Työsuhteeni purettiin koeajalla normaalien sairauspoissaolojen vuoksi
Puolen vuoden koeajalla minulle on kertynyt yhteensä 11 sairauspoissaolopäivää. Marraskuussa minulla oli influenssa todella rajuilla oireilla (4pv poissaolo), helmikuussa norovirus (4pv poissaolo) ja maaliskuussa nuhakuume (3 pv poissaolo).
Nyt sitten tuli työsuhteen purku tämän viimeisimmän nuhakuumeen myötä. Onko todella niin, että hieman heikomman vastustuskyvyn omaavilla ei ole tässä maassa oikeutta palkkatyöhön?
Kommentit (191)
Onhan tuo paljon poissaoloja. Toki joskus voi käydä huono tuuri, ja tulla vaikka alentuneen vastustuskyvyn takia useampi pöpö putkeen, mutta eiköhän tuo ketjun otsikkokin jo paljasta jotain. "Normaalien sairaspoissaolojen" paljastaa jo jotain asenteesta. Ei työpaikoilla ole varaa pitää tällaista ihmistä, ihan vaan siitä syystä että työtehtävät kaatuvat muiden niskaan. Purkamisen suora syy tuskin on poissaolot, vaan niiden seuraus eli se että työtehtävistä ei ole selvitty ja asenne sen suhteen hälläväliä.
Voi täyttää työsyrjinnän merkit, kysyppä liitolta tai työvoimaviranomaiselta.
Itselläni on mahdollisesti korona, olen ollut 2 viikkoa kipeänä flunssa-/influenssaoireilla, ja olin sairaana 2 päivää alun oireiden myötä ja sitten kävin töissä, oireet pahenivat taas ja tehnyt etätöitä yhteensä 4 päivää. Tämän viikon olin töissä buranan ja panadolin voimin, huomenna teen taas etäpäivän.
Ja syynä tällaiseen hölmöilyyn on a) se, ettei paikallinen terveysasema ollut vielä 2 vk sitten kiinnostunut edes testaamaan koronan varalta (nyt saattaisi olla eri tilanne) ja b) työnantajani ei usko kipeyteen (sarjassamme esim. hänen mielestään kaikki ovat feikkisaikuttajia ja kipeys alkaa aikaisintaan vasta kun on yli 38 astetta lämpöä).
Työni olen tehnyt sinnikkäästi kuitenkin, koska pelkkä ajatus niiden tekemättä jättämisestä ahdisti enemmän kuin sairauden paheneminen eikä kukaan muukaan niitä tee.
Eli meidän työpaikalla varmaankin aloittajan kaltainen henkilö saisi fudut koeajalla, ja syyksi ilmoitettaisiin jotain sarjassa "ei sopinut työyhteisön ilmapiiriin".
Influenssan olisit voinut estää rokotuksella, muita tauteja et.
Vierailija kirjoitti:
Meillä purettiin erään koeajalla olevan työsuhde 2 kk.n jälkeen koeajalla, koska hän oli hidas.
Raakaa peliä, mutta niin on liiketoimintakin.
Mikä ala? Puhutkohan minusta. :D Minulle kävi suunnilleen noin, tosin hitauteni oli todellisuudessa sitä, että olin täysin kokematon kyseisestä työstä ja esimies kyllä tiesi tämän minua palkatessaan. Halusi minut työhön silti ja sanoi, että joku kyllä perehdyttää minua hommiin. Työsuhteen alettua ei sitten kellään ollutkaan aikaa näyttää ja opettaa minulle asioita, jäin oman onneni nojaan eikä minulle annettu edes mahdollisuutta tutustua kaikkiin työhön kuuluviin tehtäviin. Sitten työsuhde purettiin, kun en kuulemma oppinut riittävän nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kauan aikaa siitä, kun viimeksi olin töissä ja sekin jenkeissä, nyt elän vain sijoituksilla, mutta muistelen miten pidin jenkkien systeemiä hyvänä: meillä esimerkiksi oli jokaiselle työntekijälle annettu 4-5 päivää sairauslomaa/vuosi, jotka sai sitten pitää joko sairastamiseen, tai jos ei ollut sairaana sinä vuonna, sai vaikka pitää ne palkallisena lomana. jos oli sairaana sitä pidempään, ainoa rahallinen korvaus tuli vakuutuksista, jos sellaisen oli ymmärtänyt ottaa. toki tuo systeemi on epäreilu "alatisairaita" kohtaan, mutta toisaalta, jos ei ole kykyä ja kuntoa olla täysipäiväisissä töissä, on oltava päässä sen verran järkeä, että hakee itselleen osapäiväisiä töitä tai sitten määräaikaisia töitä. Työntekijälläkin TÄYTYY olla jotain vastuuta. jos kaikki kaatuu yrittäjän niskaan, ollaan suomen tilanteessa, että työntekeminen ja työn tarjoaminen tulee liian kalliiksi.
Tämä olisi muuten hyvä käytäntö! Ei tarvitsisi sitten tuntea syyllisyyttä sairaslomista yhtään samassa mittakaavassa ja kotiinkin uskaltaisi jäädä potemaan kun tilanne sitä oikeasti vaatii. Luulen että tällöin uusien ihmisten palkkaamistakaan ei niin kovasti pelättäisi. Mutta taitaa olla turha toivo tässä maassa...
Päin vastoin. 4-5 päivää vuodessa on niin vähän ettei kannata olla sairaslomalla muuten kuin äärimmäisessä hädässä. Koskaan ei voi tietää etukäteen kuinka monta päivää tulee olemaan sairaana.
Onhan tuo aika paljon, jos puolessa vuodessa on 11 sairaspoissaolopäivää. Tekee vuositasolla 22 sairaspoissaolopäivää, eli joka vuosi olisit kokonaisen kuukauden poissa töistä.
Miten sitten se kun vuodessa aikuisen on normaalia sairastaa jopa neljä flunssaa? Miten se, että sadoilla tuhansilla on mt-ongelmia? Miten se, että noita pää kourassa töissä käyviä työn sankareita on joka paikassa? Miten se ettei terveydenhoito enää edes tutki kunnolla kaikkia kun ei haluta ja jonoja riittää? Monikohan noistakin tyänsankareista sairastaa jo koronaa ja levittää sitä joka paikkaan kun enhän MINÄ maailman ylpein orja vaan voi jäädä kotiin sairastamaan mitään pikku flunssaa, kyllähän yhteiskunta tarvitsee minua!
Itselläni on normaalia heikompi vastustuskyky ja sairaslomia tulee väistämättä selvästi keskiarvoa enemmän. Tähän on iän myötä tottunut ja sopeutunut sekä tehnyt ratkaisuja ja valintoja sen mukaisesti. Kouluttauduin alalle, jolla töitä riittää. Helposti (ja osin ymmärrettävästikin) esim. YT-neuvotteluissa irtisanominen osuu helpommin sen sairastajan kohdalle, jos muutoin kahdesta muutoin tasavertaisesta työntekijästä puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Puolen vuoden koeajalla minulle on kertynyt yhteensä 11 sairauspoissaolopäivää. Marraskuussa minulla oli influenssa todella rajuilla oireilla (4pv poissaolo), helmikuussa norovirus (4pv poissaolo) ja maaliskuussa nuhakuume (3 pv poissaolo).
Nyt sitten tuli työsuhteen purku tämän viimeisimmän nuhakuumeen myötä. Onko todella niin, että hieman heikomman vastustuskyvyn omaavilla ei ole tässä maassa oikeutta palkkatyöhön?
En tiedä mistä se kertoo, mutta mulla ei ole ollut koskaan norovirusta, influenssa noin 4-5 vuoden välein ja flunssa lähes joka vuosi.
10 sairaspäivää on todella paljon verrattuna keskivertotyöntekijään.
Suomessa työnantaja ei voi erinäisistä syistä olla ottamatta tätä riskitekijää huomioimatta. Joka kerta, kun sä oot poissa, niin se maksaa työnantajalle rahaa.
Flunssalle ei mitään voi, mutta kyllä kaikki tietää, että jokaisella työpaikalla on ne, jotka sairastavat joka toinen kuukausi ja ne, jotka eivät ole koskaan poissa.