Kympin tyttö siivoojana

Siis eihän noita alle kympin tuntihommia kannata edes tehdä kuin sen 300e verran kuukaudessa. Loput saa tukina ja loppusumma on sama kuin paiskisi kokopäiväisesti.

Ei noilla hinnoilla yksinkertaisesti kannata tehdä täyttä viikkoa. Menettää elämästään omaa aikaa ja on väsynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että juuri naisten huonosti palkattujen hanttihommien valintaa ihannoidaan? Missä hehkutetaan sitä, että mies haluaa olla varastomies minimipalkalla? Miksi naisia aina patistetaan tuollaisiin paskaduuneihin ja kannustetaan kunnianhimottomuuteen?

Ei tietenkään joku varastomies voi tulla julkisuuteen, kun sitä ammattia ei ole enää 20v ollut, ei edes tehtaissa, vaan toimitukset tapahtuvat tilausten mukaan.

Ja jos puhutaan muusta ammatista, harvalla miehellä riittää rohkeutta tulla julkisuuteen vai mitäisikö äidin tai kumppanin avustaa näitä ressukkamiehiä, jotta pääsivät juökisuuteen, jos omat avut ei riitä.

Ei tuo kympintyttö ole työssään ainutlaatuinen siivoojan ammatissa, vaan rahaa ja materiaa tärkeämpää on työssä viihtymisessä on lähes kaikilla käsityöläisillä, taiteen tekijöillä, maanviljelijöillä, omaishoitajilla, puutarhurilla jne. Suomessa on valtava määrä käsityöläisiä ja taiteen tekijöitä, jotka eivät edes uskalla edes uneksia 10-12€ tuntipalkasta, vaikka taustalla akateeminen koulutus.

Varmaan varastomiehillä on nykyään joku hieno titteli, mutta kyllä meillä ainakin on töissä henkilöitä joiden tehtävät ovat samanlaisia kuin varastomiesten.

Miksi artikkelissa puhutaan yliopistosta, kun tyttö ei ole käynyt edes lukiota tai amista!

Peruskoulun käytyään ei voi edes haaveilla juuri muusta kuin siivoamisesta, ellei mieli yrittäjäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni fiksu ihminen pystyy paremmin hyödyntämään lahjojaan työelämän ulkopuolella. Työyhteisöissä ei yleensä katsota hyvällä nohevia ja näkemyksellisiä ihmisiä, vaan heidät leimataan hankaliksi ja oudoksi tyypeiksi. Voin vain kuvitella, millaista tällaisella kympin tytöllä olisi esimerkiksi hoitoalan työyhteisössä, jossa naisen pitää olla mahdollisimman stereotyyppinen juorukello, jotta tulee hyväksytyksi porukkaan. Sitä paitsi siivojia tarvitaan aina ja se työ, jos mikä, on elintärkeää yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Kympin tytöt ja pojat ymmärtävät tämänkin faktan paremmin kuin heitä dissaavat räksyttäjät.

Vai että hoitoalalla jokaisen naisen pitää olla stereotyyppinen juorukello, jotta tulee hyväksytyksi työyhteisöön? En ole itse hoitoalalla, mutta tunnen ihmisiä jotka ovat eikä heitä voi mitenkään luonnehtia ”stereotyyppisiksi juorukelloiksi”.

No hienoa, että sinun tuttavasi eivät ole sellaisia. Minä valitettavasti tunnen alaa ja on enemmän sääntö kuin poikkeus, että noita juorukelloja ja hyvien työntekijöiden simputtajia löytyy melkein joka työyhteisöstä.

t. hoitoalalta lähtenyt

Olisipa itsellänikin ollut järki samalla lailla päässä tuossa iässä. Toista ammattia ehtii kyllä vielä hankkimaan, jos siltä alkaa tuntua. Ammattitaitoinen siivooja saa varmasti töitä, niin aina on varasuunnitelma.

Mitä sitten? Ensinnäkään ei ole sinun valintasi, ja toiseksi koulumenestys ja ammatti eivät liity toisiinsa välttämättä. Korkeakoulutus ei takaa glamourin täyttämää työuraa ja mukavia työtehtäviä, eikä siivoustyö ole vähättelemisen arvoista. 

Minusta on ihan järkevää olla opiskelematta liikaa. Opiskelin maisteriksi, mutta en viihtynyt koulutusta vastaavissa tehtävissä. Tulin johtopäätökseen, että kannattaa vaihtaa käytännön ammattiin ihan oman hyvinvoinnin vuoksi. Koko opskeluajan tein ihan alaani liittymättömiä töitä ja ne olivat terapiaa sielulle :D Oli hyvä saada toisaalta miettimisaikaa ja opiskella pitkälle; nuori ihminen hyötyy siitä, että tuntee asioita syvällisesti. Töitä ei tarvitse nyt käytännön ammatissani ottaa kotiin (okei, joku kohta muistuttaa, että kuka käskee ottamaan), työ on hyvin itsenäistä ja vapaa-aikaa on jopa työn lomassa runsaasti ;) Toki työkaverit ovat sitten hieman toisenlaisia käytökseltään kuin jos tekisin oman alan töitä, mutta samat jaakot ja kaijat ne joka työpaikasta löytyvät, että silleen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä voisi ehkä olla uutinen jos tämä henkilö olisi siirtynyt sieltä yritysjohdosta monen vuoden jälkeen ns. duunarihommiin. Tässä on kuitenkin taustalla ihan tavallinen tarina, peruskoulusta ammattikouluun ja sieltä töihin. Minunkin luokallani oli yläkoulussa poika, jonka lukuaineiden keskiarvo oli tasan kymmenen. Meni peruskoulusta ammattikouluun ja opiskeli kokiksi. Ei ole mitenkään kummallista opiskella itselleen sellaista ammattia, kuin haluaa. Jos tietää haluavansa olla laitoshuoltaja, lukioon meneminen on turhaa ja jopa ajanhukkaa.

Ja toki koulutusta arvostamattomat duunarivanhemmat tähän kannustaa. Ei kiinnosta lukiokuluja maksella ja lapsihan voisi jopa sivistyä siellä lukiossa.

Minua ei kyllä akateemisena vanhempana haittaisi pätkän vertaa jos lapseni menisi ammattikouluun. Pääasia että opiskelee asioita joista itse pitää. Itse olen valinnut erilaisen tien mutta lapseni on minusta täysin erillinen ihminen eikä ole mitenkään minun valintojeni tai arvojeni orja varsinkaan tuollaisissa asioissa jotka vaikuttavat jotenkin loppuelämäänsä.

Lapsen on helppo tehdä itselleen mukavia ratkaisuja niin kauan kuin vanhemmat on back up planina elättämässä ja mahdollisesti saa asua ilmaiseksi kotona. Siinä vaiheessa kun mukavasta työstä saadulla pikkupalkalla täytyy kaikki omat ja mahdollisen perheen kulut maksaa, saattaa hymy hyytyä.

Nyt en ymmärtänyt. En ole tuo, jota kommentoit, mutta kyllähän monilla ammattikoulualoilla on ihan mukiinmenevät palkat verrattuna akateemisiin aloihin ja tienaamaan pääsee monta vuotta aiemmin. Ja jos ei palkka ole suuri, niin sitten pitää noudattaa oppia "ei ne suuret tulot vaan pienet menot". Lapseni opiskelee ammattikoulussa hyvin työllistävää alaa ja ekan kerran töitä tarjottiin, kun oli opiskellut puoli vuotta. Ei ole mikään kulutushysteerikko vaan esim. kirpparivaatteet välttävät hyvin. Mielestäni hänen talousasiansa tulevat olemaan paljon paremmassa kunnossa kuin minun, akateemisen äidin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että juuri naisten huonosti palkattujen hanttihommien valintaa ihannoidaan? Missä hehkutetaan sitä, että mies haluaa olla varastomies minimipalkalla? Miksi naisia aina patistetaan tuollaisiin paskaduuneihin ja kannustetaan kunnianhimottomuuteen?

Ei tietenkään joku varastomies voi tulla julkisuuteen, kun sitä ammattia ei ole enää 20v ollut, ei edes tehtaissa, vaan toimitukset tapahtuvat tilausten mukaan.

Ja jos puhutaan muusta ammatista, harvalla miehellä riittää rohkeutta tulla julkisuuteen vai mitäisikö äidin tai kumppanin avustaa näitä ressukkamiehiä, jotta pääsivät juökisuuteen, jos omat avut ei riitä.

Ei tuo kympintyttö ole työssään ainutlaatuinen siivoojan ammatissa, vaan rahaa ja materiaa tärkeämpää on työssä viihtymisessä on lähes kaikilla käsityöläisillä, taiteen tekijöillä, maanviljelijöillä, omaishoitajilla, puutarhurilla jne. Suomessa on valtava määrä käsityöläisiä ja taiteen tekijöitä, jotka eivät edes uskalla edes uneksia 10-12€ tuntipalkasta, vaikka taustalla akateeminen koulutus.

Varmaan varastomiehillä on nykyään joku hieno titteli, mutta kyllä meillä ainakin on töissä henkilöitä joiden tehtävät ovat samanlaisia kuin varastomiesten.

Logistiikan perustutkinnossa suuntaudutaan joko kuljetus- tai varastopuolelle. Luulen, että se varastopuoli on ihan todellinen eikä mikään salaliittoteoria :)

Vierailija kirjoitti:

Miksi artikkelissa puhutaan yliopistosta, kun tyttö ei ole käynyt edes lukiota tai amista!

Peruskoulun käytyään ei voi edes haaveilla juuri muusta kuin siivoamisesta, ellei mieli yrittäjäksi.

Kyllä oli käynyt amiksen eli opiskellut toimitilahuoltajaksi, joka on toisen asteen tutkinto.

Siivoojat ovat yhteiskunnan kannalta tärkeimpien ammattilaisten joukossa. Se on nyt koronaepidemian myötä huomattu.

TE-palveluiden tai ammattioppilaitosten kautta on mahdollista kouluttatua laitoshuoltajaksi/toimitilahuoltajaksi, mikä voi tukea koulututtautumista uudelle alalle ja sitä kautta edesauttaan töiden saantia verrattuna siihen tilanteeseen, ettei mitään töitä ole.

Järkevä tyttö! Aivan totta että opiskella ehtii aina myöhemminkin. Johan oli se yksi talonmies-siivooja joka valmistui 47v lääkiksestä.

Myös oli kympin tyttö ja sitten uskonto taustaa ja sitten vaatimaton ammatti kun mies perheen pää ja yrittäjä duunari.

Ammattikoulun käyny sähkömies eduskunnan puhemiehenä, ministerinä ja Veikkaus Oy;n johtajana. Kannatti opiskella!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Ahde

Reippaampi tuo tyttö on kuin moni tuntemani yliopistolla jopa yli kymmenen vuotta roikkuva joka ei saa aikaiseksi valmistua, ei ole eläessään tehnyt töitä, eikä saa oikein mitään muutakaan aikaiseksi.