseni ovat asuneet laitoksissa, kohta kymmenen vuotta. Sosiaaliala on siinä mielessä sisäsiirtoinen, ettei se arvosta muita ammattikuntia. Meillä sairaalassa oli kesätöissä sosionomiopiskelija, joka syötti vanhukselle, suun kautta, poretabletteja. Sosionomi-ammatti ei tuo omnipotenttisuutta kaikille aloille, vaikka he perheiden elämään valtaansa harjoittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää hakeko sosiaalityön opintoihin. Ala on surkeasti palkattu, työ on henkisesti järkyttävän kuormittavaa, sinua ei arvosteta monialammatillisissa tiimeissä, eikä etenemismahdollisuuksia juurikaan ole.
Kolme ja puoli tonnia kuukaudessa siitä, miten kuuntelet viikosta toiseen jaarittelua lääkärin määräämästä huostaanotosta, et tunne asiakkaitasi koska heitä on niin paljon, mutta työaika menee papereiden pyörittelyyn, raporttien tekoon ja määräajoissa pysymiseen. Johtavalla sosiaalityöntekijällä palkka on vain muutaman satasen parempi, wow mikä urakehitys!
Toistan: älkää hakeko lukemaan sosiaalityötä. Tämä ala, jos mikä, vie ilon työssäkäynnistä. Vaihdoin itse alaa ja nyt työskentelen lukujen parissa, mikä on huomattavasti keveämpää: minun ei tarvitse puuttua kenenkään elämään, kukaan ei kyseenalaista osaamistani, ja palkka vastaa työnkuvan.
Heh, itse taas olen vaihtanut lukujen parista sosiaalityöhön. Tunnistan kyllä, mistä puhut. Itse kuitenkin viihdyn sosiaalityöntekijänä. Työ on rankkaa ja asiantuntemusta vaativaa mutta palkitsevaa.
En kuitenkaan pidä siitä, miten sosiaalityötä suositellaan lähes kenelle tahansa varmana työllistäjänä. Jotain muuta motivaatiota pitää olla kuin työn saamisen ilo. Lisäksi palkankorotusten myötä monessa paikassa alkaa olla virat täynnä.Samaa mieltä!
Sosiaalityöntekijöiden työtilanne ei ole tosiaankaan niin hyvä, että kuka tahansa alanvaihtaja, joka ei sovellu sosiaalityöhön, oikeasti työllistyisi. Työ on myös tosi vaativaa ja raskasta ja sosiaalityössä ei ole sellaisia "helppoja paikkoja", joissa voi vain "jutella ja antaa henkistä tukea". Työ sairaaloissa on esimerkiksi todella vaativaa ja vaihtelevuus ja monipuolisuus tarkoittaa sitä, että täytyy hallita asiat todella laajasti.
Joo, tämä. Itse aloitin nyt syksyllä opinnot ja odotan mielenkiinnolla etenemistä, mutta turhan ruusuinen kuva ei kyllä ole ja yli 10 vuotta takana sote-alalta ylipäätänsä, joten siinä on jo paljon keretty nähdä ja paljon on näkemättä. Itseä kyllä motivoi opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi juuri monipuolisuus, töissä saa varmasti haastaa itseään ja vaihtoehtoja työskennellä on monia. Mutta tosiaan ei mikään sote-puolen työ sovi kenelle tahansa. Ihan hirveää seurata kun kaikkia patistetaan lähihoitajaksi kun siinä jos missä työskennellään lähellä ihmisiä ja on todella suuri merkitys soveltuuko alalle.
Minkälaiset ihmiset sitten soveltuvat sosiaalityöhön ja millaiset eivät?
Entä onko ala hyvin työllistävä vai ei? Pikkukaupungit vrt. pääkaupunkiseutu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sosiaalityöntekijät vapaa-ajallaan törmäävät asiakkaisiinsa jossain Alkon jonossa tai kaupungilla, niin miten silloin toimitaan? Small talkkia?
itä-suomeen pääsee helpommin. täälläpäin leikitään edelleen
käpy-lehmillä (olen nähnyt ikkunasta tämän itse omilla silmilläni)
ja kauhistellaan muuttuvaa maailmaa. palkka on 1200e kuussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Klobondi kirjoitti:
itä-suomeen pääsee helpommin. täälläpäin leikitään edelleen
käpy-lehmillä (olen nähnyt ikkunasta tämän itse omilla silmilläni)
ja kauhistellaan muuttuvaa maailmaa. palkka on 1200e kuussa
Käpylehmät onkin just hyviä, mutta palkka ei ole noin huono.
Susanne7 kirjoitti:
Mihin hait ja mitkä ovat todistuspisteesi jolla haet? Ensikertalainen vai muu hakija?
Hain varavaihtoehtona opiskeleen sosiaalityötä Rolloon ja Kuopioon. Ikävä kyllä pisteet eivät taida yltää sisäänpääsyyn (84.3p). Edelleen olen ensikertalainen, vaikka välivuosia on kertynyt.
Outo kysymys. Tuohon voi vastata vain sellainen, joka on opiskellut kaikissa opiskelukaupungeissa-