Mistä syystä teistä/lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus
Onko normaalia, että kirje tapaamiseen tulee vain toisen vanhemman nimellä?
Ihmetyttää kovasti, miksi ihmeessä meistä on tehty lastensuojeluilmoitus. Oli melkoinen järkytys saada tuo kirje.
Nyt en osaa muuta ajatella, kuin että miksi? Ja mitä tästä seuraa?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Meistä tehtiin kun lapsi oli kaveriporukassa jonka yksi jäsen ajautui riitaan toisen kanssa. Ilmoituksen teki harrastusryhmän vetäjä joka ei kuitenkaan kertonut siitä lasten vanhemmille ja oli kyllä meillekin järkytys kun ihmettelin että mistä voi olla kyse. Lisäksi sosiaalitoimistosta ei suostuttu kertomaan mitä asia koskee, ainoastaan se että on varattu aika tapaamista varten. Kävimme siellä sitten juttelemassa kerran ja todettiin ettei ”huolta lapsesta ole”. Asiallisia olivat kaikki ja ihan hyvässä hengessä juteltiin, hyvä maku jäi. Paitsi ilmoituksen tekijästä, minusta hänen olisi pitänyt ottaa asia puheeksi lasten vanhempien kanssa tai edes kertoa että on tehnyt ilmoituksen.
Esim. opettaja joutuu tekemän lastensuojeluilmoituksen monissa tapauksissa. Ei siinä mennä vanhempien kanssa neuvottelemaan etukäteen, että tällainen on tulossa. Voin kuvitella reaktiota jos sen kertoo vanhemmalle päin naamaa. Virkamiehenä on kuitenkin pakko toimia lapsen parhaaksi. Ei niitä ilmoituksia ole ollenkaan mukava tehdä, ja yleensä on kova huoli lapsesta, joten on pakko, koska kuuluu työhön. Samalla turvataan tietenkin oma selusta kaiken varalta. Mutta monesti asiat kuitenkin ratkeavat, kun ilmoitus on tehty ja asiat selvitetään. Eli ei se mikään kovin iso juttu ole välttämättä.
T. ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä tehtiin kun lapsi oli kaveriporukassa jonka yksi jäsen ajautui riitaan toisen kanssa. Ilmoituksen teki harrastusryhmän vetäjä joka ei kuitenkaan kertonut siitä lasten vanhemmille ja oli kyllä meillekin järkytys kun ihmettelin että mistä voi olla kyse. Lisäksi sosiaalitoimistosta ei suostuttu kertomaan mitä asia koskee, ainoastaan se että on varattu aika tapaamista varten. Kävimme siellä sitten juttelemassa kerran ja todettiin ettei ”huolta lapsesta ole”. Asiallisia olivat kaikki ja ihan hyvässä hengessä juteltiin, hyvä maku jäi. Paitsi ilmoituksen tekijästä, minusta hänen olisi pitänyt ottaa asia puheeksi lasten vanhempien kanssa tai edes kertoa että on tehnyt ilmoituksen.
Esim. opettaja joutuu tekemän lastensuojeluilmoituksen monissa tapauksissa. Ei siinä mennä vanhempien kanssa neuvottelemaan etukäteen, että tällainen on tulossa. Voin kuvitella reaktiota jos sen kertoo vanhemmalle päin naamaa. Virkamiehenä on kuitenkin pakko toimia lapsen parhaaksi. Ei niitä ilmoituksia ole ollenkaan mukava tehdä, ja yleensä on kova huoli lapsesta, joten on pakko, koska kuuluu työhön. Samalla turvataan tietenkin oma selusta kaiken varalta. Mutta monesti asiat kuitenkin ratkeavat, kun ilmoitus on tehty ja asiat selvitetään. Eli ei se mikään kovin iso juttu ole välttämättä.
T. ope
Niin mistä niitä lasuja teette? Jos joku tietty tuntiraja poissaoloissa täyttyy? Ne, ketkä lastensuojelua ehkä eniten tarvitsisivat, tuovat kyllä lapsensa sairaana kouluun muita tartuttamaan, ettei heidän poissaoloistaan tehtäisi lasuja. Sitten herkemmät lapset sairastuvat ja heidän normaalit vanhempansa hoitavat heidät kotona. Sairaanaollessaan lapset kuitenkin hoitavat läksynsä. MIkä tässä on lasun paikka? Eikö tällaisissa tapauksissa, jossa tiedossa, että sairaudesta kyse voisi jättää huolilasun tekemättä? Mitä lasu mielestäsi tarjoaa perheelle? Meinaatko, että kunta kustantaa sairaanhoitajan lasta lääkitsemään???
Tulevatko siis automaattisesti myös kotona käymään?
Ymmärrän, että opettajien on näitä tehtävä. Mutta, eikö ensin, koulussa käytetä muita keinoja? Tai, tietysti jos joku äkillinen, iso huoli, niin silloin heti ilmoitus. Mutta kait minä silti vanhempana semmoisesta tietäisin?
Ja eikö laskun teon jälkeen viimeistään olisi ihan aiheellista kertoa että, olen tästä huolissaan, tein ilmoituksen.
Opettajahan ei saa tehdä ilmoitusta nimettömänä ja vanhempi saa sen tiedon, että on tehnyt.
En tarkoita että asioista neuvotellaan, jos tilanne vaatii lasia, vaan sitä, että asiasta ilmoitetaan. Ja jos kyse, häiriköinnistä, lintsauksesta tms, niin eikö ensin käytetä muita keinoja????
Näitä lukiessa, todellakin pelottaa vaan enemmän. Meidänkään lapset eivät pääse vuosittain ulkomaille.
Niin iso ahdistus tämän asian vuoksi, että ei voi muuta ajatellakaan. 😢
Tuttu opettaja on kertonut, että ensin on aina yrittänyt olla vanhempiin yhteydessä, jos joku ongelma lapsen koulunkäynnissä on. Hän ei puhu huolesta,vaan konkreettisista ongelmista, kuten selvittämättömät poissaolot tai humalassa koulussa.
Jos ei saa heitä kiinni tai he ovat hyökkääviä ja siis ongelmat isoja (kuten lukuvuoden alusta saakka lähes koko ajan pois marraskuuhun mennessä), niin sitten tavataan sossu ja koulun oppilashuoltoryhmä yhdessä vanhempi ja lapsi. Sossua saa vaan odottaa sellaisen 3kk, jolloin lapsi onkin lintsannut jo 2/3 kouluvuodesta.
On vaan sossuilla niin paljon tärkeämpää tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä tehtiin kun lapsi oli kaveriporukassa jonka yksi jäsen ajautui riitaan toisen kanssa. Ilmoituksen teki harrastusryhmän vetäjä joka ei kuitenkaan kertonut siitä lasten vanhemmille ja oli kyllä meillekin järkytys kun ihmettelin että mistä voi olla kyse. Lisäksi sosiaalitoimistosta ei suostuttu kertomaan mitä asia koskee, ainoastaan se että on varattu aika tapaamista varten. Kävimme siellä sitten juttelemassa kerran ja todettiin ettei ”huolta lapsesta ole”. Asiallisia olivat kaikki ja ihan hyvässä hengessä juteltiin, hyvä maku jäi. Paitsi ilmoituksen tekijästä, minusta hänen olisi pitänyt ottaa asia puheeksi lasten vanhempien kanssa tai edes kertoa että on tehnyt ilmoituksen.
Esim. opettaja joutuu tekemän lastensuojeluilmoituksen monissa tapauksissa. Ei siinä mennä vanhempien kanssa neuvottelemaan etukäteen, että tällainen on tulossa. Voin kuvitella reaktiota jos sen kertoo vanhemmalle päin naamaa. Virkamiehenä on kuitenkin pakko toimia lapsen parhaaksi. Ei niitä ilmoituksia ole ollenkaan mukava tehdä, ja yleensä on kova huoli lapsesta, joten on pakko, koska kuuluu työhön. Samalla turvataan tietenkin oma selusta kaiken varalta. Mutta monesti asiat kuitenkin ratkeavat, kun ilmoitus on tehty ja asiat selvitetään. Eli ei se mikään kovin iso juttu ole välttämättä.
T. ope
Mä en ymmärrä, miksi lasu pitää tehdä vanhemmilta salaa. Ja väite, ettei se lopulta ole välttämättä iso juttu, ei pidä paikkaansa. Jos teette lasun sairaasta, sairaalahoitoa vaativasta lapsesta jokin keinotekoisen tuntirajan poissaolon perusteella, ja poissaolon syy koululla tiedossa, niin lasulla vaan kuormitetaan sairaan lapsen vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä tehtiin kun lapsi oli kaveriporukassa jonka yksi jäsen ajautui riitaan toisen kanssa. Ilmoituksen teki harrastusryhmän vetäjä joka ei kuitenkaan kertonut siitä lasten vanhemmille ja oli kyllä meillekin järkytys kun ihmettelin että mistä voi olla kyse. Lisäksi sosiaalitoimistosta ei suostuttu kertomaan mitä asia koskee, ainoastaan se että on varattu aika tapaamista varten. Kävimme siellä sitten juttelemassa kerran ja todettiin ettei ”huolta lapsesta ole”. Asiallisia olivat kaikki ja ihan hyvässä hengessä juteltiin, hyvä maku jäi. Paitsi ilmoituksen tekijästä, minusta hänen olisi pitänyt ottaa asia puheeksi lasten vanhempien kanssa tai edes kertoa että on tehnyt ilmoituksen.
Esim. opettaja joutuu tekemän lastensuojeluilmoituksen monissa tapauksissa. Ei siinä mennä vanhempien kanssa neuvottelemaan etukäteen, että tällainen on tulossa. Voin kuvitella reaktiota jos sen kertoo vanhemmalle päin naamaa. Virkamiehenä on kuitenkin pakko toimia lapsen parhaaksi. Ei niitä ilmoituksia ole ollenkaan mukava tehdä, ja yleensä on kova huoli lapsesta, joten on pakko, koska kuuluu työhön. Samalla turvataan tietenkin oma selusta kaiken varalta. Mutta monesti asiat kuitenkin ratkeavat, kun ilmoitus on tehty ja asiat selvitetään. Eli ei se mikään kovin iso juttu ole välttämättä.
T. ope
Mä en ymmärrä, miksi lasu pitää tehdä vanhemmilta salaa. Ja väite, ettei se lopulta ole välttämättä iso juttu, ei pidä paikkaansa. Jos teette lasun sairaasta, sairaalahoitoa vaativasta lapsesta jokin keinotekoisen tuntirajan poissaolon perusteella, ja poissaolon syy koululla tiedossa, niin lasulla vaan kuormitetaan sairaan lapsen vanhempaa.
No yleensä tuollaisissa tapauksissa on ehtinyt tapahtua jo paljon ja vanhempiin on oltu yhteydessä lukuisia kertoja tuloksetta. Opettajalla(kin) on muutenkin niin paljon töitä nykyään, että ei mitekään ehdi omalla ajalla istumaan kaikan maailman palavareissa loputtomiin ja sopimaan niistä monien ihmisten kanssa erikseen. Mutta tietenkin aina löytyy näitä superopettajia, joila aikaa näköjään on rajattomasti setviä näitä jutuja. Ainakin Helsingissä opettajaien työ on joillakin alueilla äärimmäisen kuormittavaa, koska luokissa on porukka niin moneen junaan. Mutta riippuu siis paljon alueesta, joissa siis huimat erot.
T. ope
Naapurin mummo teki mun työkaverista kun kantoi kainalossa pahan uhmiskohtauksen aamulla tarhaan kun vaan duuniin piti mennä.
Hmmm... mummon mielestä olisi pitänyt lapsen saada päättää
Kaksi ilmoitusta tehty. Ekan teki kriisiterapeutti, jolle kerroin millaista väkivaltaa avioliitossa kohdistui minuun ja lapsiin. Olimme miehen kanssa terapiassa. Joku epätoivoinen tuhoontuomittu avunhaku meiltä. En suosittele kenellekään. Muutin lasten kanssa erilleen ja lasu täti kävi kotona. Avauduin hänelle peloistani ja väsymyksestä. Kirjasi kaiken ylös ja kertoi vasta siinä kohtaa että kaikki kertomani menee myös isälle. Painajainen, hirveä stressi minulle. Tyhmä minä en tajunnut, että ”lapsen etu” vaatii tämän. En halunnut apua arkiaskareisiin, muuta apua ei ole kun kaikki hyvin minun luona, isä sai vapaasti jatkaa kiusaamista, ei asiakkuutta.
Ilmoitus nro 2 neuvolasta. Erehdyin loppuun väsyneenä taas avautumaan elämästäni. Edellisestä lasusta 1,5 vuotta. Tässä kohtaa ex tuomittu pahoinpitelystä, lapset heitteillä tapaamisilla isällään, mustelmia yms. ( tila loppuu jos erittelen tarkemmin)
Neuvola teki lasun. Jouduin Marak työryhmän kokoukseen. On siis poliisin vetämä väkivaltaa kokeneiden ”avustus”työryhmä. Jouduin selittämään jos vaikka kenelle mitä olen kokenut. Lasun tapaaminen oli myös, yksi lapsi mukana. Kerroin taas miten menee ja pyysin jos isää voisi joku puhutella. Ei apua, kukaan ei ole kiinnostunut tapaamaan väkivaltaista isää. Lasten etu vaatii tapaamisia. En edelleenkään tarvitse kotitöihin apua. Ei asiakkuutta.
Täysin turhaa, kaikkien ajan haaskausta, aivan kammottava stressi ja mitään apua lasusta ei saa. Joten jos teillä ei ole ongelmia, en stressaisi. Kun ei oikeasti apua tarvitsevakaan mitään apua saa. Joudut tyhjänpäiväiseen keskusteluun ainoastaan.
Vierailija kirjoitti:
Tulevatko siis automaattisesti myös kotona käymään?
Ymmärrän, että opettajien on näitä tehtävä. Mutta, eikö ensin, koulussa käytetä muita keinoja? Tai, tietysti jos joku äkillinen, iso huoli, niin silloin heti ilmoitus. Mutta kait minä silti vanhempana semmoisesta tietäisin?
Ja eikö laskun teon jälkeen viimeistään olisi ihan aiheellista kertoa että, olen tästä huolissaan, tein ilmoituksen.
Opettajahan ei saa tehdä ilmoitusta nimettömänä ja vanhempi saa sen tiedon, että on tehnyt.
En tarkoita että asioista neuvotellaan, jos tilanne vaatii lasia, vaan sitä, että asiasta ilmoitetaan. Ja jos kyse, häiriköinnistä, lintsauksesta tms, niin eikö ensin käytetä muita keinoja????Näitä lukiessa, todellakin pelottaa vaan enemmän. Meidänkään lapset eivät pääse vuosittain ulkomaille.
Niin iso ahdistus tämän asian vuoksi, että ei voi muuta ajatellakaan. 😢
Elä ny stressaa herranen aika. Ei mistään ulkomaanmatkojen puutteesta sossut mitään sano :D lasuja voi nyt aina tehä kuka vaan, sitten käynnillä jutellaan ja selvitellään onko tilanne oikeesti sellanen mihin pitäisi puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Meistä tehtiin lasu minuun kohdistuneen väkivallan takia. Lapsi oli näkemässä.
Olin kyllä yllätynyt miten järkevästi laatensuojelu toimi. Kävivät kerran ja palveluntarpeenarvioinnissa oli sellaisia huomioita meistä, että olin iloisesti yllättynyt. Eivät nähneet tarvetta jatkaa. Mutta saatiin heiltä sitten ihan muuten vain apua!
Jos lastensuojelu pelottaa, niin suhtaudu rennosti. Se on ainoa mitä voit tehdä, ja kannattaakin jos ei ole mitään salattavaa. Siivoa koti hyvin, siis todella hyvin. Mieti iloisia ja hyvin olevia asioita, ja kerro sitten miten jaksat hyvin koska nämäkin arjen rakenteet toteutuvat. Kerro, mitä teette lasten kanssa yhdessä. Keksi kerrottavaksi joku kasvatuksen haaste joka ei oikeasti ole haaste: "olen yrittänyt meidän Pirkolle opettaa kierrätystä, mutta tuossa iässä kaikki muu on tärkeää. Roskien lajittelusta tulee aina sanomista!" Ole iloinen ja siisti.
Jos sinulla ei ole mitään salattavaa ja lastensuojelulla aihetta puuttua, niin ei ne sinua jää kiusaamaan. Älä lue tämän palstan "kokemuksia". Vaikka pieni osa voi olla silmätikkuja ilman syytä, niin yleensä nämä "lastensuojelun uhrit" ei vaan suostu myöntämään että tarvitsevat apua.
No minä ainakin olen uhri ihan vaan siksi, ettei selkä taivu niin kuin sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä tehtiin kun lapsi oli kaveriporukassa jonka yksi jäsen ajautui riitaan toisen kanssa. Ilmoituksen teki harrastusryhmän vetäjä joka ei kuitenkaan kertonut siitä lasten vanhemmille ja oli kyllä meillekin järkytys kun ihmettelin että mistä voi olla kyse. Lisäksi sosiaalitoimistosta ei suostuttu kertomaan mitä asia koskee, ainoastaan se että on varattu aika tapaamista varten. Kävimme siellä sitten juttelemassa kerran ja todettiin ettei ”huolta lapsesta ole”. Asiallisia olivat kaikki ja ihan hyvässä hengessä juteltiin, hyvä maku jäi. Paitsi ilmoituksen tekijästä, minusta hänen olisi pitänyt ottaa asia puheeksi lasten vanhempien kanssa tai edes kertoa että on tehnyt ilmoituksen.
Esim. opettaja joutuu tekemän lastensuojeluilmoituksen monissa tapauksissa. Ei siinä mennä vanhempien kanssa neuvottelemaan etukäteen, että tällainen on tulossa. Voin kuvitella reaktiota jos sen kertoo vanhemmalle päin naamaa. Virkamiehenä on kuitenkin pakko toimia lapsen parhaaksi. Ei niitä ilmoituksia ole ollenkaan mukava tehdä, ja yleensä on kova huoli lapsesta, joten on pakko, koska kuuluu työhön. Samalla turvataan tietenkin oma selusta kaiken varalta. Mutta monesti asiat kuitenkin ratkeavat, kun ilmoitus on tehty ja asiat selvitetään. Eli ei se mikään kovin iso juttu ole välttämättä.
T. ope
On tosin ohjeistus, että vanhempien kanssa keskustellaan ensin, ja muu menettely pitäisi olla perusteltu.
Selvästi ohjeistus ei riitä.
Veli meni kouluterkkarin puheille, koska häntä kiusattiin koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Tulevatko siis automaattisesti myös kotona käymään?
Ymmärrän, että opettajien on näitä tehtävä. Mutta, eikö ensin, koulussa käytetä muita keinoja? Tai, tietysti jos joku äkillinen, iso huoli, niin silloin heti ilmoitus. Mutta kait minä silti vanhempana semmoisesta tietäisin?
Ja eikö laskun teon jälkeen viimeistään olisi ihan aiheellista kertoa että, olen tästä huolissaan, tein ilmoituksen.
Opettajahan ei saa tehdä ilmoitusta nimettömänä ja vanhempi saa sen tiedon, että on tehnyt.
En tarkoita että asioista neuvotellaan, jos tilanne vaatii lasia, vaan sitä, että asiasta ilmoitetaan. Ja jos kyse, häiriköinnistä, lintsauksesta tms, niin eikö ensin käytetä muita keinoja????Näitä lukiessa, todellakin pelottaa vaan enemmän. Meidänkään lapset eivät pääse vuosittain ulkomaille.
Niin iso ahdistus tämän asian vuoksi, että ei voi muuta ajatellakaan. 😢
Ei heillä mitään oikeutta ole kotiin automaattisesti marssia. Pitää olla perusteltu syy, sellaiseksi ei riitä, että ilmoitus on niin arvoton, että tilanne ei muuten selviä. Nimenomaan ilmoitukselta vaaditaan tuolloin jo aika paljon. Lain mukaan. Siihen toki voitte varautua, että sossut viis piittaa laista.
Kaikki menettelyt heidän tulee tietysti miettiä yhteistyössä vanhemman kanssa, joka kuitenkin yleensä on se lapsen edunvalvoja. Voit siis itse arvioida, mikä on perusteltu vaatimus.
Poikani nyrkkitappeli toisen pojan kanssa kolmosluokalla. Kertoi opettajalle isän myös joskus läpsivän häntä.
Teini ryyppäsi ja joutui sairaalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä tehtiin kun lapsi oli kaveriporukassa jonka yksi jäsen ajautui riitaan toisen kanssa. Ilmoituksen teki harrastusryhmän vetäjä joka ei kuitenkaan kertonut siitä lasten vanhemmille ja oli kyllä meillekin järkytys kun ihmettelin että mistä voi olla kyse. Lisäksi sosiaalitoimistosta ei suostuttu kertomaan mitä asia koskee, ainoastaan se että on varattu aika tapaamista varten. Kävimme siellä sitten juttelemassa kerran ja todettiin ettei ”huolta lapsesta ole”. Asiallisia olivat kaikki ja ihan hyvässä hengessä juteltiin, hyvä maku jäi. Paitsi ilmoituksen tekijästä, minusta hänen olisi pitänyt ottaa asia puheeksi lasten vanhempien kanssa tai edes kertoa että on tehnyt ilmoituksen.
Esim. opettaja joutuu tekemän lastensuojeluilmoituksen monissa tapauksissa. Ei siinä mennä vanhempien kanssa neuvottelemaan etukäteen, että tällainen on tulossa. Voin kuvitella reaktiota jos sen kertoo vanhemmalle päin naamaa. Virkamiehenä on kuitenkin pakko toimia lapsen parhaaksi. Ei niitä ilmoituksia ole ollenkaan mukava tehdä, ja yleensä on kova huoli lapsesta, joten on pakko, koska kuuluu työhön. Samalla turvataan tietenkin oma selusta kaiken varalta. Mutta monesti asiat kuitenkin ratkeavat, kun ilmoitus on tehty ja asiat selvitetään. Eli ei se mikään kovin iso juttu ole välttämättä.
T. ope
Meillä ilmoitus tuli, kun lapsi puhui koulussa, että isä hakkaa. Opettaja kyllä soitti kotiinkin, kertoi tapahtuneesta ja että on tehnyt lasun. Hyvä että teki, näin hänen kuuluikin tehdä. Asia selvitettiin keskusteluilla, mitään muuta ei seurannut. Tilanne oli lapsen toimesta väritetty kuulostamaan pahalta, . mutta näitä tapauksia on ja on ihan oikein, että silloin opettajat tekee sen mitä voivat. Eikä tämäkään ihan täysin tuulesta temmattu juttu ollut niin sai ehkä isänkin miettimään vähän tekemisiään.
Toisen kerran teinin touhut alkoi mennä siihen suuntaan, että ajattelin, että jos ei saada apua muuten niin teen itse lapsestani lasun. Asia ratkesi onneksi muuta kautta sitten.
Mun mielestä ei kuulosta ihan terveeltä, että elämä on niin suurta sinnittelyä, että yks ilmoitus sen kaataisi. Yhdet lastensuojelun keskustelut ja koko korttipakka kaatuu? Kannattaisi miettiä onko siinä edes järkeä esittää mitään, vai ottaako vaan avun vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Neuvola teki lasun. Jouduin Marak työryhmän kokoukseen. On siis poliisin vetämä väkivaltaa kokeneiden ”avustus”työryhmä.
Pieni tarkennus asiaan: Marak-kokouksen järjestäminen vaatii asiakkaan suostumuksen. https://rikoksentorjunta.fi/marak
Siriina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvola teki lasun. Jouduin Marak työryhmän kokoukseen. On siis poliisin vetämä väkivaltaa kokeneiden ”avustus”työryhmä.
Pieni tarkennus asiaan: Marak-kokouksen järjestäminen vaatii asiakkaan suostumuksen. https://rikoksentorjunta.fi/marak
Kammottavaa, että tuossakin tapauksessa vanhempi omaan stressiinsä vedoten yrittää viedä avun lapselta. Ettei tule paineita sossusta ja mitä kaikkea, vaikka on ihan väkivaltaa ollut kotona. Lapsi on noissa tapauksissa AINA myös uhri. Vaikka olisi "vaan" sivusta seurannut. Ja lapsen kyky käsitellä asioita on erilainen kuin aikuisen, ja hän tarvitsee siihen enemmän apua. Jos äiti kokee avun olevan "apua" niin kyllä lapsi sen silti ansaitsee!
Vierailija kirjoitti:
Meistä tehtiin koska syömme terveellistä ruokaa tiettyinä kellonaikoina. Ilmoituksessa oli kuvailtu kuinka lapsi ei saa proteiinia eikä rasvaa mistään. (Varmasti saa). Sossutkin nauroivat ilmoitukselle ja pahoittelivat että piti ottaa käsittelyyn.
Nimetön oli mutta todenäköisesti joku lapsen kaverin vanhemmista asialla.
Ei teistä tehty ellette ole kaikki lapsia.
Hahah, todellakin anonyyninä netissä kiillotan julkisuuskuvaani sillä että lastensuojelun kanssa meni hyvin. Voi hitsi kun en vaan keksi mitä tästä saan itselleni. Itse kun luulin että yritän rauhotella ap:ta.