Kaikki plussanneet
"Vauva vuodelle 2020-21" -ketjun innoittamana ketju kaikille raskautuneille. Ideana oli siis se, että lasketusta ajasta riippumatta voidaan kaikki jatkaa juttua täällä, ja tottakai kaikki muutkin odottajat on tervetulleita jakamaan ajatuksiaan :)
Itse olen plussannut reilu viikko sitten. Nyt menossa 6+5 vikoista menkoista laskien.
Jännittää ja pelottaa kun ei tiiä miten tässä käy, mutta positiivisella mielellä, että pieni pysyy matkassa :) Kovasti ootan, että pääsis ekaan ultraan, mutta kyllähän sitä saa vielä tovin oottaa... Ennen sitä en uskalla kenellekään kertoa (tai sille ainakin nyt tuntuu).
Kommentit (1188)
Tervetuloa joukkoon Roselyn!
Meillä on VIHDOIN neuvola ylihuomenna. Tuntuu tosi hassulta, että ensimmäinen kerta on vasta nyt, kun olen raskaudesta tiennyt jo puolitoista kuukautta (nyt siis 10+2) 🙈Saa nähdä millainen käynti se on, kun netin kauttahan ei mitään mittauksia tai muuta voi tehdä.
Samaistun tähän huoliasiaan. Varhaisultran jälkeen mulla on ollut jotenkin hyvä ja rauhallinen fiilis, mutta nyt on alkanut taas pelottaa. Ennen alavatsakivut on olleet menkkamaisia, mutta nyt parina päivänä selvästi erilaisia ja voimakkaampia. Välillä siis vihlaisee kipeästi oikealta puolelta alavatsaa. Kestää pari sekuntia, ja menee ohi. Entä jos nämä on keskenmenon ensimmäisiä merkkejä, ja kivut vaan pahenee ja voimistuu 😥Mietin jo neuvolaan soittamista, mutten usko, että mihinkään tarkastuskäynnille pääsisin.
Pitää vaan uskoa, että kaikki on hyvin. Ja odottaa pari viikkoa, niin päästään ultraan. En vaan halua menettää meidän vauvaa 😭
Esikoinen 1/21, toinen lapsi haaveena
Oho, onpa jäänyt ihan kokonaan tämä keskustelu mulla! Tänään siis 18+5 ja olen liittynyt facebookissa kaikkiin mahdollisiin itselleni ajankohtaisiin vauvaryhmiin ja olen vieläpä kaupunkimme whatsap-ryhmässäkin, joten näköjään tämä keskustelu on jäänyt nyt ihan unholaan... 🙈 Varmaan jää vähän jatkossakin, itestä on niin kiva kun esim. facebookissa kun näkee ihmisten nimet ja kasvot jne. 🤔
Mutta täällä menee ihan hyvin! 😄 Pahoinvointia on edelleen välillä, mutta muuten ihan hyvä olo. Maha on jo kasvanut ja etenkin iltaa kohden se tuntuu ihan painavan... 🙈 Rakenneultraan enää alle pari viikkoa. ✌️ Kesälomaa myös odotellessa! Ihanaa päästä vähän hengähtämään. ☺️
Esikoinen la 10/2020. 💜
onko teillä ollut millaista lämmön nousua alkuraskauden aikana? lueskelin että pieni on ok, mutta mikä on pientä ja miten pitkään kestävä vielä "sallittua" ?
pitänee soitella terkkarille tms, nyt toista päivää (en mitannut aikaisemmin niin en tiedä onko ollut jo aikaisemmin) lämpö näyttäisi olevan 37,3.
36v pariskunta, ensimmäistä lasta yritetään
yk 10 -> la 2/21
mustalidae, mua paleli muutaman viikon alkuraskaudesta iltaisin ja mittarin lukemat pyöri 37 asteen tuntumassa tai vähän yli. Meni sitten itsekseen ohi. En tiedä oliko raskauden oire vai oliko vilustuminen. Mitään muita flunssan oireita ei ollut. En pitänyt vaarallisena.
Doshika, mä en ole missään fb-ryhmässä. Mä en taas missään nimessä halua omalla nimellä ja naamalla jakaa mitään tuntojani julkisesti. Näin anonyyminä vielä menee. Onneksi näitä vaihtoehtoja nykyään on ja kaikille löytyy sopiva 🙂
Wannabe mamin kanssa melkein sama tahti. Reilun viikon päästä rakenneu. Just alkoi 20. viikko (19+1 tänään). En ole vielä tuntenut mitään. Mullakin istukka edessä. Laita vaan se ultran linkki, olis kiva katsoa 🙂
Minäkin tänne heitän kuulumisia, enemmän tullut tuolla marraskuisissa kirjoiteltua. Täällä menossa tänään 16+5. Eilen sain ihan paniikin aikaiseksi kun yritin kuunnella vauvan sydänääniä dopplerilla. Monesti ne on löytynyt heti, mutta nyt en jostain syystä saanut niitä kuuluviin. Tajusin käydä pissalla ja kokeilin uudestaan - ja tadaa siellähän se sykki. Sitä ennen vaan itkin ja yritin löytää oikeeta kohtaa :D minulla siis myös istukka etuseinässä, joka varmaan sekin vaikuttaa sydänäänien kuulumiseen. Nyt päätin, etten kuuntele niitä enää ennen ensi tiistain neuvolaa..
Varasimme myös ajan yksityiselle "rakenneultraan". Käytännössä tämä ei siis korvaa varsinaista rakenneultraa, mutta niitä pystytään jo tarkastelemaan. Halusin oman mielenrauhan vuoksi mennä yhdessä mieheni kanssa. Minulla jäi keskenmenopelko np-ultraan, mutta jostain syystä olen alkanut pelkäämään rakenneultraa. Tiedän, että on todella pieni mahdollisuus, ett mitään vakavaa löytyisi, mutta silti. Minulla painaa ihan hirveästi tuo tammi-helmikuun vaihteessa ollut keskenmeno, ja lähinnä pelkään kaikkea. Vaikka kaikki onkin tähän asti sujunut ihan normaalisti, ja esimerkiksi jo np-ultrassa pystyi erottamaan sydämen neljä lokeroa yms. Silti, tuntuu välillä ett tämä pelko ottaa vallan ja vie mukanaan 😔
Kukas siitä palelemisesta kyseli, minä palelin aivan hulluna tuonne rv 8 saakka, sen jälkeen helpotti.
Lapset -02 ja -06, km 02/20, la 1/2021
Onnea uusille odottajille ja tervetuloa mukaan!
Paljon tullut uusia kommentteja, ei pysty kaikkeen kommentoimaan. Tsemppiä teille jotka kärsitte raskauden tuomista vaivoista, pahoinvoinnista, väsymyksestä jne. Itselläni on keväältä kaksi kuukautta ihan täysin pyyhkiytynyt pois mielestä pahoinvoinnin, väsymyksen, töiddn ja tutkimuksen kirjoittamisen vuoksi. Muistan vain sen, kuinka inhottavaa se jokapäiväinen oksentaminen siinä kiireen keskellä oli ja sitä kesti aina viikolle 18-19 asti.
Täällä on rv 31 puolivälissä. Synnytys on alkanut pelottamaan. Entä jos en kestä kipua tai en jaksa pusertaa vauvaa ulos ja sen vuoksi vauva kärsii hapenpuutteesta? Mites kipulääkitys, epiduraali? Voinko ottaa sitä riskiä että pitkitän synnytystä omasta halusta vain sen takia että haluan lievittää kipua ja saatan omalla toiminnallani aiheuttaa sektioon menon?
Heippa,
Pidempään olen jo keskusteluita seurannut ja ajattelin nyt liittyä mukaan. Plussasin maaliskuun lopussa ja nyt viikkoja jo 14+5. Olen alkuraskauden kärsinyt pahoinvoinnista päänsäryistä ja väsymyksestä, töitäkin on ollut välillä vaikea jaksaa tehdä. Tämä on nyt kuitenkin ensimäinen viikko, kun on paljon jo vähemmän pahoinvointia ja väsymystä. Ihanaa huomata että tämäkin jo helpottaa.
Onko teillä muilla paino noussut paljon? Musta tuntuu, että pari kiloa on tullut, mutta paino vaihtelee tosi paljon, en tiedä turvottaako joitain päivinä vaan enemmän. Samoin tuntuu että joitain päivinä vatsa vaan pullottaa ja toisinaan ei näy mitään.
Ilolla pääsen ilmoittamaan että meidän pieni tyttö saapui kohdun tälle puolelle eilen 4.6. klo 8.23 mitoin 3740 g ja 51 cm, rv 41+3 ❤️ hyvän kokoinen ja 9/9 pisteen neiti ❤️
Synnytys olisi käynnistetty tänään, mutta kävin taysin päivystyksessä vedenmenoepäilyn takia tiistaina illalla. Lääkäri oli ensin 100% varma, että lapsivettähän se on, mut testi nega, joten tooooosi vetistä kohdunkaulan limaa. Sanoin lääkärille samalla reissulla, et on supistellut koko ajan viikon ajan lievästi, mut kuitenkin häiritsevästi ja lääkäri sitten päätti et käynnistetään synnytys jo seuraavana päivänä eli keskiviikkona.
Tulin taysiin takaisin siis keskiviikkona ja kahden aikaan laitettiin ballonki, olin sormelle auki ja kanavaa 1,5 cm jäljellä. Supistukset alko samantien 4 min välein, oli ihan siedettäviä ja pärjäsin osastolla hyvin hengittelemällä ja kuumalla suihkulla. Ballonki putosi puoli seiskan aikaan ja kätilön tehdessä sisätutkimusta meni vedet. Kohdunsuu oli tosi takana. Supistukset koveni heti tästä ja sain kipupiikin, mikä vei pahimmat huiput mennessään ja pärjäsin iltayhdeksään asti sillä.
Saliin pääsin siis ysin jälkeen ja ei muuta kun miehelle saapumislupa, ilokaasu käyttöön siihen asti kun anestesialääkäri tuli paikalle. Sain epiduraalin puoli 11 ja kivut loppu siihen paikkaan. Sain yön mittaan lisäannokset kaksi kertaa ja aamulla 5 aikaan olin auki vasta 6 senttiä. Oksitosiini tippumaan pikkuannoksella ja loppu 4 senttiä aukeskin jo parissa tunnissa.
Ponnistusvaihe aloitettiin 25 yli 7 kun oli pakko ponnistaa. Sain ihan hyvin vauvaa alaspäin ja suunta oli oikea, pää tuli ihan näkyville jo, mutta supistukset oli liian lyhyitä jotta olisin saanut ponnistettua loppuun asti. Pieni episiotomia piti tehdä, lääkäri avitti imukupilla loppumatkan ja kätilö pisti mahan päältä vähän vauhtia. Ponnistus kesti lopulta 58 min ja oli todella rankka kokemus, ei kuitenkaan mitenkään traumatisoiva kun alla niin helppo avautuminen. Palkinto oli paras mahdollinen❤️
Räpätäti, onnea hirmuisesti pienestä nyytistä! ❤️
Aika hyvin olet tosiaan avautunut, rauhallisesti mutta kuitenkin suhteellisen nopeasti. Ja ihana että kipulääkitykset toimi ja kaikki meni hyvin pitkästä ponnistusvaiheesta huolimatta.
Paljon onnea Räpätäti! ❤️ Ihanaa kun jaksoit purkaa kokemuksen meille! Melkoinen ponnistusvaihe ollut kyllä. 😨 Mahtavaa että kaikki meni hyvin, eikä jäänyt traumoja! Miten koit tuon osastolla olon ilman miestä, saitko tarpeeksi tukea henkilökunnalta vai jouduitko olla paljon yksin?
Esikoinen, LA 7/2020
Kiitokset kaikille onnitteluista! Pieni neiti on kyllä niin ihana tapaus💕 kohta tulee lääkäri tarkistamaan tilannetta ja jos kaikki on kunnossa niin päästään lähtemään kotiin🤩
Mureke, olin valmistautunut henkisesti jo siihen että saan puolison mukaan vain synnytyssaliin, joten en kokenut sitä yksin olemista pahana.. soittelin videopuheluita perheen kanssa ja kattelin tvtä :) ja toisaalta sai keskittyä vain siihen että hengittelee supistusten läpi. Jokaisella Taysin osastolla on/oli aivan uskomattoman mahtava henkilökunta, eivät ravanneet huoneessa koko aikaa mut kyselivät kipulääkkeen tarvetta aina käviessä ja tulivat nopsaan kun painoi soittokelloa 😊
VALTAVASTI ONNEA PIKKUNEIDISTÄ RÄPÄTÄTI♥️♥️♥️
LA 12/20
Voi paljon onnea Räpätäti pienestä prinsessasta! 💓
Esikoinen la 10/2020. 💜
Räpätäti onnea! ❤
Esikoinen 1/21, toinen lapsi haaveena
Valtavasti onnea Räpätäti sinulle, puolisollesi ja teidän pienelle prinsessalle ❤
Ihana kuulla, että kaikki meni hyvin. Ihanaa vauva-aikaa, toivon että kaikki menee hyvin myös jatkossa ❤
Pitkän lapsettomuuden jälkeen kahden lapsen äiti.
Hurjasti onnea Räpätäti!
Wannabe mami kyseli somejulkaisuajatuksista. En ole itse kovinkaan aktiivinen somepäivittäjä, mutta tämä on asia, minkä siellä kyllä haluan jakaa. Varsinkin nyt, kun kavereiden näkeminen on vähentynyt, haluan julkistaa asian somessa, niin ei tule sitten myöhemmin tilanteita, että "miten en tiennyt tästä". Läheisimmät ystävät ja sukulaiset ovat tienneet raskaudesta jo nt-ultran jälkeen ja ihan ne kaikista läheisimmät aikaisemmin (nyt siis rv 19+2). Reilun viikon päästä on rakenneultra ja jos kaikki on hyvin, menen sen jälkeen ostamaan vauvan ensimmäiset asiat. Aion ostaa ihanat (mutta täysin turhat) suomalaisten suunnittelijoiden kengät ja potkupuvun vauvalle. Olen suunnitellut ottavani kivan valokuvan pienistä kengistä eteisessä meidän kenkien vieressä, minkä laitan somejulkaisuun.
Töissä olen puhunut joidenkin työkavereideni kanssa avoimesti raskaudesta, koska se on tuntunut luonnolliselta. Ensi viikolla pitäisi yhdessä miettiä, miten minut saadaan järkevästi korvattua äitiysloman aikana. Olen töissä puhunut, että sitten rakenneultran jälkeen tuon asian virallisesti julki. Olen joutunut tätä toistelemaan useampia kertoja, mikä on varmasti lisännyt rakenneultraan liittyvää jännitystä ja painetta. Yksi miespuolinen työkaverini, jolla on itsellään useampi lapsi, osasi jotenkin rauhoittaa mieltäni, kun kerroin hänelle ultraan liittyvistä peloista. Tarvitsin selkeästi tuollaisen vähän ulkopuolisen henkilön sanomaan samat asiat, joita oma mieskin on tässä sanonut.
LA 10/20, ensimmäinen tulossa
Onnittelut Räpätäti ❤
Eikö Tayssiin saakaan tulla avautumisvaiheeseen mies mukaan? Mikä siinä sairaaloiden koronapolitiikassa sitten muuttui? Mä kun ymmärsin, että nyt saa jo tulla mukaan 😮
Nämä viikot rv 10:stä eteenpäin ovat tuntuneet TODELLA pitkiltä! Tuntuu ettei viikkoihin 20 pääse MILLÄÄN! :D Nyt rv 18+4. Aika on ollut myös siksi pitkä, kun liikkeitä ei vielä tunnu ja vatsakin on vasta nyt about viikon sisällä alkanut näkyä selkeämmin. Vaikka näyttää silti, että olen ennemminkin lihonut. Sydänääniä pääsi viime lääkärikäynnillä kuulemaan ja liikkeetkin kuulemma "kuuluvat" doppleriin, sanoi lääkäri. Plus sykettä oli vaikea löytää, kun vauva liikkuu. Minulla kaikenlisäksi taaksepäin kallistunut kohtu ja istukka kaiketi etuseinämässä. Eli juuri ne seikat minkä takia on vielä vaikeampi kuulla sykettä! Mutta kyllä siellä jotain elämää tapahtuu kert syke ja liikkeet loppujen lopuksi löytyivät :D Meillä myös sama tilanne kuin Blanchella; rakenneultra tulossa kahden viikon päästä. Kyllä se aina vaan jännittää nähdä vauva ja etenkin nyt, kun rakenteet jo erottuvat selkeämmin. Sitä pohtii, että onkohan kaikki hyvin jne. En vain jotenkin nyt osaa stressata. Olen jotenkin niin lamaantunut koko tästä keväästä, kun niin paljon muutakin stressiä :/ Ehkä se paniikki iskee sitten taas lähempänä sitä konkreettista ajankohtaa! Löysin yhden videon tuosta rakenneultrasta jos teitä kiinnostaa? Siinä kerrotaan tarkasti mitä siellä tehdään. Voin linkata jos haluatte :)
Esikoinen 11/20
Haaveissa sisarus taaperolle