Paniikkihäiriötä sairastavat. Miten voitte näinä aikoina?

Ahdistaa ja pahasti. Jo valmiiksi mielenterveys pahassa kunnossa eikä tämä koronaepidemia sitä paranna vaikka ei sitä niin ajattelisi niin kyllä se siellä mielen syövereissä vaikuttaa, on levoton, ei saa unta jne.

Yöllä heräilen paniikissa monta kertaa. Nukun liian vähän ja päivät kuluvat kuin sumussa. Unohtelen asioita, olen kuin jossain unimaailmassa.Saan pian potkut, koska olen tehnyt virheitä työssäni. Esimies ei ymmärrä. T. Pätkätyöläinen vanhusten hoidossa.

Pelottaa perutaanko sovitut ajat. Toimivia lääkkeitä en saa. Ei uskalla puhua kenellekään.

ahdistaa kyllä, mutta ei masenna. en onneksi kuulu pahimpaan riskiryhmään, muuten voisi sairastuessa tietysti olla hengenlähtö lähellä. iäkkäiden läheisten puolesta pelkään. mielenterveys vähän paremmassa kunnossa kun vuosiin, kiitos lääkityksen. yöt nukun, koska syön melatoniinia. en tykkää oikeastaan olla isoissa massatapahtumissa, kokouksissa, messuilla tms. kun on paha sosiaalisten tilanteiden pelko tullut ajan saatossa.

Onkohan tämä koronaa vai vain paniikkia? Tuntuu etten saa kunnolla henkeä (kuin vain pieni osa keuhkoista toimisi), lihaksia särkenyt monta päivää, tullut vilunväristyksiä, pieni kurkkukipu ja kaulan imusolmukkeet turvonneet/kipeät. Voiko paniikkikohtaus aiheuttaa tällaista? Kuumetta ei kuitenkaan ole ollenkaan eikä yskää toistaiseksi.

Olen kärsinyt aikaisemmin paniikkikohtauksista niin en osaa nyt hahmottaa voiko tämä taas olla sitä vai ei. Ahdistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tämä koronaa vai vain paniikkia? Tuntuu etten saa kunnolla henkeä (kuin vain pieni osa keuhkoista toimisi), lihaksia särkenyt monta päivää, tullut vilunväristyksiä, pieni kurkkukipu ja kaulan imusolmukkeet turvonneet/kipeät. Voiko paniikkikohtaus aiheuttaa tällaista? Kuumetta ei kuitenkaan ole ollenkaan eikä yskää toistaiseksi.

Olen kärsinyt aikaisemmin paniikkikohtauksista niin en osaa nyt hahmottaa voiko tämä taas olla sitä vai ei. Ahdistavaa.

Minulla ihan samanlaista. Olen ajatellut että johtuu ahdistuksesta, kuitenkin mietin onko tämä nyt sitä, outo kipeä olo. Ei kuitenkaan kuumetta / yskää.

Minulla menee yllättävän hyvin. Aloitin varautumisen tammikuussa ja siitä saakka koko ajan ollut kotona lukuunottamatta viikottaista kauppareissua. Kaikki on mennyt viime elokuussa päivitetyn selviytymissuunnitelman mukaan, tosin hieman pelottaa meneekö kenties jopa liian hyvin... mutta yritän pitää ajatukset muualla katselemalla elokuvia ja lukemalla kirjoja. Olen myöskin maalaillut kodin ilmeen piristämiseksi.

Pelkään kamalasti, että kaikki tämä huoli ja ahdistus laukaisee minussa lopulta dissosiaation. Muutama vuosi sitten kaikkien stressaavien tapahtumien jälkeen vaikea ja lamauttava dissosiaatio iski päälle, ja jouduin useammaksi viikoksi osastohoitoon.

Tuolloin minulla ei tosin ollut vielä lääkitystä paniikkihäiriöön ja ahdistukseen. Toivottavasti lääkitys suojaisi täydelliseltä romahdukselta. :/

Eli siis tarkottaen, että pitäisi nyt panikoida tämän koronavouhkauksen takia? No mulla se paniikki nyt ei yleensäkään liity mihinkään kuolemanpelkoon vaan yleisesti sosiaalisiin tilanteisiin ja ihmismassoihin yms. Lääkityskin löytyy, eli ihan normaalisti pystyn kaupassa käymään.

Söin pari vuotta Sepramia ilman ongelmia sekä ilman sen ihmeempiä kohtauksia. Nyt oon lopetellut lääkettä ja ainakin toistaseksi sujuu hyvin, oon opetellut käsittelemään paniikkia ja ns. pistämään tunteita sivuun. Tosin mulla ongelmana on ollut lähinnä asioiden ylianalysointi päässä (mm. sairaudet) ja järjettömän ajatusketjun pysäyttäminen.

Nyt kun oon oppinut vähän käsittelemään tätä paniikkihäiriötä, niin en ole peloissani joka asiasta. Koronaakin kuumottelin lähinnä alussa, kun se jylläsi Wuhanissa eikä tietoa siitä vielä ollut.

N21

muidenko pitäisi sinut elättää. mene vaikka töihin

Minulla astma ja paniikkihäiriö. Olen tavallaan jo hyväksynyt, että voin kuolla tähän. Pelkään suunnattomasti tukehtumisen tunnetta, jota olen astmassa kokenut. Tämä ahdistaa nyt eniten, ei niinkään se kuolema.

Vierailija kirjoitti:

Ahdistus on ollut todella voimakasta viime päivinä. Yritän oman hyvinvointini vuoksi sulkea asian mielestäni mahdollisimman hyvin, mutta se on vaikeaa etenkin iltaisin ja öisin kun tulee hiljaista ja pitäisi nukkua. Viime yönä nukahdin viideltä aamulla ja heräsin siihen kun mies parin tunnin päästä lähti töihin, seuraavaksi naapurissa alkoi remontointi. Tuli siis nukuttua tosi huonosti. 

"sulkea asian mielestäni mahdollisimman hyvin"

Tämä on valitettavasti kaikkein varmin keino saada karttamansa asia mieleen. Asioita ei voi sulkea mielestään, tutkitun psykologian mukaan, mikäli haluaa, että ne vaivaavatkin paradoksaalisesti vähemmän.

Tarkoitat varmaan ahdistuneisuushäiriötä. Olet varmaan itse itsesi diagnosoinut, jos et eroa tiedä. Mutta vastaus:

Ahdisti aivan perkeleesti, mutta nyt helpottaa kun koulu meni kiinni ja siirtyi etäopetukseen. Ei tavitse mennä mihinkään. Minulla on lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelko. Sen puolesta nautin oikein paljon olostani, kun on kerrankin hyväksyttävää pysytellä neljän seinän sisällä

Todella huonosti, moni hamstraa itsekkäästi liikaa tavaraa varastoonsa ettei meille köyhemmille jää mitään, lisäksi yt neuvottelut tämän koronan takia joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan, en ole saanut nukuttua ja tuntuu et happi loppuu

Sain yksi yö paniikkikohtauksen, että minulla on korona-virus. On pientä flunssaa. Kaupassa ahdisti ja lamaannuin. En osannut toimia. Pelotti ja ahdisti jotenkin, että tuotteet on loppu jo kaupasta ja ihmettelin että ihmiset toimimaan rauhallisesti kun itse tekisi mieli juosta. Yleisesti ahdistaa kun pelkään että en ole varautunut ja kuolen nälkään, kun ei ole ruokaa. Pesen ja desifoin käsiä ja pelkään koskea yleisten tilojen pintoihin esim. oven kahvoihin, hanoihin ja ostoskoriin. Tuntuu että sydän muljahtelee paikoiltaan.

Lääkitys aamuin illoin.:)

Minulla on stressiperäinen paniikkihäiriö, jota hoidetaan beetasalpaajilla.

Saan paniikkikohtauksia öisin nukkuessani. Ne tulevat kehon rentoutuessa, silloin kun olen nukahtanut tai juuri nukahtamassa. Herään siihen kun sydän hakkaa ja tulee tukehtumisen tunne. Kyse ei ole uniapneasta ja sydänkin on ihan kunnossa. Hermosto vaan reagoi elimistön rentoutumiseen kiihtymällä.

Paniikkikohtaukset alkoivat viime syksynä lapseni sairastuessa vakavasti.

Tämä korona aiheuttaa lisää huolta omasta perheestä ja ilmeisesti lisää stressiä, sillä olen joutunut nostamaan lääkityksen määrää.

Otan beetasalpaajaa aina iltaisin nukkumaan mennessä ja oikealla annostuksella saan nukuttua ilman niitä kohtauksia.

Lääkityksen säätäminen on hieman ahdistavaa. Jos lääkeannos on liian pieni, tulee paniikkikohtaus ja jos se on liian suuri niin verenpaine ja syke laskevat liikaa.

miten voi erottaa paniikkikohtauksen, esim koronan hengenahdistuksesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai paniikkihäiriö tarkoita automaattisesti sitä, että on ahdistunut ja pelkää asioita? On minullakin ollut paniikkikohtauksia eivätkä ne ole koskaan tulleet missään pelottavissa tilanteissa.

Joo, ei todellakaan tarkoita. Minua vtuttaa tämä jatkuva jankutus. Kun yrittää lukea uutisia, niin koko hemmetin IL-sovellus koronaa koronaa koronaa koronaa koronaa koronaa KIRJAIMELLISESTI. Palstalle kun tulee niin KORONAA KORONAA KORONAA KORONAA. Ja paniikkihäiriö EI TARKOITA MITÄÄN PANIKOINTIA 😑 se on kropan HÄIRIÖ ja kroppa reagoi kuin olisi paniikki, vaikka ei pelota yhtään mikään pskan vertaa.

Tai no siis mielen häiriö, mutta kroppa reagoi epänormaalisti. Voisitteko nyt vihdoin ja viimein lopettaa tämän jauhamisen, ei pää kestä. Kun ei ole mitään oikeita ongelmia niin täytyy vauhkota kuukaudesta toiseen 24 tuntia vuorokaudessa jostain hlvetin viruksesta. Nyt on niin vtun jännää kun voi hakea huomiota joka paikassa ja elää kuin olisi saanut teloitustuomion viikon päähän. Hankkikaa oikeita ongelmia ja lopettakaa tuo stnan pelleily.