Lue keskustelun säännöt.
Opettajat! Onko ihan pakko nöyryyttää oppilaita ystävänpäivänä?!
Taas oli lapsen luokassa järjestetty tempaus, jossa oppilaat saivat lähettää toisilleen ystävänpäiväkortteja. Ja jaettiin luokan edessä. Kotiin tulee surullinen tyttö, joka oli saanut tasan yhden kortin. Toiselta tytöltä, joka oli tehnyt kortin kaikille. Kertoi, että muut saivat paljon, hän sen yhden kortin.
Niin minkä takia tämä pitää järjestää luokassa? Miksi oppilaat eivät voi antaa korttejaan ihan itsenäisesti? ”No mutta kun ne haluaa” ei riitä syyksi. Miettikää vähän miltä ei-suosituista tuntuu!
Itse olin koulussa kiusattu ja meillä oli vuosia luokassa tällainen postilaatikko, johon sai laittaa viestejä muille oppilaille. Perjantaisin aina jaettiin viestit. Oli kyllä niin kiva aina aloittaa viikonloppu kun sai nimettömiä haukkumisviestejä. (Onneksi myös välillä viestejä parilta ystävältäkin)
Mutta voisitteko millään lopettaa tämän ystävänpäiväviestiperinteen? Varmasti joka luokalla on se oppilas, joka ei saa viestejä/kortteja ja katsoo sivusta kun muut iloitsevat omistaan. Voin kuulkaa kertoa, että tästä oppilaasta tuntuu todella pahalta.
Kommentit (399)
Just näin. Tukea helevetillisen ystävänpäivän viettoon. Olen tosissani.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko hyviä neuvoja kuinka voisi tänään vanhempana tukea lasta asiassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain hirveät fobiat 80-luvulla yläasteella kun liikuntatunnilla joutui ottamaan paidan pois, kun joukkueita jaettiin paidallisiin ja paidattomiin. Mulla oli silloin ihan kamala akne. Selkä ja rintakehä täynnä finnejä, kuin olisi ollut täynnä haulin jälkiä. Kaikki vaan katteli mua kuin jotain spitaalista. Kotona sitten itkin. Kiusaaminen alkoi tuosta tapahtumasta.
Whaaat?? Miten tuollainen on ollut mahdollista edes kasarilla.
No kyllä se ihan "normaalia" silloin oli, ainakin meidän koulussa oli. Ihmettelen miksi koulu ei silloin tilannut erivärisiä joukkueliivejä, vähän niin kuin nuo huomioliivit joita pimeällä käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain hirveät fobiat 80-luvulla yläasteella kun liikuntatunnilla joutui ottamaan paidan pois, kun joukkueita jaettiin paidallisiin ja paidattomiin. Mulla oli silloin ihan kamala akne. Selkä ja rintakehä täynnä finnejä, kuin olisi ollut täynnä haulin jälkiä. Kaikki vaan katteli mua kuin jotain spitaalista. Kotona sitten itkin. Kiusaaminen alkoi tuosta tapahtumasta.
Whaaat?? Miten tuollainen on ollut mahdollista edes kasarilla.
No kyllä se ihan "normaalia" silloin oli, ainakin meidän koulussa oli. Ihmettelen miksi koulu ei silloin tilannut erivärisiä joukkueliivejä, vähän niin kuin nuo huomioliivit joita pimeällä käytetään.
Mikä kaupunki kyseessä? Kerro, niin jos edes nyt osaisisvat hävetä! Tämä on jo nöyryyttämisen huippu!
Ystävänpäivä on kyllä niin perseestä ainakin kouluissa. Sitä vietetään vain jostakin tyyliin ylempää tulevasta käskystä tai yleisestä pelosta. Ja monet kärsivät, yrittävät vain selviytyä päivästä jotenkin ja haluaisi lintsata koulusta tai lähteä kävelemään kesken koulupäivän.
Hyi hitto vieläkö tommosia tempauksia on :( minä onneksi sain parilta ystävältä aina kortin mutta tollasesta postilaatikko systeemistä en ikinä saanut mitään. Alaluokilla yritin kaveeraata luokkani lasten kanssa, annoin joulukortit enne joulua niin repivät silmieni edessä ne :( sen jälkeen en enää välittänyt saanko kavereita vai en. Jouduin kestämään vuosia kiusaamista ja syrjintää..
Minusta tuli kylmä ja tunne"vammainen" ihminen. Jos jollekin luokkalaisista sattui esim haaveri tms niin olin ainoa joka ei voivotellut tai toivonut pikaista paranemista. Olin vain tyytyväinen että tuohonkin paskiaiseen sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain hirveät fobiat 80-luvulla yläasteella kun liikuntatunnilla joutui ottamaan paidan pois, kun joukkueita jaettiin paidallisiin ja paidattomiin. Mulla oli silloin ihan kamala akne. Selkä ja rintakehä täynnä finnejä, kuin olisi ollut täynnä haulin jälkiä. Kaikki vaan katteli mua kuin jotain spitaalista. Kotona sitten itkin. Kiusaaminen alkoi tuosta tapahtumasta.
Whaaat?? Miten tuollainen on ollut mahdollista edes kasarilla.
No kyllä se ihan "normaalia" silloin oli, ainakin meidän koulussa oli. Ihmettelen miksi koulu ei silloin tilannut erivärisiä joukkueliivejä, vähän niin kuin nuo huomioliivit joita pimeällä käytetään.
Mikä kaupunki kyseessä? Kerro, niin jos edes nyt osaisisvat hävetä! Tämä on jo nöyryyttämisen huippu!
Helsinki. Enempää en kerro.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää asian, josta voi nöyryyttyä? Isänpäivä, äitienpäivä, ystävänpäivä? Onko muita päiviä tms?
Ainakin meidän lapselle isänpäiväkortin tekeminen tuo moneksi päiväksi traumat pintaan ja näkee unia jo ennakkoon, kun hän menetti isänsä auto-onettomuudessa ja näki isänsä kuolevan hoitohenkilökunnan käsiin.
Myöhemmin otin lapseni pois kokonaan koulusta ja lähdettiin reissuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ala-asteella kerran piti kirjoittaa lapuille jokin mieleenjäävä asia kustakin oppilaasta. Jokainen sitten luki nämä lappuunsa kirjoitetut asiat ääneen luokalle. En viitsi edes kertoa, mitä hirveyksiä minun lappuuni oli laitettu. Menin niin lukkoon, etten pystynyt lukemaan niitä. Eräs poika sitten luki minun lappuni muun luokan naureskellessa vieressä. Opettaja ei sanonut mitään.
Tämä kuulostaa aivan hirveältä. Tai siis riippuu tietenkin, mitä siinä lapussa luki. Opettajissa on kyllä paljon koulukiusaajia.
Haukuttiin ulkonäköäni useamman oppilaan kirjoittamana esimerkiksi. Kaikki kommentit olivat negatiivissävytteisiä, minulla ei ollut luokalla yhtään ystävää. Eikä siinä mitään, mutta miksi ne piti ääneen lukea? Kivahan se suosituilla oli, kun lapuissa luki pelkkiä positiivisia juttuja. Ja arvatkaa vaan, oliko vaikea keksiä niistä paskapäistä jotain positiivista kirjoitettavaa!
T. tuon kommentin kirjoittaja
Jännää ,että edelleen tehdään noin.Niin paljon kirjoituksia nykyään kuinka paljon on yksinäisiä joille kukaan toivota hyvää ystävän päivää. Itse olen sitä mieltä jokainen päivä on ystävän päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Off topic, mutta vieläkin jaksaa ihmetyttää nämä liikuntatunneilla valittavat huutojoukkueet, eli kaksi oppilasta valitsee vuoronperään oppilaiden joukosta omaan joukkueensa.
Parempi tapa tässä on se, että oppilaat on rivissä ja ope sanoo, että jako kahteen.
Tällöin rivin ensimmäinen sanoo 1, toisena oleva sanoo 2, kolmas taas 1, neljäs sanoo 2, viides sanoo 1,jne..
Tällä tavoin joukkueet saadaan jaettua todella nopeasti ja ilman turhia nöyryytyksiä.
Toimii kunhan opettaja ei käytä aina samaa jakoa ja paikkoja ei vaihdeta. Meillä loppupää vaihteli paikkoja sopivan joukkueen saamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sydämet, johon kirjoitettiin nimiä. Siellä kiusatut menivät itkien kotiin tyhjien sydänten kanssa, kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti. Pari kiusatuista tehnyt itsemurhan, kiitos Suomen opettajille siitä.
Meillä oli myös sydämet ylä-asteella ja niihin piti kerätä myös omanluokan lisäksi ulkopuolisilta eli toisilta luokkalaisilta nimiä ja siten että pitää halata. Muistan, että siellä porukka kiusaamis mielessä juoksee karkuun niitä ei suosittuja kiusattuja oppilaita, jos nämä käveli käytävillä ilman että olisivat mitään halia olleetkaan vailla (kyllä kiusatut tietää paikkansa).
Meilläkin käytiin nimet läpi ja ne joilla oli eniten koko koulusta nimiä saivat muistaakseni laittaa sen sydämen muotoisen kortin näytille johonkin käytävän seinälle jos oikein muistan. Oikein veistä käännetään kiusattujen/epäsuosittujen haavassa. Jälkikäteen mietittynä taisi olla jonkun sadistin keksimä. Mä pelkäsin tuota päivää kouluaikoina, olin epäsuosittu ja onneksi oli moni muukin. Kyllä nuo pitäisi lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää asian, josta voi nöyryyttyä? Isänpäivä, äitienpäivä, ystävänpäivä? Onko muita päiviä tms?
Miksi täytyy ylläpitää mitään sortotoimia. Kaikki ko kortti ym hoitakoot lapset kodeissaan.
Jo Kalle Päätalon kirjassa oli joku vastaava korttijuttu vuodelta miekka ja kilpi, ja tämä aiheutti jtosi pahaa mieltä.
Omalla koulutaipaleella ei tätä ollut(50-60)luvuilla eikä omilla lapsilla 80-luvulla, mutta nyt lastenlapsilla näyttää olevan.
Opettajilla järjen köyhyyttä tämä homma.
Ei ihan taida olla opsin mukaista toimintaa.
T. Mummeli
Opettajia on laidasta laitaan ,tämä ei liity nyt aloittajan juttuun. Lapsellani oli ala-asteella opettaja joka jakoi todistuksen yhteydessä suklaalevyt oppilaille. Asia tietenkin meni niin hyvät oppilaat sai isot suklaat ja huonommat pienet. Pitikö opettajan koko luokan edessä näyttää ketkä hyviä ja ketkä huonoa ?
Niinkuin Jari Sinkkonen sanoo kaikki oppilaat lapset yhtä rakkaitta oli sitten 7 tai 9 oppilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaan yläasteaikaan kaikki roikotti sydänlappua kaulassa. Kun sai halin halaaja laittoi nimen sydämeen. Ihan kamala päivä kiusatuille ja yksinäisille kun muut lapset nauroi "hyi ei tuohon kukaan halua koskea".
Meillä tämä oli vieläpä pakollista. Itse kerran heitin sen kortin heti sen saatuani roskiin, kun tiesin mitä tuleman pitää. No siitä sain noottia, kuten moni muukin ja kortti kaulaan ja kuuntelemaan vittuil*a.
Tuli tuosta liikkatunnista mieleen että kerran kun seisoimme siinä liikkasalissa jonossa niin ope yhtäkkiä tuumasi että onpas sinulla "Maija" kamalat lättäjalat ja kaikki alkoi nauraa. Menin ihan puihin enkä osannut sanoa mitään. Ope virnuili onnessaan. En tajua. Ja minulla ei edes ole lättäjalat mutta oli tai ei niin miksi siitä pitäisi joku kuullutus tehdä.
Meidän lapsen luokassa (asutaan myös Oulussa!) oli jaettu sydänkortit, johon jokaisen oli pitänyt kirjoittaa jotain kivaa ja positiivista kortin saajalle. Siis jokainen oppilas sai kortin, johon toiset oli kirjoittaneet kivoja juttuja ja ne oli luettu ääneen (hyvä veto, eliminoi kiusaamisen mahdollisuuden). Lapsi oli tosi iloinen, oli ollut mukava päivä, kaikkia oli kehuttu! Paljon siis riippuu siitä opettajasta, miten asian hoitaa.
Ap:nä antaisin palautetta opettajalle, mutta rakentavasti, ettei mene heti puolustuskannalle ja tilanne huonone entisestään.
Roskiin koko teennäisyyden huippu, ystävänpäivä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ala-asteella kerran piti kirjoittaa lapuille jokin mieleenjäävä asia kustakin oppilaasta. Jokainen sitten luki nämä lappuunsa kirjoitetut asiat ääneen luokalle. En viitsi edes kertoa, mitä hirveyksiä minun lappuuni oli laitettu. Menin niin lukkoon, etten pystynyt lukemaan niitä. Eräs poika sitten luki minun lappuni muun luokan naureskellessa vieressä. Opettaja ei sanonut mitään.
Tämä kuulostaa aivan hirveältä. Tai siis riippuu tietenkin, mitä siinä lapussa luki. Opettajissa on kyllä paljon koulukiusaajia.
Haukuttiin ulkonäköäni useamman oppilaan kirjoittamana esimerkiksi. Kaikki kommentit olivat negatiivissävytteisiä, minulla ei ollut luokalla yhtään ystävää. Eikä siinä mitään, mutta miksi ne piti ääneen lukea? Kivahan se suosituilla oli, kun lapuissa luki pelkkiä positiivisia juttuja. Ja arvatkaa vaan, oliko vaikea keksiä niistä paskapäistä jotain positiivista kirjoitettavaa!
T. tuon kommentin kirjoittaja
Eikö opettaja puuttunut mitenkään? Tuohan on ihan kauheeta. Oman lapsen luokalla opettaja oli kierrellyt luokassa ja katsonut kaikkien kortit, varmaankin juuri sen takia että siellä varmasti oli vain positiivisia asioita.
Aikuiset ihmiset täällä heti lynkkaamassa puolustuskyvytöntä toista aikuista. Tarinasta on kuultu vain tarinan yksi puoli eikä lainkaan opettajaa itseään. Hohhoijakkaa. Lisäksi ap:n kertoman mukaan tyttö on pitänyt omat fiiliksensä koulussa piilossa eikä ole halunnut kertoa opettajalle tapahtuneesta. Pitäisikö opettajan olla jokin silminnäkijä? Kypsää olisi hoitaa tällainen asia opettajan kanssa eikä netissä valittamalla anonyymisti.
Jos noin toimittaisiin työelämässä, niin työntekijöiden esimies ja firman toimitusjohtaja olisi pian raastuvassa, syytettynä syrjinnästä ja epäarvoisesta kohtelusta ja vaadittaisiin korvausta kunnianloukkauksesta, kivusta ja särystä. Ja valtiolle firma maksaisi muhkeat sakot ja vielä oikeudenkäyntikulut.