Paniikkihäiriötä sairastavat. Miten voitte näinä aikoina?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on stressiperäinen paniikkihäiriö, jota hoidetaan beetasalpaajilla.

Saan paniikkikohtauksia öisin nukkuessani. Ne tulevat kehon rentoutuessa, silloin kun olen nukahtanut tai juuri nukahtamassa. Herään siihen kun sydän hakkaa ja tulee tukehtumisen tunne. Kyse ei ole uniapneasta ja sydänkin on ihan kunnossa. Hermosto vaan reagoi elimistön rentoutumiseen kiihtymällä.

Paniikkikohtaukset alkoivat viime syksynä lapseni sairastuessa vakavasti.

Tämä korona aiheuttaa lisää huolta omasta perheestä ja ilmeisesti lisää stressiä, sillä olen joutunut nostamaan lääkityksen määrää.

Otan beetasalpaajaa aina iltaisin nukkumaan mennessä ja oikealla annostuksella saan nukuttua ilman niitä kohtauksia.

Lääkityksen säätäminen on hieman ahdistavaa. Jos lääkeannos on liian pieni, tulee paniikkikohtaus ja jos se on liian suuri niin verenpaine ja syke laskevat liikaa.

Minulla samanlaista, eilen sentään sain unta ilman lääkkeitä, mutta edellisinä kolmena iltana nukahtaessa on käynyt juuri samalla tavalla kun kuvailit. Paniikkikohtaukset alkoivat reilut pari vuotta sitten pitkäaikaisen stressin ja oman sairastelukierteen vaikutuksesta. Välillä saan niitä myös päivällä, mutta useimmiten ajoittuvat ilta-aikaan tai nukahtamisen hetkeen. Välillä menee kuukausia ilman oireita, mutta nyt on taas selkeästi huonompi kausi meneillään. 👎

Vierailija kirjoitti:

Ahdistus on ollut todella voimakasta viime päivinä. Yritän oman hyvinvointini vuoksi sulkea asian mielestäni mahdollisimman hyvin, mutta se on vaikeaa etenkin iltaisin ja öisin kun tulee hiljaista ja pitäisi nukkua. Viime yönä nukahdin viideltä aamulla ja heräsin siihen kun mies parin tunnin päästä lähti töihin, seuraavaksi naapurissa alkoi remontointi. Tuli siis nukuttua tosi huonosti. 

Toivottavasti osaat kuitenkin olla uneton siellä sängyssä etkä ravaa ympäri kämppää pitämässä alakerran asukkeja hereillä. Oman yläkertani kantapääkävelevä norsu paukuttaa tauotta menemään ympäri kämppää vissiin ympyrää kävellen juurikin aamuviiteen asti. Nukkuu aamuviidestä iltapäiväkahteen, sitten alkaa töminä uudelleen. Todellakin murisutan porakonetta mielelläni aamukahdeksalta tällaisen yläkerran metelöinnistä johtuvan unettoman yön jälkeen.

Uneton saa olla, kunhan on uneton ilman meteliä kerrostalon hiljaisuuden aikana.

Minulla kaikki paremmin kuin yleensä. Hyväksyn kuolevani tänään, huomenna tai 50 vuoden päästä, kuka tietää. Minulle paniikkia, ocd:tä, ahdistusta ja masennusta aiheuttavat muut ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tämä koronaa vai vain paniikkia? Tuntuu etten saa kunnolla henkeä (kuin vain pieni osa keuhkoista toimisi), lihaksia särkenyt monta päivää, tullut vilunväristyksiä, pieni kurkkukipu ja kaulan imusolmukkeet turvonneet/kipeät. Voiko paniikkikohtaus aiheuttaa tällaista? Kuumetta ei kuitenkaan ole ollenkaan eikä yskää toistaiseksi.

Olen kärsinyt aikaisemmin paniikkikohtauksista niin en osaa nyt hahmottaa voiko tämä taas olla sitä vai ei. Ahdistavaa.

Minulla ihan samanlaista. Olen ajatellut että johtuu ahdistuksesta, kuitenkin mietin onko tämä nyt sitä, outo kipeä olo. Ei kuitenkaan kuumetta / yskää.

Täällä ihan samat oireet. Hengästyttää tavallista helpommin. Ei juurikaan muita flunssan oireita, ehkä ihan aavistuksen arka kurkku.

En ikipäivänä paniikkitaustaisena kehtaisi hakeutua lääkärille tämän takia. Silti pieni ääni sisälläni sanoo, että mitä jos tää onkin koronaa...

Mulla on ihan kauhea tilanne. Mies on tulossa kotiin lentokoneella, on ollut Helsingissä pakollisella työmatkalla. Panikoin vaan sitä miten tuo viruksen kotiin. Sydän hakkaa jatkuvasti. Tämä on hassua, koska itse olen kaupassa töissä ja olen todella alttiina saamaan viruksen sieltä. Mutta olen kehittänyt tuosta lentokoneesta paniikin itselleni.

Minulla on dissosiaatiohäiriö ja pakko-oireita sekä neuroottisuutta. Kyllä tämä koronaviruksen pelko pahentaa asiaa. On vaikeampi rauhoitella itseä ja luoda turvallisuuden tunnetta, kun ei voi vaikka ajatella, että lähdenpä käymään siellä tai siellä tekemässä jotain mukavaa. Toki oireiden takia on tullut muutenkin vietettyä liikaa aikaa kotona, mutta nyt, jos korona tulee itselle tai puolisolle, on oltava pari viikkoa putkeen sisällä. Kaksi psyykeoireista + korona + 2 vk kotona kahdestaan = HIRVEÄÄ! Juuri kun on mennyt oireiden suhteen paremmin ja elämä alkanut hymyillä. :( Mm. uusi mukava harrastus taitaa peruuntua tän takia.

Olen voinut aika hyvin viimeiset 1,5 vuotta, nyt meinaa vaan tulla mökkihöperöksi koska ajattelin olla tämän viikonlopun kotona ja tulee nuo paniikki- ja ahdistuskohtaukset taas mieleen ja kun en silloin mielelläni mennyt ulos. Olin tuolloin poissa töistäkin monta viikkoa panikki- ja ahdistuneisuushäiriön takia. Burnout laukaisi minulla vaivan 2,5 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Huonosti. Meinasin saada paniikkikohtauksen eilen kaupan kassalla, vaikka menin kauppaan niin myöhään että siellä ei juuri edes ollut ihmisiä eikä jonoa. Eikä kassajonot oo yleensä ollut mulle mitään pahoja paikkoja, mut kaikki tää korona-ahdistus näköjään pahentaa kaikkea.

Pyydän anteeksi Sanoma oyn toimesta. Ei tästä kaikesta oikeasti tarvitse ahdistua juurikaan.

Eikö kriiseissä kaikkien tällaisten turhien pelkojen pitäisi väistyä? Kun kerrankin on tilalla jokin todellisempi uhka.

Minä jouduin lopettaa beetasalpaajat, koska ne aiheuttavat painajaisia öisin!

Kuulemma todella yleistä, että aiheuttaa, olin yllättynyt kun löysin siitä tietoa.

Olen joutunut ottaa beetasalpaajia migreenin estoon. Toki mielestäni ei ole auttanut siihen tarpeeksi tehokkaasti, täsmälääkkeet eli triptaanit parempia.

Vierailija kirjoitti:

Söin pari vuotta Sepramia ilman ongelmia sekä ilman sen ihmeempiä kohtauksia. Nyt oon lopetellut lääkettä ja ainakin toistaseksi sujuu hyvin, oon opetellut käsittelemään paniikkia ja ns. pistämään tunteita sivuun. Tosin mulla ongelmana on ollut lähinnä asioiden ylianalysointi päässä (mm. sairaudet) ja järjettömän ajatusketjun pysäyttäminen.

Nyt kun oon oppinut vähän käsittelemään tätä paniikkihäiriötä, niin en ole peloissani joka asiasta. Koronaakin kuumottelin lähinnä alussa, kun se jylläsi Wuhanissa eikä tietoa siitä vielä ollut.

N21

Minun amerikkalainen tohtori, joka erikoistunut paniikkikohtauksiin ja ahdistuneisuushäiriöihin, sanoi että masennus- eli mielialalääkkeet ovat aivan väärä lääke paniikkiin ja ahdistukseen ja lisäksi saattavat aiheuttaa pahempaa koukutusta kuin esimerkiksi benzot.

Jouduin käydä siellä lääkärillä kun opiskelin vaihdossa vuoden verran, ja sain oireita.

Minusta vaikuttaa muutenkin siltä että Suomen terveydenhuolto on tänä päivänä Jenkkejä vähintään 5 vuotta jäljessä. Ellei jopa 10 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Söin pari vuotta Sepramia ilman ongelmia sekä ilman sen ihmeempiä kohtauksia. Nyt oon lopetellut lääkettä ja ainakin toistaseksi sujuu hyvin, oon opetellut käsittelemään paniikkia ja ns. pistämään tunteita sivuun. Tosin mulla ongelmana on ollut lähinnä asioiden ylianalysointi päässä (mm. sairaudet) ja järjettömän ajatusketjun pysäyttäminen.

Nyt kun oon oppinut vähän käsittelemään tätä paniikkihäiriötä, niin en ole peloissani joka asiasta. Koronaakin kuumottelin lähinnä alussa, kun se jylläsi Wuhanissa eikä tietoa siitä vielä ollut.

N21

Minun amerikkalainen tohtori, joka erikoistunut paniikkikohtauksiin ja ahdistuneisuushäiriöihin, sanoi että masennus- eli mielialalääkkeet ovat aivan väärä lääke paniikkiin ja ahdistukseen ja lisäksi saattavat aiheuttaa pahempaa koukutusta kuin esimerkiksi benzot.

Jouduin käydä siellä lääkärillä kun opiskelin vaihdossa vuoden verran, ja sain oireita.

Minusta vaikuttaa muutenkin siltä että Suomen terveydenhuolto on tänä päivänä Jenkkejä vähintään 5 vuotta jäljessä. Ellei jopa 10 vuotta.

Oon pitkän "urani" aikana käynyt kaikki nuo ssri/snri ja vastaavat paskat läpi eikä ne auta yhtään mitään. Niiden lopettaminen oli myöskin silkkaa tuskaa eikä kukaan edes tiedä mitä ne tekee pitkässä juoksussa, edes tarkkaa vaikutustapaa ei tiedetä mutta silti niitä kirjoitetaan pieniinkin vaivoihin. Edesvastuutonta touhua, käypä hoito suositukset on aivan syvältä näissä asioissa.

Psykologi Aku Kopakkala kun erehtyi kyseenalaistamaan touhua hänet irtisanottiin välittömästi. Astui liian suurille varpaille, lääkebisnes ei ole mitään ihan pientä.

Voin paremmin kuin vuosikausiin, jopa masennus joka aina enemmän tai vähemmän, tuntuu että sekin ois pois .

Onhan tämä ilkeetä mutta melkein toivoisin että ois  täällä joku kriisi aina niin oma pää voi paremmin.

Huonosti. Huomaan miten välillä meinaan joutua aivan hysteeriseen tilaan ja joudun rauhoittelemaan itseäni. Olin ajatellut varata kotiin ruokaa tarpeeksi ettei tarvitsisi mennä muutamaan viikkoon kauppaan ollenkaan mutta joka kerta kaupassa ollessa menee pasmat niin sekaisin että panikoin enkä saa ostettua kaikkea tarvittavaa. Ajatus ei kulje normaalisti. Olen pärjännyt paniikkihäiriöni kanssa oikein hyvin viimeiset kymmenen vuotta mutta nyt on tullut ikävä rauhottavia.

Kohtuu hyvin pärjään toistaiseksi, välillä meinaa iskeä paniikin päälle, mutta jotenkin olen saanut itseni ns hallintaan. Pelottaa olla yksin, kun koulut nyt suljettiin, niin yksin olen.

Olen 2 vuotta sitten päässyt paniikkihäiriö lääkityksestä eroon. Sairastanut vuodesta 1992 paniikkihäiriötä. Ollut jopa sauraalassa muutamaan otteeseen. Luulin moneen otteeseen kuolevani. Oli aikoja jolloin en uskaltanut kotoa lähteä, meni kuukausia kotona. Kun panikkikohtaus nostaa päätään, alan välittömästi puuhaamaan jotain. Koen olevani nykyään kierompi kuin se piru joka hallitsi vuosia elämääni. Mun vinkit, lopeta alkoholi. Itse sain yhdestä viinilasillisesta jälkikäteen kohtauksen. Aika seuraavana päivänä pienestäkin määrästä alkoholia. 8 vuotta alkottomana ollut enää harvoja kohtauksia. Panikkikohtaus ei tule paniikkien keskellä. Se tulee kun vähiten osaa odottaa. Juurikin kaupan jonossa, täysessä bussissa istuessa. Kuolema kuristaa kurkkua, et pysty nielemään. Tuntuu kuin elämä pysähtyisi juuri siinä, kuristut hetkessä. Käsiä pistelee, ei saa henkeä, et pysty edes sylkeäsi nielemään.

Todella vaikeaa on ollut.

Olen vähän vihainen niille terveille, jotka lietsovat tietoisesti paniikkia täällä. Kai he ajattelevat, että se suojelee jos valmistautuu heti pahimpaan tilanteeseen.

Minulle paniikki on asia, jota vastaan taistelen joka päivä ja yritän antaa itselleni oikeuden rahoittua. Mutta nyt jotkut suorastaan vaativat paniikkia ja syyllistävät meitä, jotka yritämme rauhoittaa muita. Se on raivostuttavaa. 

Vähän kevennystä tähän väliin:

Hesarilta voi tilata ilmaisen koronauutiskirjeen, OCD:n tai ahdistuneen pahin painajainen :D

Mulla itsellä siis paniikki + ocd + as

Vierailija kirjoitti:

Vähän kevennystä tähän väliin:

Hesarilta voi tilata ilmaisen koronauutiskirjeen, OCD:n tai ahdistuneen pahin painajainen :D

Mulla itsellä siis paniikki + ocd + as

Hyvä ettei mullakin lentäneet teet näppäimistölle, apua 🤣niinku joku ei vois ikinä saada tarpeekseen koronasta! 

Vierailija kirjoitti:

Huonosti. Huomaan miten välillä meinaan joutua aivan hysteeriseen tilaan ja joudun rauhoittelemaan itseäni. Olin ajatellut varata kotiin ruokaa tarpeeksi ettei tarvitsisi mennä muutamaan viikkoon kauppaan ollenkaan mutta joka kerta kaupassa ollessa menee pasmat niin sekaisin että panikoin enkä saa ostettua kaikkea tarvittavaa. Ajatus ei kulje normaalisti. Olen pärjännyt paniikkihäiriöni kanssa oikein hyvin viimeiset kymmenen vuotta mutta nyt on tullut ikävä rauhottavia.

Vain ääliö lähtee tässä maailmantilanteessa panikoivien ihmismassojen sekaan hamstraamaan. Aivan absurdiksi mennyt tämä ihmisten touhu, ja itsekin paniikkihäiriötä sairastavana sen sanon.