Lue keskustelun säännöt.
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Suomi pärjää toki väkilukuun suhteutettuna erittäin hyvin myös ranking-listoilla. Kuten täällä jo mainittiinkin, Åbo Akademia lukuunottamatta kaikki Suomen yliopistot yltävät 500 parhaan joukkoon, mikä on erinomainen saavutus huomioiden sen, että yliopistoja on maailmanlaajuisesti noin 16 000. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa hyvää on sen sijaan nimenomaan tuo, että kaikki "joutuvat" opiskelemaan paljon yleissivistäviä opintoja. Kapea-alaisen osaamisen sijaan laajalla yleissivistyksellä on helpompi sekä pärjätä työelämässä ja yhteiskunnassa että valita aidosti mielekkäältä tuntuva pääaine. Suomalaiset nuoret sen sijaan joutuvat arpomaan jo ennen yliopiston aloittamista omaa alaansa joskus varsin hatarallakin mutu-tuntumalla.
Mitä tulee suomalaisen lukion ja high schoolien vertailuun, sekään ei ole mielekästä, sillä maidemme toisen asteen koulutussysteemit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin, kuten yhdysvaltalaisten yliopistojen, myös high schoolien välillä on valtavia tasoeroja. Opettajan ammattia ei juurikaan arvosteta USA:laisessa kulttuurissa: opettajankoulutus on Suomeen verrattuna heikoissa kantimissa ja alalle valikoituvat ihmiset eivät käy läpi samanlaista pääsykoeruljanssia, saatika (usein) suorita ylempää korkeakoulututkintoa.
Toisekseen julkisen systeemin kouluissa, jotka sijaitsevat köyhillä ghettoalueilla, opetuksen laatu kärsii valtavien sosiaalisten ongelmien vuoksi; näihin kouluihin myös päätyvät vähemmän motivoituneet opettajat, jotka joutuvat opettamaan heikoista lähtökohdista tulevia teini-ikäisiä vielä peräti lukemaan ja kirjoittamaan. Sen sijaan kalliissa yksityiskoulussa opettajat ovat usein akateemisemmin suuntautuneita, rahoituksen takia välineistö parempaa, kurssitarjonta monipuolisempaa ja oppilasaines on pääosin akateemisista perheistä.
Kolmannekseen Yhdysvalloista puuttuu toisen asteen ammatillinen suuntautumisvaihtoehto, joten high schoolista voi valmistua lähtökohtaisesti sekä erittäin helpoilla (meidän peruskoulutasoa lähellä olevilla) kursseilla, tai valita vaikeusasteeltaan myös advanced level -kursseja, jotka hipovat suomalaista yliopistotasoa.
-41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdysvalloissa on monen tasoisia yliopistoja. Parhaat ovar tosi hyviä, mutta myös erittäin kalliita. Stipendejä saa muutama promille hakijoista.
Pienet yliopistot eivät tasolla häikäise. Eikä niiden tutkintotodistuksilla luoda uraa.
Kannattaa myös ymmärtää portaittaisuus. College on yhdistelmä suomalaista lukiota ja yliopiston yleisopintoja. Collegessa opiskellaan laajalla kirjolla aineita. Pelkällä college-tutkinnolla ei käytännössä tee jenkeissä mitään.
Mutta kyllä master-tutkinto vastaa ihan suomalaista gradua ja maisterin tutkintoa, varsinkin säällisessä yliopistossa.
Se ero jenkkien ja suomalaisten yliopistotutkinnoissa kyllä on, että jenkeissä on mahdollista suorittaa ylempi yliopistotutkinto ilman, että osaa yhtään vierasta kieltä. Suurvalta-asenne ja omahyväinen kielikulttuuri...
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on monen tasoisia yliopistoja. Parhaat ovar tosi hyviä, mutta myös erittäin kalliita. Stipendejä saa muutama promille hakijoista.
Pienet yliopistot eivät tasolla häikäise. Eikä niiden tutkintotodistuksilla luoda uraa.
Kannattaa myös ymmärtää portaittaisuus. College on yhdistelmä suomalaista lukiota ja yliopiston yleisopintoja. Collegessa opiskellaan laajalla kirjolla aineita. Pelkällä college-tutkinnolla ei käytännössä tee jenkeissä mitään.
Mutta kyllä master-tutkinto vastaa ihan suomalaista gradua ja maisterin tutkintoa, varsinkin säällisessä yliopistossa.
Se ero jenkkien ja suomalaisten yliopistotutkinnoissa kyllä on, että jenkeissä on mahdollista suorittaa ylempi yliopistotutkinto ilman, että osaa yhtään vierasta kieltä. Suurvalta-asenne ja omahyväinen kielikulttuuri...
Taas pötyä. Yhdysvalloissa yliopistoissa normitutkinto on alempi korkeakoulututkinto ja vain osa jatkaa maisteriksi. Ja kyllä sillä tutkinnolla hyvästä yliopistosta myös työllistyy hyvin. Opiskelu aloitetaan 17-18 -vuotiaana ja valmistutaan 3-4 vuoden kuluttua eli työmarkkinoille siirrytään paljon nuorempana kuin Suomessa.
Ohi aiheen mutta: en asu Usassa vaan eräässä Euroopan maassa. Arvosta suomalaisia yliopistoja suuresti, kuten myös täkäläistä. Mutta suomalainen peruskoulu, esim. yläaste, on todellista leikkikoulua meidän kouluumme. Vähemmän tunteja, pintapuolismpaa opetusta, vaatimustaso matalampi (esim. matematiikka). Ero on huima.
Vierailija kirjoitti:
Ohi aiheen mutta: en asu Usassa vaan eräässä Euroopan maassa. Arvosta suomalaisia yliopistoja suuresti, kuten myös täkäläistä. Mutta suomalainen peruskoulu, esim. yläaste, on todellista leikkikoulua meidän kouluumme. Vähemmän tunteja, pintapuolismpaa opetusta, vaatimustaso matalampi (esim. matematiikka). Ero on huima.
Suomessa peruskoulun päättötodistuksella on paskapaperin arvo.
9 vuotta koulua eikä valmistuneet hallitse edes englannin kieltä.
Todellista pohjasakkaa verrattuna sivistysmaiden nuoriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdysvalloissa opiskelu tähtää työllistymiseen ja on vain välivaihe. Olen asunut poissa Suomesta jo kymmenisen vuotta ja huomannut monia asioita suomalaisesta kulttuurista ja ajatustavasta joita ei ennen tullut ajatelleeksi. Yksi on se, että kun joku kysyy että mitä teet niin suomalainen vastaa " olen tradenomi", tai "olen insinööri" tai " kasvatustieteen maisteri". Vaikka oikea vastaus useimmiten esim. naisten kohdalla on että " hoidan kotona lapsia" tai "olen markkinointipäällikkönä Firma Beessä" Olen monen monituista kertaa hävennyt jonkun muun puolesta tämän asian suhteen
"Hei, olen Mikko.
No hei, mä olen Marja.
Mitä sä Marja teet ?
Mä olen kasvatustieteen maisteri.
Aah, siis oletko yliopistolla töissä?
Ei kun olen siis kasvatustieteen maisteri.
Mielenkiintoista, missä sä sitten olet töissä?
No öö, en ole just nyt töissä vaan hoitelen lapsia kotona.
Olet siis kotiäiti?
Joo, hoidan lapsia kotona just nyt mutta oikeasti olen siis kasvatustieteen maisteri."
Ulkomailla kukaan ei kerro miksi on valmistunut ellei valmistumisesta ole vain muutama kuukausi!!! ihmisen statuksen määrää se mitä just silloin tekee kun kysytään. Ei se miksi on valmistunut. Se ei kerro susta kellekään mitään jos olet kasvatustieteen maisteri koulutukseltasi mutta työskentelet Starbucksissa. Todellinen moka on jos on työtön ja esittelee itsensä vaikka " insinööriksi". Ihmiset oikeasti kysyy että miksi sanoit että olet insinööri jos kerran olet työtön!!!
Vierailija kirjoitti:
Suomi pärjää toki väkilukuun suhteutettuna erittäin hyvin myös ranking-listoilla. Kuten täällä jo mainittiinkin, Åbo Akademia lukuunottamatta kaikki Suomen yliopistot yltävät 500 parhaan joukkoon, mikä on erinomainen saavutus huomioiden sen, että yliopistoja on maailmanlaajuisesti noin 16 000. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa hyvää on sen sijaan nimenomaan tuo, että kaikki "joutuvat" opiskelemaan paljon yleissivistäviä opintoja. Kapea-alaisen osaamisen sijaan laajalla yleissivistyksellä on helpompi sekä pärjätä työelämässä ja yhteiskunnassa että valita aidosti mielekkäältä tuntuva pääaine. Suomalaiset nuoret sen sijaan joutuvat arpomaan jo ennen yliopiston aloittamista omaa alaansa joskus varsin hatarallakin mutu-tuntumalla.
Mitä tulee suomalaisen lukion ja high schoolien vertailuun, sekään ei ole mielekästä, sillä maidemme toisen asteen koulutussysteemit poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ensinnäkin, kuten yhdysvaltalaisten yliopistojen, myös high schoolien välillä on valtavia tasoeroja. Opettajan ammattia ei juurikaan arvosteta USA:laisessa kulttuurissa: opettajankoulutus on Suomeen verrattuna heikoissa kantimissa ja alalle valikoituvat ihmiset eivät käy läpi samanlaista pääsykoeruljanssia, saatika (usein) suorita ylempää korkeakoulututkintoa.
Toisekseen julkisen systeemin kouluissa, jotka sijaitsevat köyhillä ghettoalueilla, opetuksen laatu kärsii valtavien sosiaalisten ongelmien vuoksi; näihin kouluihin myös päätyvät vähemmän motivoituneet opettajat, jotka joutuvat opettamaan heikoista lähtökohdista tulevia teini-ikäisiä vielä peräti lukemaan ja kirjoittamaan. Sen sijaan kalliissa yksityiskoulussa opettajat ovat usein akateemisemmin suuntautuneita, rahoituksen takia välineistö parempaa, kurssitarjonta monipuolisempaa ja oppilasaines on pääosin akateemisista perheistä.
Kolmannekseen Yhdysvalloista puuttuu toisen asteen ammatillinen suuntautumisvaihtoehto, joten high schoolista voi valmistua lähtökohtaisesti sekä erittäin helpoilla (meidän peruskoulutasoa lähellä olevilla) kursseilla, tai valita vaikeusasteeltaan myös advanced level -kursseja, jotka hipovat suomalaista yliopistotasoa.
-41
Tätä suomalaisen yliopiston antamaa osaamisen suppeuttahan on arvioitu yhdeksi isoksi ongelmaksi viennissämme. Maailmalla kaupankäyntiä hoitavat akateemiset lämmittelevät ennen kauppoja keskusteluilla tieteistä ja taiteista. Suomalaisinsinöörillä ei ole näihin keskusteluihin mitään annettavaa ja kaupat menevät moukalta ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa opiskelu tähtää työllistymiseen ja on vain välivaihe. Olen asunut poissa Suomesta jo kymmenisen vuotta ja huomannut monia asioita suomalaisesta kulttuurista ja ajatustavasta joita ei ennen tullut ajatelleeksi. Yksi on se, että kun joku kysyy että mitä teet niin suomalainen vastaa " olen tradenomi", tai "olen insinööri" tai " kasvatustieteen maisteri". Vaikka oikea vastaus useimmiten esim. naisten kohdalla on että " hoidan kotona lapsia" tai "olen markkinointipäällikkönä Firma Beessä" Olen monen monituista kertaa hävennyt jonkun muun puolesta tämän asian suhteen
"Hei, olen Mikko.
No hei, mä olen Marja.
Mitä sä Marja teet ?
Mä olen kasvatustieteen maisteri.
Aah, siis oletko yliopistolla töissä?
Ei kun olen siis kasvatustieteen maisteri.
Mielenkiintoista, missä sä sitten olet töissä?
No öö, en ole just nyt töissä vaan hoitelen lapsia kotona.
Olet siis kotiäiti?
Joo, hoidan lapsia kotona just nyt mutta oikeasti olen siis kasvatustieteen maisteri."
Ulkomailla kukaan ei kerro miksi on valmistunut ellei valmistumisesta ole vain muutama kuukausi!!! ihmisen statuksen määrää se mitä just silloin tekee kun kysytään. Ei se miksi on valmistunut. Se ei kerro susta kellekään mitään jos olet kasvatustieteen maisteri koulutukseltasi mutta työskentelet Starbucksissa. Todellinen moka on jos on työtön ja esittelee itsensä vaikka " insinööriksi". Ihmiset oikeasti kysyy että miksi sanoit että olet insinööri jos kerran olet työtön!!!
Hah. Saksassa ei tarvitse kysyä koulutusta, se lukee postilaatikossa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa on usein viitattu yliopistojen ranking-listoihin unohtaen tyystin, että niissä mitataan perustutkinto-opetuksen sijaan vertaisarvioitujen julkaisujen määrää sekä muiden tutkijoiden viittauksia näihin artikkeleihin. Tämä ei siis kerro mitään keskimääräisen Helsingin yliopiston (rankingeissä 50 parhaan joukossa) yhteiskuntatieteiden maisterin osaamisesta verrattuna (niin ikään 50 parhaan joukossa olevaan) yhdysvaltalaisen yliopiston yhteiskuntatieteen maisteriin.
Suomen yliopistot ovat meritokraattisia, ilmaisia, kaikkien saavutettavissa ja opetuksen tasossa on vain suhteellisen vähän vaihtelua. Tällä tavoin saadaan seulottua pienestä kansastamme myös köyhemmät lupaukset yliopistoihin. Toisin on Yhdysvalloissa, jossa yliopistoon pääsyyn vaaditaan akateemisten suoritusten ja valtavan rahakasan ohella erilaisia sirkustemppuja, tai valtavirrasta poikkeavaa tarinaa. Nyt on kuitenkin muistettava, että yhdysvaltalaisten yliopistojen tasoerot ovat oikeasti merkittäviä. Väestöä on valtavasti, joten ihmekös, että hyvin rahoitetun MIT:n tarkkaan valikoituneet jatko-opiskelijat, tutkijatohtorit ja professorit tekevät alansa huippututkimusta parhain mahdollisin välinein.
On myös olemassa nimenomaan perustutkintotason rankingejä, esim. ARWU, THE, CGU, ja niiden perusteella suomalaiset yliopistot sijoittuvat myös lähinnä välille 100-500 parasta, eli ei aivan huippua mutta ei huonoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Joo, sain muuten saman käsityksen kyseisen maan asukkaista, kun eräs historian yliopisto-opiskelija alkoi vättämään mulle täysin virheellistä huttua talvisodasta. Oli pakko korjata.
Olisitko pysynyt vastaavasti kertomaan Yhdysvaltojen sisallissodasta ja sen taisteluista?
Kyllä, nuo asiat käydään läpi yläasteella ja uudestaan lukiossa.
No kuvailepa googlaamatta vaikka Vicksburgin taistelu. Odotan.
USA:ssa on muutama hyvä yliopisto ja moni huono yliopisto. Hyvistä mainittakoon MIT, Caltech, Harvard, Princeton, Penn state university, Stanford, Berkeley. Kaikki on roskaa paitsi matemaattis-luonnontieteelliset ja teknistieteelliset alat.
MIT on tunnettu vaativuudestaan, jollakin peruskurssilla jo lasketaan positroniumin energiatasoja, kun meillä mennään vetyatomilla. Penn Staten muistan hyvistä geologisista tutkimuksista ja Jim Kastingista. Princetonissa taas aikoinaan Einstein laskeskeli asioita suhteellisuusteoriallaan. Fysiikan proffani aikoinaan kehui Caltechia kovatasoisuudestaan. Berkeley on taas tunnettu BSD-unixista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa on usein viitattu yliopistojen ranking-listoihin unohtaen tyystin, että niissä mitataan perustutkinto-opetuksen sijaan vertaisarvioitujen julkaisujen määrää sekä muiden tutkijoiden viittauksia näihin artikkeleihin. Tämä ei siis kerro mitään keskimääräisen Helsingin yliopiston (rankingeissä 50 parhaan joukossa) yhteiskuntatieteiden maisterin osaamisesta verrattuna (niin ikään 50 parhaan joukossa olevaan) yhdysvaltalaisen yliopiston yhteiskuntatieteen maisteriin.
Tämä ei ole täysin totta. Esim. US Newsin vuosittainen ranking (mikä on USAssa arvostetuimpia) mittaa mm. hakijoiden ACT/SAT-kokeiden keskiarvoa ja sitä kuinka iso prosentti opiskelijoista valmistuu (koska koulut ovat kalliita, dropoutien määrä on Suomeen verrattuna todella korkea). ARWU sen sijaan kylläkin mittaa julkaisuja, mutta myös esim. sitä kuinka monta Nobel-voittajaa professorien joukossa on. Eri metodeilla tulee eri tuloksia, mutta esim. Harvard ja muut Ivy League-koulut pärjäävät yleensä molemmissa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa peruskoulun päättötodistuksella on paskapaperin arvo.
9 vuotta koulua eikä valmistuneet hallitse edes englannin kieltä.
Todellista pohjasakkaa verrattuna sivistysmaiden nuoriin.
Suomalainen peruskoulu on todella hyvä. Sivistysmaissa tosin opiskellaan kyllä muitakin kieliä kuin englantia. Miksi et ole huolestunut ranskan, saksan, espanjan tai venäjän osaamisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
USA:ssa on muutama hyvä yliopisto ja moni huono yliopisto. Hyvistä mainittakoon MIT, Caltech, Harvard, Princeton, Penn state university, Stanford, Berkeley. Kaikki on roskaa paitsi matemaattis-luonnontieteelliset ja teknistieteelliset alat.
MIT on tunnettu vaativuudestaan, jollakin peruskurssilla jo lasketaan positroniumin energiatasoja, kun meillä mennään vetyatomilla. Penn Staten muistan hyvistä geologisista tutkimuksista ja Jim Kastingista. Princetonissa taas aikoinaan Einstein laskeskeli asioita suhteellisuusteoriallaan. Fysiikan proffani aikoinaan kehui Caltechia kovatasoisuudestaan. Berkeley on taas tunnettu BSD-unixista.
Ja suomalaisella insinöörillä/luonnontieteilijällä on aina kova tarve alleviivata omaa junttiuttaan vähättelemällä kaikkia muita tieteitä paitsi luonnontieteitä. Vähättelyllään hän tulee korostaneeksi sitä, ettei hän tiedä muusta kuin omasta alastaan juuri mitään.
Kaupat hoidetaan mieluummin sivistyneen ranskalaisen insinöörin kanssa kuin ennakkoluuloisen, tietämättömyydestään hyveen tehneen suomalaisjuntín kanssa. Sivistyksen ilmiselvä puute pistää suomalaisen samalle viivalle sademetsästä saapuneen tieteilijän kanssa: kyse on nousukkaasta, joka ei ole oppinut sivistyneitä tapoja, vaikka matemaatiikkaa auttavasti osaisikin. Altavastaajan asema on siten itse aiheutettu.
Vierailija kirjoitti:
Maailman parhaimmat yliopistot ovat pääasiassa USA:ssa, mutta esim. kaikki suomalaiset yliopistot taitavat olla maailman 500 parhaan joukossa. USA ei siihen suoritukseen taivu.
Eli hajonta on aika valtavaa.
Olennainen korostettu...
Vierailija kirjoitti:
Se ero jenkkien ja suomalaisten yliopistotutkinnoissa kyllä on, että jenkeissä on mahdollista suorittaa ylempi yliopistotutkinto ilman, että osaa yhtään vierasta kieltä. Suurvalta-asenne ja omahyväinen kielikulttuuri...
Kansainvälisten ohjelmien myötä kyllä suomalaisestakin yliopistosta voi valmistua osaamatta juurikaan suomea, pelkästään englannilla.
Ei se ole mikään "asenne", vaan de-facto status.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ero jenkkien ja suomalaisten yliopistotutkinnoissa kyllä on, että jenkeissä on mahdollista suorittaa ylempi yliopistotutkinto ilman, että osaa yhtään vierasta kieltä. Suurvalta-asenne ja omahyväinen kielikulttuuri...
Kansainvälisten ohjelmien myötä kyllä suomalaisestakin yliopistosta voi valmistua osaamatta juurikaan suomea, pelkästään englannilla.
Ei se ole mikään "asenne", vaan de-facto status.
Yliopisto instituutiona on aina ollut kosmopoliittinen ja monikielinen. Yliopisto ja äidinkielen vaatimus eivät ole yhteensopivia.
Englanti on nykyajan lingua franca. Ennen muinoin piti osata latinaa, jos halusi opiskelemaan yliopistoon. Oxford ja Cambridge vaativat 1900-luvun alussa kreikkaa ja latinaa, näistä latinaa 1960-luvulle asti. Ihan tarkoituksella on siis iät ja ajat luotu kielimuuria, jottei kaiken maailman maalaistollot pääsisi kouluttautumaan. Suomessa yliopistoja pidetään jonain ammattikouluina, täällä ajatellaan että sivistyksestä ei ole hyötyä, jollei sitä voida muuttaa rahaksi.
Jenkkien huippuyliopistoilla on rahaa palkata hyviä työntekijöitä.
Heille hakevat ihmiset, jotka olisivat huippuja muissakin yliopistoissa.
Eikö näissä huippuyliopistoissa suurin osa opiskelijoista ole jo usan ulkopuolelta tulleita?
Mitä se kertoo jenkkien koulutuksesta?
Mutta onneksi saatiin tänne moniosaajia.