Itselliset 40+ -naiset (IVF-hoito)
Heippa!
Onko muita hedelmällisyyden viime metreillä IVF-hoitoja aloittaneita?
Minulta jäi pakkaseen vuodelta 2018 (olessani 39-vuotias) munasoluja 18kpl, kun mies livisti kesken hoidon. Siitä olen sitten itsellisenä jatkanut...
Kommentit (224)
Voi onnea Kerran Elämässä!💗❤💖💕💕💕🎶🎶🎶🎶🎶
Tähtitaivas☆
Kiitos!! Aika epätodellista. Toivon teille, Tähti ja Ulrika Eleonora, myös pikaista plussaa! <3
Ulrika Eleonora, miten voi?😳😘😘
Iso halaus uudelleen🤗
Tähtitaivas☆
Hei,
Kiitos Tähti kysymästä, nyt vähän paremmin. Tässä joutuu käsittelemään monia asioita samaan aikaan ja sitä voimattomuutta kun voi vain rajallisesti vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.
No, nyt vaikutan sen minkä voin. Eli tehtiin HSG (katsottiin myös munatorvet, auki ovat) eli nestetutkimus kohtuun ja otettiin pipelle-näyte kohdun limakalvosta. Kun minulla on näitä tiputteluvuotoja kesken kierron... Kohdusta löytyi pieni polyyppi ja se poistetaan tänään tähystyksessä. Polyyppi ja vuodot voivat haitata alkion kiinnittymistä.
Miten Tähti sinä jakselet? Miten raskaus etenee Kerran elämässä, mitä tuntemuksia/ oloja/ ajatuksia?
Ulrika Eleonora, vielä sinne iso halaus!🤗 Toivotaan plussa uuteen yritykseen!😘😘💕💕💕💕💕💕
Mä voin hyvin, mutta yritys odottaa edelleen....sitä aikaa, että voisi kokeilla yrittää ihan kotona omien vällyjen välissä.
No, reilu kaksi vuotta tuloksettomia Klinikan hoitoja on jättänyt mut siihen pisteeseen, että mikään ei auta, varsinkin, kun hoitoja ei sieltä enää anneta.
Pelottaa ajatella, että vaihdevuodet on oikeasti hyvin pian edessä, kun seuraavana kääntyy luku 48-v. mittariin ja se tulee aika nopeasti😪
Tähtitaivas☆
Hyvä että tutkitaan lisää ja kiinnittyminenkin on sitten jatkossa helpompaa. Tsemppiä molemmille teille, on tämä kestävyysurheilua. Mulla ei ole juuri mitään raskausoireita vähän arkojen rintojen lisäksi. Parin vkon päästä varhaisultra, silloin pitäisi pulssin näkyä. Väsyttää ja paleltaa, mutta niin aina iltaisin :). En osaa ajatella olevani raskaana, kai sitä varjelee itseään pettymyksiltä.
Kerran elämässä kirjoitti:
Hyvä että tutkitaan lisää ja kiinnittyminenkin on sitten jatkossa helpompaa. Tsemppiä molemmille teille, on tämä kestävyysurheilua. Mulla ei ole juuri mitään raskausoireita vähän arkojen rintojen lisäksi. Parin vkon päästä varhaisultra, silloin pitäisi pulssin näkyä. Väsyttää ja paleltaa, mutta niin aina iltaisin :). En osaa ajatella olevani raskaana, kai sitä varjelee itseään pettymyksiltä.
Kerran elämässä❤💖❤💖💕💕💕💕💕
Tähtitaivas☆
Kiitos Tähti halista, sinnekin takaisin! Jotenkin vielä haluaisi vielä ehdottaa, että menisitte Viroon jatkamaan hoitoja (tosin tämä korona), mutta toisaalta kannatan vahvasti sitä omalla painolla etenemistä. Ja jo olemassa olevien ihanien asioiden ja mahdollisuuksien tarkkailua. Tässä on saanut hyvän oppitunnin olla suunnittelematta elämää liian tarkasti ja pitkälle. Enemmänkin pitäisi miettiä kaikkia avautuvia teitä ja portteja, mitä elämä tarjoaakaan. Toisaalta luin yhden lapsettomuus-selviytymistarinan (itsellinen nainen, hänelläkin kuoli läheinen) ja olen samaa mieltä, että en halua ajatella nyt toivosta luopumista. Tarina on ruotsiksi:
https://www.expressen.se/amelia/relationer/familj/katarina-41-skaffade-…
Kerran elämässä, ihailen maltillisuuttasi. Rauhallisesti vain, askel kerrallaan 🧡 Saanko kysyä, saitko sellaisen luovuttajan kuin toivoit? Oliko sinulla tarkka toivomus pituudesta, silmien ja hiusten väristä?
Itselleni ei nyt seuraavan yritykseen tunnu löytyvän sopivaa luovuttajaa (korona tyhjännyt pankitkin), mutta mietin että josko repäisiskin vähän toisenlaisen vaihtoehdon. Itselleni on tärkeää luovuttajan ulkoinen olemus monesta syystä. Jotain mainitakseni ensinnäkin siksi että tämä on niitä harvoja asioita joita tässä saa valita (vaikka siinäkään ei ole lopulta tietoa lopputuloksesta). Lisäksi olen kiinnostunut genetiikasta. Eiköhän kaikilla ole myös jokin miesihanne muodostunut erinäisistä tekijöistä. Yllättävän vaikealta tuntuu valita luovuttajaksi joku muu kuin se ykkösvaihtoehto, vaikka loppupeleissä kaikki on aivan epävarmaa joka tapauksessa.
Ohhoh, loppuivatko suomalaiset luovuttajat vai laajemmaltikin? Mun oli Tanskasta. Vaihdoin sinne Suomi-jonosta koska en jaksanut enää jonotella ja Tanskasta sai nopeasti. Ulkonäön suhteen mietin vain pituutta. Olen itse lyhyt, joten halusin vähän keskimääräistä pidemmän luovuttajan ja sellaisen myös sain. Juuri tuo, että kun vain muutamaan ominaisuuteen saa vaikuttaa, onhan se ihan outo valinnan paikka.
Kerran elämässä, Tanskassakin nyt korona vaikuttaa, haluan nimenomaan sieltä. Ja muutenkin suomalaisia luovuttajia ei pahemmin ole ollut ennenkään virusta... Jotenkin tässä ajan kanssa on myös tykästynyt ajatukseen että geenit tulevat kauempaa, vaikka ovat kuitenkin tutut pohjoismaalaiset.
Minä toivoin kaikkiin kolmeen vaihtoehtoon tiettyä, niin sitä yhdistelmää ei juuri nyt ole (ei mikään harvinainen yhdistelmä tosin, tai ehkä pituus, pitkät miehet harvassa)? Edelliseen hedelmöitykseen kyllä löytyi sellainen.
No, katsotaan tässä nyt miten elämä vie. Soitan maanantaina taas lääkäreille. Luin Kannasta toimenpiteistäni ja viimeisin lääkäri oli jättänyt kirjaamatta tähystyskertomuksen. Hänen olisi pitänyt myös katsoa edellisen tekemä löydös munasarjasta, ehkä dermoidi?! Hed.klinikka nyt sitten odottelee näitä tietoja (hoito ehkä siirtyy?), kun nämä paikallisella gynepolilla jahkaavat...
Huoh. Varhaisultra takana, ei pulssia, oli mennyt kesken. Nyt vain odotellaan menkkoja. Tosi kova laji.
Voi ei, Kerran elämässä, todella ikävää kuulla. Otan osaa. Keskenmenot ovat kyllä ihan hirveitä. Nyt vain päivä kerrallaan eteenpäin.
Kerran Elåmässä,, oijoi...voi ei... pahoittelut ja isot lohtuhalit❤❤❤
On niin väärin, kestämistä ja tsemppiä jatkoon❤🧡💖🤗
Pikaista uutta onnistumista.
Tähtitaivas☆
Kerran elämässä, VOIMAHALAUS! Sanoinkuvaamattoman kamalaa... Siis vaikka oli blastokysti, en käsitä... On siis varma? Eikö joskus katoa se ääni ja kuuluu taas ja riippuu laitteistakin? Aivan kohtuuton laji.
Ole itsellesi armollinen. Ota vkonloppumatka ystävän luo tai tee jotakin mukavaa ja vaihtelua. Tarvitset breikin.
Minullakin yritys siirtyy. Kestää kuulemma kohdun limakalvonäytteen ja polyypin patologitulokset ainakin 3 vkoa. Menkat alkaa varmaan tässä viikonvaihteessa ja se kierto meneekin sitten hukkaan. Ikämittari raksuttaa, mutta ei silti tunnu että kaikki kivet on käännetty tai kortit katsottu...
Toivoa ja voimaa 💛🧡❤️
Ultika Eleonora ja Kerran elämässä teille MOLEMMILLE I S O T VOIMA halit ja tsempit!❤💗❤💗❤💕💕💕💕
Paljon kestämistä tilanteisiin ja voimia, sekä valoa🙏 Odottelen täällä sitä, että kun jaksatte taas kirjoitella🤗❤
Me ollaan yhä tauolla yrityksestä. Sain silloin Klinikalta Letrozol reseptin ja aion hakea sen ennen vuoden vaihdetta.
Apuja on nyt ilman Klinikkaa, että jospa lähtisimme vielä kotikonstein yrittämään, joulun aikoihin❤
Tähtitaivas☆
Kerran elämässä, miten voit? Halaus ❤️
Ihana Tähti, mukavat joulumietteet✨ minähän tuolla aikaisemmin taisin mainita sen tujumman Letro-kuurini. Jotain 1-2-1-2-1 - annostusko se oli, niin sillä kypsyikin useampi rakkula... Onko teillä siis miehen puolesta mahis luonnolliseen (oon täällä muualla lukenut jonkin tekstisi, missä ilmeni jotakin probleemia hänen sukusoluissaan)?
Itse olen kyllä ristiriitaisin mielin ja tunnesekamelskassa pinnan alla. Julkisesti vedän iloisena tuolla... Tänään alkoi menkat kipujen kera...
Hoitaja soitti, en saanut mieluista luovuttajaa, piti ottaa mitä on. Tämä ahdistaa. Lisäksi laitetaan mieluummin hormonikierto (kallis epämiellyttävä lääkitys) tuoresiirtoon varman aikataulun vuoksi.
Sitten tajusin juuri estrogeenin syöpäriskin kohdallani. Pari lähisukulaista sairastui rintasyöpään ja toinen kuolikin siihen. En ole klinikalla maininnut näitä... Itselläni on ollut nuorena solumuutoksia kohdunkaulalla. Nyt syön taas mahdollisesti (toiveen mukaan) monta kuukautta estrogeenia...
Lähipiiri väheksyy tässä nousevia tunteita ja pelkoja... Että mitäpä tässä toisarvoisia juttuja turhaan stressaan hei!
Päätin pitää välikierron. Pää vain on liian täynnä nyt. Vaikka ajastin tikittää ja tilanne voi olla aivan sama tai pahempi kuukauden päästä... Nyt on nyt ja nyt on stressi.
Ulrika Eleonora kirjoitti:
Päätin pitää välikierron. Pää vain on liian täynnä nyt. Vaikka ajastin tikittää ja tilanne voi olla aivan sama tai pahempi kuukauden päästä... Nyt on nyt ja nyt on stressi.
Välikierto on varmasti hyvä idea, ja lääkäreiden kanssa jutteleminen syöpäriskeistä. Mä oon siinä käsityksessä, että hedelmöityshoidot voivat provosoida syöpää jos sellainen on jo kehittymässä, mutta ne eivät kuitenkaan aiheuttaisi syöpää? Kannattaa kysyä. Täällä aloitellaan lääkkeellistä tyhjennystä. Pitää vain toivoa että menee siististi ohi siedettävillä kivuilla.
Kerran elämässä, miten menee tyhjennys? Pidätkö taukoa vai onko uusi hoito jo suunniteltu?
Itse sain kamalan kohtu-supistuskrampin viime viikolla. Ryntäsin hohottamaan kontilleni takahuoneeseen, taju meinas mennä ja oksensin. Kollegan Burana oli taivaallinen apu... Sitten oli paikat tärinäherkkinä pari päivää. Soittelen klinikalle maanantaina varmaan tästä ja syöpäriskistä. Kaitpa stressistä ja kaavinnasta on kohtu nyt suuttunut. Munasarjatkin tykyttelevät enemmän. Sain myös akupunktiohoitoa, että kaitpa keho pyrkii nyt tasapainoon. Onneksi otin aikalisän, olisi hoidot menneet pian hukkaan.
Tosiaan 8 munasolua on pakastimessa ja luovuttaja valitsematta (sperma tilaamatta). Muuta en tulevasta tiedä.
Tämmöinen.