Lue keskustelun säännöt.
Vääntäkää minulle rautalangasta miten niin naisen euro on 0,84€
21.02.2020 |
En edelleenkään ymmärrä. Kun nainen menee vaikka ruokakauppaan töihin niin hän saa minimissään TESsin minimin. Myös mies saa minimissään saman TESsin saman minimin.
Maksaako naiset ruokakaupan perunoista enemmän kuin miehet vaikka hintalapussa lukee 1€/kg vai mitä ihmettä..
Kommentit (197)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on suhteellisen yksinkertainen.
Naisten on vaikeampi saada ylennyksiä, joista tulee isompaa palkkaa. Naisia on myös edelleen yritysten johtoportaassa aika vähän. Miesten on helpompi päästä "parempiin" tehtäviin ja silloin myös palkka nousee.
TESin minimi on vain niille, jotka ovat vasta aloittaneet työssä. Vähitellen tapahtuu muutos siihen suuntaan, että miehet nousevat johtaviin asemiin, naiset taas jäävät siihen entiseen työhön. Ikälisät toki tulee naisillekin.
Tiedän itse tapauksen, jossa naisella oli kokemusta 3 vuotta ja miehellä puoli vuotta. MIehelle annettiin ylennys ja palkankorotus, vaikka hän ei ollut ehtinyt oikein edes perehtyä työhönsä. Naiselle sitä ei edes tarjottu. Tällaista tapahtuu paljon.
Tämä on ihan tutkittu asia, jos oikeasti haluat tietää niin aiheesta löytyy tutkimustietoa ihan googlettamalla. Hiukan epäilyttää tämä sun kysymyksenasettelu, haluatko oikeasti käydä keskustelua ja millaiset "rautalankaselitykset" kelpuutat.
Tuli mieleen 15v takainen juttu. Menin töihin ammattiin opiskelleena 25vuotiaana. 2kk myöhemmin samaan työpaikkaan ja minulle jopa ihan työpariksi tuli 18-19-vuotias nuori mies, joka oli syksyllä menossa armeijaan. Sain vahingossa kuulla saavani 50 senttiä vähemmän tuntipalkkaa kuin tämä nuori mies. Pöyristyin ihan totaalisesti, ja tämä työparini hämmentyi myös, ja ihmetteli että onkohan siinä joku virhe kun eihän hän edes osaa mitään.
Ei ollut virhettä, työnantajalla oli vain tapana maksaa miehille enemmän palkkaa. Olin niin loukkaantunut että irtisanoin itseni. Tuota firmaa ei ole ollut olemassa enää vuosikausiin.
Että semmoinen fantasia.
Sehän se tässä onkin, ja aloituksessa myös, kun kuvitellaan että tutkittu tieto, ja faktahommat ovat vain mielipideasioita ja fantasiaa. Googlettamalla löytyy ihan tutkimuksien yhteenvetoja siitä että näin todellakin on, ja tällaiset fantasiamarisijat ovat totaalisen hölmöä porukkaa, joilla ainoa oppi elämään on tullut vauvapalstoja lukemalla ja fantasia-porvoota huutelemalla ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Sinun kannattaa opetella katsomaan asioita todellisen tärkeysjärjestyksen kautta. Otetaan vaikka sydän ja käsi. Molemmat ovat tärkeitä ihmiselle, mutta kumpi viime kädessä (heh) ajaa aina toisen ohi? Se, jota ilman mikään ei pyöri. Sosiaalityö ja kirjastotyö on tärkeää, mutta loppupeleissä se viimeinen euro menee aina niille, jotka tuovat välitöntä fyysistä suojaa (mainitsemasi kiinteistöt) ja pitävät teknologian mahdollisimman hyvin ajan tasalla (fysiikka ja kemia).
Onpa huonot perustelut. Juuri tuollaisilla käytännössä hatusta vedetyillä syillähän eroja perustellaan eikä suostuta näkemään, että tässä saattaisi olla mukana menneisyydestä kumpuavia arvostuksia. Menneisyydessähän mitään naisten tekemää työtä ei edes nähty työnä: kaikki hoito- ja hoivatyö hoitui naisilta ikään kuin itsestään.
Mitä tulee välttämättömään työhön, niin hoito- ja hoivatyötä tehdään ja on tehty myös silloin, kun koko muu yhteiskunta on romahtanut. Samoin perustelut teknologian ensisijaisuudesta ontuvat. Petrimaljojen tiskaaminen ei ole mitään "teknologian ylläpitoa" yhtään sen enempää kuin kirjaston kirjojen järjestely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Puhuin tilanteesta omalla työpaikallani. Se, että sinun kaikki opettajasi ovat olleet naisia, ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että omassa työyhteisössäni valtaosa matemaattisten aineiden opettajista on miehiä. Kaikkiaan miehiä on meillä opettajista noin kolmasosa. Kiinnostavasti rehtoreista ja apulaisrehtoreista kolme viidestä on kuitenkin miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Tässä hyvä yleisö, näemme havainnollisen esimerkin manspleinaamisesta. Ensimmäinen kirjoittaja työskentelee itse alalla, jonka pakkaukseen liittyvistä epäkohdista kirjoittaa. Viestiin vastannut henkilö taas katsoo pystyvänsä kiistämään sanotun omien koulumuistojensa perusteella. Tottahan toki kuka tahansa yläkoululainen tuntee opettajien palkkakysymykset paremmin kuin pitkään alalla työskennellyt henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi tosiaan naisilla olevan 101% täystyöllisyys, jos naisille maksettaisiin 84% miesten palkasta.
Olen lukemattomia kertoja pyytänyt palstalla YHDENKIN alan yleistä työehtosopimusta, jossa on eri palkat naisille ja miehille. Eipä ole vielä kukaan sellaista esittänyt.
No lakihan kieltää tuon.
Ne erot tulevatkin siinä, että samalla työpaikalla samoissa työtehtävissä (sama TES) syntyy palkkaero naisen ja miehen välille jostain mystisistä syistä, joita ei selitä mikään muu kuin munalisä.
Toiseksi suurin ongelma on oikeastaan matalapalkka-alat. Niiden palkkataso pitäisi nostaa samalle tasolle kuin muiden alojen. Sillä nostettaisiin suuri osa naisista palkkakuopasta. Tähän ei vaan Suomessa ole vielä riittänyt poliittista tahtoa.
Vänkäys että "miksi naiset menevät noille aloille?" on typerää. Nuohan ovat tärkeitä aloja, joita ilman yhteiskunta ei tule toimeen.
Eli eipä ole edelleenkään mitään faktaa esittää, vain väsynyttä mutua.
Matalapalkka-alat on ihan syystä matalapalkka-aloja, ja niilläkin maksetaan miehille samaa palkkaa kuin naisille. Satutko ollenkaan muuten käsittämään, että on suuri määrä miesvaltaisia matala-palkkatöitä?
Ei ole väsynyttä eikä mutua vaan aivan Suomessa yleisesti tunnettuja asioita.
Väsynyttä on se että joku viitsi vängätä niitä vastaan.
Matalapalkka-aloillakin on eroja. Miehiä voi olla töissä Postissa, mutta he ovat tyyppejä, joilla ei ole mitään koulutusta. Naisten matalapalkka-alalla oleminen on sitä että sulla voi olla yliopistokoulutus. Toki miehetkin samoilla aloilla kärsivät siitä, mutta historiallisestihan syyt ovat siinä että tietyt alat on leimattu "naisten aloiksi" ja siten palkat ovat olleet ensin luvalla matalammat ja sen jälkeen vaan jääneet jälkeen.
Voi luoja. Nainen on hyvä, ja kouluttautuu miksi tahansa. Kuten miehetkin.
Kukaan ei pakota naisia lähäreiksi.
Oletko jossain uutispimennossa? Eihän alalle tulijoita enää olekaan. Kyllä opintoihin haetaan mutta pikaisesti pyörähdetään työelämässä todeten ettei palkka todellakaan hoitoalalla (mukaanlukien myös sairaanhoitajat) vastaa työn vastuuta ja työmäärää.
Sitten ihmetellään pakkolakeja säädettäessä että mikä on, kun ei hoitajia riitä. Ja edelleen täältäkin löytyy kommentoijia, joiden mielestä hoitotyö tulee edelleen tehdä puoli-ilmaiseksi, palkalla joka ei riitä elämiseen. Ja kuinka on täysin oikeutettua että vastaavan tason miesvaltaiset alat saavat korkeampaa palkkaa, tämähän on ammatinvalintakysymys! Niin on.Vai olisiko niin että palkkoja pitää nostaa jotta tekijöitä on tulevaisuudessakin?
Palkansaajien mediaanitulo, joka noin 3000€, kertoo hiukan paremmin palkkojen todellisuudesta. Tuosta pari vuotta vanhasta taulukosta saa vähän osviittaa siitä, että mitä suurin osa ihmisistä oikeasti tienaa. Nuo ovat bruttoansioita, joten verot ja maksut vielä vähennettävä.
Esimerkkinä, että vain 35% tienaa enemmän, kun 2500€ ja puolet palkansaajista saa alle 1900€/kk, joista maksetaan vielä verot ja muut maksut.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005428713.html?fbclid=…
Tältä pohjalta oksettaa oikeasti hoitsujen volinat matalasta palkasta ja puoli-ilmaisesta työnteosta. Hyi helvetti.
Ehkä helpointa asia on ymmärtää, kun ajattelee että vastaavasti naisen työaika on 84 prosenttia miehen työajasta. Kun otetaan huomioon koko työuran pituus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Tässä hyvä yleisö, näemme havainnollisen esimerkin manspleinaamisesta. Ensimmäinen kirjoittaja työskentelee itse alalla, jonka pakkaukseen liittyvistä epäkohdista kirjoittaa. Viestiin vastannut henkilö taas katsoo pystyvänsä kiistämään sanotun omien koulumuistojensa perusteella. Tottahan toki kuka tahansa yläkoululainen tuntee opettajien palkkakysymykset paremmin kuin pitkään alalla työskennellyt henkilö.
Eli kun faktat on tarinaasi vastaan niin koitat kuitata kiinnijäämisesti sillä että vastapuoli "manspleinaa"?
Tyypillistä feministiargumentointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Tässä hyvä yleisö, näemme havainnollisen esimerkin manspleinaamisesta. Ensimmäinen kirjoittaja työskentelee itse alalla, jonka pakkaukseen liittyvistä epäkohdista kirjoittaa. Viestiin vastannut henkilö taas katsoo pystyvänsä kiistämään sanotun omien koulumuistojensa perusteella. Tottahan toki kuka tahansa yläkoululainen tuntee opettajien palkkakysymykset paremmin kuin pitkään alalla työskennellyt henkilö.
Eli kun faktat on tarinaasi vastaan niin koitat kuitata kiinnijäämisesti sillä että vastapuoli "manspleinaa"?
Tyypillistä feministiargumentointia.
Kyse on nimenomaan siitä, kuka tuntee faktat ja kuka "tarinoi". Tässä on vastakkain alalla työskentelevän henkilön kuvaus omista havainnoistaan omassa työyhteisössään ja yläkoululaisen koulumuistot. Kumpikohan näistä on "faktaa" ja kumpi "tarinointia"?
Tähän juuri viittasin manspleiningillä. Oma subjektiivinen näkemys nostetaan aiheen asiantuntijan lausunnon yläpuolelle. Etkö ihan oikeasti itse näe tässä mitään ongelmaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Puhuin tilanteesta omalla työpaikallani. Se, että sinun kaikki opettajasi ovat olleet naisia, ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että omassa työyhteisössäni valtaosa matemaattisten aineiden opettajista on miehiä. Kaikkiaan miehiä on meillä opettajista noin kolmasosa. Kiinnostavasti rehtoreista ja apulaisrehtoreista kolme viidestä on kuitenkin miehiä.
Tietääkseni tilastoon ei oteta vain sitä yhtä tapausta (teidän koulua) joka tukee sinun argumenttiasi vaan kaikki ja kokonaisuutena naisia on opettajina niinkin paljon enemmän kuin miehiä että jotkut on olleet asiasta jopa huolestuneita pitkään. Lisäksi kuten todettua niin matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opettaa myös naiset joten jos siellä on jotain lisiä niin sitten ne maksetaan näissä tapauksissa naisille.
En ole tässä ketjussa nähnyt todellisia esimerkkejä siitä että naisille olisi maksettu vähemmän. Joitain tarinoita jotka voi olla yksittäisesti totta tai sitten ei mutta yleisesti jos tilastoinnissa otetaan huomioon esim. tehdyn työn määrä, kokemus yms. niin naiset saa aika yleisesti tarkkaan samaa palkkaa kuin miehetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Tässä hyvä yleisö, näemme havainnollisen esimerkin manspleinaamisesta. Ensimmäinen kirjoittaja työskentelee itse alalla, jonka pakkaukseen liittyvistä epäkohdista kirjoittaa. Viestiin vastannut henkilö taas katsoo pystyvänsä kiistämään sanotun omien koulumuistojensa perusteella. Tottahan toki kuka tahansa yläkoululainen tuntee opettajien palkkakysymykset paremmin kuin pitkään alalla työskennellyt henkilö.
Eli kun faktat on tarinaasi vastaan niin koitat kuitata kiinnijäämisesti sillä että vastapuoli "manspleinaa"?
Tyypillistä feministiargumentointia.
Kyse on nimenomaan siitä, kuka tuntee faktat ja kuka "tarinoi". Tässä on vastakkain alalla työskentelevän henkilön kuvaus omista havainnoistaan omassa työyhteisössään ja yläkoululaisen koulumuistot. Kumpikohan näistä on "faktaa" ja kumpi "tarinointia"?
Tähän juuri viittasin manspleiningillä. Oma subjektiivinen näkemys nostetaan aiheen asiantuntijan lausunnon yläpuolelle. Etkö ihan oikeasti itse näe tässä mitään ongelmaa?
Mikä ihmeen objektiivinen asiantuntijalausunto oma anonyymi jankutuksesi tällä palstalla nyt muka on?
Voisit oikeastaan mennä vaihteeksi muualle trollaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Puhuin tilanteesta omalla työpaikallani. Se, että sinun kaikki opettajasi ovat olleet naisia, ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että omassa työyhteisössäni valtaosa matemaattisten aineiden opettajista on miehiä. Kaikkiaan miehiä on meillä opettajista noin kolmasosa. Kiinnostavasti rehtoreista ja apulaisrehtoreista kolme viidestä on kuitenkin miehiä.
Tietääkseni tilastoon ei oteta vain sitä yhtä tapausta (teidän koulua) joka tukee sinun argumenttiasi vaan kaikki ja kokonaisuutena naisia on opettajina niinkin paljon enemmän kuin miehiä että jotkut on olleet asiasta jopa huolestuneita pitkään. Lisäksi kuten todettua niin matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opettaa myös naiset joten jos siellä on jotain lisiä niin sitten ne maksetaan näissä tapauksissa naisille.
En ole tässä ketjussa nähnyt todellisia esimerkkejä siitä että naisille olisi maksettu vähemmän. Joitain tarinoita jotka voi olla yksittäisesti totta tai sitten ei mutta yleisesti jos tilastoinnissa otetaan huomioon esim. tehdyn työn määrä, kokemus yms. niin naiset saa aika yleisesti tarkkaan samaa palkkaa kuin miehetkin.
Luonnollisesti alalla työskentelevä henkilö tuntee kollegoita myös muista työyhteisöistä ja seuraa alaansa liittyvää uutisointia sekä esimerkiksi ammattijärjestön tiedotusta. Kyse ei siis ole mistään mutuilusta, toisin kuin silloin, kun käytetään argumenttina omia koulumuistoja.
Kyllä, myös naispuolisille malu-aineiden opettajille maksetaan samoista erityistehtävistä kuin miespuolisille, mutta pointti olikin se, että miten kaikista opetettavista aineista kovimpia lisätienestejä saadaan juuri niissä aineissa, missä miesten suhteellinen osuus on suurin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä helpointa asia on ymmärtää, kun ajattelee että vastaavasti naisen työaika on 84 prosenttia miehen työajasta. Kun otetaan huomioon koko työuran pituus.
Miten niin esimerkiksi lapsettomalla naisella? Tasan saman pituista työpäivää teemme molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Tässä hyvä yleisö, näemme havainnollisen esimerkin manspleinaamisesta. Ensimmäinen kirjoittaja työskentelee itse alalla, jonka pakkaukseen liittyvistä epäkohdista kirjoittaa. Viestiin vastannut henkilö taas katsoo pystyvänsä kiistämään sanotun omien koulumuistojensa perusteella. Tottahan toki kuka tahansa yläkoululainen tuntee opettajien palkkakysymykset paremmin kuin pitkään alalla työskennellyt henkilö.
Eli kun faktat on tarinaasi vastaan niin koitat kuitata kiinnijäämisesti sillä että vastapuoli "manspleinaa"?
Tyypillistä feministiargumentointia.
Kyse on nimenomaan siitä, kuka tuntee faktat ja kuka "tarinoi". Tässä on vastakkain alalla työskentelevän henkilön kuvaus omista havainnoistaan omassa työyhteisössään ja yläkoululaisen koulumuistot. Kumpikohan näistä on "faktaa" ja kumpi "tarinointia"?
Tähän juuri viittasin manspleiningillä. Oma subjektiivinen näkemys nostetaan aiheen asiantuntijan lausunnon yläpuolelle. Etkö ihan oikeasti itse näe tässä mitään ongelmaa?
Mikä ihmeen objektiivinen asiantuntijalausunto oma anonyymi jankutuksesi tällä palstalla nyt muka on?
Voisit oikeastaan mennä vaihteeksi muualle trollaamaan.
Eivätköhän kaikki anonyymille nettikeskustelupalstalle kirjoittavat ymmärrä, että täällä kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa. Jos haluaa keskustella, on vain luotettava siihen, että toinen on se, joka sanoo olevansa.
En ole väittänyt, että näkemykseni olisi täysin objektiivinen, sellainen ei liene edes mahdollista, tai että olisin samassa mielessä palkkakysymysten asiantuntija kuin vaikka hr-puolen työntekijät. Voinee kuitenkin perustellusti olettaa minun tietävän asiasta enemmän kuin tämän toisen keskustelijan, jolla ei ole esittää mitään muuta argumenttia väitteidensä tueksi kuin omat koulumuistonsa.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa palkkaerosta johtuu siitä, että naisvaltaisilla alilla paökka on pienempi. Lisäksi miehet tekevät enempi työtunteja vuodessa.
Ensimmäiseen voidaan vaikuttaa rohkaisemalla tyttöjä eri ammatteihin, toinen onkin jo vaikeampi.
Näin. Lisäksi tähän voi hakea biologiaakin mukaan, sillä miehet ottavat herkemmin riskejä sekä kilpailu laadukkaista naisista lisää miesten kunnianhimoa. Lisäksi miehistä löytyy älyllisesti kyvykkäämpiä suhteellisesti enemmän, aivan kuten niitä toisenkin ääripään tapauksia.
Siksi miehiä on huipulla luonnollisesti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Tässä hyvä yleisö, näemme havainnollisen esimerkin manspleinaamisesta. Ensimmäinen kirjoittaja työskentelee itse alalla, jonka pakkaukseen liittyvistä epäkohdista kirjoittaa. Viestiin vastannut henkilö taas katsoo pystyvänsä kiistämään sanotun omien koulumuistojensa perusteella. Tottahan toki kuka tahansa yläkoululainen tuntee opettajien palkkakysymykset paremmin kuin pitkään alalla työskennellyt henkilö.
Eli kun faktat on tarinaasi vastaan niin koitat kuitata kiinnijäämisesti sillä että vastapuoli "manspleinaa"?
Tyypillistä feministiargumentointia.
Kyse on nimenomaan siitä, kuka tuntee faktat ja kuka "tarinoi". Tässä on vastakkain alalla työskentelevän henkilön kuvaus omista havainnoistaan omassa työyhteisössään ja yläkoululaisen koulumuistot. Kumpikohan näistä on "faktaa" ja kumpi "tarinointia"?
Tähän juuri viittasin manspleiningillä. Oma subjektiivinen näkemys nostetaan aiheen asiantuntijan lausunnon yläpuolelle. Etkö ihan oikeasti itse näe tässä mitään ongelmaa?
Mikä ihmeen objektiivinen asiantuntijalausunto oma anonyymi jankutuksesi tällä palstalla nyt muka on?
Voisit oikeastaan mennä vaihteeksi muualle trollaamaan.
Eivätköhän kaikki anonyymille nettikeskustelupalstalle kirjoittavat ymmärrä, että täällä kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa. Jos haluaa keskustella, on vain luotettava siihen, että toinen on se, joka sanoo olevansa.
En ole väittänyt, että näkemykseni olisi täysin objektiivinen, sellainen ei liene edes mahdollista, tai että olisin samassa mielessä palkkakysymysten asiantuntija kuin vaikka hr-puolen työntekijät. Voinee kuitenkin perustellusti olettaa minun tietävän asiasta enemmän kuin tämän toisen keskustelijan, jolla ei ole esittää mitään muuta argumenttia väitteidensä tueksi kuin omat koulumuistonsa.
Ja tilastot jotka kertoo että naisopettajia on selvästi enemmän. Sinulla taas ei ole mitään todistetta että:
a: olet alalla,
b: väitteesi pitää paikkansa edes yhdessä koulussa saati sitten tilastollisesti merkittävässä osassa niitä
c: että tietäisit asiasta yhtään mitään
Joten toistetaan taas: mene muualle trollaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Tässä hyvä yleisö, näemme havainnollisen esimerkin manspleinaamisesta. Ensimmäinen kirjoittaja työskentelee itse alalla, jonka pakkaukseen liittyvistä epäkohdista kirjoittaa. Viestiin vastannut henkilö taas katsoo pystyvänsä kiistämään sanotun omien koulumuistojensa perusteella. Tottahan toki kuka tahansa yläkoululainen tuntee opettajien palkkakysymykset paremmin kuin pitkään alalla työskennellyt henkilö.
Eli kun faktat on tarinaasi vastaan niin koitat kuitata kiinnijäämisesti sillä että vastapuoli "manspleinaa"?
Tyypillistä feministiargumentointia.
Kyse on nimenomaan siitä, kuka tuntee faktat ja kuka "tarinoi". Tässä on vastakkain alalla työskentelevän henkilön kuvaus omista havainnoistaan omassa työyhteisössään ja yläkoululaisen koulumuistot. Kumpikohan näistä on "faktaa" ja kumpi "tarinointia"?
Tähän juuri viittasin manspleiningillä. Oma subjektiivinen näkemys nostetaan aiheen asiantuntijan lausunnon yläpuolelle. Etkö ihan oikeasti itse näe tässä mitään ongelmaa?
Mikä ihmeen objektiivinen asiantuntijalausunto oma anonyymi jankutuksesi tällä palstalla nyt muka on?
Voisit oikeastaan mennä vaihteeksi muualle trollaamaan.
Eivätköhän kaikki anonyymille nettikeskustelupalstalle kirjoittavat ymmärrä, että täällä kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa. Jos haluaa keskustella, on vain luotettava siihen, että toinen on se, joka sanoo olevansa.
En ole väittänyt, että näkemykseni olisi täysin objektiivinen, sellainen ei liene edes mahdollista, tai että olisin samassa mielessä palkkakysymysten asiantuntija kuin vaikka hr-puolen työntekijät. Voinee kuitenkin perustellusti olettaa minun tietävän asiasta enemmän kuin tämän toisen keskustelijan, jolla ei ole esittää mitään muuta argumenttia väitteidensä tueksi kuin omat koulumuistonsa.
Ja tilastot jotka kertoo että naisopettajia on selvästi enemmän. Sinulla taas ei ole mitään todistetta että:
a: olet alalla,
b: väitteesi pitää paikkansa edes yhdessä koulussa saati sitten tilastollisesti merkittävässä osassa niitä
c: että tietäisit asiasta yhtään mitään
Joten toistetaan taas: mene muualle trollaamaan.
Eihän se, että opetusala on naisvaltainen, mitenkään argumentoi yhtäläisten palkkausperusteiden puolesta. Vaikka miehiä on alalla vähemmän, voidaan kyllä laskea, kuinka paljon miehet ja kuinka paljon naiset tienaavat.
Jos tilastoja kaipaat, tässä sinulle yksi sellainen:
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/sukupuolten-ansio…
Miessairaanhoitajat ja miesluokanopettajat tienaavat naissairaanhoitajia ja naisluokanopettajia enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Tässä hyvä yleisö, näemme havainnollisen esimerkin manspleinaamisesta. Ensimmäinen kirjoittaja työskentelee itse alalla, jonka pakkaukseen liittyvistä epäkohdista kirjoittaa. Viestiin vastannut henkilö taas katsoo pystyvänsä kiistämään sanotun omien koulumuistojensa perusteella. Tottahan toki kuka tahansa yläkoululainen tuntee opettajien palkkakysymykset paremmin kuin pitkään alalla työskennellyt henkilö.
Eli kun faktat on tarinaasi vastaan niin koitat kuitata kiinnijäämisesti sillä että vastapuoli "manspleinaa"?
Tyypillistä feministiargumentointia.
Kyse on nimenomaan siitä, kuka tuntee faktat ja kuka "tarinoi". Tässä on vastakkain alalla työskentelevän henkilön kuvaus omista havainnoistaan omassa työyhteisössään ja yläkoululaisen koulumuistot. Kumpikohan näistä on "faktaa" ja kumpi "tarinointia"?
Tähän juuri viittasin manspleiningillä. Oma subjektiivinen näkemys nostetaan aiheen asiantuntijan lausunnon yläpuolelle. Etkö ihan oikeasti itse näe tässä mitään ongelmaa?
Mikä ihmeen objektiivinen asiantuntijalausunto oma anonyymi jankutuksesi tällä palstalla nyt muka on?
Voisit oikeastaan mennä vaihteeksi muualle trollaamaan.
Eivätköhän kaikki anonyymille nettikeskustelupalstalle kirjoittavat ymmärrä, että täällä kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa. Jos haluaa keskustella, on vain luotettava siihen, että toinen on se, joka sanoo olevansa.
En ole väittänyt, että näkemykseni olisi täysin objektiivinen, sellainen ei liene edes mahdollista, tai että olisin samassa mielessä palkkakysymysten asiantuntija kuin vaikka hr-puolen työntekijät. Voinee kuitenkin perustellusti olettaa minun tietävän asiasta enemmän kuin tämän toisen keskustelijan, jolla ei ole esittää mitään muuta argumenttia väitteidensä tueksi kuin omat koulumuistonsa.
Ja tilastot jotka kertoo että naisopettajia on selvästi enemmän. Sinulla taas ei ole mitään todistetta että:
a: olet alalla,
b: väitteesi pitää paikkansa edes yhdessä koulussa saati sitten tilastollisesti merkittävässä osassa niitä
c: että tietäisit asiasta yhtään mitään
Joten toistetaan taas: mene muualle trollaamaan.
Eihän se, että opetusala on naisvaltainen, mitenkään argumentoi yhtäläisten palkkausperusteiden puolesta. Vaikka miehiä on alalla vähemmän, voidaan kyllä laskea, kuinka paljon miehet ja kuinka paljon naiset tienaavat.
Jos tilastoja kaipaat, tässä sinulle yksi sellainen:
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/sukupuolten-ansio…
Miessairaanhoitajat ja miesluokanopettajat tienaavat naissairaanhoitajia ja naisluokanopettajia enemmän.
Antamassasi linkissäkään ei puhuttu sanallakaan tehdyistä työtunneista tai muista palkkaan vaikuttavista asioista. Nolla-argumnetointia. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa puhutaan ala- ja työtehtäväkohtaisista palkkaeroista ikään kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Sanotaan, että naiset nyt vain hakeutuvat matalapalkka-aloille. Pitäisi kuitenkin kysyä, mihin minkäkin alan palkkaus perustuu. Tästä löytyy vaikka kuinka paljon epäkohtia, mainitaan ensimmäisenä sosiaalityö ja terveydenhuolto.
Vastaavia koulutustaustoja edellyttävissä julkisen sektorin tehtävissä, joissa ei edes ole väkivallan uhkaa eikä olla vastuussa ihmishengistä, maksetaan työntekijöille enemmän esimerkiksi kiinteistöpuolella kuin terveydenhuollossa.
Työskentelen itse opettajana, ja itse opetustyöstä maksetaan kyllä kaikille sama palkka, mutta erikseen korvattavissa tehtävissä on hajontaa, joka ei selity tehtävän vaativuudella. Vaikkapa oppilaskunnan ohjaamisesta tai kirjastonhoidosta maksetaan vähemmän kuin fysiikan ja kemian laboratorion huollosta. Miesopettajille myönnetään myös helpommin työn vaativuuteen perustuvaa lisää.
Opettajista suurin osa on naisia, lisäksi fysiikkaa ja kemiaakin opettaa naiset. Esim. meille aikanaan kaikki nuo oli naisopettajia. Miehiä ei ollut kuin liikunnassa ja historiassa ja maantiedossa + rehtori. Joten se siitä "miehille maksettavasta" erikoislisästä.
Tässä hyvä yleisö, näemme havainnollisen esimerkin manspleinaamisesta. Ensimmäinen kirjoittaja työskentelee itse alalla, jonka pakkaukseen liittyvistä epäkohdista kirjoittaa. Viestiin vastannut henkilö taas katsoo pystyvänsä kiistämään sanotun omien koulumuistojensa perusteella. Tottahan toki kuka tahansa yläkoululainen tuntee opettajien palkkakysymykset paremmin kuin pitkään alalla työskennellyt henkilö.
Eli kun faktat on tarinaasi vastaan niin koitat kuitata kiinnijäämisesti sillä että vastapuoli "manspleinaa"?
Tyypillistä feministiargumentointia.
Kyse on nimenomaan siitä, kuka tuntee faktat ja kuka "tarinoi". Tässä on vastakkain alalla työskentelevän henkilön kuvaus omista havainnoistaan omassa työyhteisössään ja yläkoululaisen koulumuistot. Kumpikohan näistä on "faktaa" ja kumpi "tarinointia"?
Tähän juuri viittasin manspleiningillä. Oma subjektiivinen näkemys nostetaan aiheen asiantuntijan lausunnon yläpuolelle. Etkö ihan oikeasti itse näe tässä mitään ongelmaa?
Mikä ihmeen objektiivinen asiantuntijalausunto oma anonyymi jankutuksesi tällä palstalla nyt muka on?
Voisit oikeastaan mennä vaihteeksi muualle trollaamaan.
Eivätköhän kaikki anonyymille nettikeskustelupalstalle kirjoittavat ymmärrä, että täällä kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa. Jos haluaa keskustella, on vain luotettava siihen, että toinen on se, joka sanoo olevansa.
En ole väittänyt, että näkemykseni olisi täysin objektiivinen, sellainen ei liene edes mahdollista, tai että olisin samassa mielessä palkkakysymysten asiantuntija kuin vaikka hr-puolen työntekijät. Voinee kuitenkin perustellusti olettaa minun tietävän asiasta enemmän kuin tämän toisen keskustelijan, jolla ei ole esittää mitään muuta argumenttia väitteidensä tueksi kuin omat koulumuistonsa.
Ja tilastot jotka kertoo että naisopettajia on selvästi enemmän. Sinulla taas ei ole mitään todistetta että:
a: olet alalla,
b: väitteesi pitää paikkansa edes yhdessä koulussa saati sitten tilastollisesti merkittävässä osassa niitä
c: että tietäisit asiasta yhtään mitään
Joten toistetaan taas: mene muualle trollaamaan.
Eihän se, että opetusala on naisvaltainen, mitenkään argumentoi yhtäläisten palkkausperusteiden puolesta. Vaikka miehiä on alalla vähemmän, voidaan kyllä laskea, kuinka paljon miehet ja kuinka paljon naiset tienaavat.
Jos tilastoja kaipaat, tässä sinulle yksi sellainen:
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/sukupuolten-ansio…
Miessairaanhoitajat ja miesluokanopettajat tienaavat naissairaanhoitajia ja naisluokanopettajia enemmän.
Antamassasi linkissäkään ei puhuttu sanallakaan tehdyistä työtunneista tai muista palkkaan vaikuttavista asioista. Nolla-argumnetointia. -eri
Näkee, että et tosiaan tunne opettajien palkkausjärjestelmää. Opettajien kuukausipalkka muodostuu vuosiviikkotunneista eli siitä, kuinka monta opetustuntia ja kuinka monta laskennallista tuntia muuta työtä työviikkoon keskimäärin sisältyy. Ero palkkauksessa syntyy juuri näiden muiden kuin varsinaiseen opetustyöhön liityyvien tehtävien kautta. Korvausta ei makseta toteutuneiden tuntien mukaan vaan arvion. Eri tehtävistä korvataan eri määrä tunteja, ja nimenomaan tässä on havaittavissa merkittäviä epäkohtia.
Että semmoinen fantasia.