Mikä sai sinut lopettamaan kokonaan alkoholin juomisen?

Pahentuneet krapulat. 20vuotiaana tulin klo 4 kotiin, nukuin muutaman tunnin, heräsin klo 7  herätyskelloon, otin buranan,kävin suihkussa ja lähdin töihin. 40vuotiaana tulen klo 23 kotiin,herään klo 14 kun pissattaa ja hoipun seinistä tukea ottaen pissalle,juomaan mehua ja takas sänkyyn enkä pysty edes lähikauppaan lähteämään sinä päivänä.

Up up, täällä ollaan taas moni kohtalokkaiden hetkien äärellä huomenna kun ilmassa on juhlaa ja alkoholi virtaa - toivottavasti kuitenkin vain muiden laseissa ja me vietämme illan/yön selvin päin!

Vierailija kirjoitti:

Viina oli mulle pakokeino - pakenin omia traumojani ja ahdistusta. Terapiassa kolme vuotta ja viinan juonti loppui siihen. Ei maistu enää kuin satunnaisesti nautintoaineena. 

Ymmärrän, minäkin olen juonut parhaimmat vuodet pahaan olooni, nyt potuttaa hukkaan menneet vuodet. Kaikki alkoi siitä kun olin 12 ja isäni kuoli oman käden kautta, ei siihen aikaan ollut mitään kriisityöntekijöitä, kouluun vaan seuraavana päivänä äitini pakotti. Äitini ei osannut hoitaa tilannetta oikein, siitä alkoi koko paska elämä.

Vaimo lähti, häätö asunnosta, karmeat krapulat ja varsinkin morkkikset, rahat loppu, jatkuva sekoilu. Nyt raittiina 50 vuotta ja asiat koko raittiin ajan hyvin joka suhteessa. Lopetin dokaamisen 27 vuotiaana.

Kyllästyin siihen jatkuvaan morkkikseen ja siihen, että kaikki vapaa-aika pyöri sen juomisen ympärillä. Ensin suunniteltiin, että missä välissä käy vuorotyön lomassa Alkossa ennen viikonloppua, sitten juotiin "iloisesti nautiskellen" eli toivottoman humalahakuisesti kaksi päivää, ja nukuttiin krapulassa kolmas. Ja sitten takaisin töihin. Eihän siinä palautunut töistä millään tavalla. Koko ajan meni uupuneemmaksi, mieliala vain paheni ja morkkis nousi.

Nyt kolme ja puoli vuotta ilman.

Hyvät puolet:

-paino on tippunut 20 kiloa, ja olen nyt normaalipainoinen

-töissä jaksaa paremmin kun vapaapäivinä oikeasti palautuu

-morkkista ei ole

-rahaa on jäänyt säästötilillekin kun sitä ei vie joka viikko Alkoon

-nautin ruuasta ihan eri tavalla, kun ravintolakäynnit ei pyöri humalahakuisuuden ympärillä

-En valvo välillä keskellä yötä miettien, että olenkohan ryssimässä maksa-arvoni lopullisesti, kun olin yhdistänyt ylipainon ja alkoholin

-Illan viettojen ja pikkujoulujen jälkeen ei tarvitse hävetä

-nukun paremmin. Alkoholia käyttäessäni nukahdin kyllä helposti ja nukuin pitkään, mutta olin silti koko ajan väsynyt, koska alkoholi lyhentää sitä palauttavaa REM-unta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutos kannattaa kirjoitti:

Siirryin muihin päihteisiin. Tulee halvemmaksi, eikä tule krapuloita.

Mulla samaa mutta olosuhteiden pakosta meni uudestaan juomiseen. Ihan sairasta että vähemmän haitallinen on laitonta.

Taas tuota narkkareiden pa**apuhetta. 

Todistettu on ,että kaikki huumeet ovat alkoholia vaarallisempia

Kai tiesit että kofeiinikin on ”huume”, huumeen ja päihteen erottaa vain lainsäädäntö, eli laittomat huumeita ja lailliset päihteitä. Kannabis ei kyllä tutkitusta oo alkoholia vaarallisempaa, netistä löytyy faktat

En ole koskaan juonut paljoa, ja nykyään en viitsi sitä vähääkään. No jossain ylioppilasjuhlissa saatan lasin kuohuvaa juoda, mutta yleensä niissäkin on alkoholiton vaihtoehto. 

Tässä kun joutuu sääästävisesti elämään kun kaikki kallistuu ja elämä vain niukkenee niin miksi tuhlaisin vähiä rahojani alkoholiin(kaan).

Lääkäri otti mun huomaamattani verikokeiden joukossa PETH:n.  Nähtyäni lukeman järkytyin ja lupasin lääkärille, että kontrollissa arvo on nollassa. Näin myös oli. Ja on edelleen.

Olin ongelmakäyttäjä, jonka jokaviikonloppuinen (+keskiviikko) dokaaminen vaikutti jo kaikkeen. Sitten ensin katkaisin kännissä jalkani, ja olin valtavassa kipsissä kolme kuukautta. Liikkuminen oli mahdotonta, ja en ole kalsarikänni-ihminen, vaan baarikärpänen. Kipsi jalassa onnistuin kuitenkin hankkiutumaan raskaaksi (dont ask) ja siinä meni sitten se yhdeksän kuukautta. Seuraavaksi täysimetin vuoden, koska ekan lapsen kohdalla imetys oli mennyt pieleen, ja halusin tosi kovasti sen onnistuvan. 

Siinä ajassa ehtikin sitten kaveripiiri unohtaa ja unohtua. Porukka jatkoi kännäystään, minä en. Sain uusia kavereita äiti-vauvakerhoista ja lähipuistosta. 

Mutta sen se vaati, vanhojen kavereiden "hylkäämisen". Nyt vuosia myöhemmin löytyy paikalliselta hautuumaalta ristejä ja kiviä, joissa tuttuja nimiä. Niin se vaan loppui eksälläkin juominen ja  lopulta kaikki muukin oman käden kautta.

Ärtyvän suolen oireyhtymä. Jo pienen alkoholimäärän jälkeen maha ärtyy todella kivuliaaksi ja nykyiset peruslääkitykset pahentavat oloa entisestään. 

Raskaudet ja siihen jatkoksi pienet lapset. Meni vuosia, etten juonut lainkaan. Jossain vaiheessa lasten ollessa pieniä, saatoin maistaa, mutta ei enää maistunut. 

Juhlissa otin kyllä viinejä lasillisen ruoan kanssa, mutta nekin jäi osittain juomatta. Nyt ei ole ollut juhlia, niin ei ole enää tarvetta ottaa edes sitä siemausta skoolatessa.

Kotona olleet pullot meni vanhoiksi ja kaadoin viemäriin. Jos tulee lahjaksi, lahjoitan eteenpäin.  

Raskaus enkä vaan ole muistanut sen jälkeen aloittaa uudestaan vaikka lapsikin on jo yläkoulussa

alkoholismiin sairastuminen

kyllastyin. pian vuosi selvinpäin.