Tänään oli kaupassa ”vuoden äiti”. Kiukutteli taaperonsa kanssa kilpaa niin että koko kauppa raikui.

Voi raukkoja! Huono päivä/ hetki molemmilla. 

Olen joskus ollut hoito- ja työpäivän jälkeen kaupassa kolmen pienen lapsen kanssa. Kaikki umpiväsyneinä ja nälkäisinä. Kiukuteltiin kaikki. Eräs vanhempi rouva tuli päivittelemään, miten kamala äiti olen. Teki mieli heittäytyä lattialle itkemään. Normaalisti olen ihan kelpo ihminen ja äiti, ja tilantee(i)sta selvittyämme osaamme kaikki pyytää anteeksi toisiltamme ja halia.

Nainen on naiselle susi! AINA!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuliko hyvä mieli äitisheimauksesta?

Näit muutaman hetken heidän elämästään ja heti teet johtopäätöksen, että hän ei ole kunnon äiti.

Lastahan tuossa käy sääliksi, kun vanhempi kiukuttelee lapselleen. Näitä näkee aika-ajoin. Sellainen vain EI OLE kypsää vanhemmuutta.

Entä sitten?

Ehkä tämä äiti on muina hetkinä ns. normaali ja rauhallinen.

Ehkä hän ei ollut nukkunut. Oli juuri menettänyt työn. Saanut syöpädiagnoosin. Huono olo. Päänsärky.

Tai vaan rehellinen vit*utus, kun muksu karjuu.

Äidit on ihmisiä ja yhden hetken käyttäytymisen jälkeen ei saisi tuomita.

Ehkä itse olette täydellisiä äitejä 24/7 vuoden ympäri, mutta suuri osa ei ole.

Miksi ihmeessä äiti, joka OSAISI toimia paremmin, valitsisi tuossa toimia noin paskasti? Ei miksikään. Eli tuollaiset vanhemmat ovat epäkypsiä, eivätkä osaa selviytyä tuollaisista tilanteista lapsiystäväälisesti. Heillä ei pitäisi olla lapsia ollenkaan, koska lapselle on kamalaa elää tuollaisen ihmisen kanssa. Kokemusta on.

Ootko tosissasi?

Ap näki YHDEN HETKEN KOKO PÄIVÄSTÄ. Voisitko lopettaa sheimaamisen, kun et kyseisen henkilön elämästä tiedä mitään.

Kellä tahansa voi mennä hermo, varsinkin jos vaikka nukkunut vähän, päänsärky ja nälkä iskee päälle.

Osaan minäkin käyttäytyä ja suorituia kotitöistä, ja silti tulee riideltyä miehen kanssa jostain turhasta ja lahnattua sohvalla moppaamisen sijasta.

Et sinävoi käyttäytyä lasta kohtaan samalla tavalla, kuin käyttäydyt aikuisia kohtaan. Kaikesta näkee, ettet tajua lapsista yhtään mitään. Luuletko sinä, että miehesi katselisi sinua, jos alat vituttaa häntä? Mites lapsi, voiko lapsi valita? Ja miehesi enää tuskin oppii, ettäon syypää kaikkiin sinun aivareihisi, tuollainen äiti, joka käyttäytyy lapsen tavoin sen sijaan syyttää käytöksellään omaa lastaan omasta käytöksestän. Eikä lapsella ole mitän keinoa ymmärtää, ettei ole äitinsä paskuuteen syypää.

Ehkä äiti kotona keitti kaakaot, pyysi anteeksi ja selitti, että joskus äitiäkin suututtaa ja hermostuttaa asiat, mutta syy ei ole sinun. Ihan niin kuin kaikkia joskus suututtaa, eikös se ole hyvä oppia. 😊

Yhäkin tämä oli vain yksi hetki koko päivästä, tippa meressä mitä tulee äityiteen ja kyseisen lapsen kasvatukseen.

Ehkäpä ei keitä? Jos äiti kokee kaupassa oikeudekseen kiukutella omalle lapselleen, koska tämä on äidin mielestä selkeäti syyllinen eli ilkeä tai jotain muuta pahaa, niin miksi sellainen äiti muuttaisikin kotona mielensä, että ei lapsi kiukutellutkaan ilkeyttään?

Ei se lapsi ole pilalla, vaikka äiti ei pyytäisi anteeksi. Mutta äidit nyt vain tuppaavaat rakastamaan lapsiaan ja heidän homma on ne muksut kasvattaa. Ehkä isä jutteli lapsen kanssa? Ehkä lapsi otti asian puheeksi?

Muistan kerran, kun äitiini hermostui ja emme asiasta keskustelleet. Hyvin jatkoin elämää.

Kaikilla menee joskus hermo. Yrittäkää nyt ymmärtää. Eiköhän äitiäkin harmita oma käytös, ei häntä tarvitse täällä lynkata.

Aika paksu oletus, ettei lapsi ole pilalla, jos äiti ei pyydä anteeksi. Nimenomaan on, jos tuo on kyseisen äidin tavallista käytöstä, ja miksei se olisi, jos ei kerran pysty ymmärtämään miten siinä tilanteessa käyttäydytään kypsästi? On mahdollista, että äiti lässyttää kotona, että teki väärin, mutta en usko siihen. Lapselle opetetaan, että toisia kohtaan saa olla ilkeä, jos on sille jokin tekosyy. Ja kunhan myöhemmin selittää, miksi satutti sinua.

On kuitenkin tosiaankin äitejä, jotka eivät ymmärrä satuttaneensa, jos heidän päässään lapsi oli ilkeä. Sellainen äiti ei näe tehneensä mitään väärää, kun ei hyväksynyt sitä, että lapsi on paha.

Vierailija kirjoitti:

Nainen on naiselle susi! AINA!

Nimenomaan nämä mulkoilijat ovat niitä susia. Siinä ei ole mitään pahaa, että lapsi huutaa kaupassa, siinä sen sijaan on, että äiti ajattelee lapsensa olevan paha ja käyttäytyy sen mukaisesti lasta kohtaan. Sellaisen tuomitseminen ei ole susiutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuliko hyvä mieli äitisheimauksesta?

Näit muutaman hetken heidän elämästään ja heti teet johtopäätöksen, että hän ei ole kunnon äiti.

Lastahan tuossa käy sääliksi, kun vanhempi kiukuttelee lapselleen. Näitä näkee aika-ajoin. Sellainen vain EI OLE kypsää vanhemmuutta.

Entä sitten?

Ehkä tämä äiti on muina hetkinä ns. normaali ja rauhallinen.

Ehkä hän ei ollut nukkunut. Oli juuri menettänyt työn. Saanut syöpädiagnoosin. Huono olo. Päänsärky.

Tai vaan rehellinen vit*utus, kun muksu karjuu.

Äidit on ihmisiä ja yhden hetken käyttäytymisen jälkeen ei saisi tuomita.

Ehkä itse olette täydellisiä äitejä 24/7 vuoden ympäri, mutta suuri osa ei ole.

Miksi ihmeessä äiti, joka OSAISI toimia paremmin, valitsisi tuossa toimia noin paskasti? Ei miksikään. Eli tuollaiset vanhemmat ovat epäkypsiä, eivätkä osaa selviytyä tuollaisista tilanteista lapsiystäväälisesti. Heillä ei pitäisi olla lapsia ollenkaan, koska lapselle on kamalaa elää tuollaisen ihmisen kanssa. Kokemusta on.

Ootko tosissasi?

Ap näki YHDEN HETKEN KOKO PÄIVÄSTÄ. Voisitko lopettaa sheimaamisen, kun et kyseisen henkilön elämästä tiedä mitään.

Kellä tahansa voi mennä hermo, varsinkin jos vaikka nukkunut vähän, päänsärky ja nälkä iskee päälle.

Osaan minäkin käyttäytyä ja suorituia kotitöistä, ja silti tulee riideltyä miehen kanssa jostain turhasta ja lahnattua sohvalla moppaamisen sijasta.

Et sinävoi käyttäytyä lasta kohtaan samalla tavalla, kuin käyttäydyt aikuisia kohtaan. Kaikesta näkee, ettet tajua lapsista yhtään mitään. Luuletko sinä, että miehesi katselisi sinua, jos alat vituttaa häntä? Mites lapsi, voiko lapsi valita? Ja miehesi enää tuskin oppii, ettäon syypää kaikkiin sinun aivareihisi, tuollainen äiti, joka käyttäytyy lapsen tavoin sen sijaan syyttää käytöksellään omaa lastaan omasta käytöksestän. Eikä lapsella ole mitän keinoa ymmärtää, ettei ole äitinsä paskuuteen syypää.

Ehkä äiti kotona keitti kaakaot, pyysi anteeksi ja selitti, että joskus äitiäkin suututtaa ja hermostuttaa asiat, mutta syy ei ole sinun. Ihan niin kuin kaikkia joskus suututtaa, eikös se ole hyvä oppia. 😊

Yhäkin tämä oli vain yksi hetki koko päivästä, tippa meressä mitä tulee äityiteen ja kyseisen lapsen kasvatukseen.

Ehkäpä ei keitä? Jos äiti kokee kaupassa oikeudekseen kiukutella omalle lapselleen, koska tämä on äidin mielestä selkeäti syyllinen eli ilkeä tai jotain muuta pahaa, niin miksi sellainen äiti muuttaisikin kotona mielensä, että ei lapsi kiukutellutkaan ilkeyttään?

Ei se lapsi ole pilalla, vaikka äiti ei pyytäisi anteeksi. Mutta äidit nyt vain tuppaavaat rakastamaan lapsiaan ja heidän homma on ne muksut kasvattaa. Ehkä isä jutteli lapsen kanssa? Ehkä lapsi otti asian puheeksi?

Muistan kerran, kun äitiini hermostui ja emme asiasta keskustelleet. Hyvin jatkoin elämää.

Kaikilla menee joskus hermo. Yrittäkää nyt ymmärtää. Eiköhän äitiäkin harmita oma käytös, ei häntä tarvitse täällä lynkata.

Ai muistat peräti YHDEN kerran! Minä muistan kymmeniä. Ja se tei minusta todellakin katkeran. Mikä oikeus kenenkään äidillä on loukata omia lapsiaan, häh? Jos asiasta yritti keskustella, se päättyi siihen, että äitini huusi minulle, miten hän oli oikeutettu satuttamaan minua, koska minä käyttäydyin niin huonosti! Miten niin? Lapselle on normaalia kiukutella! Aikuisella EI OLE OIKEUTTA satuttaa lasta sen takia ja käyttäytyä itse huomosti! Ja siis olla sitä mieltä, ettei ehnyt mitään väärää. Sinua tuskin hetkauttaisi, jos äitisi sanoisi tänäkin päivänä, että ei tehnyt silloin mitään väärää, kun hermostui sinuun, eikä asiasta keskusteltu, mutta mietipä, jos koko suhteesi äitiisi olisi ollut täynnä sellaista?

Sinä et ole kukaan sanomaan tähän asiaan yhtään mitään, koska sinulla on vain yksi tuollainen kokemus. Mitä se nyt on? Ei yhtäön mitään. Miten edes kuvittelet sen satuttavan ketään?

Mutta miten et tajua, että toiset äidit ovat sellaisia lapselleen koko ajan?

Miten sinä luulet sen lapesta näkyvän? Et sinä sitä lapsesta näe. Koska lapsi oppii, että hän on siihen syypää. Kaikki kostautuu vasta aikuisiällä tuollaisesta. Mutta mitä sä siitä tajuat, läski lellipentu? Et yhtään mitään.

*) ts. hän ei tietenkään myönnä edes sitä, että hänen käytöksensä satutti. Hänen mielestään minä en vain suostu hyväksymään sitä, että tein väärin. En tietenkään suostu, koska se on lapselle osa normaalia kasvuprosessia, eikä siinä ollut mitään väärää. Hänen olisi pitänyt ymmärtää se, ja myöntää, että ainoa, joka siinä ei ollut ikänsä tasolla, ja satutti, oli hän. Ja pyytää anteeksi. Mutta ei.

Sen takia keskusteluissa asioista ei ikinä päästä eteenpäin hänen kanssaan, ja se on tehnyt minusta todella katkeran, koska en saanut keneltäkäön asiaan mitään apua. Elin lähes neljäkymmentä vuotta saamatta mistään vahvistusta sille, että äitini on kauhea, paha ja sairas ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuliko hyvä mieli äitisheimauksesta?

Näit muutaman hetken heidän elämästään ja heti teet johtopäätöksen, että hän ei ole kunnon äiti.

Lastahan tuossa käy sääliksi, kun vanhempi kiukuttelee lapselleen. Näitä näkee aika-ajoin. Sellainen vain EI OLE kypsää vanhemmuutta.

Entä sitten?

Ehkä tämä äiti on muina hetkinä ns. normaali ja rauhallinen.

Ehkä hän ei ollut nukkunut. Oli juuri menettänyt työn. Saanut syöpädiagnoosin. Huono olo. Päänsärky.

Tai vaan rehellinen vit*utus, kun muksu karjuu.

Äidit on ihmisiä ja yhden hetken käyttäytymisen jälkeen ei saisi tuomita.

Ehkä itse olette täydellisiä äitejä 24/7 vuoden ympäri, mutta suuri osa ei ole.

Miksi ihmeessä äiti, joka OSAISI toimia paremmin, valitsisi tuossa toimia noin paskasti? Ei miksikään. Eli tuollaiset vanhemmat ovat epäkypsiä, eivätkä osaa selviytyä tuollaisista tilanteista lapsiystäväälisesti. Heillä ei pitäisi olla lapsia ollenkaan, koska lapselle on kamalaa elää tuollaisen ihmisen kanssa. Kokemusta on.

Ootko tosissasi?

Ap näki YHDEN HETKEN KOKO PÄIVÄSTÄ. Voisitko lopettaa sheimaamisen, kun et kyseisen henkilön elämästä tiedä mitään.

Kellä tahansa voi mennä hermo, varsinkin jos vaikka nukkunut vähän, päänsärky ja nälkä iskee päälle.

Osaan minäkin käyttäytyä ja suorituia kotitöistä, ja silti tulee riideltyä miehen kanssa jostain turhasta ja lahnattua sohvalla moppaamisen sijasta.

Et sinävoi käyttäytyä lasta kohtaan samalla tavalla, kuin käyttäydyt aikuisia kohtaan. Kaikesta näkee, ettet tajua lapsista yhtään mitään. Luuletko sinä, että miehesi katselisi sinua, jos alat vituttaa häntä? Mites lapsi, voiko lapsi valita? Ja miehesi enää tuskin oppii, ettäon syypää kaikkiin sinun aivareihisi, tuollainen äiti, joka käyttäytyy lapsen tavoin sen sijaan syyttää käytöksellään omaa lastaan omasta käytöksestän. Eikä lapsella ole mitän keinoa ymmärtää, ettei ole äitinsä paskuuteen syypää.

Ehkä äiti kotona keitti kaakaot, pyysi anteeksi ja selitti, että joskus äitiäkin suututtaa ja hermostuttaa asiat, mutta syy ei ole sinun. Ihan niin kuin kaikkia joskus suututtaa, eikös se ole hyvä oppia. 😊

Yhäkin tämä oli vain yksi hetki koko päivästä, tippa meressä mitä tulee äityiteen ja kyseisen lapsen kasvatukseen.

Ehkä tämä oli tosiaan lapselle yksi pisara siitä valtamerestä, jota joutuu koko ajan joutuu kestämään, ku "äiti on vähän väsynyt".

Ai sun mielestä on todennäköistä, että kahden aikuisen perheessä se äiti usein karjuu lapselle ja on hermoromahduksen partaalla?

Ookoo.

Millä perusteella kahden aikuisen perheessä? Aika moni nainen on nykyisin yh. Ainkin minun äitini oli ihan yh suhtautuessaan minuun niin, että olin paha.

Niin sitten jos se äiti olisi sanoittanut lapselleen, että sua nyt kiukuttaa kun et saa tuota vesimelonia ja hoitanut rauhallisesti mutta jämäkästi kauppaostokset loppuun, niin olisit (tai joku muu olisi) kirjoittamassa tänne että jessus mitä PULLAMÖSSÖKASVATUSTA, että mitä NARSISTEJA tolla VAPAALLA KASVATUKSELLA syntyy. Ja sylki suussa olisit lisännyt, että miksi äiti ei kantanut penikkaansa ulos kaupasta, miksi antoi lapsensa pilata muiden kauppareissun.

Näin se vaan menee palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen on naiselle susi! AINA!

Nimenomaan nämä mulkoilijat ovat niitä susia. Siinä ei ole mitään pahaa, että lapsi huutaa kaupassa, siinä sen sijaan on, että äiti ajattelee lapsensa olevan paha ja käyttäytyy sen mukaisesti lasta kohtaan. Sellaisen tuomitseminen ei ole susiutta.

Todellakin on.

Miksi pitää yhden hetken takia tuomita? Aivan naurettavaa. Kaikilla mener joskus hermo.

Ai niin puhumattakaan siitä, jos äiti olisi vastannut että ok ostetaan vesimelonia. Sitten olisi kauhea juttu, että lapset pompottelee aikuisia, että yksi rääkyvä pentu sai vesimelonia kun kiukkuisesti sitä pyysi!!!! :D

Vierailija kirjoitti:

Niin no... Itse olin kerran taaperoni kanssa kaupassa, ja taapero alkoi kiukkuitkeä kun ei saanut jotain haluamaansa.

Yritin rauhoitella lasta, kun ohi kulki joku mies, joka alkoi pilkallisesti matkia lapseni itkua.

Luultavasti mies vain yritti auttaa. Veikkaan että lapsesi tuosta hiljenikin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuliko hyvä mieli äitisheimauksesta?

Näit muutaman hetken heidän elämästään ja heti teet johtopäätöksen, että hän ei ole kunnon äiti.

Lastahan tuossa käy sääliksi, kun vanhempi kiukuttelee lapselleen. Näitä näkee aika-ajoin. Sellainen vain EI OLE kypsää vanhemmuutta.

Entä sitten?

Ehkä tämä äiti on muina hetkinä ns. normaali ja rauhallinen.

Ehkä hän ei ollut nukkunut. Oli juuri menettänyt työn. Saanut syöpädiagnoosin. Huono olo. Päänsärky.

Tai vaan rehellinen vit*utus, kun muksu karjuu.

Äidit on ihmisiä ja yhden hetken käyttäytymisen jälkeen ei saisi tuomita.

Ehkä itse olette täydellisiä äitejä 24/7 vuoden ympäri, mutta suuri osa ei ole.

Miksi ihmeessä äiti, joka OSAISI toimia paremmin, valitsisi tuossa toimia noin paskasti? Ei miksikään. Eli tuollaiset vanhemmat ovat epäkypsiä, eivätkä osaa selviytyä tuollaisista tilanteista lapsiystäväälisesti. Heillä ei pitäisi olla lapsia ollenkaan, koska lapselle on kamalaa elää tuollaisen ihmisen kanssa. Kokemusta on.

Ootko tosissasi?

Ap näki YHDEN HETKEN KOKO PÄIVÄSTÄ. Voisitko lopettaa sheimaamisen, kun et kyseisen henkilön elämästä tiedä mitään.

Kellä tahansa voi mennä hermo, varsinkin jos vaikka nukkunut vähän, päänsärky ja nälkä iskee päälle.

Osaan minäkin käyttäytyä ja suorituia kotitöistä, ja silti tulee riideltyä miehen kanssa jostain turhasta ja lahnattua sohvalla moppaamisen sijasta.

Et sinävoi käyttäytyä lasta kohtaan samalla tavalla, kuin käyttäydyt aikuisia kohtaan. Kaikesta näkee, ettet tajua lapsista yhtään mitään. Luuletko sinä, että miehesi katselisi sinua, jos alat vituttaa häntä? Mites lapsi, voiko lapsi valita? Ja miehesi enää tuskin oppii, ettäon syypää kaikkiin sinun aivareihisi, tuollainen äiti, joka käyttäytyy lapsen tavoin sen sijaan syyttää käytöksellään omaa lastaan omasta käytöksestän. Eikä lapsella ole mitän keinoa ymmärtää, ettei ole äitinsä paskuuteen syypää.

Ehkä äiti kotona keitti kaakaot, pyysi anteeksi ja selitti, että joskus äitiäkin suututtaa ja hermostuttaa asiat, mutta syy ei ole sinun. Ihan niin kuin kaikkia joskus suututtaa, eikös se ole hyvä oppia. 😊

Yhäkin tämä oli vain yksi hetki koko päivästä, tippa meressä mitä tulee äityiteen ja kyseisen lapsen kasvatukseen.

Ehkä tämä oli tosiaan lapselle yksi pisara siitä valtamerestä, jota joutuu koko ajan joutuu kestämään, ku "äiti on vähän väsynyt".

Ai sun mielestä on todennäköistä, että kahden aikuisen perheessä se äiti usein karjuu lapselle ja on hermoromahduksen partaalla?

Ookoo.

Millä perusteella kahden aikuisen perheessä? Aika moni nainen on nykyisin yh. Ainkin minun äitini oli ihan yh suhtautuessaan minuun niin, että olin paha.

Aloituksessa mainittiin isä, sillä perusteella.

Isä tuskin antaa äidin kohdella lapsia jatkuvasti noin ja kahden aikuisen perheessä ei ole yhtä kuormittavaa, vaikka toki silti on normaalia menettää hermot joskus.

Tässä ketjussa nyt joku yksittäinen ihmisparka purkaa traumojaan. Voi olla että kaupassa nähty äiti on sysipaska, pieksee pentunsa kotona kuukautiskiertonsa mukaan ja näkee lapsessaan pelkkää pahuutta. Todennäköisempää on, että on pääsääntöisesti tuota nähtyä kohtausta parempi vanhempi, mikä sitten on riittävän hyvä, sitä ei tiedä kukaan. Minä olen hermostunut ja säksättänyt tarpeettomasti monta kertaa tämän 10 vuoden aikana, ja ikinä, ikinä en ole ajatellut että lapsi olisi paha. Olen tuntenut täysin tarpeetonta epätoivoa siitä että minun pitäisi nyt saada lapsi käyttäytymään tavalla x tai ymmärtämään asia y jotta hän voisi kasvaa yhteiskuntakelpoiseksi, ja päätynyt käyttäytymään typerällä tavalla, mutta ikinä en ole ajatellut että lapsessa olisi jokin vika tai ainakaan että se olisi kenenkään muun kuin minun syy. Omasta keinottomuudesta, häpeästä ja syyllisyydestä ne mokat ovat kasvaneet, siksi kannatan ymmärtävämpää (tämä ei tarkoita minkäänlaista väkivaltaa tai kaltoinkohtelua hyväksyvää!) ilmapiiriä.

Vierailija kirjoitti:

Niin sitten jos se äiti olisi sanoittanut lapselleen, että sua nyt kiukuttaa kun et saa tuota vesimelonia ja hoitanut rauhallisesti mutta jämäkästi kauppaostokset loppuun, niin olisit (tai joku muu olisi) kirjoittamassa tänne että jessus mitä PULLAMÖSSÖKASVATUSTA, että mitä NARSISTEJA tolla VAPAALLA KASVATUKSELLA syntyy. Ja sylki suussa olisit lisännyt, että miksi äiti ei kantanut penikkaansa ulos kaupasta, miksi antoi lapsensa pilata muiden kauppareissun.

Näin se vaan menee palstalla.

Millälailla tämä olisi vahingoittanut sitä lasta? Nyt äiti sen sijaan valitsi satuttaa lastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen on naiselle susi! AINA!

Nimenomaan nämä mulkoilijat ovat niitä susia. Siinä ei ole mitään pahaa, että lapsi huutaa kaupassa, siinä sen sijaan on, että äiti ajattelee lapsensa olevan paha ja käyttäytyy sen mukaisesti lasta kohtaan. Sellaisen tuomitseminen ei ole susiutta.

Todellakin on.

Miksi pitää yhden hetken takia tuomita? Aivan naurettavaa. Kaikilla mener joskus hermo.

Siksi pitää tuomita, että lapsen satuttaminen on väärin.

Vierailija kirjoitti:

Ai niin puhumattakaan siitä, jos äiti olisi vastannut että ok ostetaan vesimelonia. Sitten olisi kauhea juttu, että lapset pompottelee aikuisia, että yksi rääkyvä pentu sai vesimelonia kun kiukkuisesti sitä pyysi!!!! :D

Eli sinulle tässä tärkeintä on täysin anonyymin äidin mahdollinen somelynkkaus. Lapsen ja äidin väleistä tässä pitäisi keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa nyt joku yksittäinen ihmisparka purkaa traumojaan. Voi olla että kaupassa nähty äiti on sysipaska, pieksee pentunsa kotona kuukautiskiertonsa mukaan ja näkee lapsessaan pelkkää pahuutta. Todennäköisempää on, että on pääsääntöisesti tuota nähtyä kohtausta parempi vanhempi, mikä sitten on riittävän hyvä, sitä ei tiedä kukaan. Minä olen hermostunut ja säksättänyt tarpeettomasti monta kertaa tämän 10 vuoden aikana, ja ikinä, ikinä en ole ajatellut että lapsi olisi paha. Olen tuntenut täysin tarpeetonta epätoivoa siitä että minun pitäisi nyt saada lapsi käyttäytymään tavalla x tai ymmärtämään asia y jotta hän voisi kasvaa yhteiskuntakelpoiseksi, ja päätynyt käyttäytymään typerällä tavalla, mutta ikinä en ole ajatellut että lapsessa olisi jokin vika tai ainakaan että se olisi kenenkään muun kuin minun syy. Omasta keinottomuudesta, häpeästä ja syyllisyydestä ne mokat ovat kasvaneet, siksi kannatan ymmärtävämpää (tämä ei tarkoita minkäänlaista väkivaltaa tai kaltoinkohtelua hyväksyvää!) ilmapiiriä.

Minä taas en voi ajatella omien kokemusteni takia, että kyseinen äiti on riittävän hyvä. Mutta minusta lapsille ei riitäkään sellainen vanhempi, jonka jäljiltä lapsi ei uskalla elää täyttä potentiaaliaan ja ei ole itsevarma ja hyvällä itsetunnolla varustettu elämästä nautiskeljia. Kaikki nämä, joiden lapset menevät pieniksi muttereiksi säälittäviin pienipalkkaisiin tai muuten stressaaviin ja orjuuttaviin työpaikkoihin, säälittävät minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai niin puhumattakaan siitä, jos äiti olisi vastannut että ok ostetaan vesimelonia. Sitten olisi kauhea juttu, että lapset pompottelee aikuisia, että yksi rääkyvä pentu sai vesimelonia kun kiukkuisesti sitä pyysi!!!! :D

Eli sinulle tässä tärkeintä on täysin anonyymin äidin mahdollinen somelynkkaus. Lapsen ja äidin väleistä tässä pitäisi keskustella.

Pitäisikö meidän kuitenkin keskustella sinun ja sinun äitisi väleistä? Niistä voisit tietää kun jotain, toisin kuin tuon kauppaäidin ja lapsen väleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai niin puhumattakaan siitä, jos äiti olisi vastannut että ok ostetaan vesimelonia. Sitten olisi kauhea juttu, että lapset pompottelee aikuisia, että yksi rääkyvä pentu sai vesimelonia kun kiukkuisesti sitä pyysi!!!! :D

Eli sinulle tässä tärkeintä on täysin anonyymin äidin mahdollinen somelynkkaus. Lapsen ja äidin väleistä tässä pitäisi keskustella.

Näköjään se somelynkkays sinullekin on tärkeää, kun tulet tähän kommentoimaan sinulle tuntemattoman kirjoitusta (mahdollisesta) sinulle tuntemattomasta äidistä. Tuntuuko hyvältä tuomita, vaikka et ole nähnyt tilannetta etkö edes tunne millään tavalla tilanteen näkijää? Taitaa tuntua, mukavasti tulee sellainen olo että on parempi kuin tuo tarinan äiti ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai niin puhumattakaan siitä, jos äiti olisi vastannut että ok ostetaan vesimelonia. Sitten olisi kauhea juttu, että lapset pompottelee aikuisia, että yksi rääkyvä pentu sai vesimelonia kun kiukkuisesti sitä pyysi!!!! :D

Eli sinulle tässä tärkeintä on täysin anonyymin äidin mahdollinen somelynkkaus. Lapsen ja äidin väleistä tässä pitäisi keskustella.

Pitäisikö meidän kuitenkin keskustella sinun ja sinun äitisi väleistä? Niistä voisit tietää kun jotain, toisin kuin tuon kauppaäidin ja lapsen väleistä.

Minusta tuollainen käytös jolla satutetaan lasta EI OLE OK, siitä keskustelen tässä. Se on huono malli lapselle, jos ei mitään muuta. Ei anna eväitä selvitä riidosita parisuhteissa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai niin puhumattakaan siitä, jos äiti olisi vastannut että ok ostetaan vesimelonia. Sitten olisi kauhea juttu, että lapset pompottelee aikuisia, että yksi rääkyvä pentu sai vesimelonia kun kiukkuisesti sitä pyysi!!!! :D

Eli sinulle tässä tärkeintä on täysin anonyymin äidin mahdollinen somelynkkaus. Lapsen ja äidin väleistä tässä pitäisi keskustella.

Näköjään se somelynkkays sinullekin on tärkeää, kun tulet tähän kommentoimaan sinulle tuntemattoman kirjoitusta (mahdollisesta) sinulle tuntemattomasta äidistä. Tuntuuko hyvältä tuomita, vaikka et ole nähnyt tilannetta etkö edes tunne millään tavalla tilanteen näkijää? Taitaa tuntua, mukavasti tulee sellainen olo että on parempi kuin tuo tarinan äiti ;)

Siis minä tuomitsen kyseisen äidin käytöksen lasta kohtaan, minusta sellainen, että tehdään somekohu siitä, että itseä satutettiin (meluava lapsi) on eri asia.