Kympin tyttö siivoojana

Moni työllään menestynyt on aloittanut aivan nollasta. Lukekaa menestyjien tarinoita. Varsinkin Amerikassa rikkaat on rikkaita juuri työn teon takia.

Monella olisi asenteessa korjaamista.

Olen ollut yhden kesän laitoshuoltajana ja voin sanoa, että se on rankkaa hommaa. Vanhemmilla työkavereita oli kaikenlaisia kulumia ja työn aiheuttamia vaivoja. Palkka luonnollisesti oli huono.

Itse tykkään siivoilla vain humalassa. Selvinpäin en kyllä viitsisi yhtään.

Mikä siinä on ettei voi laillisesti promillen kännissä siivoilla?

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

oon kuullu että siivoojilla voi alkaa keski-iässä tulemaan kremppaa ja selkä tai muita sairauksia, se on alan vaihto edessä. Tai sit ei. Kantsisi perustaa oma firma, kyllä töitä riittää, nostaa kunnon palkkaa. Ei huonompi kuin mikään muukaan duunarityö. Samaa raatamista olisi vaikka sairaanhoitotyö. Yliopiston jälkeen sitten olisi  omat murheet, ei esim. työllisty sille  hienolle alalleen, esim. taide, humanisti, tms.

Kremppaa tulee hommassa kuin hommassa keski-iässä. Äitini on tehnyt koko uransa ajan töitä koneen edessä. Nyt sillä on niska ja olkapäiden nivelet sökönä.

Kremppaa tulee, ellei pidä itsestään huolta. Laadukasta ravintoa, liikuntaa ja riittävästi unta ja lepoa, ei päihteitä.

On ihan turha syyttää aina töitä, kun suurimmat sairastuttajat löytyvät vapaa-ajalta ja ihan ihmisten omista valinnoista.

Kyllä niitä vaivoja aiheuttaa myös yksipuolisen kuormituksen aiheuttama rasitus.

Esimerkiksi CAD- hommissa saa jopa invalidisoivia rasitusvammoja.

Työssä kuin työssä voi pitää jumppataukoja, järjestää työskentelyolot ergonomisiksi ja käyttää välillä seisontapöytää. Järjestelykysymys

Vierailija kirjoitti:

Itse tykkään siivoilla vain humalassa. Selvinpäin en kyllä viitsisi yhtään.

Mikä siinä on ettei voi laillisesti promillen kännissä siivoilla?

Ei ainakaan pieni humalatila vaikuta työnlaatuun mitenkään.

Kyse on lähinnä siitä ettei sellaista iloa sallita vaikka palkka olisi pieni ja elämä muutenkin surkea.

Vierailija kirjoitti:

Moni työllään menestynyt on aloittanut aivan nollasta. Lukekaa menestyjien tarinoita. Varsinkin Amerikassa rikkaat on rikkaita juuri työn teon takia.

Monella olisi asenteessa korjaamista.

suurin osa on aloittanut nollasta, mutta suurin osa ei ole kuitenkaan miljonäärejä.

Ettäää ettäää ettööö? =) ehhehehe

20-v.

Ehtiihän tuo vielä vaikka mitä jos mieli muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuo idealismi muutamassa vuodessa karise. Kylmä totuus on, että opiskelemalla pääsee helpompaan, mielekkäämpään ja paremmin palkattuun työhön. Välttämättä sinne yliopistoon ei tarvitse mennä, mutta joku "kunnon ammatti" kannattaa olla. Vaikka se sitten olisikin jotain käsillä tehtävää työtä.

Minä pääsin yliopiston jälkeen takaisin siivoojaksi, siihen mistä lähdin. Koulutus ei takaa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Siivoojan työ on ihan oikea työ. Ja voi olla kivaakin. Monikohan noista alentuvasti suhtautuvista kommentoijista on itse missään töissä ikinä ollutkaan?

15 v lähtien töissä opiskelun ohessa aluksi . Valmistuttua kokopäiväisesti. Alussa myös joutui nouta raskaita pskahommia tekemään ja se oli hyvä. Oli motivaatiota hakeutua mielenkiintoisemmalle alalle. Mikäs siinä jos työn parasta antia on se, että sitä voi tehdä aivot narikassa. Meikäläinen kyllästyi siihen äkkiä. Minulla ei ole mitään aivojen käyttämistä vastaan. Siitähän palkkanikin saan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin jotkut luulevat, siivoojan työ ei ole aivan yksinkertaista hommaa. Pitää tietää pesuaineista ja kaikenlaisista muista asioista jotain. Lisäksi kiire pilaa työn. Ei kuka tahansa kylmiltään osaisi siivota oikein ja huoltaa siivousvälineitä.

Tämä. Monet luulevat siivoojan heiluttavan moppia, mutta eihän se näin ole ja siivouksen lisäksi on tunnettava tarkkaan eri materiaalit ja työ on jatkuvaa opiskelua, kun uutuuksia tulee koko ajan lisää.

Ainakin meillä ollaan tarkkoja siivoojan valinnassa, kun olen töissä rakennusliikkeessä ja jos siivooja on ammattitaidoton, eikä tunne materiaaleja, hän voi tehdä satojen tuhansien eurojen vahingon esim. krs-talon loppusiivouksessa.

En pidä yhtään hullumpana tuon "kympin tytön" ammatinvalintaa, kun työ vaatii ammattitaitoa ja osaamista enemmän kuin joku paperin pyörittäjä toimistossa. Ja hyvistä siivoojista kilpaillaan.

Höpöhöpö. Mekin ollaan jääkiekkojoukkueen talkootyönä tehty rakennussiivousta. Kolmen minuutin perehdytykseltä. Tästä hinkkaat nämä puhtaaksi, tossa on pesuaineet.

Luulis tulevan puhdasta.

Vierailija kirjoitti:

Tuo kertoo hyvin sen miksi köyhyys on periytyvää vaikka lahjakkuutta olisi opiskella parempi ammatti.

Tarvitaan vielä kovempaa sosiaalidemokraattista politiikkaa.

Lukio voisi olla pakollinen osa peruskoulutusta.

Tiedän henkilöitä jotka ovat vain jääneet tukien varaan peruskoulun jälkeen, kun eivät usko itseensä.

Ovat syntyneet köyhinä ja vaikka ovat olleet kympin ihmisiä, niin se köyhyys on selkäytimessä.

Köyhyyttä ja vaatimattomuutta ihaillaan.

Halutaan vain kuulua siihen omaan jengiin, eikä tunneta että on oikeus saada parempaa.

Joillekin tuo siivoojan homma on  sellainen että koetaan liian hyväksi ja hienoksi.

Liian suuri palkka ja liian älyllisesti vaativaa.

Siinähän pitää mennä ihmisten ilmoille ja itseä sekä köyhyyttä on opittu häpeämään.

Olet oikeassa. Tuo on juuri sitä. Olisi kykyjä paljon enempään, mutta kaikki ympärillä on duunarihommissa, peritään ne asenteet ja kuulutaan joukkoon.

Mutta minä kysyisin vielä että mitä väliä sillä toisaalta on? Jos joku haluaa elää noin, eläköön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivoojan työ on ihan oikea työ. Ja voi olla kivaakin. Monikohan noista alentuvasti suhtautuvista kommentoijista on itse missään töissä ikinä ollutkaan?

15 v lähtien töissä opiskelun ohessa aluksi . Valmistuttua kokopäiväisesti. Alussa myös joutui nouta raskaita pskahommia tekemään ja se oli hyvä. Oli motivaatiota hakeutua mielenkiintoisemmalle alalle. Mikäs siinä jos työn parasta antia on se, että sitä voi tehdä aivot narikassa. Meikäläinen kyllästyi siihen äkkiä. Minulla ei ole mitään aivojen käyttämistä vastaan. Siitähän palkkanikin saan.

Minulle siivoojan työn parhaita puolia on, että ehdin kuunnella yli 100 äänikirjaa vuodessa. Kuuntelen fiiliksen mukaan sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Töitä ei siis ole pakko tehdä totaalisen aivot narikassa. Työ tavallaan mahdollistaa minulle aikaavievän harrastuksen. Joissain paikoissa tosin kuulokkeet voivat olla kiellettyjä, mikä kyllä kielii melkoisesta työnjohdon pikkusieluisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kertoo hyvin sen miksi köyhyys on periytyvää vaikka lahjakkuutta olisi opiskella parempi ammatti.

Tarvitaan vielä kovempaa sosiaalidemokraattista politiikkaa.

Lukio voisi olla pakollinen osa peruskoulutusta.

Tiedän henkilöitä jotka ovat vain jääneet tukien varaan peruskoulun jälkeen, kun eivät usko itseensä.

Ovat syntyneet köyhinä ja vaikka ovat olleet kympin ihmisiä, niin se köyhyys on selkäytimessä.

Köyhyyttä ja vaatimattomuutta ihaillaan.

Halutaan vain kuulua siihen omaan jengiin, eikä tunneta että on oikeus saada parempaa.

Joillekin tuo siivoojan homma on  sellainen että koetaan liian hyväksi ja hienoksi.

Liian suuri palkka ja liian älyllisesti vaativaa.

Siinähän pitää mennä ihmisten ilmoille ja itseä sekä köyhyyttä on opittu häpeämään.

Olet oikeassa. Tuo on juuri sitä. Olisi kykyjä paljon enempään, mutta kaikki ympärillä on duunarihommissa, peritään ne asenteet ja kuulutaan joukkoon.

Mutta minä kysyisin vielä että mitä väliä sillä toisaalta on? Jos joku haluaa elää noin, eläköön.

Kastijärjestelmässä synnyt duunariksi tai valkokaulustyöntekijäksi, ei kai kukaan tuota Suomessa haluta? Kyllä lahjakkaita kannattaa tukea ja innostaa käyttämään lahjojaan työelämässä. Tulevaisuudessa iso osa ns duunarihommista katoaa,mutta tarvitaan asiantuntijoita, uuden kehittäjiä. Harmi jos kympin tytöt eivät käytä aivojaan siivousta tai rekanajoa enempää.

Ihan fiksua. Olen entinen kympin tyttö ja nyt akateemisesti koulutettu aikuinen arvostetussa ammatissa. Vihaan työtäni ja mietin, että peruskoulun jälkeen olisi pitänyt tehdä kaksoistutkinto tai viimeistään lukion jälkeen mennä AMK:n ja tehdä jotain käytännön työtä. Nyt olen ylikoulutettu käytännön työhön ja taloudellisesti ei ole varaa uudelleenkouluttautua käytännön ammattiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kertoo hyvin sen miksi köyhyys on periytyvää vaikka lahjakkuutta olisi opiskella parempi ammatti.

Tarvitaan vielä kovempaa sosiaalidemokraattista politiikkaa.

Lukio voisi olla pakollinen osa peruskoulutusta.

Tiedän henkilöitä jotka ovat vain jääneet tukien varaan peruskoulun jälkeen, kun eivät usko itseensä.

Ovat syntyneet köyhinä ja vaikka ovat olleet kympin ihmisiä, niin se köyhyys on selkäytimessä.

Köyhyyttä ja vaatimattomuutta ihaillaan.

Halutaan vain kuulua siihen omaan jengiin, eikä tunneta että on oikeus saada parempaa.

Joillekin tuo siivoojan homma on  sellainen että koetaan liian hyväksi ja hienoksi.

Liian suuri palkka ja liian älyllisesti vaativaa.

Siinähän pitää mennä ihmisten ilmoille ja itseä sekä köyhyyttä on opittu häpeämään.

Olet oikeassa. Tuo on juuri sitä. Olisi kykyjä paljon enempään, mutta kaikki ympärillä on duunarihommissa, peritään ne asenteet ja kuulutaan joukkoon.

Mutta minä kysyisin vielä että mitä väliä sillä toisaalta on? Jos joku haluaa elää noin, eläköön.

Toi on aika holhoava asenne artikkelin siivoojaa ja rekkakuski-siskoaan kohtaan. Ihan kuin he olisivat niin hölmöjä, etteivät tajuaisi vaihtoehtoja. Varmasti ovat tienneet, että olisi mahdollista kouluttautua pidemmälle mutta jos se ei tunnu omalta unelmalta, miksi pitäisi? Siivoushan oli hänen unelmansa ja oli löytänyt kivan työpaikan. Kuinka moni meistä voi sanoa samaa? Miksi hänen pitäisi olla stressaantunut huippusuorittaja korkeassa virassa? Ja varmasti haastateltu tyttö ja siskonsa lähtevät jatko-opiskelemaan jos tuntuu siltä. Aikuiskoulutus kun alkaa olemaan uusi normaali.

Vierailija kirjoitti:

Terveisiä menneestä maailmasta. Täällä laitoshuoltaja, FM (kulttuuriala), tässä järjestyksessä. Arvatkaapa kumpi homma maksoi asuntolainan ja elätti perheen? Jep.

Keikkailen edelleen ensimmäisessä ammatissani, kokopäivätöitä en aio enää tehdä. Raha jää kakkoseksi vapaa-ajalle. Tämä työ ei tule kotiin mukaan eikä aiheuta vähintäkään stressiä, tulee selkärangasta. Elämä on muualla.

Mun työ (sairaala) muuten ei ole raskasta eikä kiireistä. Kannattaa etsiä, kunnes löytää hyvän. työvoimapula-alalla ei ammattilaisen tarvitse vieläkään jäädä paskoihin paikkoihin eikä paskimmilla palkoilla.  Näin nelikymppisenä ei ole kremppoja eikä kulumia, elämä on hyvää. Aivoja tulee käytettyä siviilissä, töissä riittää suoritus. Hyvää kevättä enemmän ja vähemmän työorientoituneille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuo idealismi muutamassa vuodessa karise. Kylmä totuus on, että opiskelemalla pääsee helpompaan, mielekkäämpään ja paremmin palkattuun työhön. Välttämättä sinne yliopistoon ei tarvitse mennä, mutta joku "kunnon ammatti" kannattaa olla. Vaikka se sitten olisikin jotain käsillä tehtävää työtä.

Kyllä tuo tyttö on se, jolla on kunnon ammatti esim. minuun verrattuna. 7 vuotta kulutin yliopistossa, mutta minulla ei ole mitään konkreettisia taitoja. Pyörittelen numeroita ruudun äärellä eikä palkkaakaan päätä huimaa. Jotain muutosta tarvisi, mutten tiedä mitä ja missä. Samaa turhuutta tämä kaikki on, siivoaminen ja korkeakoulutus.

Lahjaton vetelys on lahjaton vetelys. Niin se vaan menee. Kellä muka valmistuminen kestää seitsemän vuotta?

Suurella osalla valmistumiseen menee yli viisi vuotta, seitsemän ei ole mikään poikkeus. Monet ovat yliopiston kirjoilla yli 10 vuotta. 

Olen tehnyt taloushallinnon alalla töitä liki 20 vuotta ja kyllä toisinaan tulee ikävä nuoruuden kesätöitä ja opintojen ajan iltatöitä siistijänä. 20 vuoden aikana työtahti on taloushallinnon alalla koko ajan kiristynyt ja ala on aivan valtavan mullistuksen kourassa. Työt eivät koskaan jää töihin, vaan numerot pyörivät päässä kotonakin. Ylitöistä ei makseta, vaan teemme ylityöt tunti-tunnista joustona. En yhtään ihmettelisi, jos jossain elämäni vaiheessa vielä kouluttautuisin vaikkapa laitoshuoltajaksi. Siistijät tekevät tärkeää työtä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo nuori nainen on täysin meikitön, värjäämättömät hiukset, ei korvakoruja, veikkaan että on jonkin uskontokunnan aktiivinen käsen (helluntailainen, lestadiolainen), ei halua olla kunnianhimoinen eikä tavoitella maallisia asioita.

Minä en meikkaa, en värjää hiuksia, enkä käytä korvakoruja. Vihkisormus on. En kuulu mihinkään uskontokuntaan (olen eronnut ev.lut.kirkosta). Mitä tekemistä mainitsemillasi seikoilla on kunnianhimon kanssa?