Lue keskustelun säännöt.
Mistä syystä teistä/lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus
08.03.2020 |
Onko normaalia, että kirje tapaamiseen tulee vain toisen vanhemman nimellä?
Ihmetyttää kovasti, miksi ihmeessä meistä on tehty lastensuojeluilmoitus. Oli melkoinen järkytys saada tuo kirje.
Nyt en osaa muuta ajatella, kuin että miksi? Ja mitä tästä seuraa?
Kommentit (112)
Yhdellä lapsellani on useampi neurologinen diagnoosi ja hän käyttåytyy todella erikoisesti ja oudosti ja pienempänä sai myös kunnon raivareita. Meistä ei ole tehty yhtään lasua. Olen aina ollut erittäin yhteistyöhaluinen ja keskustelevainen kasvatus- ja terveysdenhuollon ammattilaisten kanssa. Ehkä tässä osasyy
lasuilta välttymiseen. Lasujen pelko sen sijaan on tuonut paljon lisää stressiå ja ahdistusta , joilta ei muutenkaan voi suuritarpeisen lapsen kanssa välttyä. Mainittakoon vielä, ettemme ole mielenterveys- tai päihdeperhe ja pidämme lapsistamme hyvää huolta. Syynäys- ja kyttäyskulttuuri ahdistaa silti, ja nykyinen käytäntö poikii paljon lieveilmiöitä. Toki on paljon perheitä ja lapsia, jotka kaipaavat kipeästi apua. Jotakin muutosta lastensuojelukulttuuriin kyllä kaivattaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä lapsellani on useampi neurologinen diagnoosi ja hän käyttåytyy todella erikoisesti ja oudosti ja pienempänä sai myös kunnon raivareita. Meistä ei ole tehty yhtään lasua. Olen aina ollut erittäin yhteistyöhaluinen ja keskustelevainen kasvatus- ja terveysdenhuollon ammattilaisten kanssa. Ehkä tässä osasyy
lasuilta välttymiseen. Lasujen pelko sen sijaan on tuonut paljon lisää stressiå ja ahdistusta , joilta ei muutenkaan voi suuritarpeisen lapsen kanssa välttyä. Mainittakoon vielä, ettemme ole mielenterveys- tai päihdeperhe ja pidämme lapsistamme hyvää huolta. Syynäys- ja kyttäyskulttuuri ahdistaa silti, ja nykyinen käytäntö poikii paljon lieveilmiöitä. Toki on paljon perheitä ja lapsia, jotka kaipaavat kipeästi apua. Jotakin muutosta lastensuojelukulttuuriin kyllä kaivattaisiin.
Eihän teistä voisikaan tehdä. Lapsistanne vain.
Olen vela, mutta eikös nykyään olekin muotia tehdä lasuja? Milloin unohtuivhanskatvkotiin, milloin kieltäytyy syömästä kylässä, milloin oli räkää nenässä, milloin oli reikä paidassa, milloin söi liikaa kakkua, milloin rähisi, milloin oli takkuiset hiukset bussissa jnejne. Itse olen ysärilapsi ja oivoi miten paljon minusta olisikaan tehty lasuja jos olisi nykypäivä. Sain olla jo 10v ekaa kertaa yötä yksin kotona, katselin kauhuleffoja, ulkoilutin kissaani ympäri kaupunikia, hiukset hirveässä sotkussa, kiukuttelin ruuasta ja vaikka mitä mistä nykymammat repisivät ripsensä irti.
Teini-ikäisestä tyttärestä tehtiin koulun kautta. Liikkui kuulemma kaveriporukassa, jossa oli pilven polttelua ja oli koulussa väsynyt. Tyttärelle määrättiin huumeseulat joissa oli käytävä säännöllisesti jonkun aikaa. Tapasin sosiaalihuoltoa kerran, oli yhteiskeskustelu tyttären (17v) kanssa. Seulat olivat joka kerta puhtaat, ja keskustelun jälkeen asiakkuus lopetettiin tarpeettomana. Vähän ikävä maku jäi koulusta, josta ei ollut ilmoitettu kotiin mitään huolesta aiemmin. Muuten sosiaalitoimen puolesta ei mitään valitettavaa, sain ihan asiallista kohtelua ja vanhemmuuttani ei siellä keskustelussa mitenkään kyseenalaistettu. Totesivat välit tyttären kanssa hyviksi ja lämpimiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Me haluttais tietää millainen ihminen sinä olet, joten sopiskos kotikäynti..."
Sellainen ihminen jolla on pulssi.
Oliko hyvä ja riittävä tieto?
Opettajana voin kertoa, että jos lasuja tehdään, syy on useimmiten se, ettei lapsi käy koulua eikä asiaan ole tullut muutosta, vaikka kotiin on oltu yhteydessä. Toinen syy on, että koulussa on tullut ilmi, että lapsi käyttää päihteitä. Kerran olen tehnyt lasun, koska tietooni tuli, että lasta ahdisti lomalle lähtö alkoholisti vanhemman luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä lapsellani on useampi neurologinen diagnoosi ja hän käyttåytyy todella erikoisesti ja oudosti ja pienempänä sai myös kunnon raivareita. Meistä ei ole tehty yhtään lasua. Olen aina ollut erittäin yhteistyöhaluinen ja keskustelevainen kasvatus- ja terveysdenhuollon ammattilaisten kanssa. Ehkä tässä osasyy
lasuilta välttymiseen. Lasujen pelko sen sijaan on tuonut paljon lisää stressiå ja ahdistusta , joilta ei muutenkaan voi suuritarpeisen lapsen kanssa välttyä. Mainittakoon vielä, ettemme ole mielenterveys- tai päihdeperhe ja pidämme lapsistamme hyvää huolta. Syynäys- ja kyttäyskulttuuri ahdistaa silti, ja nykyinen käytäntö poikii paljon lieveilmiöitä. Toki on paljon perheitä ja lapsia, jotka kaipaavat kipeästi apua. Jotakin muutosta lastensuojelukulttuuriin kyllä kaivattaisiin.
No mitä muutosta peräät? Nykyään laki on sellainen, että virkamiehen on tehtävä lasu, jos on yhtään huolta. Salassapitosäädökset ovat myös tiukentuneet. Ennen kuraattori saattoi kertoa opelle, että lasu on on tehty, ja ope saattoi ajatella asian olevan hoidossa. Nyt kaikki puuhaavat itsekseen ja kukin vastaa vain omasta toiminnastaan. Itse teen mieluummin lasun kuin syyllistyn virkavirheeseen. Mutta kyttääminen ei ole tarkoitus vaan sen varmistaminen, että lapsi saa apua. Ja se, että itse toimin lain mukaan.
Mun ex-mies teki vaikean eroprosessin aikana lastensuojeluilmoituksen, jossa väitti että minä puhun ”rumasti” isästä lapsille, mikä vahingoittaa lasten isäsuhdetta. Sain yhden 30 minuutin mittaisen puhelun sosiaalityöntekijältä, joka totesi keskustelun jälkeen, että huolta ei ole. Olin aivan järkyttynyt, että ex oli lähtenyt tollaiselle linjalle ja horjutti luottamusta yhteiseen huoltajuuteen entisestään. Lastensuojelun toiminnasta ei valitettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi täyttää piakkoin 13 eikä kertaakaan olla käyty ulkomailla. Ei ole varaa lemtämisee. Enintään ja hotelliöihin ulkomailla. Samasta asiasta on tehty neljä lasua. Kuulema "lapsen pitää päästä näkemään maailmaa" ja "lomamatkat kuuluu tasapainoiseen lapsuuteen." Just joo.
No höpöhöpö
Minä teen koulukiusaajista lasuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ex-mies teki vaikean eroprosessin aikana lastensuojeluilmoituksen, jossa väitti että minä puhun rumasti isästä lapsille, mikä vahingoittaa lasten isäsuhdetta. Sain yhden 30 minuutin mittaisen puhelun sosiaalityöntekijältä, joka totesi keskustelun jälkeen, että huolta ei ole. Olin aivan järkyttynyt, että ex oli lähtenyt tollaiselle linjalle ja horjutti luottamusta yhteiseen huoltajuuteen entisestään. Lastensuojelun toiminnasta ei valitettavaa.
Mun exä teki sossuun perättömiä valheita ollessaan humalassa. Mm olen narkkari ,sossut ei uskoneet häntä. Kerran poliisit oli soittanut kotiimme,kun täysikäinen ihminen oli vahtimassa lastani. On ollut järkytys herätä keskellä yötä poliisien ovikellon kilkutukseen. Lapsenvahdin piti näyttää henkkarit,että on 18.
Vierailija kirjoitti:
Opettajana voin kertoa, että jos lasuja tehdään, syy on useimmiten se, ettei lapsi käy koulua eikä asiaan ole tullut muutosta, vaikka kotiin on oltu yhteydessä. Toinen syy on, että koulussa on tullut ilmi, että lapsi käyttää päihteitä. Kerran olen tehnyt lasun, koska tietooni tuli, että lasta ahdisti lomalle lähtö alkoholisti vanhemman luo.
Ei sitten ole tullut ajateltua, että tässä on eletty kolme vuotta pandemian aikoja.
Minusta on ollut todella ahdistavaa sen lisäksi, että sairastetaan ja yritetään hoitaa työt ja koulutehtävät jne, koko ajan laskea, onko poissaolotunteja liikaa.
Tänä vuonna KAIKKI (varisnkin ne opettajat) on olleet flunssakierteissä, vatsataudissa, influenssassa, koronassa jne ihan koko ajan.
Sen lisäksi sitten lapsen kaksi perussairautta ja jäätävän kivuliaat kuukautiset, jotka aiheutti anemian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunnan ei pitäisi sontaisilla saappaillaan ylipäänsä saapastella röyhkeästi toisten kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi täyttää piakkoin 13 eikä kertaakaan olla käyty ulkomailla. Ei ole varaa lemtämisee. Enintään ja hotelliöihin ulkomailla. Samasta asiasta on tehty neljä lasua. Kuulema "lapsen pitää päästä näkemään maailmaa" ja "lomamatkat kuuluu tasapainoiseen lapsuuteen." Just joo.
Ei mikään matkusteltu ikinä ulkomaille (yks Ruotsinristeily on tehty). Olisko ollu pakko, kun ei ketään kiinnostanut? Eikä kiinnosta vieläkään. No, onneksi asuttiin keskellä mettää, niin ei kukaan tehny mitään ilmoituksia mistään 🤭
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ja koulukuraattori sanoivat tekevänsä kohta lapsestani lasun. Lapsi on myöhästellyt, unohtanut koulutarvikkeita ja jättänyt läksyjä tekemättä. Häiritsee oppitunneilla, jos on kavereita villitsemässä. Yksin käyttäytyy kunnolla.
Perheneuvolaan ollaan oltu jonossa jo puoli vuotta, mutta sieltä ei näytä saavan mitään apua lapselle. Joten oli pakko lähteä yksityiseltä puolelta selvittelemään tilannetta, vaikka se viekin meidät taloudelliseen ahdinkoon. Paljastui liuta diagnooseja, mm. ADD, mikä selittää koulunkäyntiongelmat. Oudolta tuntuu, jos neurologisen poikkeavuuden takia tehdään lasu.
Lasu tehdään sen vuoksi, että lapsesi käyttäytyy huonosti. Osa vanhemmista jättää tutkimukset tekemättä, jollei lastensuojelu patista niitä tekemään.
Molemmilla kerroilla lapsi itki normaalisti niin kuin lapset joskus itkevät. Molemmilla kerroilla minulle soitettiin. ei lähetelty mitään kirjeitä. Itse asiassa nyt kun muistelen, niin molemmilla kerroilla naapuri soitti poliisin. Voitte kuvitella poliisien ilmeet kun he sapuvat kohteeseen jossa lapsi on saanut jo itkunsa itkettyä ja hämmentynyt äiti avaa oven lapsen nauraessa ja leikkiessä :D
Jälkeenpäin sitten lasut soitteli, kun heille aina tulee iloitus tällaisesta. Ekalla kerralla lasutyypi vielä varmisteli että minulla on numeronsa "jos vielä käy samalla tavalla". Eli jos lapsi vielä joskus itkisi, niin voisin soittaa hänelle :D En soittanut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä välillä vaikuttaa siltä että otetaan lastensuojeluun yhteys sellaisessakin tilanteessa jossa ensisijaisesti tulisi keskustella vanhempien kanssa. Tarkoitan nyt tilanteita joissa lapsella/nuorella on normaalit, välittävät ja lapsesta kiinnostuneet vanhemmat. Tuntuu kummalliselta että tuossa tapauksessa vanhemmat vain ohitetaan ja ollaankin yhteydessä johonkin viranomaiseen. Sen toki ymmärrän jos vanhemmuudessa on jokin pielessä, epäillään laiminlyöntiä tai jos ongelmat jatkuvat. Mutta lasuilla ei saisi ohittaa vanhempien kanssa käytävää keskustelua.
Kokeilepas käydä keskustelemassa. Yhtään lasua en ole tehnyt mutta monta kertaa käynyt keskustelua ja aina se syy jotenkin on minussa tai muiden lapsissa. Asiassa kuin asiassa jossa vanhemman pitäisi kantaa vastuunsa. En ihmettele jos muita ei moiset keskustelut ja syyttelyiden kuuntelut kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä välillä vaikuttaa siltä että otetaan lastensuojeluun yhteys sellaisessakin tilanteessa jossa ensisijaisesti tulisi keskustella vanhempien kanssa. Tarkoitan nyt tilanteita joissa lapsella/nuorella on normaalit, välittävät ja lapsesta kiinnostuneet vanhemmat. Tuntuu kummalliselta että tuossa tapauksessa vanhemmat vain ohitetaan ja ollaankin yhteydessä johonkin viranomaiseen. Sen toki ymmärrän jos vanhemmuudessa on jokin pielessä, epäillään laiminlyöntiä tai jos ongelmat jatkuvat. Mutta lasuilla ei saisi ohittaa vanhempien kanssa käytävää keskustelua.
Kokeilepas käydä keskustelemassa. Yhtään lasua en ole tehnyt mutta monta kertaa käynyt keskustelua ja aina se syy jotenkin on minussa tai muiden lapsissa. Asiassa kuin asiassa jossa vanhemman pitäisi kantaa vastuunsa. En ihmettele jos muita ei moiset keskustelut ja syyttelyiden kuuntelut kiinnosta.
Jos sinä jatkuvasti saat palautetta, että vika on sinussa, eikö se silloin muka oikeasti voi olla sinussa?
Aivan uskomatonta touhua. Ei todellakaan löydy ymmärrystä näille lasuttelijoille. Eri asia jos olisi humalaisia aikuisia lasten kanssa kesäiltana pihalla, mutta kyllähän nyt perheellä pitää olla oikeus omassa pihassa olla iltasellakin ilman tuollaista kiusantekoa.