Lue keskustelun säännöt.
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi pärjää toki väkilukuun suhteutettuna erittäin hyvin myös ranking-listoilla. Kuten täällä jo mainittiinkin, Åbo Akademia lukuunottamatta kaikki Suomen yliopistot yltävät 500 parhaan joukkoon, mikä on erinomainen saavutus huomioiden sen, että yliopistoja on maailmanlaajuisesti noin 16 000. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa hyvää on sen sijaan nimenomaan tuo, että kaikki "joutuvat" opiskelemaan paljon yleissivistäviä opintoja. Kapea-alaisen osaamisen sijaan laajalla yleissivistyksellä on helpompi sekä pärjätä työelämässä ja yhteiskunnassa että valita aidosti mielekkäältä tuntuva pääaine. Suomalaiset nuoret sen sijaan joutuvat arpomaan jo ennen yliopiston aloittamista omaa alaansa joskus varsin hatarallakin mutu-tuntumalla.
Mitä tulee suomalaisen lukion ja high schoolien vertailuun, sekään ei ole mielekästä, sillä maidemme toisen asteen koulutussysteemit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin, kuten yhdysvaltalaisten yliopistojen, myös high schoolien välillä on valtavia tasoeroja. Opettajan ammattia ei juurikaan arvosteta USA:laisessa kulttuurissa: opettajankoulutus on Suomeen verrattuna heikoissa kantimissa ja alalle valikoituvat ihmiset eivät käy läpi samanlaista pääsykoeruljanssia, saatika (usein) suorita ylempää korkeakoulututkintoa.
Toisekseen julkisen systeemin kouluissa, jotka sijaitsevat köyhillä ghettoalueilla, opetuksen laatu kärsii valtavien sosiaalisten ongelmien vuoksi; näihin kouluihin myös päätyvät vähemmän motivoituneet opettajat, jotka joutuvat opettamaan heikoista lähtökohdista tulevia teini-ikäisiä vielä peräti lukemaan ja kirjoittamaan. Sen sijaan kalliissa yksityiskoulussa opettajat ovat usein akateemisemmin suuntautuneita, rahoituksen takia välineistö parempaa, kurssitarjonta monipuolisempaa ja oppilasaines on pääosin akateemisista perheistä.
Kolmannekseen Yhdysvalloista puuttuu toisen asteen ammatillinen suuntautumisvaihtoehto, joten high schoolista voi valmistua lähtökohtaisesti sekä erittäin helpoilla (meidän peruskoulutasoa lähellä olevilla) kursseilla, tai valita vaikeusasteeltaan myös advanced level -kursseja, jotka hipovat suomalaista yliopistotasoa.
-41
Ihan mielenkiinnosta: Jos Yhdysvalloissa ei ole toisen asteen ammatillista koulutusta, niin miten kaikki duunariammattien työntekijät koulutetaan? Käyvätkö kaikki bussikuskit, putkimiehet, suutarit, siivoojat, kokit jne. myös yliopiston vai onko heidän koulutukseen jokin muu tapa?
Ammatilliseen koulutukseen on Instituutit, esim IIT= Indiana Institute of Technology.
Kampaajat ja kauneudenhoitajat kayvat alan kouluja. Suuret firmat myos ottavat "oppipiokia" koulutukseen.
Parhaat sairaanhoitajat valmistuvat yliopistosta ja heita on monentasoisia.
Siivooja ei nyt paljon kuolutusta kaipaa, firma pitaa siita kuitenkin huolen.
Mikä tuollainen instituutti on? Yliopistojen nimissä on sana instituutti, esim MIT eikä se ole amis. Onko siis olemassa ammattikouluja kuten Suomessa?
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_vocational_colleges_in_the_United…
Googlen kayttoa pitaisi opettaa Suomen kouluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi pärjää toki väkilukuun suhteutettuna erittäin hyvin myös ranking-listoilla. Kuten täällä jo mainittiinkin, Åbo Akademia lukuunottamatta kaikki Suomen yliopistot yltävät 500 parhaan joukkoon, mikä on erinomainen saavutus huomioiden sen, että yliopistoja on maailmanlaajuisesti noin 16 000. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa hyvää on sen sijaan nimenomaan tuo, että kaikki "joutuvat" opiskelemaan paljon yleissivistäviä opintoja. Kapea-alaisen osaamisen sijaan laajalla yleissivistyksellä on helpompi sekä pärjätä työelämässä ja yhteiskunnassa että valita aidosti mielekkäältä tuntuva pääaine. Suomalaiset nuoret sen sijaan joutuvat arpomaan jo ennen yliopiston aloittamista omaa alaansa joskus varsin hatarallakin mutu-tuntumalla.
Mitä tulee suomalaisen lukion ja high schoolien vertailuun, sekään ei ole mielekästä, sillä maidemme toisen asteen koulutussysteemit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin, kuten yhdysvaltalaisten yliopistojen, myös high schoolien välillä on valtavia tasoeroja. Opettajan ammattia ei juurikaan arvosteta USA:laisessa kulttuurissa: opettajankoulutus on Suomeen verrattuna heikoissa kantimissa ja alalle valikoituvat ihmiset eivät käy läpi samanlaista pääsykoeruljanssia, saatika (usein) suorita ylempää korkeakoulututkintoa.
Toisekseen julkisen systeemin kouluissa, jotka sijaitsevat köyhillä ghettoalueilla, opetuksen laatu kärsii valtavien sosiaalisten ongelmien vuoksi; näihin kouluihin myös päätyvät vähemmän motivoituneet opettajat, jotka joutuvat opettamaan heikoista lähtökohdista tulevia teini-ikäisiä vielä peräti lukemaan ja kirjoittamaan. Sen sijaan kalliissa yksityiskoulussa opettajat ovat usein akateemisemmin suuntautuneita, rahoituksen takia välineistö parempaa, kurssitarjonta monipuolisempaa ja oppilasaines on pääosin akateemisista perheistä.
Kolmannekseen Yhdysvalloista puuttuu toisen asteen ammatillinen suuntautumisvaihtoehto, joten high schoolista voi valmistua lähtökohtaisesti sekä erittäin helpoilla (meidän peruskoulutasoa lähellä olevilla) kursseilla, tai valita vaikeusasteeltaan myös advanced level -kursseja, jotka hipovat suomalaista yliopistotasoa.
-41
Ihan mielenkiinnosta: Jos Yhdysvalloissa ei ole toisen asteen ammatillista koulutusta, niin miten kaikki duunariammattien työntekijät koulutetaan? Käyvätkö kaikki bussikuskit, putkimiehet, suutarit, siivoojat, kokit jne. myös yliopiston vai onko heidän koulutukseen jokin muu tapa?
Ammatilliseen koulutukseen on Instituutit, esim IIT= Indiana Institute of Technology.
Kampaajat ja kauneudenhoitajat kayvat alan kouluja. Suuret firmat myos ottavat "oppipiokia" koulutukseen.
Parhaat sairaanhoitajat valmistuvat yliopistosta ja heita on monentasoisia.
Siivooja ei nyt paljon kuolutusta kaipaa, firma pitaa siita kuitenkin huolen.
IIT on yliopisto eikä mikään ammattikoulu.
Institute ei ole yliopisto. MIT on ihan omaa luokkaansa, ei sita voi verrata noihin muihin.
Mä olen luullut, että ne community colleget on niitä amiksen tasoisia kouluja. Eiks niistä vamistu sellasella 2 vuotisella tutkinnolla sellaisille amistutkintoihin rinnastettaville aloille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi pärjää toki väkilukuun suhteutettuna erittäin hyvin myös ranking-listoilla. Kuten täällä jo mainittiinkin, Åbo Akademia lukuunottamatta kaikki Suomen yliopistot yltävät 500 parhaan joukkoon, mikä on erinomainen saavutus huomioiden sen, että yliopistoja on maailmanlaajuisesti noin 16 000. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa hyvää on sen sijaan nimenomaan tuo, että kaikki "joutuvat" opiskelemaan paljon yleissivistäviä opintoja. Kapea-alaisen osaamisen sijaan laajalla yleissivistyksellä on helpompi sekä pärjätä työelämässä ja yhteiskunnassa että valita aidosti mielekkäältä tuntuva pääaine. Suomalaiset nuoret sen sijaan joutuvat arpomaan jo ennen yliopiston aloittamista omaa alaansa joskus varsin hatarallakin mutu-tuntumalla.
Mitä tulee suomalaisen lukion ja high schoolien vertailuun, sekään ei ole mielekästä, sillä maidemme toisen asteen koulutussysteemit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin, kuten yhdysvaltalaisten yliopistojen, myös high schoolien välillä on valtavia tasoeroja. Opettajan ammattia ei juurikaan arvosteta USA:laisessa kulttuurissa: opettajankoulutus on Suomeen verrattuna heikoissa kantimissa ja alalle valikoituvat ihmiset eivät käy läpi samanlaista pääsykoeruljanssia, saatika (usein) suorita ylempää korkeakoulututkintoa.
Toisekseen julkisen systeemin kouluissa, jotka sijaitsevat köyhillä ghettoalueilla, opetuksen laatu kärsii valtavien sosiaalisten ongelmien vuoksi; näihin kouluihin myös päätyvät vähemmän motivoituneet opettajat, jotka joutuvat opettamaan heikoista lähtökohdista tulevia teini-ikäisiä vielä peräti lukemaan ja kirjoittamaan. Sen sijaan kalliissa yksityiskoulussa opettajat ovat usein akateemisemmin suuntautuneita, rahoituksen takia välineistö parempaa, kurssitarjonta monipuolisempaa ja oppilasaines on pääosin akateemisista perheistä.
Kolmannekseen Yhdysvalloista puuttuu toisen asteen ammatillinen suuntautumisvaihtoehto, joten high schoolista voi valmistua lähtökohtaisesti sekä erittäin helpoilla (meidän peruskoulutasoa lähellä olevilla) kursseilla, tai valita vaikeusasteeltaan myös advanced level -kursseja, jotka hipovat suomalaista yliopistotasoa.
-41
Ihan mielenkiinnosta: Jos Yhdysvalloissa ei ole toisen asteen ammatillista koulutusta, niin miten kaikki duunariammattien työntekijät koulutetaan? Käyvätkö kaikki bussikuskit, putkimiehet, suutarit, siivoojat, kokit jne. myös yliopiston vai onko heidän koulutukseen jokin muu tapa?
Ammatilliseen koulutukseen on Instituutit, esim IIT= Indiana Institute of Technology.
Kampaajat ja kauneudenhoitajat kayvat alan kouluja. Suuret firmat myos ottavat "oppipiokia" koulutukseen.
Parhaat sairaanhoitajat valmistuvat yliopistosta ja heita on monentasoisia.
Siivooja ei nyt paljon kuolutusta kaipaa, firma pitaa siita kuitenkin huolen.
IIT on yliopisto eikä mikään ammattikoulu.
Institute ei ole yliopisto. MIT on ihan omaa luokkaansa, ei sita voi verrata noihin muihin.
Miten niin ei ole kun monen yliopiston nimessä on se instituutti kuten MIT:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi pärjää toki väkilukuun suhteutettuna erittäin hyvin myös ranking-listoilla. Kuten täällä jo mainittiinkin, Åbo Akademia lukuunottamatta kaikki Suomen yliopistot yltävät 500 parhaan joukkoon, mikä on erinomainen saavutus huomioiden sen, että yliopistoja on maailmanlaajuisesti noin 16 000. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa hyvää on sen sijaan nimenomaan tuo, että kaikki "joutuvat" opiskelemaan paljon yleissivistäviä opintoja. Kapea-alaisen osaamisen sijaan laajalla yleissivistyksellä on helpompi sekä pärjätä työelämässä ja yhteiskunnassa että valita aidosti mielekkäältä tuntuva pääaine. Suomalaiset nuoret sen sijaan joutuvat arpomaan jo ennen yliopiston aloittamista omaa alaansa joskus varsin hatarallakin mutu-tuntumalla.
Mitä tulee suomalaisen lukion ja high schoolien vertailuun, sekään ei ole mielekästä, sillä maidemme toisen asteen koulutussysteemit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin, kuten yhdysvaltalaisten yliopistojen, myös high schoolien välillä on valtavia tasoeroja. Opettajan ammattia ei juurikaan arvosteta USA:laisessa kulttuurissa: opettajankoulutus on Suomeen verrattuna heikoissa kantimissa ja alalle valikoituvat ihmiset eivät käy läpi samanlaista pääsykoeruljanssia, saatika (usein) suorita ylempää korkeakoulututkintoa.
Toisekseen julkisen systeemin kouluissa, jotka sijaitsevat köyhillä ghettoalueilla, opetuksen laatu kärsii valtavien sosiaalisten ongelmien vuoksi; näihin kouluihin myös päätyvät vähemmän motivoituneet opettajat, jotka joutuvat opettamaan heikoista lähtökohdista tulevia teini-ikäisiä vielä peräti lukemaan ja kirjoittamaan. Sen sijaan kalliissa yksityiskoulussa opettajat ovat usein akateemisemmin suuntautuneita, rahoituksen takia välineistö parempaa, kurssitarjonta monipuolisempaa ja oppilasaines on pääosin akateemisista perheistä.
Kolmannekseen Yhdysvalloista puuttuu toisen asteen ammatillinen suuntautumisvaihtoehto, joten high schoolista voi valmistua lähtökohtaisesti sekä erittäin helpoilla (meidän peruskoulutasoa lähellä olevilla) kursseilla, tai valita vaikeusasteeltaan myös advanced level -kursseja, jotka hipovat suomalaista yliopistotasoa.
-41
Ihan mielenkiinnosta: Jos Yhdysvalloissa ei ole toisen asteen ammatillista koulutusta, niin miten kaikki duunariammattien työntekijät koulutetaan? Käyvätkö kaikki bussikuskit, putkimiehet, suutarit, siivoojat, kokit jne. myös yliopiston vai onko heidän koulutukseen jokin muu tapa?
Se amerikkalainen kaverini on liiketalouden ja -hallinnon maisteri ja käynyt yliopiston.
Eli ainakin tradenomiksi voi opiskella USA:ssa yliopistossa.
Muista aloista en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen luullut, että ne community colleget on niitä amiksen tasoisia kouluja. Eiks niistä vamistu sellasella 2 vuotisella tutkinnolla sellaisille amistutkintoihin rinnastettaville aloille?
Siella voi myos suorittaa yliopiston ensimmaisen vuoden kursseja ja saastaa rahaa hakemalla sitten oikeaan yliopistoon. Voi kylla myoskin valmistua hammashoitajaksi tai kokiksi. Siella on myos aikuisopetusta ja monenlaisia kursseja tarjolla.
Humanistissa aineissa, hoitotieteessä ja hammaslääketieteessä Suomi on pärjännyt aika hyvin. Shangain ranking sijoitti Turun yliopiston hammaslääketieteellisen sijalle 23 ja Helsingin hammaslääketieteellisen sijalle 21 (molemmat peittosivat siis Stanfordin (sija 51-75) ja Columbian (sija 45) yliopistojen hammaslääketieteelliset).
http://www.shanghairanking.com/Shanghairanking-Subject-Rankings/dentist…
Vuoden 2017 vertailussa parhaiten menestyi Helsingin yliopistosta valtiotieteellisen tdk:n tieteenaloista filosofia, joka ylti alle linkatussa vertailussa sijalle 25. Luonnontieteissä Suomi ei jostain syystä yllä kansainvälisissä vertailuissa kovin korkealle.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/valtiotieteellise…
Myöskään Helsingin yo:n suuret tiedekunnat kuten oikis, kauppatieteellinen ja lääketiede sijoittuvat vaatimattomasti vain 200 parhaan joukkoon, eivätkä kansainvälisissä vertailuissa pärjää yhtä hyvin kuin edellä mainitut, vaikka niihin voi olla vaikeampi päästä sisälle:
https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/menestysta-yliopistorankingeissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan turha suomalaisista yliopistoista on puhua maailman huippujen rinnalla. Se ratkaisee mitä tapahtuu yliopiston jäkeen. Surkean yliopisto, surkea työllistyminen. Suomessa yliopistoista valmistuu uunituoreita työttömiä. Muualla suurin osa työllistyy jo opiskelujen aikana ja on oikeastaan aika harvinaista ja " alarming" ellei työllisty valmistumiseen mennessä. Jos Suomi lakkauttaisi yliopistot niin sitä ei mitenkään huomaisi maailman, edes Euroopan mittakaavassa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan turha suomalaisista yliopistoista on puhua maailman huippujen rinnalla. Se ratkaisee mitä tapahtuu yliopiston jäkeen. Surkean yliopisto, surkea työllistyminen. Suomessa yliopistoista valmistuu uunituoreita työttömiä. Muualla suurin osa työllistyy jo opiskelujen aikana ja on oikeastaan aika harvinaista ja " alarming" ellei työllisty valmistumiseen mennessä. Jos Suomi lakkauttaisi yliopistot niin sitä ei mitenkään huomaisi maailman, edes Euroopan mittakaavassa.
Akateeminen työttömyys on Suomessa kuitenkin varsin vaatimatonta ja alakohtaista. Tietyillä aloilla ollaan kokopäivätöissä jo kandina yleisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Humanistissa aineissa, hoitotieteessä ja hammaslääketieteessä Suomi on pärjännyt aika hyvin. Shangain ranking sijoitti Turun yliopiston hammaslääketieteellisen sijalle 23 ja Helsingin hammaslääketieteellisen sijalle 21 (molemmat peittosivat siis Stanfordin (sija 51-75) ja Columbian (sija 45) yliopistojen hammaslääketieteelliset).
http://www.shanghairanking.com/Shanghairanking-Subject-Rankings/dentist…
Vuoden 2017 vertailussa parhaiten menestyi Helsingin yliopistosta valtiotieteellisen tdk:n tieteenaloista filosofia, joka ylti alle linkatussa vertailussa sijalle 25. Luonnontieteissä Suomi ei jostain syystä yllä kansainvälisissä vertailuissa kovin korkealle.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/valtiotieteellise…
Myöskään Helsingin yo:n suuret tiedekunnat kuten oikis, kauppatieteellinen ja lääketiede sijoittuvat vaatimattomasti vain 200 parhaan joukkoon, eivätkä kansainvälisissä vertailuissa pärjää yhtä hyvin kuin edellä mainitut, vaikka niihin voi olla vaikeampi päästä sisälle:
https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/menestysta-yliopistorankingeissa
Kumma kun näitä Suomessa julkistettavia kansainvälisiä vertailutuloksia ei löydy muualta tai jos löytyy niin ne ovat usein jostain aivan oudosta lähteestä kopioitu. Muistan kun lehdet kirjoittivat kansainvälisestua tutkimuksesta jonka mukaan suomalaiset ovat maailman älykkäin kansa. No tutkimus oli tehty Suomessa ja julkaistu kansainvälisessä alan lehdessä mutta tutkimukselle naurettiin eikä se saanut kannatusta sen yksipuolisen tutkimustavan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistissa aineissa, hoitotieteessä ja hammaslääketieteessä Suomi on pärjännyt aika hyvin. Shangain ranking sijoitti Turun yliopiston hammaslääketieteellisen sijalle 23 ja Helsingin hammaslääketieteellisen sijalle 21 (molemmat peittosivat siis Stanfordin (sija 51-75) ja Columbian (sija 45) yliopistojen hammaslääketieteelliset).
http://www.shanghairanking.com/Shanghairanking-Subject-Rankings/dentist…
Vuoden 2017 vertailussa parhaiten menestyi Helsingin yliopistosta valtiotieteellisen tdk:n tieteenaloista filosofia, joka ylti alle linkatussa vertailussa sijalle 25. Luonnontieteissä Suomi ei jostain syystä yllä kansainvälisissä vertailuissa kovin korkealle.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/valtiotieteellise…
Myöskään Helsingin yo:n suuret tiedekunnat kuten oikis, kauppatieteellinen ja lääketiede sijoittuvat vaatimattomasti vain 200 parhaan joukkoon, eivätkä kansainvälisissä vertailuissa pärjää yhtä hyvin kuin edellä mainitut, vaikka niihin voi olla vaikeampi päästä sisälle:
https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/menestysta-yliopistorankingeissa
Kumma kun näitä Suomessa julkistettavia kansainvälisiä vertailutuloksia ei löydy muualta tai jos löytyy niin ne ovat usein jostain aivan oudosta lähteestä kopioitu. Muistan kun lehdet kirjoittivat kansainvälisestua tutkimuksesta jonka mukaan suomalaiset ovat maailman älykkäin kansa. No tutkimus oli tehty Suomessa ja julkaistu kansainvälisessä alan lehdessä mutta tutkimukselle naurettiin eikä se saanut kannatusta sen yksipuolisen tutkimustavan takia.
Ihan itse voit katsella noilta sivuilta eri yliopistojen ja tiedekuntien sijoituksia, vai eikö osaaminen riitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Google on kaveri näissäkin asioissa.
Esim World University Ranking https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/world-un…
Katsokaa, millä perusteella niitä rankataan. Esim tutkimukseen käytettävän budjetin ja ulkomaalaisen henkilökunnan perusteella. Ei ole yllätys, että amerikkalaisissa yliopistoissa on isommat budjetit jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan turha suomalaisista yliopistoista on puhua maailman huippujen rinnalla. Se ratkaisee mitä tapahtuu yliopiston jäkeen. Surkean yliopisto, surkea työllistyminen. Suomessa yliopistoista valmistuu uunituoreita työttömiä. Muualla suurin osa työllistyy jo opiskelujen aikana ja on oikeastaan aika harvinaista ja " alarming" ellei työllisty valmistumiseen mennessä. Jos Suomi lakkauttaisi yliopistot niin sitä ei mitenkään huomaisi maailman, edes Euroopan mittakaavassa.
Akateeminen työttömyys on Suomessa kuitenkin varsin vaatimatonta ja alakohtaista. Tietyillä aloilla ollaan kokopäivätöissä jo kandina yleisesti.
Nyt puhut potaskaa. Taidat itsekin olla jonkun sortin työtön humanisti.
Kyllä koulutus suojaa yhä työttömyydeltä. Työttömiä amiksia on Suomessa yli satatuhatta, korkeakoulutettuja about kolmasosa tästä. Vain Suomessa röyhkeät duunarit halveksuvat koulutusta ja etenkin humanistista historian- ja kieltentutkimusta, josta pelkän peruskoulun tai amiksen käyneillä ei ole mitään ymmärrystä. Junttimaista mutua ja ennakkoluuloja on sitten sitäkin enemmän.
https://www.stat.fi/til/sijk/index.html
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys parani edelleen. Parhaiten työllistyivät korkeakoulututkinnon suorittaneet, joista lähemmäs 90 prosenttia oli töissä vuoden 2018 lopussa. Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista töissä oli 69 prosenttia, ammattitutkinnon suorittaneista 84 prosenttia ja erikoisammattitutkinnon suorittaneista 95 prosenttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma ja siis tosiaan pelkästään omaan kokemukseeni perustuva huomio on se, että Suomessa lukio on tietyllä tavalla vaativin osa "koulutusputkea". Varmasti riippuu koulutusalastakin ja ehkä lukiosta ja yliopistosta, mutta miettikää! Lukiossa vaaditaan laaja-alaista osaamista. Ei riitä, että on hyvä äikässä, pitää myös läpäistä matikka, psykka, hissa ja kemia. Toisaalta pitää myös liikkua ja piirtää (ainakin vähän).
Opiskelen viidettä vuotta luonnontieteellistä ainetta yliopistolla ja suurin osa asioista on lukion kertausta. Olen siis jo valmistumisvaiheessa. Toki osittain mennään tarkemmin asiaan, mutta olisin periaatteessa läpäissyt varsinkin kandivaiheen tenttejä lukio-osaamisella. Voiko tämä johtua siitä, että Suomessa annetaan yliopistollakin vielä mahdollisuus niille, jotka nukkuivat läpi lukion tai niillekin, jotka eivät käyneet lukiota? Kaunis periaate, mutta samalla turhauttavaa! Pitäisi sitten vaikka olla nopea linja ja hidas linja! Läsnäolopakot tekevät sielä sen, että on mahdoton suorittaa kursseja nopeasti. Siinäkin hyvä vertailukohta lukioon, jossa sai suorittaa kursseja itsenäisesti. Yliopistolla kukaan yliopistonlehtori ei halua lisätyötä siitä, että antaisi opiskelijalle itsenäisiä tehtäviä, mutta ei myös ottaa vastuuta siitä, että opiskelija saisi vain marssia suoraan tenttiin tai näyttää osaamisensa muutoin.
Varmaan YO-kisatkin vaikuttavat. Lukiossa opiskellaan todella paljon YO-kokeita varten. No, onhan täällä yliopistollakin gradu, mutta se ei ohjaa opiskelua ollenkaan samalla tavalla.
Minkä yliopiston luonnontieteellisessä on noin matala vaatimustaso? Opiskelin itse TKK:lla enkä olisi päässyt yhdestäkään tentistä läpi lukiotiedoilla, vaikka minulla oli sekä matematiikka että fysiikka lukiossa aina kymppejä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen lukio on huomattavasti vaativampi kuin amerikkalainen high school, joten pitää kyllä melko hyvin paikkaansa että amerikkalainen college, ja nimenomaan ne kaksi ensimmäistä 'yleissivistävää' vuotta, ovat melko lähellä suomalaista lukioa. (Tosin nykyisin kun USA:ssa on näitä AP-kursseja ja vastaavia niin ero on hieman kaventunut, jos siis niitä valitsee koska ovat täysin vapaaehtoisia.) Sitten kahden vuoden jälkeen valitaan pääaine(et) ja keskitytään niihin, jolloin myös vaatimustaso kasvaa, varsinkin jos kahden viimeisen vuoden ajaksi siirtyy collegesta 'oikeaan' yliopistoon.
Se on myös erona, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailman mittapuun mukaan sellaista ylempää keskitasoa, eli ei mitään aivan huippuja (paraskaan suomalainen ei taida päästä missään vertailussa maailman 50 parhaan joukkoon, ja 100 parhaan joukossa ei varmasti ole kuin yksi tai kaksi) mutta ei myöskään yhtään huonoa. Kun taas USA:ssa on toisaalta mailman parhaat yliopistot (Harvard, MIT, Stanford, Chicago, jne.), ja toisaalta ihan sälää, tuhansia ja tuhansia aivan läpisurkeita joista saadulla tutkinnolla ei ole juuri mitään virkaa.
Ja tietysti yksi suuri ero on se, että lukukausimaksut ovat ehkä maailman korkeimmat. Jos ei ole säästöjä tai varakkaita vanhempia, niin neljän vuoden opinnoista jää helposti $50-100 000 velkaa, ja enemmänkin jos haluaa lukea siihen päälle jonkun postgraduate-tutkinnon.
Sekin ero on, että USA:ssa (kuten monessa muussa maassa, mm. Briteissä) yliopistoon mennään suoraan koulun penkiltä, ja ne opinnot käydään läpi 3-4 vuodessa, eli useimmat valmistuvat siinä n. 22-vuotiaina. Kun taas Suomessa monet hädin tuskin ovat tuon ikäisenä vielä edes aloittaneet opintojaan, ja opintoihin saattaa mennä paljon pidempi aika (kuin 3-4 v), joista syistä opiskelijakunnan keski-ikä on Suomessa aika paljon korkeampi kuin USA:ssa, joka sitten näkyy kyllä melko selvästi siinä asenteessa ja touhussa.
Kiitos, kun kirjoitit sen, mitä minun ei enää tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Ihan turha suomalaisista yliopistoista on puhua maailman huippujen rinnalla. Se ratkaisee mitä tapahtuu yliopiston jäkeen. Surkean yliopisto, surkea työllistyminen. Suomessa yliopistoista valmistuu uunituoreita työttömiä. Muualla suurin osa työllistyy jo opiskelujen aikana ja on oikeastaan aika harvinaista ja " alarming" ellei työllisty valmistumiseen mennessä. Jos Suomi lakkauttaisi yliopistot niin sitä ei mitenkään huomaisi maailman, edes Euroopan mittakaavassa.
Miten on mahdollista, että vuonna 2020 on olemassa näin sivistymättömiä ihmisiä?
Yksi kaverini haki monta kertaa Suomessa yliopistoon, mutta ei päässyt. Kuului yhteen uskonlahkoon, joten pääsi sitten niiden omaan yliopistoon USAssa. Hänen lukujaan seuratessa en kyllä tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, niin onnetonta tasoa olivat. Mutta nyt on maisterin paperit hänellä, joten kaikki ilmeisesti hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Hiton pelottavaa tulevaisuuden kannalta.
no eihän kirjoittaja pätenyt mitään paskaa. olet urpo
IIT on yliopisto eikä mikään ammattikoulu.