Lue keskustelun säännöt.
Työkaveri on raskaana ja vaatii jatkuvasti taukoja ja helpotuksia
13.02.2020 |
Eli raskaus taitaa olla melko tuore tapaus eikä näy ulospäin. Kesken päivää hän ramppaa neuvolassa, lääkärillä, kotona, ei suostu tekemään kaikkia työtehtäviä ja odottaa että me muut hoidamme hänen työnsä. Hän käveleekin kuin olisi viimeisillään raskaana, selkäänsä pidellen ja vatsaansa silitellen, vaikka tosiaan kukaan ei hänestä pystyisi sanomaan että edes odottaa. Itselläni on 4 lasta joista yhdet ovat kaksoset. Jopa silloinkaan kun odotin kaksosia, en tehnyt raskaudestani tuollaista numeroa.
Jos on niin raskas ettei kykene työhönsä, pitäisi jäädä kotiin.
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten ihmetellään syntyvyyden laskua. Ihme juttu että pitää ap:n tätä naista mollata, raskaudet on erilaisia ja kaikki eivät valita työkavereille kivuista tmv.
Kerran kun itse kärsin hirveästi migreenistä töissä kirkkaissa valoissa ja menin viereiseen koppiin "kärsimään" koska oli pimeämpi ja näin sieltä hyvin jos asiakas tulee, niin pomo sattuikin tulemaan ja työkaveri joka oli samaan aikaan kopissa huikkasi pomolle että piileskelen siellä. Onneksi pomo tiesï tilanteen, mutta en halunnut kertoa olostani puolituntemattomalle työkaverille. Joo, ot, mutta esimerkki.Syntyvyys saa rauhassa laskea, jos se riippuu siitä teenkö työkaverin työt. Minäkin kärsin migreenistä, mutta enpä ole nähnyt tarpeelliseksi siitä pomolle valitella.
Ikävää, että migreenikohtauksesi kestävät viikkoja. Sinun kannattaisi mennä lääkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Se ei kylläkään ole työntekijöiden keskinäinen vaan johdon tai esimiesten ongelma, et valoja päälle taas.
Valoja päälle itsellesi. Täällä kirjoittavat eivät ole kaikki esimiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten ihmetellään syntyvyyden laskua. Ihme juttu että pitää ap:n tätä naista mollata, raskaudet on erilaisia ja kaikki eivät valita työkavereille kivuista tmv.
Kerran kun itse kärsin hirveästi migreenistä töissä kirkkaissa valoissa ja menin viereiseen koppiin "kärsimään" koska oli pimeämpi ja näin sieltä hyvin jos asiakas tulee, niin pomo sattuikin tulemaan ja työkaveri joka oli samaan aikaan kopissa huikkasi pomolle että piileskelen siellä. Onneksi pomo tiesï tilanteen, mutta en halunnut kertoa olostani puolituntemattomalle työkaverille. Joo, ot, mutta esimerkki.Syntyvyys saa rauhassa laskea, jos se riippuu siitä teenkö työkaverin työt. Minäkin kärsin migreenistä, mutta enpä ole nähnyt tarpeelliseksi siitä pomolle valitella.
Ikävää, että migreenikohtauksesi kestävät viikkoja. Sinun kannattaisi mennä lääkäriin.
Ikävää että et osaa lukea. Kannattaa opetella.
Vierailija kirjoitti:
Jopas on taas äkäisiä naisia iso kasa paikalla. Ja kaikki kilvan tuovat esille mitä vaivoja ovat raskaana poteneet, onko täällä joku kilpailu käynnissä? Asiakin on luisunut sivuraiteille tämän myötä. Aloituksessa oli kyse vaivaantuneesta raskaana olevasta työkaverista joka hyppää neuvolassa, kotona ja ties missä, kulkee työkyvyttämänä töissä ja TOISTEN on sitten tehtävä tämän henkilön työt. Ja akkalauma täällä hermostuu kun tätä henkilöä moititaan tästä käytöksestä, eikä kenenkään mielestä raskaana oleva naisihminen yksinkertaisesti voi teeskennellä. Ei, koska nainen nyt ei vain voi, varsinkaan raskautettuna oleva. Odottava nainen on pyhä ja täydellinen, sitä täytyy ymmärtää ja hyväksyä ja tehdä iloiten sen työt.
Sairaslomaa saa! Jos nyt ei muka lääkäri sitä kirjoittaisi vaikka aihetta olisi, niin fiksu nainen silloin näyttelee ne vaivansa vielä suuremmiksi ihan työkaveriensa tähden. Ikipäivänä en ole kuullut eikä vastaantullut ihmistä joka ei raskausvaivojensa takia olisi saikkua saanut, joten vaikka täällä kuka kiljuisi vastaan niin en usko.
Jos ap olisi sanonut että miespuolinen työkaveri klinkkaa käytävällä voivotellen eikä tee töitänsä niin johan täällä olisi ukko lynkattu, mestattu ja saanut p..kaa päällensä muutaman rekkakuormallisen. Kun kehtaa teettää työnsä toisilla ja miksi ei hae sairaslomaa. Ja näyttelee se kummiskin.
Taas joku joka on tietävinään paremmin. Kuule kun sitä saikkua ei aina saa, vaikka tarve olisi. Sinä et voi sitä faktaa muuksi muuttaa. Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että töihin vaan ja tarpeen kukaan lepoa sitten siinä töiden lomassa. Turhaan siinä paasaat, sinä
Et todellakaan tiedä toisten tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Se ei kylläkään ole työntekijöiden keskinäinen vaan johdon tai esimiesten ongelma, et valoja päälle taas.
Niinpä, joissain työpaikoissa on näköjään lusmut esimiehet, jotka eivät hoida hommiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se hyperemesis siis joku harvinainen mielenterveysongelma? Huomionhakua? Voihan sitä sairas kuvitella olevansa kipeä?
Vierailija kirjoitti:
Onko se hyperemesis siis joku harvinainen mielenterveysongelma? Huomionhakua? Voihan sitä sairas kuvitella olevansa kipeä?
Lorvikatarri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on taas äkäisiä naisia iso kasa paikalla. Ja kaikki kilvan tuovat esille mitä vaivoja ovat raskaana poteneet, onko täällä joku kilpailu käynnissä? Asiakin on luisunut sivuraiteille tämän myötä. Aloituksessa oli kyse vaivaantuneesta raskaana olevasta työkaverista joka hyppää neuvolassa, kotona ja ties missä, kulkee työkyvyttämänä töissä ja TOISTEN on sitten tehtävä tämän henkilön työt. Ja akkalauma täällä hermostuu kun tätä henkilöä moititaan tästä käytöksestä, eikä kenenkään mielestä raskaana oleva naisihminen yksinkertaisesti voi teeskennellä. Ei, koska nainen nyt ei vain voi, varsinkaan raskautettuna oleva. Odottava nainen on pyhä ja täydellinen, sitä täytyy ymmärtää ja hyväksyä ja tehdä iloiten sen työt.
Sairaslomaa saa! Jos nyt ei muka lääkäri sitä kirjoittaisi vaikka aihetta olisi, niin fiksu nainen silloin näyttelee ne vaivansa vielä suuremmiksi ihan työkaveriensa tähden. Ikipäivänä en ole kuullut eikä vastaantullut ihmistä joka ei raskausvaivojensa takia olisi saikkua saanut, joten vaikka täällä kuka kiljuisi vastaan niin en usko.
Jos ap olisi sanonut että miespuolinen työkaveri klinkkaa käytävällä voivotellen eikä tee töitänsä niin johan täällä olisi ukko lynkattu, mestattu ja saanut p..kaa päällensä muutaman rekkakuormallisen. Kun kehtaa teettää työnsä toisilla ja miksi ei hae sairaslomaa. Ja näyttelee se kummiskin.
Taas joku joka on tietävinään paremmin. Kuule kun sitä saikkua ei aina saa, vaikka tarve olisi. Sinä et voi sitä faktaa muuksi muuttaa. Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että töihin vaan ja tarpeen kukaan lepoa sitten siinä töiden lomassa. Turhaan siinä paasaat, sinä
Et todellakaan tiedä toisten tilannetta.
Eikä ilmeisesti lääkärikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rouva on hyvä ja sanoo asian suoraan tälle raskaana olevalle naiselle.
Vai ajatteletko, että hän käy lukemassa vihjeen vauvapalstalta?
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Yrittäkää ymmärtää nyt, että työnamtaja VOI HALUTA JÄRJESTELLÄ TÖITÄ NIIN, ETTÄ SAIRAUSLOMAA EI TARVITA. Tähän on työnantajalla oikeus. Sairausloma ei aina tarkoita, että saa jäädä kotiin. Esim. Jos murtuu ranne, voi tehdä jotain työtä firmassa silti. Sinun "työsi" ei ole sinun vaan yrityksen työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin viikosta 10 eteenpäin niin huonovointinen (en oksentanut mutta kuvotti) ja väsynyt etten pystynyt tekemään töitä, ulospäin ei vielä tilani näkynyt. Ja kun huonovointisuus hiukan hellitti iski niin karmeat selkäkivut, että piti käydä päivystyksessä anelemassa kipulääkettä että voisin nukkua.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin viikosta 10 eteenpäin niin huonovointinen (en oksentanut mutta kuvotti) ja väsynyt etten pystynyt tekemään töitä, ulospäin ei vielä tilani näkynyt. Ja kun huonovointisuus hiukan hellitti iski niin karmeat selkäkivut, että piti käydä päivystyksessä anelemassa kipulääkettä että voisin nukkua.
Niin, mitä sitten? Aloituksessa puhutaan työkaverista joka kulkee vaivalloisesti eikä tee töitänsä vaan työkamujen pitää tehdä ne. Miten sun vaivat liittyy tälläiseen tapaukseen? Vai pitikö sunkin työt tehdä jonkun toisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa naisista ikävä kyllä kerjää huomiota ja sympatiaa raskaudella, vaikka mitään oikeaa vaivaa ei olisikaan. Ärsyttävää tässä on se, että se syö uskottavuuden myös niiltä keillä on oikeita vaivoja. Itse olin sairaslomalla suuren osan raskausajasta, osan aikaa määrättynä vuodelepoon. Oksensin putkeen 34 viikkoa, jouduin käymää tiputuksessa, vuosin verta ja sain ennenaikaisia supistuksia läpi raskauden. Ja koko ajan oli sellainen olo, että mua pidetään lusmuna, vaikka olin oikeasti todella huonossa kunnossa. Fyysinen kuntoni on hyvä, mutta vasta raskauden jälkeen paljastui sairaus, mikä nähtävästi vaikutti myös raskauteen, eikä uusia raskauksia suositella.
Vierailija kirjoitti:
Osa naisista ikävä kyllä kerjää huomiota ja sympatiaa raskaudella, vaikka mitään oikeaa vaivaa ei olisikaan. Ärsyttävää tässä on se, että se syö uskottavuuden myös niiltä keillä on oikeita vaivoja. Itse olin sairaslomalla suuren osan raskausajasta, osan aikaa määrättynä vuodelepoon. Oksensin putkeen 34 viikkoa, jouduin käymää tiputuksessa, vuosin verta ja sain ennenaikaisia supistuksia läpi raskauden. Ja koko ajan oli sellainen olo, että mua pidetään lusmuna, vaikka olin oikeasti todella huonossa kunnossa. Fyysinen kuntoni on hyvä, mutta vasta raskauden jälkeen paljastui sairaus, mikä nähtävästi vaikutti myös raskauteen, eikä uusia raskauksia suositella.
Näinpä. Mutta kun täällä ei uskota että osa naisista näyttelee/liioittelee raskausvaivansa huomiota saadakseen ja lusmuillakseen töissä. Huudetaan yhteen ääneen että mistä kukaan tietää toisten vaivoja, eikä hoksata että niinpä niin, mistä nämä huutelijat tosiaan tietää onko jollakin oikeasti ongelmia raskautensa kanssa vai ei. Ja juuri nämä feikkaajat syö uskottavuutta oikeasti vaivoja potevalta.
Tuo oli todella kurjaa raskaana ollessa. En tosiaan halunnut olla vaivaksi tai mitään muutakaan, mutta varmasti olen ollut monien mielestä ärsyttävä. Yritin peittää raskauden mahdollisimman pitkälle, mutta se paljastui aika aikaisessa vaiheessa kun aloin kesken päivää vuotaa runsaasti verta ja jouduin lähtemään päivystykseen kerran päivän. Supistelut alkoivat heti ensimmäisen kolmanneksen jälkeen ja en saanut supistusta loppumaan muuta kuin sillä että pääsin istumaan. Sairaslomaa yritin hakea monesti, mutten saanut.
Sain kuulla työkavereilta ja esimieheltä epäsuoria vihjailuja siitä että esitän tai pitäisi vaan jaksaa. Lopulta pääsin sairaslomalle kun sain vihdoin vaadittua lähetteen erikoissairaanhoitoon, jossa huomattiin heti että lapsen kasvu oli alkanut hidastua lähes jatkuvan supistelun vuoksi, se siis alkoi vaikuttamaan istukan verenkiertoon ja sykkeeseen. Sairaslomalla en ehtinyt olla kuin kaksi päivää ja lapsi syntyi pikkukeskosena supisteluiden vuoksi. Esimies joka vielä muutamaa päivää aiemmin oli selittänyt sitä miten hän kyllä juoksi vielä viimeisellä kolmanneksella eikä raskauden takia tarvitse levätä oli aika vaivaantunut kun soitin synnäriltä ja totesin että nyt kävi niin etten pääse kokeilemaan juoksemista loppuraskaudessa kun en päässyt edes viimeiselle kolmannekselle. Vauva selvisi lopulta hengissä, mutta aivovaurio seuraa lopun elämää mukana.
Varmasti on niitä jotka esittävät olevansa kipeämpiä kuin ovat, mutta on ihan kamalaa kun oikeasti on kipeä ja yrittää sitä sanoa ja saa kuulla vain epäilyjä ja ihan suoraa valitusta. Ja sairasloman saaminen ei tosiaan ole mikään itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on semmoisia lusmuja. Ei onnistuisi miesvaltaisella alalla tuommoinen työnantajan kuppaus tai työkaverin härski hyväksikäyttö.
Kuule, miesvaltaisella alalla työkaverit, siis miehet, oikein vahtivat että pidänhän ylimääräisiä taukoja, etten rasita itseäni, availivat ovia ja käyttäytyivät oikein herrasmiehinä. Kai heille joku alkukantainen suojeluvietti iski päälle raskaana olevaa naista kohtaan.
Noin niinkun yleensä miesvaltaisella alalla miehet on ne pahimmat lusmut. Normaalioloissa naiselta vaaditaan sata kertaa enemmän kuin yhdeltäkään mieheltä eikä todellakaan siedetä mitään lusmuiluja.
Onneksi en itse ole työpaikassa, jossa empatia on täysin tuntematon käsite. Toisaalta olen töissä ulkomailla. Täällä riippuu todella paljon naisesta, miten raskaus vaikuttaa ja mikä oma suhtautuminen raskauteen/vauvaa on. Minulla on työkaveri, jolla on 5kk vauva eikä hän pitänyt mitään äitiyslomaa. Itse olin 5kk äitiyslomalla, itse raskaus oli melko tuskaa ja olin niin stressaantunut vauvan terveydestä, että krooninen tulehdussairaus aktivoitui taas. Minulla työkaveri teki paljonkin töitäni sekä oli tilallani äitiysloman - ihan vapaasta tahdosta tarjosi apua, kun olin väsynyt ja stressaantunut. Auttoi myös paljon, kun palasin töihin ja olin väsynyt yövalvomisen vuoksi. Täällä on ihan oletettavaakin, että autetaan, tuetaan ja tehdään toistenkin töitä - etenkin raskautta arvostetaan erittäin paljon. Sairauslomaa saa, jos vaan pyytää, mutta koska palkallista sairaslomaa on niin vähän, harva sitä haluaa pitää vaan ottaa mieluummin lomapäiviä. Lisäksi täällä on niin paljon ulkomaalaisia, että kaikenlaista äitiyttä näkyy koko ajan. Jokaisella on täysin eri tapoja (kuten työkaverini, joka ei pitänyt yhtään äitiyslomaa), eikä niitä ole mitenkään sopivaa arvostella. Jos joku yrittää arvostella ääneen, katsotaan sitä todella pahalla.
Pointtini, että on täysin eri asia saada lapsi tällaisessa ympäristössä, jossa raskaana oleva nainen on niin arvostettu ja häntä kohtaan koetaan paljon empatiaa. Ketään ei pelota, että tuntee empatiaa vahingossa sellaista ihmistä kohtaan, joka esittää. Tämä tuntuu olevan Suomessa se yleinen puolustus: ei voida tukea/auttaa eikä antaa empatiaa, kun on olemassa se minimaalinen riski, että nainen esittää. Parempi, ettei sitten kukaan saa mitään ”erityis”kohtelua. Tällaista en pysty ymmärtämään. Lisäksi on kiva saada lapsi ympäristössä, jossa kaikenlaista äitiyttä arvostetaan eikä tapoja arvostella. Suomessa kaikki lapset tulee kasvattaa tismalleen samalla tavalla, jopa ruokarytmi tulee kaikilla olla sama. Jokatapauksessa, jos itselläni on kollega raskaana, autan niin paljon kun vaan voin ja teen mielläni hänenkin töitä. Kyse ei ole palkasta vaan ihan inhimillisyydestä, tiimityöstä ja normaalista empatiasta.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitenkähän yleistä tuo hyperemesis sitten on? Mietin vain. Olisiko ehkä puolen prosentin luokkaa jopa?
Ensin ei tulla raskaaksi millään ja kun vihdoin saadaan sörkittyä veronmaksajien rahoilla itselle kalliiden hoitojen seurauksena b tason alkio, alkaa hirveät vieroitusoireet. Pitäisikö uskoa vähän vähemmällä jo ettei se lasten saanti ole sinua varten.
Kiinnostaisi kyllä, että millainen tyyppi näitä kommentteja heittelee. Mistä sä sait päähäsi, että hyperemis ja lapsettomuus liittyvät jotenkin toisiinsa? Mä olen kärsinyt molemmissa raskauksista tuosta. Kyllä, kuulun siihen valitettavaan 1 prosenttiin. Raskaaksi olen tullut silloin kun olen halunnut ja vaikeista raskauksista huolimatta olen synnyttänyt helposti ja luomuna. Tietenkin. Ei se synnytyskipu ole mitään kuukausien oksenteluun tai vuodelepoon verrattuna :)
Lapset jatkavat mistä aloittivatkin, eli törsäävät muiden rahoja. Syntyvät jotenkin rajoittuneina tai au tistisina.