Mikä sai sinut lopettamaan kokonaan alkoholin juomisen?

Alkoholisti akka. Oli vielä juotuaan väkivaltainen, joten meni maku kohtuukäytöstäkin. Kahdeksan vuotta sitten annoin monoa, mutta rokotuksen teho on edelleen hyvä. Alkoholia kuluu ehkä parikymmentä annosta vuodessa.

En enää saanut mitään hyvää oloa siitä, en edes pikku määristä saanut kuin n 5 min kestävän heikon nousuhumalan sen jälkeen päänsäryn ja tympeän olon ja kusin tuntitolkulla jatkuvasti. En siis saa mitään irti siitä.

Lasten syntymä. Itse alkoholistiäidin lapsena halusin, että lapseni saavat selvän äidin.

Vierailija kirjoitti:

Päihteet ovat todellisuuspakoa elämästä, joka ei ole omassa hallinnassa. Ihminen joka sinut itsensä ja elämän kanssa ei tarvitse siihen lääkitystä.

Toki on useita muitakin tapoja paeta elämäänsä. Televisio, pelit, seksiriippuvuus, mässäily, shoppailu.

Ihminen, joka on sinut itsensä kanssa ei juuri tarvitse muuta, kuin katon päänsä päälle ja ravintoa. Kaikki muu on lopulta turhaa.

Toki tällainen asenne sotii luontoa ja ihmistä tuhoavaa kulutusyhteiskuntaa vastaan, mutta olisi maapallon kannalta paras keino turvata tulevaisuus.

Suurin osa ihmisistä ovat tähän kuitenkin liian heikkoja eivätkä tunne itseään erotellakseen oikeat tarpeensa eläimen tasolla olevista eloonjäämis

vieteistä. Hauskaa, että nykyään yltäkylläisessä maailmassa vietit ja ahneus johtavat usein sairauteen.

Ah mikä hurskastelija 😇

Yksinkertainen ja selvä syy olla päihteetön: se on luonnollinen elämäntapa. Jos kiskoo myrkkyjä kehoonsa niin silloinhan on myrkytystila päällä, ei ihme että joillakin on karmeat krapulat eli vieroitusoireet. Morkkis on vielä omanlaisensa vieroitusoire, se ilmenee alkoholisteilla niin että joillakin on jopa hengenvaarallinen tila, masennusta vastaava, joskin kemiallisesti itseaiheutettu.

Vaikka raitistumisestani on jo tosi kauan, myrkytön keho on jatkuva kiitollisuuden aihe. Sitä nauttii niin paljon enemmän kaikesta mikä on keholle hyväksi.

Ja kun on pää kipeä ja migreeni vaivaa, ei tarvitse itseään syytellä että on laittanut itsensä huonoon kuntoon. Ei tarvitse hävetä toilailujaan, selvin päin tehdyt virheet voi myöntää ja pyytää anteeksi jos on toisia loukannut. Mieli on selkeämpi, ymmärtää itseään paremmin, tuntee omat mielenliikkeensä ja hallitsee niitä paremmin.

Pidän suurena lahjana sitä, että voitin sairauden nimeltä alkoholismi.  

Alkoholin käytön voi lopettaa, vaikka siitä ei olisi niin suuria haittojakaan kuin joillakin meistä on ollut. Uskon että tipaton elämä palkitsee joka tapauksessa, niitä hyviä puolia kun siunaantuu niin monelta kantilta.

Minut sai lopettamaan se, että erään kerran radalla ollessani sekosin ja soitin hätäkeskukseen että tekisi mieli polttaa eräs rautatieasema rakennus. Siitä sairaalaan päivystykseen ja aamulla juttelemaan päivystävän psykiatrin kanssa. Ahdisti ja nolotti aivan julmetusti. Silloin tein päätöksen että en koske enää alkoholiin. Pääsin tuolloin kotiin kyllä. Totesivat minut ihan järjissäni olleeksi. Puhalsin silloin yöllä 2,5 promillea

Olen huomattavasti vähentänyt alkoholin käyttöä ja tavoite päästä siitä kokonaan eroon. Syitä ovat synnynnäinen sairauteni, ei yksinkertaisesti elimistö enää kestä alkoholia, krapuloista puhumattakaan. Krapulapäivät ovat myös p*rsiistä, koska koko päivä menee sängyllä maaten ja roskaruokaa syödessä. Vielä krapulan jälkeisenä päivänä meinaa ottaa väsymyksen takia vaikeasti, eli yksinkertaisesti en enää halua pilata kahta päivää juomisen takia.

Tykkään enempi harrastaa liikuntaa, olla puolisoni kanssa ja tehdä kunnon kotiruokaa. Rahaa myös säästyy kivasti, nekin rahat mitkä menisi kurkusta alas, saa ostettua jo yli viikon ruoat meidän huusholliin. Mieheni ei myöskään käytä alkoholia, joten silläkin on jo vaikutusta.

Jos jotain positiivista tässä korona-ajassa ollut, niin juuri tuo että alkoholin käyttö jäänyt olemattomiin. Olen enempi rakastunut liikuntaan, eritoten lenkkeilyyn enkä tiedä parempaa tapaa viettää vapaa-aikaa kuin luonnossa. Aiemmin sekin vapaa olisi mennyt baanalla.

Juon todella harvoin yksin, ainoastaan mökillä erakkona saunakaljaa yms. Alkoholi on mulle seurajuoma. Kauheet krapulat tulee, maksaa ja keskittymiskyky menee. Alkoholi toki rentouttaa ja helpompi iskeä näisaisiais, tosin tää menee mulla päinvastoin olen niin ujo että juon itteni vaan kaatokuntoon.

Tuli tavaksi juoda perjantaisin viikonlopun kunniaksi. Tuli otettua sit tyyliin pullo viiniä. Siitä ei tullut varsinaista krapulaa, mutta vetämättömyys ja lievä masennus, oikein mitään ei jaksanut tehdä ja viikonloput kuluivat sohvalla. Tajusin, että jos jatkan perjantakännäilyäni, siitä tulee viikonloppuni ainoa ohjelmanumero. Lopetin ja nykyään viikonloput on täynnä kivaa tekemistä, ei vaivaa väsymys, eikä sohva kutsu.

Lapset.

Olen lasten kanssa 24/7, ja silloin en tietenkään voi juoda

Olen toki bilettänyt opiskeluaikoina, mutta sen jälkeen en kokenut tarvitsevani alkoholia mihinkään rentoutumiseen tai muuhun. Alkoholista tulee turhia kaloreita ja se on hermomyrkky. Myös lastensaanti on luonnollisesti vahvistanut absolutismia.

en saanut enää lounastaa verovapaasti

Munuaissairaus.

Sairas ei ole pahentunut raittiina.

Ei vaan enää huvittanut juoda alkoholia, en sitä ennenkään kovin usein juonut, mutta alkoholi on turha, vanhentaa enemmän kuin sokeri, turpoaa, yms.

Virosta tuodut halvat viinat on juotu ja periaatteestakaan en suomesta osta yhtään mitään alkoholia.

No makustellut aina ,juhlat, laiva muurama paukku.Luojan kiitos ne reissut loppu.Tallinna oli mun ykkös ostosmesta

.No more.En ole nyt vuosiin maistanut mitää holeja,olutta kun ei alas ees saa hyi.Ikinä ei,polttanutkaan en ole.

Itse käytän alkoholia vain töissä. Kun menimme naimisiin, mieheni halusi, että kotimme on täysin raitis. Suostuin, koska olin itse kärsinyt lapsena ja myöhemminkin niin hirveästi vanhempieni alkoholinkäytöstä.

Nyttemmin kärsin ystävien puutteesta, koska meitä ei kutsuta minnekään, alkoholittomuutta ei hyväksytä Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko

Ei mulla ole sekään auttanut. Oon kyllä onnistunut vähentämään, mutta silti juon aivan liikaa ja myös viikolla. Nyt huomaan ettei minulla pumppu enää kestä tätä touhua, että pitäisi saada tämä loppumaan. Nytkin krapulassa ja pumppu sekoilee..

En tiedä mistä saisin voimia lopettaa kun mikään ei tunnu auttavan. Olen ollut katkollakin 2 kertaa.

Oma halu.

Mitä muuta kivaa?

Miten pärjäisit lapsena?

Mitä teit, mistä tuli hyvä olo? Silloin menit ilman viinaa. Mene nytkin.

Mulla avaa sielun tuo lapsuuden ajattelu.

Hyöty ei vaan yksinkertaisesti voittanut haittoja. Miksi juopottelisin aivoni pilalle kaverien märinöitä kuunnellen kärsiäkseni koko seuraavan viikon huonosta olosta ja morkkiksesta. Ei saanut edes seksiseuraa koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Syyt:

-Liian monta moottorit käynnissä, mutta ohjaamossa ei ole ketään -tilannetta

-Totaalista sekoilua; ihme, että oon edes hengissä

-Taipumus aggressiiviseen käytökseen

-Hirvee olo darrassa

Mitä hyvää?

-Sain takaisin itsekunnioitukseni

-Ei tarvi enää pelätä, että lähteekö tämä kerta laukalle vai ei

-Ei tarvi pelätä muiden turvallisuuden/koskemattomuuden puolesta

-Elämänlaadun paraneminen joillain tuhansilla prosenteilla

Onnea heille, jotka osaavat nauttia kohtuudella ja onnea heille, joille alkoholi sopii. Minä en osaa ja minulle se ei sovi. Meni liian monta vuotta sen ymmärtämiseen, vaikka olinkin satunnaiskäyttäjä ja en harrastanut ns. putkia. Olen aivan tavallinen työssäkäyvä ihminen.

Minullakin suurin syy oli tuo "moottorit käynnissä, muttei ketään ohjaamossa" - tilanteet. Saatoin mennä ja sekoilla niin, etten muistanut koko touhusta mitään! Näitä usean tunnin mittaisia muistikatkoksia alkoi tulla joka pämppäysreissulla! Pahinta oli, että kykenin kävelee, tanssia, jutella jne semi "normaalisti", niin ettei kanssaihmiset tajunneet mun olevan niiiin sekaisin, humalassa toki, mutta että ihan tillintallin.

Oli tosi ahdistavaa herätä "vääristä sängyistä", tai ihan sieltä omastakin kotoa, muistamatta kuinka sinne oikein päädyin?!

Lopetin juomisen 29-vuotiaana. En vaan pysty kohtuukäyttöön.

Ärsyttää myös, kun suomalainen penää "mikset juo? Kyl sä nyt yhen voit ottaa, mä tarjoon!" - no kiva, mutta kuka tarjoo sit seuraavat 10 vuotta.... Ei kiitos :D

Aivan kuin olisi joku perustavanlaatuinen loukkaus, etten mä juo... Huoh.