Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten yhdysvaltalaiset yliopistot eroavat suomalaisista?
Jostain joskus kuulin, että kaikki opiskelevat myös olikon matikkaa ja kirjallisuutta, vaikka ne eivät liittyisikään omaan tulevaan ammattiin toisin kuin Suomessa. Ja usein kuulee sanottavan, että Suomen lukiolla on enemmän yhtäistä Yhdysvaltojen collegen kanssa kuin high schoolin. Pitävätkö nämä paikkaansa?
Kommentit (376)
Väärin kirjoitti:
Huvittavaa lukea näitä jenkkilän yliopistokoulutusta jumaloivia, imbesillejä kommentteja.
Tosiasia on se, että jenkkilän ns. huippuyliopistot ostavat rahalla tasonsa. Eli siellä käytännössä maksetaan Aasiasta kotoisin oleville lahjakkaille ihmisille laadukkaan akateemisen tutkimuksen tekemisestä, kun taas suurin osa muista opiskelijoista maksaa sievoisia summia tutkinnoistaan samoissa yliopistoissa. Taso onkin oikeasti jotain Suomen lukiota tai korkeintaan ammattikorkeakoulua vastaavaa.
Herätkää ihmiset!
Olet väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdysvalloissa on eri tasoisia yliopistoja. Jokaiselle jotakin. Maailman parhaimmat yliopistot-lista kertonee karua totuuttaan siitä etteivät Suomen yliopistot pysty kilpailemaan laadussa ja sisällössä parhaimpien kanssa. Suomalaiset yliopistot löytyvät todella kaukaa kärjestä. Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on.
Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
En tiedä mistä lääkkeidesi lisäksi sinulla on kokemusta, mutta selvästikään sinulla ei ole pienintäkään aavistusta, mitä yhdysvaltalainen yliopisto tarkoittaa. Siellä on monta tuhatta yliopistoa, joista itse asiassa millä tahansa mittarilla hyvin suuri osa on suomalaisyliopiston tason alapuolella. Se johtuu siitä, että siellä kun ei ole monessakaan osavaltiossa mitään säädöksiä, mikä on yliopisto, eli se voi olla kutakuinkin ihan mitä tahansa kirjekurssin ja maailman kärkisijoilla olevan Harvardin välillä. Siellä on paljon hyviä, mutta myös todella paljon surkeita opinahjoja.
Ja tuo, että kaikissa yliopistoissa olisi pakko olla aina läsnä on totta kai myös ihan silkkaa soopaa, joka kertoo vain sinun täydellisestä tietämättömyydestä asian suhteen. Joo, varmasti tuollaisia opinahjoja on, joissa on läsnäolopakkoja ja ne voivat olla oikeasti yliopistotasoisia tai sitten eivät. Ei tuo mikään yleispätevä linja ole.
Ja ihan millä tahansa vertailutuloksella muuten tuo yhdysvaltalainen perus- ja toisenasteen koulutuksen keskimäärinen taso ei ole mitenkään kärkiluokkaa. Senkin tietää, jos vaivautuu tuollaisen älyvapaan vinkumisen sijaan selvittämään asioita.
Vierailija kirjoitti:
Jenkkisarjoissa naureskellaan Arizona State University ? on rupusista rupuin
Ja silti se on QS-rankingissa sijalla 220, ts. parempi kuin Suomalaiset yliopistot, poislukien HY esim. Tampereen yliopisto on sijalla +600.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkkisarjoissa naureskellaan Arizona State University ? on rupusista rupuin
Öö, on yksi suurimmista osavaltioiden yliopistoista. Ei ole tämäkään mikään leikkikoulu. Huvittaa suomalaisten epärealistinen asenne suomalaisen yliopistokoulutuksen tasosta verrattuna amerikkalaiseen.
Olen yllätyksekseni huomannut että suomalaiset ovat todellista sisäänpäin lämpenevää junttikansaa joka kuvittelee asuvansa paratiisissa ja omaavansa korkeatasoisen koululaitoksen yliopistoineen. Mikä kertoo jo sinänsä ettei ole alkujaankaan ymmärretty miksi suomalainen peruskoulu menneinä vuosina sai hyviä kommentteja. Kyse ei ollut sen hyvyydestä vaan yhdenvertaisuuden toimivuudesta. Tosin sekin valhe on ammuttu alas sen jälkeen kun asiaa alettiin kunnolla lobbaamaan ja ulkomailla huomattiin etteivät puheet ja totuus todellakaan kohtaa toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistumisen aikaan useimmilla oli jo 50-100 tonnia vuodessa työtarjoukset. Verratkaa sitä suomalaisiin 21-22 vuotiaisiin.
Tytär on nyt collegessa D.C.:n lähellä Hänen poikaystävänsä on nyt n. 26 vuotias, eli on valmistunut ehkä 3-4 vuotta sitten ihan perus yliopistotutkinnon kera. Tällä hetkellä poikakaveri tienaa $92k vuodessa, eli bruttonakin enemmän kuin minä kohta viiskymppisenä asiantuntijana täällä Suomessa!
Yksinkertaisten ihmisten kannalta olisi hyvä, mikäli jokaisen henkilön palkkaliuskassa näkyisi myös se miten työnantaja maksaa hänestä erilaisia vakuutus ja eläkemaksuja, jotka kerryttävät tälle työntekijälle etuja sairauden, työttömyyden ja eläkeiän varalta.
USAssa tamakin on paremmin. Jokaisessa palkkaliuskassa nakyy kaikki vahennykset, ei tarvitse arvailla ja kuvitella etta kaikki on ilmaista.
https://www.paystubcreator.net/blog/general-knowledge/understanding-pay…
Vierailija kirjoitti:
Siellä olis helpompaa kuin Suomessa.
Ei ole! Yliopistoja on eri tasoisia, kuten on Suomessakin. Huippuyliopistoon jo valikoituu USAssa parempaa ainesta. Katsos, on mistä valita, kun tulijoita on niin USAsta kuin ulkopuoleltakin.
On suomalaista tyhmyyttä jauhaa tätä usalaisten muka huonoa tasoa. Taso ei ole huono. Siellä on huippuyliopistoja. Opettajatkin voi valita erinomaisesta joukosta, koska on todellinen kunnia päästä duuniin ko yliopistoihin.
Sopii ihan vaan katsoa esim Suomen hallitusta. Tyttöviisikko on yliopistosta valmistuneita, ja osa ei edes ymmärrä, mitä mitä skenaario tarkoittaa ja kuinka niitä luetaan. Huippu tämä Marin, joka on hallintotieteiden maisteri Tampereelta, mutta ei ymmärrä mitään hallinnosta ei oikeusvaltiosta, ei perustuslaista....ei vaikka opiskeli perusteellisesti eli aikaa meni tuplat verrattuna siihen, mitä normaalijärkinen tutkintoon käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistojen tason mittaaminen on vaikeaa ja jossain määrin turhaa. Toki paperit kuuluisasta yliopistosta voivat auttaa esim. että oikeasti pääsee valitsemaan työpaikkansa. Mutta perusopetuksen pitäisi olla esim. maailman top500-listalla ns. oikeaa ja laadukasta yliopisto-opetusta kaikkialla.
Tason mittaamisessa huomioidaan tohtorin tutkinnot per vuosi, post-doc tutkijoiden määrä ja vaikka mitä muuta joka ei välttämättä näy suoraan opetuksen laadussa. Tästä seuraa sitten se että maailman huippuyliopistot saavat rahoitusta ansaitusti, rahalla saavat viimeisen päälle olevan puitteet, tutkijat eivät suoraan mene yrityksiin kun voivat tehdä tutkimustaan huippupaikassa ja huippupaikkaan alkaa kasautua huippuprojektit jotka saavat rahoitusta jne. Niihin halutaan kovan tason takia opiskelemaan jolloin myös uudet opiskelijat ovat huippuatasoa. Pl. osa niistä joiden perheen nimi näkyy jonkin rakennuksen seinässä :)
Usassa on vaan 60 kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa niin sopiihan sinne sitten niitä paikkoja joilla on vähemmän resursseja, siten tekevät perusjuttua ja saavat opiskelijoikseen ne jotka eivät pääse muualla. Kenties jopa joutuvat valtion rahoituksen varmistamiseksi pitämään tutkintoprosentin riittävän korkeana vaatimustason kustannuksella.
ASU Tempe Campus (main campus of ASU) on yksi suurimmista maan osavaltion yliopistoista. Googlella löytyy tietoa niin paljon kun pystyy sisäistämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
No ei se nyt ihan noinkaan mene. USA:ssa voi rikas mutta tyhmä jannu päästä Harvardiin. Tunnen itse monia amerikkalaisista yliopistoista valmistuneita, joiden yleissivistys ja ÄO eivät päätä huimaa. Ja ovat valmistuneet ihan isojen kaupunkien yliopistoista., eikä mistään perähikiältä.
Sinähän et todellisuudessa tunne yhtäkään Harvardista valmistunutta! Jos tuntisit, et kirjoittelisi noin hölmöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
En tiedä mistä lääkkeidesi lisäksi sinulla on kokemusta, mutta selvästikään sinulla ei ole pienintäkään aavistusta, mitä yhdysvaltalainen yliopisto tarkoittaa. Siellä on monta tuhatta yliopistoa, joista itse asiassa millä tahansa mittarilla hyvin suuri osa on suomalaisyliopiston tason alapuolella. Se johtuu siitä, että siellä kun ei ole monessakaan osavaltiossa mitään säädöksiä, mikä on yliopisto, eli se voi olla kutakuinkin ihan mitä tahansa kirjekurssin ja maailman kärkisijoilla olevan Harvardin välillä. Siellä on paljon hyviä, mutta myös todella paljon surkeita opinahjoja.
Ja tuo, että kaikissa yliopistoissa olisi pakko olla aina läsnä on totta kai myös ihan silkkaa soopaa, joka kertoo vain sinun täydellisestä tietämättömyydestä asian suhteen. Joo, varmasti tuollaisia opinahjoja on, joissa on läsnäolopakkoja ja ne voivat olla oikeasti yliopistotasoisia tai sitten eivät. Ei tuo mikään yleispätevä linja ole.
Ja ihan millä tahansa vertailutuloksella muuten tuo yhdysvaltalainen perus- ja toisenasteen koulutuksen keskimäärinen taso ei ole mitenkään kärkiluokkaa. Senkin tietää, jos vaivautuu tuollaisen älyvapaan vinkumisen sijaan selvittämään asioita.
Laitas nyt sitä faktaakin, ihan vaikka linkkeinä.
Oikeiden yliopistojen osalta tuo ei ainakaan päde, nimittäin kaikkissa kansainvälisissä rankingeissa USA:n yliopistot ovat yliedustettuja. Katsele esim. QS ja THE.
https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…
Mitä taas keskiasteeseen tulee niin myös suomalaiset AMK:t ilmoittavat olevansa ulkomaille päin University...
Peruskoulussakin jenkit pärjäävät varsin hyvin PISA pisteissä, kun ottaa huomioon kuinka diversiteettiä oppilasaines on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
En tiedä mistä lääkkeidesi lisäksi sinulla on kokemusta, mutta selvästikään sinulla ei ole pienintäkään aavistusta, mitä yhdysvaltalainen yliopisto tarkoittaa. Siellä on monta tuhatta yliopistoa, joista itse asiassa millä tahansa mittarilla hyvin suuri osa on suomalaisyliopiston tason alapuolella. Se johtuu siitä, että siellä kun ei ole monessakaan osavaltiossa mitään säädöksiä, mikä on yliopisto, eli se voi olla kutakuinkin ihan mitä tahansa kirjekurssin ja maailman kärkisijoilla olevan Harvardin välillä. Siellä on paljon hyviä, mutta myös todella paljon surkeita opinahjoja.
Ja tuo, että kaikissa yliopistoissa olisi pakko olla aina läsnä on totta kai myös ihan silkkaa soopaa, joka kertoo vain sinun täydellisestä tietämättömyydestä asian suhteen. Joo, varmasti tuollaisia opinahjoja on, joissa on läsnäolopakkoja ja ne voivat olla oikeasti yliopistotasoisia tai sitten eivät. Ei tuo mikään yleispätevä linja ole.
Ja ihan millä tahansa vertailutuloksella muuten tuo yhdysvaltalainen perus- ja toisenasteen koulutuksen keskimäärinen taso ei ole mitenkään kärkiluokkaa. Senkin tietää, jos vaivautuu tuollaisen älyvapaan vinkumisen sijaan selvittämään asioita.
Yliopistoja collegeita on Yhdysvalloissa varmaankin yli 5000, ja vajaassa 2000 voi suorittaankorkeamman tason tutkinnon, joten on siinä vaihtelevuutta. Rankingit löytyy ja kaiken maailman arvioinnit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltojen yliopistotutkinnon vastaa vaativuudeltaan suomen ammattikorkea/lukiotasoa.
Ihan taytta puppua. Amerikkalaisessa yliopistossa harva suomalainen selviaisi ellei pyrkisi johonkin Possum Hollowin yliopistoon.
Jokaisella luennolla on oltava lasna ja kurssien tahdissa pysyttava mukana muuten tulee lahto.
Suomalaisilla on omituinen kasitys koulujensa tasoista. Minulla on kokemusta molemmista ja kylla amerikkalainen lukio suomalaisen pesee. On myos paljon monimuotoisempi.
En tiedä mistä lääkkeidesi lisäksi sinulla on kokemusta, mutta selvästikään sinulla ei ole pienintäkään aavistusta, mitä yhdysvaltalainen yliopisto tarkoittaa. Siellä on monta tuhatta yliopistoa, joista itse asiassa millä tahansa mittarilla hyvin suuri osa on suomalaisyliopiston tason alapuolella. Se johtuu siitä, että siellä kun ei ole monessakaan osavaltiossa mitään säädöksiä, mikä on yliopisto, eli se voi olla kutakuinkin ihan mitä tahansa kirjekurssin ja maailman kärkisijoilla olevan Harvardin välillä. Siellä on paljon hyviä, mutta myös todella paljon surkeita opinahjoja.
Ja tuo, että kaikissa yliopistoissa olisi pakko olla aina läsnä on totta kai myös ihan silkkaa soopaa, joka kertoo vain sinun täydellisestä tietämättömyydestä asian suhteen. Joo, varmasti tuollaisia opinahjoja on, joissa on läsnäolopakkoja ja ne voivat olla oikeasti yliopistotasoisia tai sitten eivät. Ei tuo mikään yleispätevä linja ole.
Ja ihan millä tahansa vertailutuloksella muuten tuo yhdysvaltalainen perus- ja toisenasteen koulutuksen keskimäärinen taso ei ole mitenkään kärkiluokkaa. Senkin tietää, jos vaivautuu tuollaisen älyvapaan vinkumisen sijaan selvittämään asioita.
Senverran on kokemusta etta olen asunut USAssa 70-luvulta lahtien ja taalla lapseni kouluttanut. Ja viela kolmessa huippuyliopistossa. Tiedan tarkkaan miten niihin haetaan ja miten niissa opiskellaan.
Lasnaolopakon lisaksi vanhemmilla on oikeus saada tietaa miten opinnot edistyvat, arvosanat lahetetaan kotiin jos niin haluaa.
USAssa on 4,298 yliopistoa joten maalaisjarjellakin ajatellen ne eivat kaikki voi olla huippuja mutta kylla taalla tiedetaan hyvat ja sitten Party U:t.
Olen myuos opettanut USAlaisessa ja suomalaisessa lukiossa joten tiedan kylla ihan tarkalleen missa mennaan.
Se siita alyvapaasta vinkumisesta, saisit itse sen lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Usassa on melko tavallista että kandi ja maisteri tehdään eri paikoissa, Suomessa harvinaisempaa.
- Usassa ilmeisesti useampi jättää opinnot kandiin, ehkä tämän takia jotkut vertasivat Suomen AMK-tasoon.
- Usassa kandi voi suorittaa MSc-tutkinnon vuodessa kirjoittamatta gradua. Eräs tuttu opiskelee parhaillaan sellaista eräässä Massachusettsissa sijaitsevassa yliopistossa jonka ns. ranking on korkeampi kuin yhdenkään suomalaisen yliopiston. Ohjelmasta saatava tutkinto on kuulema non-research -tyylinen.
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on eri tasoisia yliopistoja. Jokaiselle jotakin. Maailman parhaimmat yliopistot-lista kertonee karua totuuttaan siitä etteivät Suomen yliopistot pysty kilpailemaan laadussa ja sisällössä parhaimpien kanssa. Suomalaiset yliopistot löytyvät todella kaukaa kärjestä. Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on.
Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea.
Nokialaisilla oli kysyntää teknotaloissa ympäri maailman, koska Nokialla tehtiin ensimmäisenä/parhaiten monia asioita ja osaamisella ja kokemuksella on aina kysyntää. Nyt ei oikein ole samanlaisia reittejä maailmalle huippuhommiin.
Jenkkiyliopistoissa on ensimmäinen vuosi ns yleissivistäviä opintoja. Siinä missä suomalainen DI paahtaa pelkkää insinöörimatikkaa pää pyörällä, jenkki Princetonissa oppii filosofiaa ja muuta pitkässä juoksussa hyödyllistä.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen tason mittaaminen on vaikeaa ja jossain määrin turhaa. Toki paperit kuuluisasta yliopistosta voivat auttaa esim. että oikeasti pääsee valitsemaan työpaikkansa. Mutta perusopetuksen pitäisi olla esim. maailman top500-listalla ns. oikeaa ja laadukasta yliopisto-opetusta kaikkialla.
Tason mittaamisessa huomioidaan tohtorin tutkinnot per vuosi, post-doc tutkijoiden määrä ja vaikka mitä muuta joka ei välttämättä näy suoraan opetuksen laadussa. Tästä seuraa sitten se että maailman huippuyliopistot saavat rahoitusta ansaitusti, rahalla saavat viimeisen päälle olevan puitteet, tutkijat eivät suoraan mene yrityksiin kun voivat tehdä tutkimustaan huippupaikassa ja huippupaikkaan alkaa kasautua huippuprojektit jotka saavat rahoitusta jne. Niihin halutaan kovan tason takia opiskelemaan jolloin myös uudet opiskelijat ovat huippuatasoa. Pl. osa niistä joiden perheen nimi näkyy jonkin rakennuksen seinässä :)
Usassa on vaan 60 kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa niin sopiihan sinne sitten niitä paikkoja joilla on vähemmän resursseja, siten tekevät perusjuttua ja saavat opiskelijoikseen ne jotka eivät pääse muualla. Kenties jopa joutuvat valtion rahoituksen varmistamiseksi pitämään tutkintoprosentin riittävän korkeana vaatimustason kustannuksella.
Rankingeissa huomioidaan paljon muutakin kuin pelkät postit, ja julkasut riippuen rankingista, erilaisin painotuksin esim. millaisiin tehtäviin valmistuneet sijoittuvat yms.
Rankingit ovat käytännössä ainoa tapa vertailla eri maiden yliopistoja.
Mutta yhtä kaikki USA:n yliopistot ovat niissä yliedustettuja ja tottakai raha ratkaisee niin fasiliteeteissä, kuin opetushenkilökunnan hankkimisessa...
Ja varmasti USA:sta löytyy huonompitasosia yliopistoja, onhan maa iso. Suomenkin AMK:ta mainostetaan yliopistoina ulospäin, sitä varten on rankingit erottamaan jyvät akanoista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä taitaa olla tärkeämpää se, mistä koulusta on valmistunut. Suomessahan se on aivan sama, onko Aallosta vai Oulusta dippalapun hommannut, poislukien tuotantotalous.
No, on sillä kyllä väliä onko tutkinto Helsingin yliopistosta tai jostain Vaasan tekusta.
Ehkä joo jos ala on sellainen, jolla on kova kilpailu työpaikoista. Dipat käy kaupaksi perinteisillä aloilla, vaikka olisi Oulun yliopistosta. Amk-inssit käy myös kaupaksi hyvin. Tuotantotalous on tosin poikkeus, mutta hyvin näyttää kelpaavan myös Lutin tutapojat.
Kaikkein vähiten ovat osanneet nämä tuotantotalouden tyypit työelämässä. Pitäisi lopettaa koko koulutushaara.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen ammattikorkeakoulu vastaa muuten ammattikoulutasoa ulkomailla mutta työtä ulkomailta hakevat usein virheellisesti kertovat omaavansa korkeakoulutuksen. Se voi joskus mennä ulkomaalaisille työnantajille läpi koska Suomen koulumaailmaa ei tunneta useinkaan ulkomailla kovin hyvin. Usein totuus kuitenkin paljastuu esim. siinä vaiheessa kun haetaan jenkeissä Green Cardia parin vuoden työnteon jälkeen ja pitää toimittaa paremmat todistukset opiskeluista. Tuleekin green cardin sijaan äkkilähtö takaisin kotimaahan.
Toivottavasti et ole lisääntynyt ettei vaan toi sun tyhmyys pääse periytymään.
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on eri tasoisia yliopistoja. Jokaiselle jotakin. Maailman parhaimmat yliopistot-lista kertonee karua totuuttaan siitä etteivät Suomen yliopistot pysty kilpailemaan laadussa ja sisällössä parhaimpien kanssa. Suomalaiset yliopistot löytyvät todella kaukaa kärjestä. Suomalaiset insinöörit eivät ole mitenkään erityisen haluttua kamaa Suomen ulkopuolella. Joskus Nokian aikaan Nokian mukana pääsi useita mutta nykyään aika nihkeää on.
Suomalaisesta yliopistosta ja sen tasosta ei kannata edes keskustella. Kaikki asioista tietävät että se on surkea.
Ai ei ole. Kummasti niitä työtarjouksia tulee ulkomailta insinööreille. Katsos kun oikeassa elämässä töitä saadaan näytöillä eikä koulupapereilla.
Alue: Aihe vapaa
Tämä totta.