Lue keskustelun säännöt.
Työkaveri on raskaana ja vaatii jatkuvasti taukoja ja helpotuksia
13.02.2020 |
Eli raskaus taitaa olla melko tuore tapaus eikä näy ulospäin. Kesken päivää hän ramppaa neuvolassa, lääkärillä, kotona, ei suostu tekemään kaikkia työtehtäviä ja odottaa että me muut hoidamme hänen työnsä. Hän käveleekin kuin olisi viimeisillään raskaana, selkäänsä pidellen ja vatsaansa silitellen, vaikka tosiaan kukaan ei hänestä pystyisi sanomaan että edes odottaa. Itselläni on 4 lasta joista yhdet ovat kaksoset. Jopa silloinkaan kun odotin kaksosia, en tehnyt raskaudestani tuollaista numeroa.
Jos on niin raskas ettei kykene työhönsä, pitäisi jäädä kotiin.
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä inhoan kun puhutaan, ettei raskaus ole "sairaus" eli toisin sanoen raskaus ei voisi aiheuttaa tilaa millon odottaja olisi oikeutettu keveämpään hommaan tai sairaslomaan.
Ne ihmiset jotka ei osaa kuvitella muuta kuin omaa kokemusta tai mielipidettä, ei varmasti omaa normaalia tervettä aivokapasiteettiä.Itse olen ollut aina kipeimmilläni juurikin alussa. Juuri silloin kun sitä mahaa ei edes näy. Ja voitteko kuvitella, on ihmisiä joilla ei kasva edes maha vaikka siellä olisi täysikasvuinen vauva. Ja monesti ne on juurikin hoikkia ihmisiä joista luulisi mahan näkyvän. Joten turha on päätellä mitään edes siitä mahan koosta.
Itseasiassa en oo ikinä ollut niin sairas kuin raskauksien aikana. Ikinä en ole normaalisti saikutellut töissä, mutta raskaus vienyt kuukausiksi 100% vuodepotilaaksi niin, ettei pysty pahimmillaan edes kääntämään kylkeä ja puoliso joutuu huolehtimaan ravinnon saannista, koska ei pysty liikkumaan. Suorastaan kidutusta useampi kuukausi raskauksissa.
Kaikilla on erilainen raskaus. Osalla vaikeampi ja osalla helpompi. Oman kokemuksen perusteella ei ikinä voi arvioida toisen olotilaa. Eikä sairaslomalle päästetä jos pystyy edes jotenkin hoitamaan hommansa. Kehotetaan vain keventämään mahdollisuuksien mukaan.
Huhhuh. Mitähän tulee kun sairastut oikeasti vaikka influenssaan? Joutuuko mies syöttämään, pesemään? Pukemaan?
Minä en päässyt välillä kääntymään sängyssä kun odotin kuopusta viimeisellä kolmanneksella. En siis oikeasti päässyt, jos mies ei olisi nostanut ylös yöllä niin olisin pissannut alleni. Eikä johtunut isosta vatsasta, vaan niin järjettömistä selkä- ja liitoskivuista.
No tuo edellinen varmaan laski kaiken alleen, kun oli 100% vuodepotilaana. Mies ilmeisesti hoiti sairaalasängyssä kotona, käänteli kuivutusta varten ja nosti päätyä, että sai syötettyä?
Mua jäi nyt vähän kiinnostamaan mitä sä kuvittelit, että mulla oli syynä vuodepotilaana oloon? Ja ihan infona kun sua selkeästi kiinnostaa: eipä siinä tilassa paljon vessassa tarvinnut käydä kun nesteet muutenkin vähissä. Ja mies kyllä toi juomavedestä lähtien kaiken nenän eteen ja siitä oon hyvin kiitollinen, koska jotain oli pakko saada pysymään sisällä ja liikkuminen aiheutti salamana oksentamisen.
Ehkä olisi ollut parempi ettet sinäkään olisi lisääntynyt. Jospa tuo oli luonnon keino hoitaa asia päiväjärjestyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyi hemmetti minkälaista vihapuhetta odottavia äitejä kohtaan! Ja vielä Vauva-lehden palstalla!
Kolmen lapsen äitinä olen kokenut kolme erilaista raskautta. Kolmessa jouduin hakemaan saikkua kun työkyky petti. Yhdessä raskaudessa liian alhainen verenpaine aiheutti jatkuvaa pyörtyilyä, toisessa selän iskiaskivut lyyhistivät, kolmannessa loppuraskauden totaalinen unettomuus sekoitti pään viikossa.
Perusterveelle nämä ihmeelliset oireilut tulevat yllätyksenä ja ensin tietysti koettaa vaan selviytyä koska "raskaus ei ole sairaus".
En ihmettele yhtään että lapsenteko ei nykyään kiinnosta kun raskaana olevaan kohdistetaan tuollaista vihaa. Eikö teitä hävetä?
Minä tykkään piirtää ja kuunnella musiikkia. Se on minun elämäntapani, valintani ja minulle tärkeä asia. Työnteko vaikeuttaa itseni toteuttamista, kun olen liian väsynyt piirtämään työpäivän jälkeen. Vaadin siis huomenna kevennyksiä ja töiden siirtämistä työkavereilleni, niin että jaksan keskittyä minulle tärkeisiin asioihin.
Jos työkaverini kieltäytyvät, onko se vihapuhetta? Pitääkö heidän sinun mielestään hävetä, jos eivät suostu edistämään minun elämäntapaani oman jaksamisensa kustannuksella?
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Yksikään työntekijä ei ole koko työuraansa täysillä paahtava tehopakkaus. Jos ei kärsi hankalasta raskaudesta, voi iskeä työkykyä heikentävä sairaus. Oletko sinä yhtä ilkeä, jos työkaverillasi todettaisiin MS-tauti tai hankala reuma? Entä jos itse sairastut, haluatko saman kohtelun? Työura kestää yli 40 vuotta ja siihen mahtuu kaikilla jotain ei toivottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Mulle on ihan sama teetkö sä mun työt vai et. Jos en itse niihin hypermeesisyä kärsivänä pysty ja työt siirretään sinulle, niin sun tehtävä on valittaa pomolle, jonka tehtävä on uudelleenjärjestää.
Minulla ei ole tässä mitään tehtävää. Sinä aiheutat ongelman. Sinä myös korjaat sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Mulle on ihan sama teetkö sä mun työt vai et. Jos en itse niihin hypermeesisyä kärsivänä pysty ja työt siirretään sinulle, niin sun tehtävä on valittaa pomolle, jonka tehtävä on uudelleenjärjestää.
Eikun mä ootan että tulet äitiysloman jälkeen töihin niin sitten sairastun työuupumukseen, joka sekään ei ole sairaus, mutta en jää sairaslomalle vaan alan vaan tuijottaa ikkunasta ulos ja odotan että sä teet mun työt. Itken vähän pomolle ja kaivan kaapista lämmin kuppi pussikeittoa. Enkä missään nimessä halua saikulle, työssä oleminen on parasta lääkettä ahdistukseeni ja uupumiseeni. Nähdään vuoden päästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja silti tutkijat ihmettelevät, mikä on syynä syntyvyyden laskuun. Tulisivat joskus lukemaan tätä palstaa, niin syy selviäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Yksikään työntekijä ei ole koko työuraansa täysillä paahtava tehopakkaus. Jos ei kärsi hankalasta raskaudesta, voi iskeä työkykyä heikentävä sairaus. Oletko sinä yhtä ilkeä, jos työkaverillasi todettaisiin MS-tauti tai hankala reuma? Entä jos itse sairastut, haluatko saman kohtelun? Työura kestää yli 40 vuotta ja siihen mahtuu kaikilla jotain ei toivottavaa.
Eli sinä nimittelet minua ilkeäksi, kun en suostu tekemään muille ihmisille kuuluvia töitä? Naisten pitäisi todella ottaa mallia miehistä. Miehet eivät yritä painostaa tai syyllistää muita miehiä tekemään heille kuulumattomia töitä, naiset sen sijaan ovat toistensa kimpussa aina. Kuten sinä nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Yksikään työntekijä ei ole koko työuraansa täysillä paahtava tehopakkaus. Jos ei kärsi hankalasta raskaudesta, voi iskeä työkykyä heikentävä sairaus. Oletko sinä yhtä ilkeä, jos työkaverillasi todettaisiin MS-tauti tai hankala reuma? Entä jos itse sairastut, haluatko saman kohtelun? Työura kestää yli 40 vuotta ja siihen mahtuu kaikilla jotain ei toivottavaa.
Mahtuu, mutta jännästi ne tuntuvat kasaantuvan tietyille ”työntekijöille”
Vierailija kirjoitti:
Ja silti tutkijat ihmettelevät, mikä on syynä syntyvyyden laskuun. Tulisivat joskus lukemaan tätä palstaa, niin syy selviäisi.
Joo, täällä kaikki aiheuttaa syntyvyyden laskua. Sekin, että kaupan kassajono on pitkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Mulle on ihan sama teetkö sä mun työt vai et. Jos en itse niihin hypermeesisyä kärsivänä pysty ja työt siirretään sinulle, niin sun tehtävä on valittaa pomolle, jonka tehtävä on uudelleenjärjestää.
Eikun mä ootan että tulet äitiysloman jälkeen töihin niin sitten sairastun työuupumukseen, joka sekään ei ole sairaus, mutta en jää sairaslomalle vaan alan vaan tuijottaa ikkunasta ulos ja odotan että sä teet mun työt. Itken vähän pomolle ja kaivan kaapista lämmin kuppi pussikeittoa. Enkä missään nimessä halua saikulle, työssä oleminen on parasta lääkettä ahdistukseeni ja uupumiseeni. Nähdään vuoden päästä!
Kyllä esimies passittaa sinut työterveyslääkärille :) saikulle joudut vaikket haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Ja silti tutkijat ihmettelevät, mikä on syynä syntyvyyden laskuun. Tulisivat joskus lukemaan tätä palstaa, niin syy selviäisi.
Sä oot niin älykäs!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset on semmoisia lusmuja. Ei onnistuisi miesvaltaisella alalla tuommoinen työnantajan kuppaus tai työkaverin härski hyväksikäyttö.
Älä kerro satuja! Olen itse miesvaltaisella alalla töissä ja meidän tiimiin tuli just varmasti maailman laiskin henkilö. Ollut talossa jo yli 10 vuotta ja vaihtanut tiimiä ja työtehtäviä aika usein. Nyt me saatiin se omaan tiimiin riesaksi.
Miten se saa jatkaa sitten lusmuilua? No puhuu kuin Runeberg, ja on saanut esimiehet vakuuttuneeksi. Totuus on sitten jotain ihan toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Yksikään työntekijä ei ole koko työuraansa täysillä paahtava tehopakkaus. Jos ei kärsi hankalasta raskaudesta, voi iskeä työkykyä heikentävä sairaus. Oletko sinä yhtä ilkeä, jos työkaverillasi todettaisiin MS-tauti tai hankala reuma? Entä jos itse sairastut, haluatko saman kohtelun? Työura kestää yli 40 vuotta ja siihen mahtuu kaikilla jotain ei toivottavaa.
Eli sinä nimittelet minua ilkeäksi, kun en suostu tekemään muille ihmisille kuuluvia töitä? Naisten pitäisi todella ottaa mallia miehistä. Miehet eivät yritä painostaa tai syyllistää muita miehiä tekemään heille kuulumattomia töitä, naiset sen sijaan ovat toistensa kimpussa aina. Kuten sinä nyt.
Sinun pitää tehdä oma velvollisuutesi ja sanoa asiasta esimiehelle. Jos muuten esimies ei ymmärrä, niin sitten sanomiset pitää hoitaa luottamusmiehen kautta. Noin toimitaan työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Mulle on ihan sama teetkö sä mun työt vai et. Jos en itse niihin hypermeesisyä kärsivänä pysty ja työt siirretään sinulle, niin sun tehtävä on valittaa pomolle, jonka tehtävä on uudelleenjärjestää.
Eikun mä ootan että tulet äitiysloman jälkeen töihin niin sitten sairastun työuupumukseen, joka sekään ei ole sairaus, mutta en jää sairaslomalle vaan alan vaan tuijottaa ikkunasta ulos ja odotan että sä teet mun työt. Itken vähän pomolle ja kaivan kaapista lämmin kuppi pussikeittoa. Enkä missään nimessä halua saikulle, työssä oleminen on parasta lääkettä ahdistukseeni ja uupumiseeni. Nähdään vuoden päästä!
Kyllä esimies passittaa sinut työterveyslääkärille :) saikulle joudut vaikket haluaisi.
Valitan, osaan pelata tätä peliä sinua paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Hyi hemmetti minkälaista vihapuhetta odottavia äitejä kohtaan! Ja vielä Vauva-lehden palstalla!
Kolmen lapsen äitinä olen kokenut kolme erilaista raskautta. Kolmessa jouduin hakemaan saikkua kun työkyky petti. Yhdessä raskaudessa liian alhainen verenpaine aiheutti jatkuvaa pyörtyilyä, toisessa selän iskiaskivut lyyhistivät, kolmannessa loppuraskauden totaalinen unettomuus sekoitti pään viikossa.
Perusterveelle nämä ihmeelliset oireilut tulevat yllätyksenä ja ensin tietysti koettaa vaan selviytyä koska "raskaus ei ole sairaus".
En ihmettele yhtään että lapsenteko ei nykyään kiinnosta kun raskaana olevaan kohdistetaan tuollaista vihaa. Eikö teitä hävetä?
Jos on kärsinyt raskauden ajan erinäisistä vaivoista, ei varmaan kannata ottaa itseensä jos joku puhuu ihmisestä joka käyttää raskauttaan ja sen vaivoja hakeakseaan huomiota työkavereilta? Tämä on se nykyajan syöpä, heti ollaan loukkaantumassa kun koetaan että joku kritisoi JUST MUA!
Oli mullakin raskauden aikana erinäisiä vaivoja, alkuun ei pysynyt mikään sisällä, loppua kohden lyllersin tuskissani kun joka ikinen liikahdus sattui. Mutta mulla on myös tuttava, jolla toki oli raskaudestaan erinäisiä vaivojakin. Mutta jouduttuaan tylsään työharjoittelupaikkaan hän käytti raskauttaan ja sen tuomia muka-vaivoja syynä ensin jäädä saikkarille ja sitten lopettaa. Jaa mistäkö tiedän? Satuin ihmettelemään että kuinka hän voi marjastaa aktiivisesti vaikka kaiken muun vaivan ohessa hänen selkänsä on raskaudesta niin kipeä ja hän naureskellen itse tunnusti että ei se selkä nyt niin kipeä ole, tuo harjoittelu nyt vaan oli niin tylsää ettei hän halunnut siellä jatkaa vaan nauttia vapaa-ajasta ennen vauvan syntymää.
Pitäisin ihan mahdollisena että AP.llakin on työkaverina tällainen oman elämänsä prinsessa sillä kyllä yleensä oikeasti raskauden tuomista vaivoista kärsivä ihan jo luonnostaan pahoittelee jos työt kaatuu työkavereiden niskaan eikä siitä kukaan täysijärkinen tee mitään hirveää numeroa että esim. silittelisi täysin litteää vatsaansa ja oikein korostamalla korostaisi tilaansa. Harvassahan nämä tyypit on mutta kyllä heitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi nyt hauska kuulla tähän keskusteluun vaivojaan valittelevilta ihmisiltä oikein kunnon perusteet, miksi muiden työntekijöiden pitäisi tehdä teidän työnne joihin ette pysty tai "ette pysty"? Kollegoillanne ei ole osaa eikä arpaa tilanteessanne eikä palkkaa tule enempää vaikka lisää työtä tulisikin.
Yksikään työntekijä ei ole koko työuraansa täysillä paahtava tehopakkaus. Jos ei kärsi hankalasta raskaudesta, voi iskeä työkykyä heikentävä sairaus. Oletko sinä yhtä ilkeä, jos työkaverillasi todettaisiin MS-tauti tai hankala reuma? Entä jos itse sairastut, haluatko saman kohtelun? Työura kestää yli 40 vuotta ja siihen mahtuu kaikilla jotain ei toivottavaa.
Eli sinä nimittelet minua ilkeäksi, kun en suostu tekemään muille ihmisille kuuluvia töitä? Naisten pitäisi todella ottaa mallia miehistä. Miehet eivät yritä painostaa tai syyllistää muita miehiä tekemään heille kuulumattomia töitä, naiset sen sijaan ovat toistensa kimpussa aina. Kuten sinä nyt.
Sinun pitää tehdä oma velvollisuutesi ja sanoa asiasta esimiehelle. Jos muuten esimies ei ymmärrä, niin sitten sanomiset pitää hoitaa luottamusmiehen kautta. Noin toimitaan työelämässä.
Tämä tuntuu nyt olevan jotenkin todella vaikea asia käsittää. Minulla ei ole tässä velvollisuutta. Ei mitään. Minä en tee kollegan töitä enkä minä pyytele, että minun ei tarvitsisi tehdä kollegan töitä.
No jaa, yksi kaverini oli erittäin sairas koko alkuraskauden. Ravasi jatkuvasti lääkärissä kipujen yms takia, sanottiin että semmoista se raskaus on. No, sitten löytyikin iso munasarjakysta ja se leikattiin kesken raskauden pois. Sen jälkeen menikin loppuraskaus leppoisammin ja paljon vähemmillä kivuilla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi hemmetti minkälaista vihapuhetta odottavia äitejä kohtaan! Ja vielä Vauva-lehden palstalla!
Kolmen lapsen äitinä olen kokenut kolme erilaista raskautta. Kolmessa jouduin hakemaan saikkua kun työkyky petti. Yhdessä raskaudessa liian alhainen verenpaine aiheutti jatkuvaa pyörtyilyä, toisessa selän iskiaskivut lyyhistivät, kolmannessa loppuraskauden totaalinen unettomuus sekoitti pään viikossa.
Perusterveelle nämä ihmeelliset oireilut tulevat yllätyksenä ja ensin tietysti koettaa vaan selviytyä koska "raskaus ei ole sairaus".
En ihmettele yhtään että lapsenteko ei nykyään kiinnosta kun raskaana olevaan kohdistetaan tuollaista vihaa. Eikö teitä hävetä?Jos on kärsinyt raskauden ajan erinäisistä vaivoista, ei varmaan kannata ottaa itseensä jos joku puhuu ihmisestä joka käyttää raskauttaan ja sen vaivoja hakeakseaan huomiota työkavereilta? Tämä on se nykyajan syöpä, heti ollaan loukkaantumassa kun koetaan että joku kritisoi JUST MUA!
Oli mullakin raskauden aikana erinäisiä vaivoja, alkuun ei pysynyt mikään sisällä, loppua kohden lyllersin tuskissani kun joka ikinen liikahdus sattui. Mutta mulla on myös tuttava, jolla toki oli raskaudestaan erinäisiä vaivojakin. Mutta jouduttuaan tylsään työharjoittelupaikkaan hän käytti raskauttaan ja sen tuomia muka-vaivoja syynä ensin jäädä saikkarille ja sitten lopettaa. Jaa mistäkö tiedän? Satuin ihmettelemään että kuinka hän voi marjastaa aktiivisesti vaikka kaiken muun vaivan ohessa hänen selkänsä on raskaudesta niin kipeä ja hän naureskellen itse tunnusti että ei se selkä nyt niin kipeä ole, tuo harjoittelu nyt vaan oli niin tylsää ettei hän halunnut siellä jatkaa vaan nauttia vapaa-ajasta ennen vauvan syntymää.
Pitäisin ihan mahdollisena että AP.llakin on työkaverina tällainen oman elämänsä prinsessa sillä kyllä yleensä oikeasti raskauden tuomista vaivoista kärsivä ihan jo luonnostaan pahoittelee jos työt kaatuu työkavereiden niskaan eikä siitä kukaan täysijärkinen tee mitään hirveää numeroa että esim. silittelisi täysin litteää vatsaansa ja oikein korostamalla korostaisi tilaansa. Harvassahan nämä tyypit on mutta kyllä heitä on.
Siksihän ihmiset täällä ottavat itseensä ja kirjoittavat törkyviestejä. He tietävät, että tässä puhutaan heistä. Raskaana tai ei, täällä rähjäävät juuri ne elämäntapasaikuttajat ja lusmut.
Jopas on taas äkäisiä naisia iso kasa paikalla. Ja kaikki kilvan tuovat esille mitä vaivoja ovat raskaana poteneet, onko täällä joku kilpailu käynnissä? Asiakin on luisunut sivuraiteille tämän myötä. Aloituksessa oli kyse vaivaantuneesta raskaana olevasta työkaverista joka hyppää neuvolassa, kotona ja ties missä, kulkee työkyvyttämänä töissä ja TOISTEN on sitten tehtävä tämän henkilön työt. Ja akkalauma täällä hermostuu kun tätä henkilöä moititaan tästä käytöksestä, eikä kenenkään mielestä raskaana oleva naisihminen yksinkertaisesti voi teeskennellä. Ei, koska nainen nyt ei vain voi, varsinkaan raskautettuna oleva. Odottava nainen on pyhä ja täydellinen, sitä täytyy ymmärtää ja hyväksyä ja tehdä iloiten sen työt.
Sairaslomaa saa! Jos nyt ei muka lääkäri sitä kirjoittaisi vaikka aihetta olisi, niin fiksu nainen silloin näyttelee ne vaivansa vielä suuremmiksi ihan työkaveriensa tähden. Ikipäivänä en ole kuullut eikä vastaantullut ihmistä joka ei raskausvaivojensa takia olisi saikkua saanut, joten vaikka täällä kuka kiljuisi vastaan niin en usko.
Jos ap olisi sanonut että miespuolinen työkaveri klinkkaa käytävällä voivotellen eikä tee töitänsä niin johan täällä olisi ukko lynkattu, mestattu ja saanut p..kaa päällensä muutaman rekkakuormallisen. Kun kehtaa teettää työnsä toisilla ja miksi ei hae sairaslomaa. Ja näyttelee se kummiskin.
Mulle on ihan sama teetkö sä mun työt vai et. Jos en itse niihin hypermeesisyä kärsivänä pysty ja työt siirretään sinulle, niin sun tehtävä on valittaa pomolle, jonka tehtävä on uudelleenjärjestää.