Lue keskustelun säännöt.
Lapsi on aivan käsittämättömän aloitekyvytön ja saamaton
01.03.2020 |
Viidennellä luokalla jo. Jos pakkaa vaikka itse repun viikonloppureissuun (kun olen muistuttanut) niin sieltä löytyy tyyliin housut ja eriparisukat. Onko hammasharjaa? Oho unohtui. Onko laituria? Oho sekin unohtui. Lapsen kaverilla oli synttärit tulossa ja rupesin hyvissä ajoin kyselemään, mitä sille lahjaksi. Lahja saatiin ostettua, ja sanoin että hän voi kortin ostaa viikkorahoillaan tai askarrella itse. No halusi tehdä itse ja säästää rahat. Synttäreitä edeltävänä iltana sanoin, että huomenna pitää käydä suihkussa ja tehdä se kortti. Suihkuun muisti mennä, mutta kortti jäi sitten tekemättä. Käytännössä kaikki jää minun muistettavaksi ja mitään monivaiheista ei saa aikaan, ellei sille kädestä pitäen ohjaa. Olisi pitänyt kantaa liimapurkki, sakset ja paperi eteen, että olisi saanut kortin aikaiseksi.
Pipoja ja hanskoja ostan jostain kirpparin euron päiviltä, koska ne jää jonnekin kouluun ja kavereille eikä löydy koskaan,vaikka sanon, että katso koululta iltapäivällä.
Lomalla oltiin mökkireissussa ja pestiin hampaat samaan aikaan kylppärissä. Huomasin, että lapsi pesee hampaat sähköhammasharjalla aivan väärin! Siis laittaa harjan alhaalta päin etuhampaita kohti eikä hampaan pintaa käsittele ollenkaan! Lapsella on ollut oikomishoitoa ja paljon käyntejä hammaslääkäriin - olen ihan viime aikoina ollut KAKSI kertaa lapsen mukana hammashoitajalla, jossa hammashoitaja on selittänyt ja näyttänyt, kuinka hampaat pestään oikeaoppisesti, koska oli havainnut jotain huonosti pestyjä kohtia. Luulin, että jollain noista kerroista olisi mennyt perille, mutta ilmeisesti ei kuunnellut ollenkaan!! Ajattelin, että se sentään riittää että komennan sinne hammaspesulle (muuten ei tekisi sitäkään). Ja tottakai olen itsekin ohjeistanut hampaiden pesussa, kun lapsi on ollut pienempi.
Ensi viikolla alkaa taas koulu ja treenit ja joutuu vahtimaan ja jankuttamaan, että läksyt tehdään ja tavarat on mukana.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit jatkaa helikopterilinjaa tai sitten opettaa lapselle vastuunkantoa.
Jos synttärikortti jää tekemättä, lapsi saa pahoitella sitä kaverilleen. Ostat 3 pipoa per kausi ja jos kaikki hukkuvat, käytät viikkorahat uuteen pipoon ja annat jämäeurot lapselle. Tai viet lapsen pipo-ostoksille, ja lapsi saa ostaa itse omilla rahoillaan pipon.Hampaiden harjausta joudut edelleen seuraamaan, se kun on vanhempien tehtävä huolehtia, että hampaat pysyy kunnossa. Täysi-ikäisen kohdalla saat nostaa kädet pystyyn, mutta sinne asti kannat vastuusi lapsesi terveydestä.
Muissa asioissa opetat lapselle, että hänen käytöksellään on seurauksia.Vaikutat vanhemmalta, joka hyysää lasta, tekee lapsen puolesta, silottelee tietä ja korjailee virheitä. Mitä jos lopettaisit? Antaisit lapsen kohdata omat virheensä? Jos lapsi hukkaa 3 pipoa talvessa, niin lainaa sitten jotakin sinun kamalaa kauhtunutta pipoa kunnes lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden.
Veikkaan, että olet juuri sitä vanhempityyppiä, joka aina paasaa seurauksista, mutta ei koskaan anna lapsen kohdata niitä. Nalkutat ja valitat, vaikka voisit ihan rauhallisesti sanoa, että kortti jäi tekemättä, oma valintasi. Toivotaan, ettei kaveriasi haittaa.
En sanonut kortin tekemättä jättämisestä mitään, lähti ilman. Tämä oli vaan esimerkki.
Ja ihan hyvä tuo pipojuttu muuten, mutta lasuja ja kaikenlaisia huolestumisia voi tulla, jos lapsi kulkee pakkasella ilman pipoa ja vaikka sukkia.
Hampaiden pesua joudun valvomaan näköjään vieläkin, pointti oli, että normaalisti ei kai pitäisi enää tämän ikäisestä joutua huolehtimaan näin kädestä pitäen. Jätin yhdeksi lukuvuodeksi lapsen koulutyöt hänen itsensä huolehdittavaksi unohduksia tuli niin paljon, että opettajat vaati minua puuttumaan läksyjen teon valvomiseen. Nyt on joissain aineissa opettajan aloitteesta listaa kirjan takana,.mihin laitan nimikirjaimet kun olen tarkistanut, että läksyt on tehty. AöKiitos vastauksesta. En sanonut, että lapsi pitäisi jättää ilman pipoa ja odotella lasua, vaan annat jonkin oman, hukkaan joutavan huivin/pipon/mitälie pään suojaksi siksi aikaa, että pääsette kauppaan. Ja siellä kaupassa lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden pipon.
Mietin, että miten sinä tapaat puhua lapsestasi lapselle itselleen ja muille ihmisille lapsen kuullen.
Voivotteletko, että taas sinun pitää muistuttaa, ei tuo ikinä opi, ei kai muilla vanhemmilla ole näin vaikeaa, miten tämä jatkuu vaikka ikää on jo noin paljon jne jne.
Ja sitten jos lapsi tekee ryhtiliikkeen, huudat tai huokaiset että 'kerrankin se osasi ihan niinku muutkin ikäisensä!'Äitini oli nimittäin tuollainen ja mietin, että teetkö sinäkin tiedostamattasi sitä virhettä, että opetat lapsesi identiteetiksi aloitekyvytön/muistamaton/laiska/huoleton/vastuuntunnoton.
Noin pienen lapsen identiteetti on vielä vahvasti riippuvainen vanhemman verbaalisesta palautteesta, ja jos määrittelet hänet "käsittämättömäm aloitekyvyttömäksi ja saamattomaksi" ja hän on saanut kuulla sitä koko elämänsä, ja on jo viidennellä...
Pakko sanoa, jos sinä toimit noin, etkä korjaa asennettasi ja äkkiä, niin lapsesi tulee todella olemaan kuvaamasi kaltainen lopun ikänsä. Aiheuttamasi vauriot eivät korjaannu vain sillä, että lapsesi täysi-ikäistyy ja muuttaa kotoa, koska luomasi identiteetti ei katoa.
Yrität provosoida, joten en viitsi edes vastata. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ADD tai hahmotushäiriö. Olisi todella syytä viedä lapsi tutkimuksiin. Rangaistukset/huutaminen ym. eivät auta.
Olisi paras olla diagnosoimatta lasta nettikeskustelun perusteella.... Ihan normaalilta lapselta kuulostaa. Kyllä tuon ikäinenkin tarvitsee vielä aikuisen opastusta ja muistuttelua. Ehkä lapsesi on vain hajamielinen luonteeltaan, koulu ei tunnu tärkeältä? Ikävää, että suomessa odotusarvo on, että lapset ovat mahdollisimmian varhain mahdollisimman riippumattomia vanhemmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ADD oireilulta.
Tarkoitukseni oli tulla kirjottamaan sama. Selvää ADD. tä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit jatkaa helikopterilinjaa tai sitten opettaa lapselle vastuunkantoa.
Jos synttärikortti jää tekemättä, lapsi saa pahoitella sitä kaverilleen. Ostat 3 pipoa per kausi ja jos kaikki hukkuvat, käytät viikkorahat uuteen pipoon ja annat jämäeurot lapselle. Tai viet lapsen pipo-ostoksille, ja lapsi saa ostaa itse omilla rahoillaan pipon.Hampaiden harjausta joudut edelleen seuraamaan, se kun on vanhempien tehtävä huolehtia, että hampaat pysyy kunnossa. Täysi-ikäisen kohdalla saat nostaa kädet pystyyn, mutta sinne asti kannat vastuusi lapsesi terveydestä.
Muissa asioissa opetat lapselle, että hänen käytöksellään on seurauksia.Vaikutat vanhemmalta, joka hyysää lasta, tekee lapsen puolesta, silottelee tietä ja korjailee virheitä. Mitä jos lopettaisit? Antaisit lapsen kohdata omat virheensä? Jos lapsi hukkaa 3 pipoa talvessa, niin lainaa sitten jotakin sinun kamalaa kauhtunutta pipoa kunnes lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden.
Veikkaan, että olet juuri sitä vanhempityyppiä, joka aina paasaa seurauksista, mutta ei koskaan anna lapsen kohdata niitä. Nalkutat ja valitat, vaikka voisit ihan rauhallisesti sanoa, että kortti jäi tekemättä, oma valintasi. Toivotaan, ettei kaveriasi haittaa.
En sanonut kortin tekemättä jättämisestä mitään, lähti ilman. Tämä oli vaan esimerkki.
Ja ihan hyvä tuo pipojuttu muuten, mutta lasuja ja kaikenlaisia huolestumisia voi tulla, jos lapsi kulkee pakkasella ilman pipoa ja vaikka sukkia.
Hampaiden pesua joudun valvomaan näköjään vieläkin, pointti oli, että normaalisti ei kai pitäisi enää tämän ikäisestä joutua huolehtimaan näin kädestä pitäen. Jätin yhdeksi lukuvuodeksi lapsen koulutyöt hänen itsensä huolehdittavaksi unohduksia tuli niin paljon, että opettajat vaati minua puuttumaan läksyjen teon valvomiseen. Nyt on joissain aineissa opettajan aloitteesta listaa kirjan takana,.mihin laitan nimikirjaimet kun olen tarkistanut, että läksyt on tehty. AöKiitos vastauksesta. En sanonut, että lapsi pitäisi jättää ilman pipoa ja odotella lasua, vaan annat jonkin oman, hukkaan joutavan huivin/pipon/mitälie pään suojaksi siksi aikaa, että pääsette kauppaan. Ja siellä kaupassa lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden pipon.
Mietin, että miten sinä tapaat puhua lapsestasi lapselle itselleen ja muille ihmisille lapsen kuullen.
Voivotteletko, että taas sinun pitää muistuttaa, ei tuo ikinä opi, ei kai muilla vanhemmilla ole näin vaikeaa, miten tämä jatkuu vaikka ikää on jo noin paljon jne jne.
Ja sitten jos lapsi tekee ryhtiliikkeen, huudat tai huokaiset että 'kerrankin se osasi ihan niinku muutkin ikäisensä!'Äitini oli nimittäin tuollainen ja mietin, että teetkö sinäkin tiedostamattasi sitä virhettä, että opetat lapsesi identiteetiksi aloitekyvytön/muistamaton/laiska/huoleton/vastuuntunnoton.
Noin pienen lapsen identiteetti on vielä vahvasti riippuvainen vanhemman verbaalisesta palautteesta, ja jos määrittelet hänet "käsittämättömäm aloitekyvyttömäksi ja saamattomaksi" ja hän on saanut kuulla sitä koko elämänsä, ja on jo viidennellä...
Pakko sanoa, jos sinä toimit noin, etkä korjaa asennettasi ja äkkiä, niin lapsesi tulee todella olemaan kuvaamasi kaltainen lopun ikänsä. Aiheuttamasi vauriot eivät korjaannu vain sillä, että lapsesi täysi-ikäistyy ja muuttaa kotoa, koska luomasi identiteetti ei katoa.Yrität provosoida, joten en viitsi edes vastata. Ap
Itseasiassa en, tuli vain oma lapsuus niin elävästi mieleen, että oli pakko kysyä, voiko vika olla lapsesi sijaan sinussa.
Täällä on paljon muitakin ehdotuksia, diagnoosit add:stä masennukseen, kaikki nuo kannattaa selvittää. Mutta niin kuin joku muukin täällä kommentoi, saatat tiedoatamattasi opettaa lapsesi pysymään aloitekyvyttömänä ja saamattomana. Ja mikäli vika on sinussa, sen korjaamiseen menee koko lapsesi loppu lapsuus ja vielä kauemminkin.
Mielelläni olen toki väärässä! Helpompi selitys olisi diagnoosi, nihin on lääkkeet ja tukitoimet. Parempi lapsesikin kannalta, jos hänellä olisi sairaus käytöksen taustalla, eikä kasvatukselliset ongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helikopterivanhempi? Onko lapselle tuotu aina kaikki eteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit jatkaa helikopterilinjaa tai sitten opettaa lapselle vastuunkantoa.
Jos synttärikortti jää tekemättä, lapsi saa pahoitella sitä kaverilleen. Ostat 3 pipoa per kausi ja jos kaikki hukkuvat, käytät viikkorahat uuteen pipoon ja annat jämäeurot lapselle. Tai viet lapsen pipo-ostoksille, ja lapsi saa ostaa itse omilla rahoillaan pipon.Hampaiden harjausta joudut edelleen seuraamaan, se kun on vanhempien tehtävä huolehtia, että hampaat pysyy kunnossa. Täysi-ikäisen kohdalla saat nostaa kädet pystyyn, mutta sinne asti kannat vastuusi lapsesi terveydestä.
Muissa asioissa opetat lapselle, että hänen käytöksellään on seurauksia.Vaikutat vanhemmalta, joka hyysää lasta, tekee lapsen puolesta, silottelee tietä ja korjailee virheitä. Mitä jos lopettaisit? Antaisit lapsen kohdata omat virheensä? Jos lapsi hukkaa 3 pipoa talvessa, niin lainaa sitten jotakin sinun kamalaa kauhtunutta pipoa kunnes lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden.
Veikkaan, että olet juuri sitä vanhempityyppiä, joka aina paasaa seurauksista, mutta ei koskaan anna lapsen kohdata niitä. Nalkutat ja valitat, vaikka voisit ihan rauhallisesti sanoa, että kortti jäi tekemättä, oma valintasi. Toivotaan, ettei kaveriasi haittaa.
En sanonut kortin tekemättä jättämisestä mitään, lähti ilman. Tämä oli vaan esimerkki.
Ja ihan hyvä tuo pipojuttu muuten, mutta lasuja ja kaikenlaisia huolestumisia voi tulla, jos lapsi kulkee pakkasella ilman pipoa ja vaikka sukkia.
Hampaiden pesua joudun valvomaan näköjään vieläkin, pointti oli, että normaalisti ei kai pitäisi enää tämän ikäisestä joutua huolehtimaan näin kädestä pitäen. Jätin yhdeksi lukuvuodeksi lapsen koulutyöt hänen itsensä huolehdittavaksi unohduksia tuli niin paljon, että opettajat vaati minua puuttumaan läksyjen teon valvomiseen. Nyt on joissain aineissa opettajan aloitteesta listaa kirjan takana,.mihin laitan nimikirjaimet kun olen tarkistanut, että läksyt on tehty. AöKiitos vastauksesta. En sanonut, että lapsi pitäisi jättää ilman pipoa ja odotella lasua, vaan annat jonkin oman, hukkaan joutavan huivin/pipon/mitälie pään suojaksi siksi aikaa, että pääsette kauppaan. Ja siellä kaupassa lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden pipon.
Mietin, että miten sinä tapaat puhua lapsestasi lapselle itselleen ja muille ihmisille lapsen kuullen.
Voivotteletko, että taas sinun pitää muistuttaa, ei tuo ikinä opi, ei kai muilla vanhemmilla ole näin vaikeaa, miten tämä jatkuu vaikka ikää on jo noin paljon jne jne.
Ja sitten jos lapsi tekee ryhtiliikkeen, huudat tai huokaiset että 'kerrankin se osasi ihan niinku muutkin ikäisensä!'Äitini oli nimittäin tuollainen ja mietin, että teetkö sinäkin tiedostamattasi sitä virhettä, että opetat lapsesi identiteetiksi aloitekyvytön/muistamaton/laiska/huoleton/vastuuntunnoton.
Noin pienen lapsen identiteetti on vielä vahvasti riippuvainen vanhemman verbaalisesta palautteesta, ja jos määrittelet hänet "käsittämättömäm aloitekyvyttömäksi ja saamattomaksi" ja hän on saanut kuulla sitä koko elämänsä, ja on jo viidennellä...
Pakko sanoa, jos sinä toimit noin, etkä korjaa asennettasi ja äkkiä, niin lapsesi tulee todella olemaan kuvaamasi kaltainen lopun ikänsä. Aiheuttamasi vauriot eivät korjaannu vain sillä, että lapsesi täysi-ikäistyy ja muuttaa kotoa, koska luomasi identiteetti ei katoa.Yrität provosoida, joten en viitsi edes vastata. Ap
Itseasiassa en, tuli vain oma lapsuus niin elävästi mieleen, että oli pakko kysyä, voiko vika olla lapsesi sijaan sinussa.
Täällä on paljon muitakin ehdotuksia, diagnoosit add:stä masennukseen, kaikki nuo kannattaa selvittää. Mutta niin kuin joku muukin täällä kommentoi, saatat tiedoatamattasi opettaa lapsesi pysymään aloitekyvyttömänä ja saamattomana. Ja mikäli vika on sinussa, sen korjaamiseen menee koko lapsesi loppu lapsuus ja vielä kauemminkin.
Mielelläni olen toki väärässä! Helpompi selitys olisi diagnoosi, nihin on lääkkeet ja tukitoimet. Parempi lapsesikin kannalta, jos hänellä olisi sairaus käytöksen taustalla, eikä kasvatukselliset ongelmat.
Paljon helpompi syöttää lapselle lääkkeitä kuin kasvattaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhottava äiti. Ei varmaan ole ilon hetkeä tuossa perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Helikopterivanhempi? Onko lapselle tuotu aina kaikki eteen?
Miksi aina jauhat samaa? Onko sua lellitty ja epäilet aina, että muitakin on? Osa on myös elänyt kuin pellossa ja ilman apua tai tukea, turvattomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon rangaistukset laiminlyönneistä, niin tulee motivaatiota tarttua toimeen.
Tokihan lapsi on saamaton, jos saamattomuudesta ei seuraa mitään kouriintuntuvaa.
Esimerkki kunnon rangaistuksesta?
On tuosta unohtelusta seurannut kurjia asioita, mm. ne Wilma merkinnät, läksylista, kerran myöhästyi treeneistä lähes tunnin. Ap
Hui kauhistus joku wilmamerkintä! Tai läksylista! Mitä rangaistuksia nuokin on? Vähän niin kuin töissä pomosi sanoisi sinulle, että teeppäs ensi kerralla X paremmin.
Täälläkin tuli oma lapsuus mieleen. Äiti ylihyysäsi kaiken ja isä huusi miten saamaton ääliö olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon rangaistukset laiminlyönneistä, niin tulee motivaatiota tarttua toimeen.
Tokihan lapsi on saamaton, jos saamattomuudesta ei seuraa mitään kouriintuntuvaa.
Esimerkki kunnon rangaistuksesta?
On tuosta unohtelusta seurannut kurjia asioita, mm. ne Wilma merkinnät, läksylista, kerran myöhästyi treeneistä lähes tunnin. Ap
Saako lapsi positiivista palautetta onnistumisista? Koskaan?
Vai meneekö hyvät jutut huomiotta ja ainoa palaute, mitä lapsi saa, on se, kun hän mokaa?
Voisitko kehittää jonkin palkitsemisjärjestelmän, joka kannustaisi lastasi toimimaan paremmin. Jos koulutehtävät on oma-aloitteisesti tehty, lapsi saa tarran tai jonkin muun merkin onnistumisesta, ja tietystä tarramäärästä saa palkinnon. 20 tarraa, niin teet lempiruokaa, tai käytte retkellä, mitä vaan. Palkinto voi olla toki rahasumma tai jokin peli, mutta kuvittelisin että eväsretki + pulkkamäkireissu voi motivoida yhtä lailla.
Näyttäisit, että hyvästä käytöksestä ansaitsee palkinnon.
Rangaistukset ja seuraukset on toki tärkeitä kohdata, mutta jos elämä on pelkkää keppiä tai tyhjää, eikä porkkanaa saa koskaan vaikka pärjäisi kuinka loistavasti, niin passiivisuus alkaa vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta. Satikutia tulee kuitenkin, paras nähdä mahdollisimman vähän vaivaa haukkujensa eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit jatkaa helikopterilinjaa tai sitten opettaa lapselle vastuunkantoa.
Jos synttärikortti jää tekemättä, lapsi saa pahoitella sitä kaverilleen. Ostat 3 pipoa per kausi ja jos kaikki hukkuvat, käytät viikkorahat uuteen pipoon ja annat jämäeurot lapselle. Tai viet lapsen pipo-ostoksille, ja lapsi saa ostaa itse omilla rahoillaan pipon.Hampaiden harjausta joudut edelleen seuraamaan, se kun on vanhempien tehtävä huolehtia, että hampaat pysyy kunnossa. Täysi-ikäisen kohdalla saat nostaa kädet pystyyn, mutta sinne asti kannat vastuusi lapsesi terveydestä.
Muissa asioissa opetat lapselle, että hänen käytöksellään on seurauksia.Vaikutat vanhemmalta, joka hyysää lasta, tekee lapsen puolesta, silottelee tietä ja korjailee virheitä. Mitä jos lopettaisit? Antaisit lapsen kohdata omat virheensä? Jos lapsi hukkaa 3 pipoa talvessa, niin lainaa sitten jotakin sinun kamalaa kauhtunutta pipoa kunnes lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden.
Veikkaan, että olet juuri sitä vanhempityyppiä, joka aina paasaa seurauksista, mutta ei koskaan anna lapsen kohdata niitä. Nalkutat ja valitat, vaikka voisit ihan rauhallisesti sanoa, että kortti jäi tekemättä, oma valintasi. Toivotaan, ettei kaveriasi haittaa.
En sanonut kortin tekemättä jättämisestä mitään, lähti ilman. Tämä oli vaan esimerkki.
Ja ihan hyvä tuo pipojuttu muuten, mutta lasuja ja kaikenlaisia huolestumisia voi tulla, jos lapsi kulkee pakkasella ilman pipoa ja vaikka sukkia.
Hampaiden pesua joudun valvomaan näköjään vieläkin, pointti oli, että normaalisti ei kai pitäisi enää tämän ikäisestä joutua huolehtimaan näin kädestä pitäen. Jätin yhdeksi lukuvuodeksi lapsen koulutyöt hänen itsensä huolehdittavaksi unohduksia tuli niin paljon, että opettajat vaati minua puuttumaan läksyjen teon valvomiseen. Nyt on joissain aineissa opettajan aloitteesta listaa kirjan takana,.mihin laitan nimikirjaimet kun olen tarkistanut, että läksyt on tehty. AöKiitos vastauksesta. En sanonut, että lapsi pitäisi jättää ilman pipoa ja odotella lasua, vaan annat jonkin oman, hukkaan joutavan huivin/pipon/mitälie pään suojaksi siksi aikaa, että pääsette kauppaan. Ja siellä kaupassa lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden pipon.
Mietin, että miten sinä tapaat puhua lapsestasi lapselle itselleen ja muille ihmisille lapsen kuullen.
Voivotteletko, että taas sinun pitää muistuttaa, ei tuo ikinä opi, ei kai muilla vanhemmilla ole näin vaikeaa, miten tämä jatkuu vaikka ikää on jo noin paljon jne jne.
Ja sitten jos lapsi tekee ryhtiliikkeen, huudat tai huokaiset että 'kerrankin se osasi ihan niinku muutkin ikäisensä!'Äitini oli nimittäin tuollainen ja mietin, että teetkö sinäkin tiedostamattasi sitä virhettä, että opetat lapsesi identiteetiksi aloitekyvytön/muistamaton/laiska/huoleton/vastuuntunnoton.
Noin pienen lapsen identiteetti on vielä vahvasti riippuvainen vanhemman verbaalisesta palautteesta, ja jos määrittelet hänet "käsittämättömäm aloitekyvyttömäksi ja saamattomaksi" ja hän on saanut kuulla sitä koko elämänsä, ja on jo viidennellä...
Pakko sanoa, jos sinä toimit noin, etkä korjaa asennettasi ja äkkiä, niin lapsesi tulee todella olemaan kuvaamasi kaltainen lopun ikänsä. Aiheuttamasi vauriot eivät korjaannu vain sillä, että lapsesi täysi-ikäistyy ja muuttaa kotoa, koska luomasi identiteetti ei katoa.Yrität provosoida, joten en viitsi edes vastata. Ap
Itseasiassa en, tuli vain oma lapsuus niin elävästi mieleen, että oli pakko kysyä, voiko vika olla lapsesi sijaan sinussa.
Täällä on paljon muitakin ehdotuksia, diagnoosit add:stä masennukseen, kaikki nuo kannattaa selvittää. Mutta niin kuin joku muukin täällä kommentoi, saatat tiedoatamattasi opettaa lapsesi pysymään aloitekyvyttömänä ja saamattomana. Ja mikäli vika on sinussa, sen korjaamiseen menee koko lapsesi loppu lapsuus ja vielä kauemminkin.
Mielelläni olen toki väärässä! Helpompi selitys olisi diagnoosi, nihin on lääkkeet ja tukitoimet. Parempi lapsesikin kannalta, jos hänellä olisi sairaus käytöksen taustalla, eikä kasvatukselliset ongelmat.
Ensimmäisessä viestissä kerrot, että "nalkutat ja valitat..." ja syytät helikopterivanhemmuudesta. Seuraavassa viestissä ehdotat, että haukkuisin lasta ja kannustaisin hänen aloitekyvyttömyyttään. Vähän turhaa tulla sitten väittämään, että et ollenkaan yrittänyt provosoida 🙄 Mene käsittelemään omat lapsuuden traumasi jonnekin muualle. En ole syypää siihen, jos SINUN vanhempasi kohtelivat sinua kaltoin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helikopterivanhempi? Onko lapselle tuotu aina kaikki eteen?
Miksi aina jauhat samaa? Onko sua lellitty ja epäilet aina, että muitakin on? Osa on myös elänyt kuin pellossa ja ilman apua tai tukea, turvattomasti.
Aloitus vain kuulosti siltä että tuli tuo heti mieleen. Pellossa elämisestä ei kai ole kyse, miksi se vedettiin tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit jatkaa helikopterilinjaa tai sitten opettaa lapselle vastuunkantoa.
Jos synttärikortti jää tekemättä, lapsi saa pahoitella sitä kaverilleen. Ostat 3 pipoa per kausi ja jos kaikki hukkuvat, käytät viikkorahat uuteen pipoon ja annat jämäeurot lapselle. Tai viet lapsen pipo-ostoksille, ja lapsi saa ostaa itse omilla rahoillaan pipon.Hampaiden harjausta joudut edelleen seuraamaan, se kun on vanhempien tehtävä huolehtia, että hampaat pysyy kunnossa. Täysi-ikäisen kohdalla saat nostaa kädet pystyyn, mutta sinne asti kannat vastuusi lapsesi terveydestä.
Muissa asioissa opetat lapselle, että hänen käytöksellään on seurauksia.Vaikutat vanhemmalta, joka hyysää lasta, tekee lapsen puolesta, silottelee tietä ja korjailee virheitä. Mitä jos lopettaisit? Antaisit lapsen kohdata omat virheensä? Jos lapsi hukkaa 3 pipoa talvessa, niin lainaa sitten jotakin sinun kamalaa kauhtunutta pipoa kunnes lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden.
Veikkaan, että olet juuri sitä vanhempityyppiä, joka aina paasaa seurauksista, mutta ei koskaan anna lapsen kohdata niitä. Nalkutat ja valitat, vaikka voisit ihan rauhallisesti sanoa, että kortti jäi tekemättä, oma valintasi. Toivotaan, ettei kaveriasi haittaa.
En sanonut kortin tekemättä jättämisestä mitään, lähti ilman. Tämä oli vaan esimerkki.
Ja ihan hyvä tuo pipojuttu muuten, mutta lasuja ja kaikenlaisia huolestumisia voi tulla, jos lapsi kulkee pakkasella ilman pipoa ja vaikka sukkia.
Hampaiden pesua joudun valvomaan näköjään vieläkin, pointti oli, että normaalisti ei kai pitäisi enää tämän ikäisestä joutua huolehtimaan näin kädestä pitäen. Jätin yhdeksi lukuvuodeksi lapsen koulutyöt hänen itsensä huolehdittavaksi unohduksia tuli niin paljon, että opettajat vaati minua puuttumaan läksyjen teon valvomiseen. Nyt on joissain aineissa opettajan aloitteesta listaa kirjan takana,.mihin laitan nimikirjaimet kun olen tarkistanut, että läksyt on tehty. AöKiitos vastauksesta. En sanonut, että lapsi pitäisi jättää ilman pipoa ja odotella lasua, vaan annat jonkin oman, hukkaan joutavan huivin/pipon/mitälie pään suojaksi siksi aikaa, että pääsette kauppaan. Ja siellä kaupassa lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden pipon.
Mietin, että miten sinä tapaat puhua lapsestasi lapselle itselleen ja muille ihmisille lapsen kuullen.
Voivotteletko, että taas sinun pitää muistuttaa, ei tuo ikinä opi, ei kai muilla vanhemmilla ole näin vaikeaa, miten tämä jatkuu vaikka ikää on jo noin paljon jne jne.
Ja sitten jos lapsi tekee ryhtiliikkeen, huudat tai huokaiset että 'kerrankin se osasi ihan niinku muutkin ikäisensä!'Äitini oli nimittäin tuollainen ja mietin, että teetkö sinäkin tiedostamattasi sitä virhettä, että opetat lapsesi identiteetiksi aloitekyvytön/muistamaton/laiska/huoleton/vastuuntunnoton.
Noin pienen lapsen identiteetti on vielä vahvasti riippuvainen vanhemman verbaalisesta palautteesta, ja jos määrittelet hänet "käsittämättömäm aloitekyvyttömäksi ja saamattomaksi" ja hän on saanut kuulla sitä koko elämänsä, ja on jo viidennellä...
Pakko sanoa, jos sinä toimit noin, etkä korjaa asennettasi ja äkkiä, niin lapsesi tulee todella olemaan kuvaamasi kaltainen lopun ikänsä. Aiheuttamasi vauriot eivät korjaannu vain sillä, että lapsesi täysi-ikäistyy ja muuttaa kotoa, koska luomasi identiteetti ei katoa.
Tämä. Puhu lapsesta aina niinkuin hän olisi viisain ja kyvykkäin, sellainen hänestä tulee kuin hän luulee olevansa.
Ei taida nyt aloittaja kyetä käsittelemään omia traumojaan. Jatka samaa linjaa mutta lapsi tulee kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit jatkaa helikopterilinjaa tai sitten opettaa lapselle vastuunkantoa.
Jos synttärikortti jää tekemättä, lapsi saa pahoitella sitä kaverilleen. Ostat 3 pipoa per kausi ja jos kaikki hukkuvat, käytät viikkorahat uuteen pipoon ja annat jämäeurot lapselle. Tai viet lapsen pipo-ostoksille, ja lapsi saa ostaa itse omilla rahoillaan pipon.Hampaiden harjausta joudut edelleen seuraamaan, se kun on vanhempien tehtävä huolehtia, että hampaat pysyy kunnossa. Täysi-ikäisen kohdalla saat nostaa kädet pystyyn, mutta sinne asti kannat vastuusi lapsesi terveydestä.
Muissa asioissa opetat lapselle, että hänen käytöksellään on seurauksia.Vaikutat vanhemmalta, joka hyysää lasta, tekee lapsen puolesta, silottelee tietä ja korjailee virheitä. Mitä jos lopettaisit? Antaisit lapsen kohdata omat virheensä? Jos lapsi hukkaa 3 pipoa talvessa, niin lainaa sitten jotakin sinun kamalaa kauhtunutta pipoa kunnes lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden.
Veikkaan, että olet juuri sitä vanhempityyppiä, joka aina paasaa seurauksista, mutta ei koskaan anna lapsen kohdata niitä. Nalkutat ja valitat, vaikka voisit ihan rauhallisesti sanoa, että kortti jäi tekemättä, oma valintasi. Toivotaan, ettei kaveriasi haittaa.
En sanonut kortin tekemättä jättämisestä mitään, lähti ilman. Tämä oli vaan esimerkki.
Ja ihan hyvä tuo pipojuttu muuten, mutta lasuja ja kaikenlaisia huolestumisia voi tulla, jos lapsi kulkee pakkasella ilman pipoa ja vaikka sukkia.
Hampaiden pesua joudun valvomaan näköjään vieläkin, pointti oli, että normaalisti ei kai pitäisi enää tämän ikäisestä joutua huolehtimaan näin kädestä pitäen. Jätin yhdeksi lukuvuodeksi lapsen koulutyöt hänen itsensä huolehdittavaksi unohduksia tuli niin paljon, että opettajat vaati minua puuttumaan läksyjen teon valvomiseen. Nyt on joissain aineissa opettajan aloitteesta listaa kirjan takana,.mihin laitan nimikirjaimet kun olen tarkistanut, että läksyt on tehty. AöKiitos vastauksesta. En sanonut, että lapsi pitäisi jättää ilman pipoa ja odotella lasua, vaan annat jonkin oman, hukkaan joutavan huivin/pipon/mitälie pään suojaksi siksi aikaa, että pääsette kauppaan. Ja siellä kaupassa lapsi ostaa omilla rahoillaan itselleen uuden pipon.
Mietin, että miten sinä tapaat puhua lapsestasi lapselle itselleen ja muille ihmisille lapsen kuullen.
Voivotteletko, että taas sinun pitää muistuttaa, ei tuo ikinä opi, ei kai muilla vanhemmilla ole näin vaikeaa, miten tämä jatkuu vaikka ikää on jo noin paljon jne jne.
Ja sitten jos lapsi tekee ryhtiliikkeen, huudat tai huokaiset että 'kerrankin se osasi ihan niinku muutkin ikäisensä!'Äitini oli nimittäin tuollainen ja mietin, että teetkö sinäkin tiedostamattasi sitä virhettä, että opetat lapsesi identiteetiksi aloitekyvytön/muistamaton/laiska/huoleton/vastuuntunnoton.
Noin pienen lapsen identiteetti on vielä vahvasti riippuvainen vanhemman verbaalisesta palautteesta, ja jos määrittelet hänet "käsittämättömäm aloitekyvyttömäksi ja saamattomaksi" ja hän on saanut kuulla sitä koko elämänsä, ja on jo viidennellä...
Pakko sanoa, jos sinä toimit noin, etkä korjaa asennettasi ja äkkiä, niin lapsesi tulee todella olemaan kuvaamasi kaltainen lopun ikänsä. Aiheuttamasi vauriot eivät korjaannu vain sillä, että lapsesi täysi-ikäistyy ja muuttaa kotoa, koska luomasi identiteetti ei katoa.Yrität provosoida, joten en viitsi edes vastata. Ap
Itseasiassa en, tuli vain oma lapsuus niin elävästi mieleen, että oli pakko kysyä, voiko vika olla lapsesi sijaan sinussa.
Täällä on paljon muitakin ehdotuksia, diagnoosit add:stä masennukseen, kaikki nuo kannattaa selvittää. Mutta niin kuin joku muukin täällä kommentoi, saatat tiedoatamattasi opettaa lapsesi pysymään aloitekyvyttömänä ja saamattomana. Ja mikäli vika on sinussa, sen korjaamiseen menee koko lapsesi loppu lapsuus ja vielä kauemminkin.
Mielelläni olen toki väärässä! Helpompi selitys olisi diagnoosi, nihin on lääkkeet ja tukitoimet. Parempi lapsesikin kannalta, jos hänellä olisi sairaus käytöksen taustalla, eikä kasvatukselliset ongelmat.
Paljon helpompi syöttää lapselle lääkkeitä kuin kasvattaa?
Jep. Sitä tässä ajoin takaa, että lapsen kannalta olisi parempi jos vika olisi vain pillereillä korjattavissa.
Sillä jos vika on äidissä, tai molemmissa vanhemmissa, ja kasvatustavoissa ja perhedynamiikassa, niin sitä vahinkoa on vaikea enää korjata. Se vaatisi sitä, että äiti katsoisi peiliin eikä huutelisi kaikkia kaltaisiani provoilijoiksi.
Kuulostaa siltä, että lapsella voisi olla ADHD tarkkaamattomuuspainoituksella (vanhalla nimellä ADD). Ei ole siksi välttämättä keskittynyt hampaidenpesuohjeisiin. Lisäksi toiminnanohjauksen vaikeus ja siirtymätilanteiden haastavuus viittaavat myös siihen.
Terveisin jo aikuinen ADD, joka varsinkin lapsena hukkasi kaikki tavaransa, käytti oppitunnit haaveilun ja oli ihan hukassa aikataulujen kanssa.
Aloittajalle,
1. Onko perheessä helikopterivanhempi?
2. Huudatko lapselle että hän ei osaa mitään?
Käy vain hiukan hitaalla.