Perhe-elämä ei olekaan odotusten mukaista
Opiskelua, seurustelua, työelämään, naimisiin ja lapsi. Siinä tarina lyhykäisyydessään. Vaan enpä tiennyt, mitä odottaa. Kaikki tuntemani ihmiset, joilla oli lapsi, hehkuttivat perhe-elämän ihanuutta. Mitä sitten sain? Omaa aikaa ei enää ole. Työpäivän jälkeen vaimo vaatii, että minun vuoro olla vauvan kanssa. Tietenkin haluan olla lapseni kanssa, mutta vaimoni ei enää ymmärrä, että haluaisin myös harrastaa, nähdä frendejä, jne. Seksielämä oli ennen villiä, nyt ei. Hyvä jos pari viikossa on sitä enää. Kaikki on elämässä aikataulutettua, jne. Ihan ei ole sellaista, mitä kuvittelin ja mistä ihmiset puhuivat. Ja vaimo puhuu, ettei lapsiluku ole vielä edes täynnä.
Kommentit (26)
Oletko jotenkin yksinkertainen? Kuunteletko kaikessa laumaa? Ja miksi et osaa päästää irti vanhasta elämästä? Sitä se perheellisyys on.
Niinhän se vaimokin haluaisi nähdä frendejä ja harrastaa. Silloin sinun tehtävä on huolehtia lapsesta.
Semmoista elämä on.
Joka ajassa on omat hyvät ja huonot puolet.
Jos haluat perheen, sinun täytyy elää perhe -elämää ja jos siinä on pieniä lapsia ne määrää tahdin
Sinä aikuisena ja vastuullisena teet sen mikä sinulle kuuluu.
Huolehdit perheestäsi.
Myöhemmin on sitten taas sun vuoro.
Asiat tärkeysjärjestykseen. Vauva ei pärjää ilman aikuista.
Seksiä saat taas vaimosi halutessa lisää lapsia. Hyvää seksiä et saa enää koskaan.
Vinkkinä: tee lasten 50-50 elatussopimus lastenvalvojan allekirjoittamana ennen eroa.
Ota sen verran ohjaksia siltä vaimoltasi että saat aikaa itsellesi. Naiset pitää lapsia verukkeena kontrolloimiselleen mutta ei se ero enää lapsen jälkeen ole ensisijainen, jotta löysää on kunhan vain vetää liekaa riittävästi.
Sehän on ihan selvä, että lapsi vie omasta ajasta pois. Kai nyt kaikki naimaikäiset tämän tietävät.
Vaimo on yksin päivät pienen vauvan kanssa ja kaipaa muutakin seuraa. Sinä olet päivät aikuisten seurassa joten vaimo se on ystävien seuran puutteessa enemmän, kuin sinä.
Todella rohkea kirjoitus.
"olet huono ihminen jos et tätä saavuta"- tyypit lukekaa ja kelatkaa että on elämää myös boksin ulkopuolella. Teidän boksin.
Itselle on ollut aina selvää että lapsia ei tule, naiset on sen verran nähty lapsilla ja ilman.
Aikuinen äijä itkee, ja valittaa, kun on saanut terveen lapsen ja perhe-elämän.
Moni ei saa koskaan toteuttaa tuota unelmaansa, koska se ei ole millään lailla varmaan, että löytää ihmisen jonka kanssa voi perheen perustaa ja että saa lapsen joka kuitenkin on aikamoinen aarre, eikä ollenkaan itsestään selvä asia.
Ole onnellinen ja kiitollinen siitä mitä olet saanut ja yritä parhaasi, että saat tuon onnen pitää
Vierailija kirjoitti:
Semmoista elämä on.
Joka ajassa on omat hyvät ja huonot puolet.
Jos haluat perheen, sinun täytyy elää perhe -elämää ja jos siinä on pieniä lapsia ne määrää tahdin
Sinä aikuisena ja vastuullisena teet sen mikä sinulle kuuluu.
Huolehdit perheestäsi.
Myöhemmin on sitten taas sun vuoro.
Asiat tärkeysjärjestykseen. Vauva ei pärjää ilman aikuista.
Se on just näin ja valintakysymys se on tämäkin. Jos perheen haluaa ja hankkii, ei voi olettaa, että elämä jatkuu entisenlaisena, sen luulisi jokaisen tajuavan. Lasten kasvaessa saa sitten taas enemmän aikaa itselleen.
Kannattaa tehdä muksut vasta neljänkympin kieppeillä, niin on suurimmat menohalut kulutettu ja on rahaa tehdä vaikka osa-aikaa tai jättäytyä pois töistä että ehtii perheilyn lisäksi harrastamaan.
Näin me tehtiin ja hyvin menee, tasapuolisesti.
Ei inkkelillä ole vaimoa saati lapsia
0/5
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tehdä muksut vasta neljänkympin kieppeillä, niin on suurimmat menohalut kulutettu ja on rahaa tehdä vaikka osa-aikaa tai jättäytyä pois töistä että ehtii perheilyn lisäksi harrastamaan.
Näin me tehtiin ja hyvin menee, tasapuolisesti.
Se vaan, ettei niitä lapsia välttämättä niin vaan tehdäkään, kun itsestä tuntuu siltä.
Ei kukaan kuvittele lapsellisesti että perhe ja lisääntyminen olisi onnea. Joka hommassa on hyvät ja paskat puolet, niin tässäkin. Jokainen painottaa ne sitten vähän eri tavalla.
Elämän se ryöstää joka tapauksessa, joten kannattaa harkita tarkkaan mihin ryhtyy.
Jos kaverit, baari-illat , harrastukset ovat teille ehdottoman tärkeitä, pinossa päällimäisinä, ja ette ymmärrä, mitä vauva ja perhe-elämä vaatii, niin älkää hankkiutuko isäksi tai äidiksi. Sinkkuus, lapsettomuus on silloin hyvä vaihtoehto tai etsiä puoliso, jolla samat arvot.
Jos omat menot ja villi seksi on kovin tärkeitä niin miksi tehdä lapsia? Se on vähintään 18 vuoden projekti ja vauvavuotena oma elämä jää pakostakin paitsioon joksikin aikaa
Vierailija kirjoitti:
Vaimo on yksin päivät pienen vauvan kanssa ja kaipaa muutakin seuraa. Sinä olet päivät aikuisten seurassa joten vaimo se on ystävien seuran puutteessa enemmän, kuin sinä.
Äiti kyllä halutessaan löytää aikuisseuraa päiväsaikaakin: perhekahvila, vauvakerhot, - muskarit, mahdolliset naapurin äidit jne. Itse tutustui naapurin äiteihin, joista yksi on edelleen parhaimpia ystäviäni
Toki isän pitää isän pitää olla vauvan kanssa, jo isä-lapsi suhteen kehittymisen kannalta.
Onko isovanhempiverkostoa? Nämä voisi joskus olla vauvan kanssa hetken, vaikka vaunutella niin saatte kahdenkeskistä aikaa.
Ylisuuret odotukset. Nyt on pikkulasten aika. Voi mennä muutama vuosi, että omista menoista ja harrastuksista joutuu vähän tinkimään, mutta jälkeenpäin huomaat, miten nopeasti se aika menikään. Sitten on taas aikaa omille harrastuksille vaikka kuinka. Tehkää kaikki lapset mahdollisimman nopeasti samaan syssyyn, koska nyt olette kiinni tässä yhdessäkin lapsessa jonkin aikaa. Kaikkea ei voi saada yhtaikaa ja sinunkin elämääsi moni kadehtia. Pitää vain osata asennoitua. Neljän aikuisen lapsen äiti.
Tylsä trolli, 2/5.