Tiesitkö heti että hän on oikea, kun tapasit puolisosi.
Kommentit (365)
Tiesin. Tai alitajunta tiesi. Ensi kertaa suudellessa tuli ajatus että haluan naimisiin hänen kanssaan ja niin myös kävi. Mutta ei se aina ruusuilla tanssimista ole vaikka on sen oikean löytänytkin ;)
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista lukea kuinka moni on ollut varma asiasta heti. Tai jopa muuttanut yhteen päivien sisällä, naimisiin kuukausien päästä jne. Itse en ole kokenut mitään vastaavaa ikinä ja huomaan muuttuvani kyynisemmäksi kun vuodet vierivät.
Etenkin kun seuraan miespuolisen kaverini naiskuvioita; hän pyörittää useaa naista yhtä aikaa ja kaikki naiset kertovat hänelle juuri tuota, meillä on niin erityinen yhteys, tiesin heti kun näin sinut, en ole koskaan tuntenut mitään tällaista, on kuin olisin tullut kotiin. Ja mies myhäilee tyytyväisenä samalla kun puhelimessa odottaa viestit viideltä muulta.
Mistä siis voisin tietää, jos tuollaisen tunteen kokisin, etten olisi vain yksi hyväuskoinen hölmö lisää tässä maailmassa?
Minustakin on tullut kyyninen, vaikka tulin ketjuun lukemaan ihania rakkaustarinoita.
Ystäväni hehkutti miestä: kenenkään kanssa ei ole ollut niin syvää yhteyttä, mies on aivan erityinen, he ovat luodut toisilleen ja ikuisesti yhdessä, mies on opettanut hänelle kaiken sängyssä, ovat sielunkumppanit jne. Vaikea oli olla, kun mies viestitteli ja piiritti minua samaan aikaan. Ja varmaan aika montaa muutakin. Lopulta kerroin ystävälle, että tiedätkös mitä se sinun rakas paras puuhailee. Suuttui minulle, siinä kiitos. Ja edelleen uskoo, että ovat luodut toisilleen, että mies tuntee syvimpiä tunteita vain häntä kohtaan. Heidän suhteensa "on erityinen".
Ja edelleen mies painaa menemään...
Eipä silti, uskon että suurin osa tässä ketjussa kirjoitelleista on ihan oikeasti hyvissä suhteissa. Ne on ne muutamat, jotka ei näe totuutta vaikka se olisi silmien edessä.
En tiennyt! Luulin hänen olevan kuten kaikki muut, eli haluavan seurustella kanssani viikon, kuukauden tai korkeintaan kaksi. Myöhemmin olen huomannut, että hän oli seurusteluhalussaan tosissaan. 15-vuotiaana hän halusi alkaa kanssani seurustelemaan. Nyt hän on 61-vuotias ja yhdessä olemme olleet 46 vuotta, josta yli 40 vuotta naimisissa.
En ole valittanut osaani jälkeenpäin!
Erosta on 4kk, täyshiljaisuudesta 1kk, ja sydän on sitä mieltä että sinne jäi se Oikea. Ärsyttävää ripustautumista, mutta aika vielä jotenkin oikein kultaa muistoja ja nostaa toisen jalustalle. Kolahti niin kovaa ja monelta osa-alueelta, mutta mielenterveyden ongelmat (sopivasti molemmilla jotain, hällä enemmän ja pahemmin), sit katkas tän ku kanan lennon. Jää melkeinpä kaikki muut aiemmat suhteet todella vaisuiksi tämän rakkauden rinnalla, ja pelkään että tää kullattu hehku vaikeuttaa eteenpäin jatkamista... aika näyttää
N32
Kun tapasin nykyisen puolisoni tapailin samalla noin 5 muutta tyyppiä. Meni ehkä kuukausi kun muut jäi pois ja siitä ehkä kuukausi tai pari kun sovittiin ihan ääneen ja yhteisesti että tää ei oo enää säätöä, ollaan molemmat tosissamme. Silloin mä ajattelin että tässä voisi olla loppuelämän puoliso. Nyt ollaan oltu 15v yhdessä, oon 45v.
Mutta en ole ikinä uskonut Se Oikea -juttuihin, ennemmin siihen että jotkut on sopivampia toisilleen kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Tiesin kirjaimellisesti ensisilmäyksellä. Tunnetta kuvaa parhaiten sana varmuus. Jalat eivät menneet alta tai tunne ollut mitenkään pakahduttava. Olin vain varma, että tuossa se nyt on.
Samat sanat. Vähän kuin olisi tullut kotiin pitkän (ja raskaankin) reissun jälkeen
On kaksoisliekki, sielunkumppaneita ja loput on randomeita. Siitä voi sitten miettiä, kenen kanssa on.
Tiesin heti ensinäkemältä. Tuli vain sellainen varma ja ehdoton tunne, että tuossa se nyt sitten on, elämäni mies. Tässä vaiheessa en ollut vielä edes jutellut koko tyypin kanssa. Katsoin vain kauempaa, kun hän istui ravintolassa ja olin samantien ihan varma. Molemmat olimme selvinpäin, siellä ravintolassa oli eräs tapahtuma, ei mikään ryyppyilta. Menin rohkeasti juttelemaan ja siitä se sitten lähti. Nyt 35v yhdessä.
Jos ap. miettii mistä sen tietää, niin sen vain tietää. Aikaisemmin olin ihastunut ja miettinyt esim. että oi miten hyvännäköinen mies tms. Tämä tunne oli erilainen. Tiesin vain, että tuolla on nyt se ihminen, jonka kanssa minun on määrä loppuelämäni viettää.
Tiesin. Oltiin kyllä tavattu kerran aikaisemmin ja juteltu, olin silloin humalassa ja siitä ei erityisiä muistikuvia. Sitten meni vuosi kun mätsättiin tinderissä ja sovittiin treffit. Näin kaukaa kun mies kävelee mua vastaan ja mä vaan tiesin että tässä se nyt on. Niinkuin joku ekalla sivulla kommentoi, niin tunnetta kuvailee parhaiten sana varmuus. Rakastuin ja se oli sellaista rauhallista ja turvallista aivokemiaa eikä sellaista tunteiden vuoristorataa. Ja edelleen se rakastumisen tunne tulee aina uudestaan, kunnes arki sen hetkeksi laannuttaa alleen :)
En tiennyt ihan heti.
Nykyään mietin asian niin, että on hyväkin, ettei toinen heti tunnu valmiilta / täydelliseltä, koska siinä ei sitten ole tilaa kasvulle ja kehitykselle välttämättä.
Yhdessä nyt yli 16 vuotta.
Ja toisaalta tutut parit, jotka olivat mielestään heti täydellisiä toisilleen, ovat eronneet jo vuosia sitten.
Täydellisyys harvoin kuuluu ihmisyyteen...
En tiennyt, ehkä oli molemminpuolista riippuvuutta.
tiesin mutta hän on kadonnut 25 vuodeksi jonnekin enkä ole enää nähnyt
Kyllä. Sellaisella varmuudella kuin nuorena vain voi. En edes miettinyt asiaa.
Nyt 20 vuoden yhdessäolon jälkeen en enää ole niin varma.
Vierailija kirjoitti:
Erosta on 4kk, täyshiljaisuudesta 1kk, ja sydän on sitä mieltä että sinne jäi se Oikea. Ärsyttävää ripustautumista, mutta aika vielä jotenkin oikein kultaa muistoja ja nostaa toisen jalustalle. Kolahti niin kovaa ja monelta osa-alueelta, mutta mielenterveyden ongelmat (sopivasti molemmilla jotain, hällä enemmän ja pahemmin), sit katkas tän ku kanan lennon. Jää melkeinpä kaikki muut aiemmat suhteet todella vaisuiksi tämän rakkauden rinnalla, ja pelkään että tää kullattu hehku vaikeuttaa eteenpäin jatkamista... aika näyttää
N32
mulla niin sama 3kk ja sinua reilusti vanhempi n päivä kerrallaan on helpompaa ja jossain vaiheessa nähdään jo ne muutkin miehet kun aika on täynnä jaksamista ja voimaantumista ⛅
En tiedä vieläkään, kulloinenkin on ollut aina sopiva
En tiennyt, mutta luulin että hän on se oikea,
oli väärä luulo.
Tiesin heti. Antoi mulle punaisen ruusun kun ensimmäisen kerran tavattiin ja kertoi jännittävänsä hirveästi, koska tiesi itse minun olevan hänelle se oikea.
Joku varmuus siitä, että tuon kanssa olen vielä joskus. Sai nauramaan ja vei jalat alta. Oli turvallinen ja luottavainen olo. Hyvä kemia. Samat arvot. Vastuullinen, luotettava ja järkevä. Nyt ollaan oltu 12 vuotta yhdessä ja perustettu perhe. Osoittautunut lottovoitoksi.
Miehet eivät haihattele tähän tapaan. Pillunsaanti on pääpointti ja hyvä jos telineessä on muitakin siedettäviä ominaisuuksia.