Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät
Oma ykkönen on eräs virkistyspäivä, jossa piti osallistua naurujoogaan. Siinä sitten kuljettiin salia ympäri kädet vatsalla hokien "hoh-hoh hoh-hoh hoo".
Kommentit (1208)
Vierailija kirjoitti:
Onpa kertakaikkisen typerä ketju. Itse olen työkyvytön ja pidättelen oksennustani kun päivittäin saa lukea vihapuhetta ketjuissa, joissa työttömille haaveillaan parakkiasuntoloita, pakkotöitä ja saunan taakse viemistä.
Ne ihmiset jotka saavat käydä töissä, saavat kerryttää eläkettä, saavat lomarahoja, kunnon kansalaisen statuksen ja saavat työterveyden huollon, ovat nyt niin kamalan nöyryytettyjä kun heille on.. Yhyy yhyyy.. byääää yhyyy yhyyy VIRKISTÄYTYMISPÄIVÄT!
Toivottavasti joka ikinen teistä kitisijöistä saa potkut.
Ette ansaitse työpaikkaa, kun olette tuollaisia sontahousuja.
Heh, miettikää jos saisi kenkää koska ei osallistu joihinkin typeriin leikkeihin :D
Vierailija kirjoitti:
Meidän esimies pitää eräjutuista, ja kaikki tykyt pitää viettää metsissä! Ei koskaan kuuntele mitä me muut haluamme.
Meidän tiimiläisistä väh. 80% pelkää metsissä oleskelua ja kokee olonsa epävarmaksi siellä ja kammoaa että jos eksyy. Etenkin kun alueet sellaisia joissa liikkuu susia ja karhuja!
Montako firman työntekijää sudet ja karhut ovat syöneet viime vuosina?
Tämä ei ole työpaikalta vaan lukioajoilta. Olin mukana tutor-toiminnassa, jota varten järjestettiin erilaisia koulutuksia ja tiimiytymispäiviä. Olin pitkä ja lievästi ylipainoinen – eli elopainoa oli suoraan sanottuna aika paljon nuoreksi tytöksi.
Yhdessä koulutuksessa käskettiin pariutumaan. Koska tehtävän sisältöä ei kerrottu etukäteen, nappasin vierestä tytön, jonka kanssa olin samoilla ranskan kursseilla. Hän oli minua varmaan 15 cm lyhyempi ja erittäin hoikka. Sitten selvisi tehtävän sisältö: parien piti vuorotellen kantaa toisiaan reppuselässä kymmenisen metrin matka. Olin epäileväinen, kun tuli minun vuoroni hypätä toisen tytön selkään, mutta hän vakuutti olevansa vahva. Kiivettyäni selkään hän alkoi kovaan ääneen voivotella, että olen liian painava, ei hän jaksa ja melkein kaatui maahan painoni alla. Sitten tehtävän vetäjät huusivat todella kovaan ääneen, että kappas, sielläpä on näköjään Maijalla ja Kertulla jotain ongelmia, ei tarvitse tehdä tehtävää loppuun. Kaikki muut parit katsoivat meitä huvittuneina.
Saman tutor-toiminnan piirissä oli sellainenkin tehtävä, jossa piti olla n. kuuden hengen ryhmissä piirissä, ja keskelle meni yksi seisomaan ja kaatuili muita kohti. Tarkoituksena oli rentoutua täysin ja antaa muiden ottaa kiinni ja työntää sitten taas seuraavan syliin. Edellisen kokemuksen traumatisoimana en sitten uskaltanut rentoutua ja luottaa siihen, että pienikokoiset tytöt jaksavat ottaa minut kiinni, varsinkaan jos rojahdan syliin vauhdilla. Olin koko ajan jännittynyt ja varautunut suojautumaan, jos kaadun maahan. Sitten yksi ringissä ollut poika alkoi kovaan ääneen nälviä, että enkö minä edes osaa tätä yksinkertaista tehtävää, tässä pitää olla rentona.
Sellainen missä testattiin jollain jenkkien persoonallisuustestillä oma persoonallisuustyyppi ja sitten kaikkien edessä mietittiin omia heikkouksia, vähän sivuttiin vahvuuksiakin.
Kesätyöntekijänä jouduin naurujoogaamaan pomon kanssa niin, että oltiin perseet vastakkain ja haarojen välistä kurkkattiin ja käteltiin toisiamme. Voi jeesus sentään.
Työkaverin oikea käsi on osin halvaantunut ja surkastunut. Mentiin pelaamaan golffia! Läksin solidaarisuuden nimissä kaverin kanssa kaljalle. Ei kukaan kehdannut kysellä perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä naurujoogassa ja pussijuoksussa nyt on oikeasti niin nöyryyttävää? Monilta ihmisiltä tuntuu kokonaan kyky heittäytyä ja hassuttella. Ei elämän oikeasti tarvitse olla aina vakavaa.
Minä ainakin tykkään heittäytyä ja hassutella, mutta haluan tehdä sen itse valitsemassani seurassa silloin kun siltä tuntuu, en siksi että esimies käskee. Ajatus siitä, että jollakin ylemmällä taholla on valta päättää, miten, missä, milloin ja kenen kanssa rentoudun ja pidän hauskaa, on aika nöyryyttävä.
Kuvastaa palstan käyttäjäkuntaa. Kolmannen maailman ongelmia. Ymmärrätkö että työelämässä joskus joutuu menemään sinne mukavuusalueen ulkopuolelle, tai elämässä ylipäätään? Tuntuu että kaikki on ihmisille nykyään niin HIRVEÄN vakavaa :--D
Kokeilepa joskus ottaa avoimin mielin ne jutut vastaan etkä ennakkoasenteella ''vit t u mitä paskaa ja emmä haluu ku on noloo''.
Saatko sinä päättää muiden puolesta mikä on heille hyväksi? Tai että miten heidän pitää olla ja elää?
Kaikille ei sovi heittäytyminen, ja kuten joku ylempänä totesikin, haluaa ylittää mukavuusalueensa rajat silloin kun itse haluaa. Ei osana laumaa, ainakaan työlaumaa.
Ihmiset ovat erilaisia, ja osa ei nauti siitä rajojen ylittämisestä yhtään. Ei mitenkään eikä missään seurassa. Kuten osa ei nauti liikunnastakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kesätyöntekijänä jouduin naurujoogaamaan pomon kanssa niin, että oltiin perseet vastakkain ja haarojen välistä kurkkattiin ja käteltiin toisiamme. Voi jeesus sentään.
Sinänsä toimiva, nauroin mielikuvalle.
Vierailija kirjoitti:
Onpa kertakaikkisen typerä ketju. Itse olen työkyvytön ja pidättelen oksennustani kun päivittäin saa lukea vihapuhetta ketjuissa, joissa työttömille haaveillaan parakkiasuntoloita, pakkotöitä ja saunan taakse viemistä.
Ne ihmiset jotka saavat käydä töissä, saavat kerryttää eläkettä, saavat lomarahoja, kunnon kansalaisen statuksen ja saavat työterveyden huollon, ovat nyt niin kamalan nöyryytettyjä kun heille on.. Yhyy yhyyy.. byääää yhyyy yhyyy VIRKISTÄYTYMISPÄIVÄT!
Toivottavasti joka ikinen teistä kitisijöistä saa potkut.
Ette ansaitse työpaikkaa, kun olette tuollaisia sontahousuja.
Et ole tullut ajatelleeksi, että olisi sinunkin etusi, että rahaa ei tuhlata pelleilyyn? Rahoille parempaakin käyttöä yrityksissä ja parempi työilmapiiri = paremmat yritykset, joista joku voisi jopa työllistää sinut.
Laitettiin eläimen korvat (itse piti askarrella) päähän ja muut arvasivat aina mitä eläintä joku esitti. Pantomiiminä. Ei saanut olla sama eläin mikä oli jo tullut.
Syödessä piti esittää runo pomolle ja lopuksi pelattiin vielä rikkinäistä puhelinta niin että kaikki ensin pyöri ympäri nopeasti minuutin ajan että huippasi.
Mun mielestä oli ihan ok virk päivä mutta etenkään naiset eivät tykänneet, eli sama ilmiö mikä täälläkin eli nuttura kireällä ja hiekkaa alakerrassa.
Jokainen alapeukku tälle viestille vahvistaa asian.
Olen opettaja ja tuli mieleen, kuinka monien mielestä koulussa pitäisi aina oman luokan kanssa viettää aikaa ryhmäytyen ja leikkien. Tai vaatimukset siitä, että koulussa pitäisi puida luokan kesken julkisuudessa olleita kamalia tapauksia tai - vielä pahempaa - jonkun oppilaan elämän traumoja kuten läheisen kuolemaa. Siinä sitten on joku matematiikan maisteri oikein elementissään.
Varsinkaan lapsia ja teinejä ei pitäisi altistaa näille leikeille, joissa on nöyryyttävä elementti tai joita voi käyttää kiusaamiseen. Myöskään vaikeita asioita ei voi käsitellä koko luokan kesken.
Itse kun olen pakon edessä joutunut näitä leikkipäiviä pitämään, olen valinnut tehtävät sen mukaan, ettei kukaan joutuisi esiintymään nololla tavalla tai ettei kukaan joudu kehumaan kiusaajaansa tai toisinpäin tms. Muistan aina myös, että minä en voi tietää luokan ihmissuhteista enkä kenenkään oppilaan psyykestä oikeasti juuri mitään.
Toivottavasti joku näitä sessioita järjestävä ihminen lukee tämän ketjun ja ottaa opikseen. Ihmiset ovat oikeasti paljon herkempiä ja haavoittuvaisempia kuin luulisi.
Vierailija kirjoitti:
Tosikoille kaikki on nöyryytystä.
Tämä on totta. Toki ymmärrän jos on leikkejä jossa esim introvertti laitetaan huomion keskipisteeksi (laulamaan, näyttelemään yms), niin se ei ole kivaa. Mutta että "lapselliset" leikit kuten pussihyppely muka nöyryyttävää?
Vierailija kirjoitti:
Työkaverin oikea käsi on osin halvaantunut ja surkastunut. Mentiin pelaamaan golffia! Läksin solidaarisuuden nimissä kaverin kanssa kaljalle. Ei kukaan kehdannut kysellä perään.
Golfmailalla lyödään ”etukädellä”, eli normi oikeakätisellä tuo on siis vasen käsi. Yhdelläkin kädellä saa lyöntiin ihan tarpeeksi voimaa ja tarkkuutta. Mutta en tietenkään moiti valintaanne, kaljalla käynti on aina hyvä vaihtoehto.
Minä en ikinä osallistuisi mihinkään missä pitää hieroa muita antaumuksella tai keekoilla bikineissä äijien edessä. Miksi tällaiseen suostutaan?
Vierailija kirjoitti:
Minä en ikinä osallistuisi mihinkään missä pitää hieroa muita antaumuksella tai keekoilla bikineissä äijien edessä. Miksi tällaiseen suostutaan?
Jos sää et suostu nii sää oot tosikko ja ilonpilaaja extrovertti-ilopillereiden mielestä
Vierailija kirjoitti:
Tosikoille kaikki on nöyryytystä.
Oletko tosissasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ikinä osallistuisi mihinkään missä pitää hieroa muita antaumuksella tai keekoilla bikineissä äijien edessä. Miksi tällaiseen suostutaan?
Jos sää et suostu nii sää oot tosikko ja ilonpilaaja extrovertti-ilopillereiden mielestä
Jep. Jos et hassuttele silleen hassunhauskasti ja leikkimielisesti iloinen virne naamallas, niin sut eristetään kahviporukasta heti seuraavana arkipäivänä ja se on ekstrovertti-ilopillereiden maailmassa hurjan paha rangaistus. 😂😂
Juhlapäivällinen tarjotaan kerran vuodessa ylimmän johdon asunnolla: uokapöydässä emme saa ruokaa ennen kuin jokaisen täytyy kertoa itsestään jokin asia muille, mitä toiset eivät vielä hänestä tiedä. Sama 'leikki' pienillä variaatioilla vuodesta toiseen. Kuulostaa harmittomalta, mutta ei ole, koska työpaikkamme on hierakinen ja esim. palkkauksessa suuret erot (yhden nollan verran eroa kuukausiliksassa).
Elokuvateatterissa kotimainen elokuva ensin ja sitten ruokailu ravintolassa, työpaikan autoilla ajettiin toiseen kaupunkiin, sai jäädä ostoksille jos halusi tai palata suoraan kotiin, perjantaipäivä työajalla. Tosi hyvä!