Lue keskustelun säännöt.
Vihdoin selvisi syy miksei mies halua naimisiin
Hmh
07.03.2020 |
Otsikko on ehkä vähän harhaanjohtava, tarkemmin sanottuna mies ei siis halua kihloihin.
Ollaan seurusteltu kahdeksan vuotta ja viimeiset neljä vuotta olen puhunut naimisiinmenosta ns. vakavasti. Minulle se on tärkeää, ns. vakaumus ja olen miehellekin sen tehnyt selväksi jo suhteen alussa, että haluan naimisiin eikä se ole sellainen asia josta voin tinkiä. Toivon, ettei keskustelu uraudu nyt vain kysymyksiin "miksi naimisiin, se on vain paperi?!" jne. Minulle se vain on todella tärkeää.
Vasta nyt, kahdeksan vuoden seurustelun jälkeen, hän täräytti, että syy siihen miksi ei halua kihloihin on, että hänen päässään kihlat =kaikki menee päin männikköä. Olen koittanut keskustella aiheesta kauniisti ja vähemmän kauniisti mutten koskaan ole saanut mitään muuta syytä vetkuttelulle kuin "emmä tiiä, joo, joskus". Hän on AINA luvannut, että mennään kyllä kihloihin ja siitä naimisiin mutta sanonut, että joskus. Nyt sanoikin tuon mikä rehellisesti siellä takana on.
En osaa ollenkaan nyt suhtautua. Tavallaan olen todella iloinen, että oli viimein rehellinen mutta myös ihmettelen miksi edelleen vertaa meitä vanhaan suhteeseensa. Meidän suhde on hyvä, kestänyt vaikka ja mitä, molemmat sanoo olevansa tässä loppuelämänsä, ainakin itse sitä tarkoitan. Hänen edellinen suhde oli parin vuoden kestävä, käsittääkseni ei kovin avoin ja päättyi siihen että nainen jätti ja ilmeisesti myös petti. Kaikkeista ikävin ajatus on, että oliko ex rakkaampi kuin minä.
Osaako kukaan neuvoa suhtautumisessa?
Kommentit (132)
No niinhän ap on sanonutkin, alusta lähtien. Kun mitään ei ole tähän mennessä tapahtunut, aikaa on kulunut jo enemmän kuin puolet liikaa. Lähtisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8 vuotta on pitkä aika, kyllä 4 vuotta sitten olisi häät olleet jos olisi ollakseen. Oma vahva mielipiteeni on, että mies pelaa aikaa ja on jo todellakin toinen jalka ulos suhteesta. Myönsi sen sitten sinulle (tai itselleenkään) tai ei.
Ap:n sijassa jättäisin hetkeksi koko naimisiinmenokeskustelun omalta puoleltani jäihin ja asettaisin mielessäni esim. 6 kk aikarajan sille, että mies miettii asioita ja kosii, eli osoittaa aidon sitoutumishalukkuutensa. Hän tietää nyt toiveesi tasan tarkkaan, enempää ei kannata painostaa tai edes vihjailla.
Ellei puolessa vuodessa tapahdu mitään, lähtisin. Naisella ei ole ikuisuuksia aikaa odottaa.
En laittaisi mitään aikarajoja ja ukaaseja, koska mies voi sitten taipua pakon edessä eikä omasta tahdosta. Tuosta voi tulla vielä isoja riitoja ja katkeruutta myöhemmin.
Ap voi laittaa aikarajan itselleen ja häipyä sitten suhteesta halutessaan.
Niinhän kirjoitinkin, että "jättäisin hetkeksi koko naimisiinmenokeskustelun omalta puoleltani jäihin ja asettaisin mielessäni esim. 6 kk aikarajan".
Eli ei mitään ukaaseja nyt tietenkään miehelle, se keskustelu on jo käyty. Mielessäni valmistautuisin eroon, mutta antaisin sen puolisen vuotta mielessäni aikaa sille, että mies tuosta ns. piristyisikin (mihin en kyllä sinänsä usko).
Vierailija kirjoitti:
No niinhän ap on sanonutkin, alusta lähtien. Kun mitään ei ole tähän mennessä tapahtunut, aikaa on kulunut jo enemmän kuin puolet liikaa. Lähtisin.
Mutta nyt vasta hän on luopunut toivosta. Siksi hänen pitää kuunnellaitseään ja lähteä.
Patisuhteet eivät toimi, jos on erilaiset arvot.
Mulla on tuollainen mies, jauhoi kaikille kuinka hän ei koskaan mene naimisiin, seurustelee vaan. Tunsimme siis toisemme yhteisestä harrastuksesta.
Sitten mun kanssa halusi sekä naimisiin että yhteisen talon, ilman mitään painostusta.
8 vuotta on niin pitkä aika, että ellei nyt tiedä tahtooko sinut, niin ei se tahdo, ei oikeasti. Jättäisin.
Aloittaja kirjoitti:
Tuntuu molempien jättäminen nyt melko rajulta vastaukselta 😏. Uskon kyllä, että kuulostan fanaattiselta, minä vain haluan olla naimisissa kun lapseni teen, eli minun päätökseni on, että teen lapsia vain jos olen sellaisessa suhteessa joka on niin hyvä, että ollaan naimisiin menty. Ja sen hän minulle lupasi heti alusta saakka...
On minulla takana tuossa pitkä lista syitä miksi se minulle tärkeää on, mutta onko sillä edes väliä kun kuitenkin se heti ollaan alussa juteltu ja hän on sanonut, että hänkin naimisiin haluaa.
Onko mies ehdottanut lastentekoa? Voi olla, että kumpikaan ei miestäsi kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha tuossa on mitään aikarajoja asettaa, nyt on selvä, ettei tilanne itsestään paremmaksi muutu. Alkaisin puuhata eroa, mies on valehdellut kahdeksan vuotta ja kahdeksan vuoden jälkeenkin exässä kiinni. Vain eron uhka voi saada miehen ajatukset muuttumaan, edellyttäen, että ap merkitsee miehelle enemmän kuin suhteen tuomaa mukavuutta. Nyt on aika selvittää asian laita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää näitä "pakko päästä naimisiin"-vinkujia. Miten se suhde siitä muuttuu, ollaanko naimisissa vai ei? Yhteinen omaisuus on ainut syy, miksi suhde on fiksua virallistaa, lapset ei naimisissa olevia vanhempia mihinkään tarvitse. Kyllä se mies ne elarit joutuu maksamaan, vaikkette avioliitosta eroaisikaan, ei huolta.
Jos jotakin sattuu, lähiomainen on selvä. Avoleskikin on muuten tosi heikoilla, ota kamasi ja käy.
Lähiomaiseksi voi ilmoittaa kenet haluaa. Minä olin hyvän ystäväni lähiomainen hänen sukulaistensa sijaan.
Toki. Naimisissa ei tarvitse.
Niin mutta sen takia ei tarvitse naimisiin mennä. Ilmoitus on helppo ja nopea tehdä kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette seurustelleet kahdeksan vuotta ja viimeiset neljä vuotta olet jauhanut naimisiin menosta.
Ei hyvänen aika sentään. Olisit lähtenyt lätkimään jo jauhettuasi vuoden niistä häistä.
Kyllä se asia oli jo silloin täysin selvä homma. Hukkaan heitettyjä vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää näitä "pakko päästä naimisiin"-vinkujia. Miten se suhde siitä muuttuu, ollaanko naimisissa vai ei? Yhteinen omaisuus on ainut syy, miksi suhde on fiksua virallistaa, lapset ei naimisissa olevia vanhempia mihinkään tarvitse. Kyllä se mies ne elarit joutuu maksamaan, vaikkette avioliitosta eroaisikaan, ei huolta.
Jos jotakin sattuu, lähiomainen on selvä. Avoleskikin on muuten tosi heikoilla, ota kamasi ja käy.
Lähiomaiseksi voi ilmoittaa kenet haluaa. Minä olin hyvän ystäväni lähiomainen hänen sukulaistensa sijaan.
Toki. Naimisissa ei tarvitse.
Niin mutta sen takia ei tarvitse naimisiin mennä. Ilmoitus on helppo ja nopea tehdä kuitenkin.
Jep, lesken asumisoikeuden vuoksi sitten kannattaakin jo mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme oletuksia kihloista ja avioliitosta. Miten muka kihlat nyt itsessään yhtäkkiä tekisi sen että suhteessa alkaa mennä huonosti? Molemmat osapuolet siitä suhteen tilasta on vastuussa. Pitkässä suhteessa tulee muutenkin ylä-ja alamäkiä oli sitten sormuksia tai ei.
Mieti haluatko edes naimisiin tuollaisen kanssa? Jos mies on alusta asti tiennyt että avioliitto on sinulle tärkeää eikä ole saanut 8 vuoteen tuota sanottua, niin tuskin saa mitään muutakaan sanottua tai tehtyä. Vaikuttaa muutenkin lähinnä keskenkasvuiselta vätykseltä joka sysää vastuun suhteen toimimiselta jollekin sormukselle.
Kuulostaa ettei mies ole ihan penaalin terävin kynä kun ei kykene ajattelemaan asioita muuta kuin pelko- ja tunneperäisesti. Kannattaa harkita haluatko oikeasti olla yhdessä tuollaisen tapauksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävää olis jos sitten lasta odottessa tulisi se ero. Pitäis varmaan nyt erota, vaikka uskon että se on vaikeata. Itse kyllä katsoisin että hän kusettaa sua koko ajan. Olet varmaan hyvä siivooja.
Niin ap... kerrohan vähän elämästänne 😊 Oletko kokki, siivooja, sängynlämmittäjä, elättäjä taloudellisesti ym? Onko suhteenne kaikilta osin tasapuolinen vai hyötyykö mies sinusta jotenkin niin, että suhteessa on hyvä odotella sitä oikeaa?
itse elin myös pitkään suhteessa, jossa minä olin se "painostaja" ja mies "vetäytyjä".
sitten sain unelmieni työpaikan, johon sisältyi myös paljon matkustelua.
kun en enää nyhjännyt kotona "aina valmiina" ja mies sai elää poikamieselämää, osat kääntyivät päälaelleen. Se olikin mies, joka alkoi haaveilla sitoutumisesta, lapsista ja avioliitosta.
Mies soitteli pitkiä kaipuuntäyttämiä puheluita ja jopa välillä otti vapaata töistä, päästäkseen viettämään kanssani aikaa.
Ota sinäkin omaa aikaa parisuhteesta. käännä sinäkin osat päälaelleen. painostamisen sijaan tee itsestäsi kiireinen vaikka hankkimalla uusia mielenkiintoisia harrastuksia. näin miehesi alkaa ikävöidä seuraasi ja pelätä menettävänsä sinut ja keksimään keinoja saada sinut omakseen. parisuhde on naiselle paljon mukavampi silloin, kun se on mies, joka "jahtaa" eikä päinvastoin. miehillä on taipumus pitää puolisoitaan jonain itsestäänselvyyksinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsia haluaa, nainen ei voi lykätä asiaa vuosikymmeniä tulevaisuuteen kuten mies.
Jos lapsia saa, niin nuorempana niitä jaksaa myös yökaudet paremmin hoivata kuin sitten yli 4-kymppisenä.
Mies on se, joka voi haihatella "nuoruutensa" perässä vaikka lopun ikää - naisella on aikaraja.
Ap voi lyödä miehelle nämä faktat pöytään.
Mies sitten näyttää rehellisesti, mitä tulevaisuudeltaan tahtoo - ja onko ap:lla paikkaa niissä suunnitelmissa.
Sä olet ap ns placeholder, googleta, jos haluat lukea enemmän.
Sun miehelle olet vain paikanlämmittäjä, josta on hyötyä, se odottaa sen vaimoa, jonka kanssa se tekee sitten lapsia.
Älkää ikinä menkö tuohon halpaan, kukaan, aplla mennyt noin pitkä aika elämästä täysin turhaan jonain paikanlämmittäjänä, järkyttävää. Miehet ei ole samanlaisia kuin naiset, vaan voivat olla kauankin yhdessä hyödykkeen kanssa, vailla mitään halua sitoutua, tai rakastaa yms.
Mitä enemmän tätä keissiä ajattelen, sitä vahvemmin olen sitä mieltä ettei kannata jäädä odottelemaan vaan lähteä. Mies ei halua ap:n kanssa naimisiin, se olisi jo tapahtunut vuosia sitten jos haluaisi. Ymmärrän että on vaikeaa lähteä noin pitkäaikaisesta suhteesta, jonka vuoksi nyt ehkä sitä aikarajaa OMASSA MIELESSÄ voisi ehkä pitääkin muutaman kuukauden - mutta valmistella samalla eroa varten asioita (raha-asiat, miltä alueelta ehkä oma asunto jne).
Miehelle nyt on selvästikin tehty selväksi, että ap haluaa naimisiin ennen lapsia ja että aikaa ei ole loputtomiin, joten sitä ei kannata enää jauhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet täällä jankkaa kuinka se on vain naisen päivä prinsessana. Meillä mies oli se jonka mielestä pitää olla ehdottomasti naimisissa ennenkuin aletaan yrittämään lasta. Ja mies halusi kirkkohäät. Ja mies halusi sukulaisia ja juhlat. Minulle olisi ollut mieluisinta maistraatissa käynti kaksin. Ei liikaa yleistämistä kiitos. Jutelkaa oikeasti niiden tulevien puolisoidennen kanssa toiveistanne. Älkää oletteko että ne on stereotypian mukaiset.
Olen kyllä nainen, joka kirjoitti tuon "päivä prinsessana" kommentin. Tiedän, raakaa yleistämistä ja vaikka kaikki naiset, itseni mukaan lukien, eivät olekaan prinsessoja, on naisissa tietty osuus, joka tuntuu väkisin haluavan naimisiin. En vain pysty nykypäivänä sitä ymmärtämään. Kun voi se toinen lähteä, vaikka olisikin naimissa. Prosessi vaan kestää kauemmin. Itse ainakin tunnen, että olen hyvin vahvasti sitoutunut puolisooni, vaikka ei naimissa ollakaan ja toisaalla on pareja joiden olisi ehkä parempi olla erossa, mutta naimisiin on väkisin mentävä, koska se heidän mielestään jotenkin pelastaa ja sinetöi suhteen.
*NAIMISISSA
Ei ole vaikeaa kirjoittaa sanoja oikein.
Pyydän tuhannesti anteeksi. En tarkastanut kommenttiani huolella ja se pääsi pilaamaan päiväsi. Hyvä, että korjasit niin ei jäänyt kellekään epäselväksi mitä tarkoitin.
Et vaan osaa kirjoittaa sanaa oikein. Yhden mokan ymmärtää, mutta kun sen tekee kaksi kertaa, niin silloin henkilö kuvittelee, että sana kirjoitetaan niin kuten kirjoitti.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia haluaa, nainen ei voi lykätä asiaa vuosikymmeniä tulevaisuuteen kuten mies.
Jos lapsia saa, niin nuorempana niitä jaksaa myös yökaudet paremmin hoivata kuin sitten yli 4-kymppisenä.
Mies on se, joka voi haihatella "nuoruutensa" perässä vaikka lopun ikää - naisella on aikaraja.
Ap voi lyödä miehelle nämä faktat pöytään.
Mies sitten näyttää rehellisesti, mitä tulevaisuudeltaan tahtoo - ja onko ap:lla paikkaa niissä suunnitelmissa.
On se aikaraja miehelläkin. Ei vanha mies saa nuorta naista parisuhteeseen kuin erittäin harvoin. Jokseenkin yhtä usein kuin 5-kymppinen nainen saa lapsen.
Minun neuvo, lähtekää kalppimaan suhteista missä mies ei halua avioon/lapsia, jos itse haluutte. Miestä alkaa vaan vihata hiljalleen, ja itsellä tulee katkeroitunut olo. Sitten aika ajaakin ohi. Been there done that. Olisi pitänyt lähteä jo ajat sitten.
Minusta ap:n pitää sanoa, että haluaa lapsia avioliitossa. Selkeästi, miehen pitää tietää se.
Ei se ole kiristämistä, vaan oman tahdon sanomista ääneen. Jos mies sanoo ei, niin sitten ap:n tulee alkaa näkyvästi hakemaan itselleen asuntoa. Jos mies sanoo ehkä, niin ap:n pitää sanoa, ettei jaksa enää uskoa siihen, siksi alkaa etsiä asuntoa.
Ja mitä siihen tulee, että avioliitto pilaa kaiken, niin ei pilaa. Lapset pilaa.