Li Anderssonin hyökkäys yo-kirjoituksiin valmentavia kursseja vastaan osoittaa, mikä Suomessa on pielessä

Vierailija kirjoitti:

Opetusta pitäisi olla lukioissa riittävästi siten että valmennuskurssit ovat hyödyttömiä pääsemisessä. Niitä saisi toki ottaa, mutta koska lukio-opetus riittäisi, ei rikkaat saisi mitään etua.

mun kokemus on kyllä se että lukiossa opetetaan kyllä varsin kattavasti mutta oma kertaus pitää tehdä itse. Ja että moni opiskelija ei ota opetuksesta kaikkea (tai juuri mitään) irti ennen kuin viime hetkellä kun tajuaakin että ylppärit lähestyy.

Vierailija kirjoitti:

Rahan lisäksi ongelma on myös asuinpaikka. Ei kursseja ole kuin isoissa kaupungeissa.

Li toivoo että rahalla ei tarvitsisi ostaa lisämahdollisuuksia. Lukiosta pitäisi saada kaikki tarvittava, toki ahkera voi ottaa enemmän lukion sisällä kursseja kuin laiskempi.

Nykyään useita preppauskursseja on myös tarjolla digitaalisina, lisäksi edullisempaan hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksullista lisäopetusta ei voida kieltää, sen estää perustuslaki, joka takaa elinkeinonvapauden. Aina on ollut ja tulee olemaan niitä, jotka haluavat ja voivat ostaa itselleen tai lapsilleen tukiopetusta. Maksullista preppausta vielä epäoikeudenmukaisempaa on se, että yhden oppilaan vanhemmat haluavat ja voivat luoda kotiin opiskelua tukevan ilmapiirin samalla, kun jonkun toisen kotona koulunkäynnistä ei piitata tai sitä jopa vähätellään.

On ollut päivän selvää, että maksulliset preppauskurssit siirtyvät lukioon, kun yo-todistuksen painoarvoa lisättiin huomattavasti. Muutos lisäsi merkittävästi maksullisten kurssien kysyntää, koska:

- yo-kokeisiin aletaan valmistautumaan jo heti lukion ensimmäisellä luokalla, jolloin yhdelle oppilaalle voidaan myydä preppausta jopa 3-4 vuoden ajan (vrt. aiemmin suuri osa kävi vain yhden muutaman kuukauden pituisen preppauskurssin)

- kirjoitettavia lukioaineita on useampia, täydet pisteet saa useimmille aloille 6 aineesta, joten preppauskurssejakin voidaan myydä yhdelle opiskelijalle useammassa aineessa (vrt. aiemmin käytiin vain yksi valmennuskurssi)

- parhaat pisteet saa aidosti vaikeista aineista kuten pitkä matikka ja fysiikka, joissa monilla on tarvetta lisäopetukselle kun tavoitteena L/E (vrt. aiemmin esim. oikikseen pääsi lukemalla vain ulkolukuna pääsykoekirjan, tämä oli helpompaa tehdä itsenäisesti)

- potentiaalisia asiakkaita on enemmän, koska kaikki lukiolaiset osallistuvat yo-kokeisiin ja yo-arvosanat vaikuttavat sisäänpääsyyn kaikilla aloilla (vrt. aiemmin pääsykoepreppauskurssit kiinnostivat lähinnä vain niitä, jotka hakivat yliopistossa ns. hakupainealoille)

- aiemmin pääsykoepreppausta tarjosivat monet opiskelijajärjestöt, joille preppauskurssien järjestäminen ei ollut varsinaista liiketoimintaa (jolloin kurssien hinnat olivat kohtuullisia), mutta näillä tahoilla ei ole intressiä eikä osaamista tarjota preppauskursseja yo-kokeisiin

Maksullisia preppauskursseja ei voida poistaa lisäämällä maksutonta lukio-opetusta. Yo-arvosanat jaetaan gaussin käyrällä, jolloin vain parhaat voivat saada L/E-arvosanat. Vain L/E-arvosana takaa pääsyn jatko-opiskelemaan. Jos kaikkien opiskelijoiden taitotaso nousee lukion maksuttomien lisäkurssien avulla, on parhaita arvosanoja tavoittelevien harjoiteltava vastaavasti vielä enemmän, jotta erottuvat joukosta.

Ihan samaa mieltä.

Myöskään ihmisillä ei ole ymmärrystä tuon yo-tulosten gaussaamisesta. Arvosanat jakautuvat aina samalla tavalla riippumatta ikäluokan osaamisen tasosta. Koko ikäluokka opettelee paremmaksi > samat tulokset yo-kokeissa.

Eikö kouluissa olisi ihan tarpeellisia kehityskohteita sen sijaan, että ministeri käyttää energiaansa joihinkin varsin marginaalisiin kursseihin?

Paitsi että Gaussin käyrästä luovuttiin jo, joten periaatteessa vaikka kaikki ylioppilaat voivat kirjoittaa laudaturin paperit, vaikka irl ja käytännössä se on mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Opetusta pitäisi olla lukioissa riittävästi siten että valmennuskurssit ovat hyödyttömiä pääsemisessä. Niitä saisi toki ottaa, mutta koska lukio-opetus riittäisi, ei rikkaat saisi mitään etua.

No eihän lisätreeniä koskaan voi hyödyttömäksi tehdä. Lukion opetustarjonta kyllä riittää ylioppilastutkintoon valmistautumiseen, se nyt on ihan selvä juttu. Vapaaehtoinen ja vaikka maksullinenkin lisätreeni sen päälle on kuitenkin asia, jota ei kukaan voi mitenkään ikinä kieltää. Koko alkuperäinen ajatus on täydellinen aivopieru ja antaa osviittaa, että ministeri ei taida kyllä käyttää rajallista kapasiteettiaan ollenkaan niihin asioihin, kuin pitäisi. Ihmisten mahdollisuuksien rajaaminen täysin haitattomia asioita kieltämällä ei ole ollenkaan viisasta muutenkaan. 

Ylioppilaskirjoituksissa testataan osaamista niiltä lukiokursseilta, ei yliopistomatematiikan ja maksullisten preppauskurssien puolelta. Kun peliin tulee näitä uusia muuttujia (preppauskurssit ja yliopistomatematiikka) niin se tarkoittaa sitä että yhä useamman pitää osallistua näille maksullisille kursseille ja käydä opiskelemassa avoimessa yliopistossa matematiikan sivuaine, että pärjää ylioppilaskirjoituksissa. Joo, eihän tässä ole mitään ongelmaa, pitää vain olla ahkera ja opiskella ja maksaa. 

Tarkoitatko preppauskurssia, millä valmistaudut YO-kirjoituksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä suurin lukiolaisia eriarvoistava asia ei ole jotkut preppauskurssit vaan isot alueelliset erot lukioiden välillä. PK-seutu on tässä ehdottomassa ylilyöntiasemassa eliittilukioineen.

No ei silläkään ole mitään merkitystä. Eliitti-ilmiö on jokseenkin automaattinen seuraus siitä, kun saa ylipäänsä vapaasti valita koulunsa. Jotkin koulut houkuttelevat mistä tahansa syystä enemmän kuin toiset, jolloin niiden korkeamman hakijamäärän vuoksi pääsyrajat nousevat ja syntyy kierre, kun valitun aineksen paremmuus heijastuu myös valmistuvan aineksen laatuun. Itse koulu ei ole sen kummallisempi, mutta sinne vaan valikoituu kyvykästä ja pyrkyisää ainesta. Ihan samanlaista opetusta silti saa missä tahansa ja perähikiänmutkan rupulukiostakin saa kirjoitettua sen seitsemän ällää. 

Lapseni meni eliittilukioon (niin, siis toki haki, mutta meni eli osaaminen riitti). Alusta alkaen selvää oli, että ei opiskella vain yo-kokeisiin ja yliopistoon pääsemiseksi, vaan elämää varten. Oletusarvo oli silti se, että meistä tulee akateemisia ja siihen kannustettiin. Selvitettiin mahdollisuudet opiskella ulkomailla jne. Vanhemmatkin kannustivat.

Lapsen kaverit meni siihen perähikiänmutkan lukioon (ei se mikään rupu- ollut), mutta siellä oletusarvoisesti opiskelupaikka löytyisi viereisen kaupungin AMK:sta, yliopistoon hakemisesta ja opintolainoista varoitettiin erikseen. Isojen kaupunkien yliopistoihin ei saanut mennä koulupäivänä tutustumaan, siitä tuli kirjallinen huomautus. Opinnot ulkomailla teilattiin todeten, että sinne kun menee, ei ikinä saa Suomesta töitä.

Niin että on sillä eroa, missä opiskelet.

Vierailija kirjoitti:

Preppauksen ansiosta vähä-älyisemmiläkin on mahiksia. Ja nimenomaan näin päin.

Niin. Onko se sitten hyvä asia, että rahalla saa hankittua opiskelupaikan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä valehtele ap. Li puhui vain maksullisuuden ongelmasta.

https://yle.fi/uutiset/3-11204285

Miten ap valehteli? Laitapa tarkka selvitys. Li hyökkää kursseja vastaan -se on totta! Ja loppu oli omaa mielipidetään ja näkemystään

Ohis

Ap puhuu tasapäistämisestä, mikä on eri asia, paitsi jos ap on nimenomaan sitä mieltä että rikkaat ja köyhät pitääkin olla eri viivoilla jatkomahdollisuuksien suhteen.

Ja valehtelua siinä oli mikä?

Olemme matkalla sosialismiin.

Kyllä minäkin ymmärrän sen, ettei Suomesta saisi tehdä sellaista, että vaan rahalla on väliä ja monin fiksukin nuori joka tahtoisi mennä johonkin kurssille ei voi kun ei olekaan rahaa. Sama juttu on tuon todistusvalinnan kanssa ja tähän vielä se, että ne joilla on varaa mennä noille kursseille ja asuu hyvässä paikassa missä niitä on niin tämä tyyppi on sitten vahvemmilla kuin sellainen joka niitä ei käy. Minusta on muutenkin väärin, että pääsykokeita karsitaan ja lopetetaan ja tehdään niille kympin oppilaille helpommaksi pääsy ja moni muuten ihan hyvä oppilas jolla ei kuitenkaan ole sitä riviä L:lliä ei sitten ole minkään arvoinen. Itse kuulun myös tähän porukkaan ja mietin, että sitten jos ei ole pääsykokeita ei kannata minunkaan enää hakea. Kun sinne yliopistoon on jo muutenkin aika vaikeaa päästä niin miksi siitä tehtäisiin ihan mahdottomuus monille tavalliselle oppilaalle.

Lukiossa opiskeleva on myös vielä nuori ihminen , joka ei välttämättä osaa valita juuri niitä tiettyjä parhaita aineita kirjoituksiin ja en pidä ajatuksesta, että moni alkaa kirjoittaa vaan niitä aineita joilla tulevaisuudessa parhaiten pääsee opiskelemaan. Kyllä sen edelleen pitäisi mennä niin, että oppilas kirjoittaa itseään kiinnostavat aineet eikä sellaisia mistä saa parhaimmet pisteet. Tämäkin vaan lisää sitä kuilua, että joku ihminen joku kirjoittaa parhaat aineet nappaa sitten ne pisteet eikä sellainen, joka ei esim osaa jotain ainetta ja on jo tämän vuoksi sitten heikommilla. Jotenkin hulluksi menee koko touhu minusta. Itse ymmärsin aine valmentavat kurssit johonkin esim yliopiston koulutusalalle, mutta että niitä pitäisi tunkea vielä lukiohinkin on jo minusta ihan kamalaa ja en kannata sitä. Itse olen myös köyhän perheen lapsi ja asuin vielä sellaisessa paikassa missä ei mitään lisäopetusta tai apua saanut ja niin vanhemmat hommasivat minulle vähäksi aikaa tunteja eräältä opettajalta. Tämäkin oli tosin sellaista apua, että selvisin yhden aineen kirjoituksista ei siis mitään muuta. Minusta kenenkään ei pitäisi myöskään maksaa siitä, että valitseekin väärän aineen kirjoituksiin tai jos lukioaika muuten vaikeaa niin maksaa siitä todistuksesta sitten koko elämänsä jos sillä ei todistusvalinnassa tee mitään. Tämä on vähän liian suuri vaatimus ja kyllä itse kannatan sitä, että olisi ollut väylä myös niille tavallisille oppilaille ja muille jotka ehkä vasta vanhempana kiinnostuvat opiskelemaan eli pääsykokeet joiden kautta olisi edes ollut jokin mahdollisuus päästä sisään. Täytyy myös muistaa, että jos on  hyvä todistus niin saa vähän kuin vapaalipun opintoihin ja muut sitten taistelevat koepistejonossa ( niin kauan kun niitä on) niistä paikoista. Onhan se sitten selvää, ettei opiskelemaan pääse enää monikaan jos pelkkä todistus vaan katsotaan ja monille se tarkoittaa, että kyllä ne ovat sinne opintoihin ovat kiinni lopullisesti. Joku tietenkin sanoo, että on avoimen väylä, mutta senkin avulla pääsee niin vähäinen määrä sisään ja uskon, että jos pääsykokeet loppuvat niin avoimessa opiskelevien määrä nousee korkealle.

Toivottavasti kohta ei kielletä 3v ikäiseltä lukemista. Onhan se kamalaa, että joku lapsi saa kotoa enemmän kuin toinen eli tässä tapauksessa vanhemman, jolla on aavistus erilaisista herkkyyskausista ja kyky tukea lasta.

Ei hän mitään teilannut. Eikö artikkelissa ollu, että preppauskurssit alkavat jo alakoulussa niille jolla on tähtäimessä joku tietty opiskelupaikka? Eräs ystäväni (venäläinen) preppaa omaa peruskouluikäistä lastaan tähtäimenä Harward. Erilaisia kursseja näyttää olevan tarjolla Suomessa ja ulkomailla tosi paljon. Kyllä se raha puhuu pakostikin. Ei siitä pääse mihinkään. Aina ikuisia aikoja on ollut kielikurssit ja nekin oli tosi kalliita. Duunarin lapsilla ei niihin helposti ollut pääsyä.

Vaikka hallituksen taival todennäköisesti jääkin puolitiehen, kun talous on saatu hunningolle ja todellinen työttömyys jatkaa kasvuaan, temppuiluista huolimatta, niin tuhojen korjaamiseen tulee menemään huomattavasti pidempi aika, kuin niiden aiheuttamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä suurin lukiolaisia eriarvoistava asia ei ole jotkut preppauskurssit vaan isot alueelliset erot lukioiden välillä. PK-seutu on tässä ehdottomassa ylilyöntiasemassa eliittilukioineen.

No ei silläkään ole mitään merkitystä. Eliitti-ilmiö on jokseenkin automaattinen seuraus siitä, kun saa ylipäänsä vapaasti valita koulunsa. Jotkin koulut houkuttelevat mistä tahansa syystä enemmän kuin toiset, jolloin niiden korkeamman hakijamäärän vuoksi pääsyrajat nousevat ja syntyy kierre, kun valitun aineksen paremmuus heijastuu myös valmistuvan aineksen laatuun. Itse koulu ei ole sen kummallisempi, mutta sinne vaan valikoituu kyvykästä ja pyrkyisää ainesta. Ihan samanlaista opetusta silti saa missä tahansa ja perähikiänmutkan rupulukiostakin saa kirjoitettua sen seitsemän ällää. 

Lapseni meni eliittilukioon (niin, siis toki haki, mutta meni eli osaaminen riitti). Alusta alkaen selvää oli, että ei opiskella vain yo-kokeisiin ja yliopistoon pääsemiseksi, vaan elämää varten. Oletusarvo oli silti se, että meistä tulee akateemisia ja siihen kannustettiin. Selvitettiin mahdollisuudet opiskella ulkomailla jne. Vanhemmatkin kannustivat.

Lapsen kaverit meni siihen perähikiänmutkan lukioon (ei se mikään rupu- ollut), mutta siellä oletusarvoisesti opiskelupaikka löytyisi viereisen kaupungin AMK:sta, yliopistoon hakemisesta ja opintolainoista varoitettiin erikseen. Isojen kaupunkien yliopistoihin ei saanut mennä koulupäivänä tutustumaan, siitä tuli kirjallinen huomautus. Opinnot ulkomailla teilattiin todeten, että sinne kun menee, ei ikinä saa Suomesta töitä.

Niin että on sillä eroa, missä opiskelet.

Niin siis mitenkä sillä on eroa? Eliittilukiossa on lahjakkaimmat ja motivoituneemmat, joo, joten varmasti ilmapiiri on kannustava. Verrattuna tavislukioon, jossa suurin osa porukasta ei erityisesti pyri mihinkään, kunhan lorvii aikansa päästäkseen edes johonkin kouluun. Mutta eihän sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko tämä tasa-arvoista tai onko samat mahdollisuudet. Kyllä on. Jos iso osa luokkatovereista on toisaalla neroja ja toisaalla tolloja, niin ei se yksilön kykyjä ja mahdollisuuksia muuta mitenkään. Samat opinnot, samat yo-kokeet, samat jatko-opintomahdollisuudet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä suurin lukiolaisia eriarvoistava asia ei ole jotkut preppauskurssit vaan isot alueelliset erot lukioiden välillä. PK-seutu on tässä ehdottomassa ylilyöntiasemassa eliittilukioineen.

No ei silläkään ole mitään merkitystä. Eliitti-ilmiö on jokseenkin automaattinen seuraus siitä, kun saa ylipäänsä vapaasti valita koulunsa. Jotkin koulut houkuttelevat mistä tahansa syystä enemmän kuin toiset, jolloin niiden korkeamman hakijamäärän vuoksi pääsyrajat nousevat ja syntyy kierre, kun valitun aineksen paremmuus heijastuu myös valmistuvan aineksen laatuun. Itse koulu ei ole sen kummallisempi, mutta sinne vaan valikoituu kyvykästä ja pyrkyisää ainesta. Ihan samanlaista opetusta silti saa missä tahansa ja perähikiänmutkan rupulukiostakin saa kirjoitettua sen seitsemän ällää. 

Lapseni meni eliittilukioon (niin, siis toki haki, mutta meni eli osaaminen riitti). Alusta alkaen selvää oli, että ei opiskella vain yo-kokeisiin ja yliopistoon pääsemiseksi, vaan elämää varten. Oletusarvo oli silti se, että meistä tulee akateemisia ja siihen kannustettiin. Selvitettiin mahdollisuudet opiskella ulkomailla jne. Vanhemmatkin kannustivat.

Lapsen kaverit meni siihen perähikiänmutkan lukioon (ei se mikään rupu- ollut), mutta siellä oletusarvoisesti opiskelupaikka löytyisi viereisen kaupungin AMK:sta, yliopistoon hakemisesta ja opintolainoista varoitettiin erikseen. Isojen kaupunkien yliopistoihin ei saanut mennä koulupäivänä tutustumaan, siitä tuli kirjallinen huomautus. Opinnot ulkomailla teilattiin todeten, että sinne kun menee, ei ikinä saa Suomesta töitä.

Niin että on sillä eroa, missä opiskelet.

Tämäkin on aikalailla yleistys sillä kyllä omasta lukiosta kannustettiin hakemaan myös yliopistoon ja ei mitenkään eroteltu mihin kouluun kannattaa hakea ja itse siis kävin pienessä lukiossa. Monesti aina mainittiin, että sinne ja sinnekin voi hakea ja uskon kyllä kaikkien tienneen kuinka paljon erilaisia koulusaloja Suomessa on. Siinä mielessä en ymmärrä tätä ja jokainen oppilas voi itse ottaa selvää jos tahtoo. Itselläkin oli aina ajatus, että haluan yliopistoon ja todellakin monet meidänkin lukiosta sinne pyrkivät. Minusta on silti ihan luonnollista monien valitsevan sen lähellä olevan koulun ja menevän myös sinne, kun eivät kaikki tahdo edes muuttaa kauas ja niinpä osa pyrkikin sinne lähellä. Ei tämä silti poista sitä, että löytyi paljon niitä muualla ja kauaskin hakea ja muutenkin yliopistoon haluavia. Opiskelevat muutamat meidänkin pienestä lukiosta kirjoittaneet myös ulkomaillakin ja kaikista en nyt tietenkään edes tiedä missä ovat. Sivusta tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Preppauksen ansiosta vähä-älyisemmiläkin on mahiksia. Ja nimenomaan näin päin.

Niin. Onko se sitten hyvä asia, että rahalla saa hankittua opiskelupaikan?

Ei sitä rahalla saa, edelleenkin sen oppilaan tulee itse opiskella. Lukiossa ei välttämättä ole tarjolla opetusta, jolla hn oppisi, mutta preppauskurssilla on.

Tosin olen sitä mieltä, että jos vanhemmilla on varaa maksaa vaikka 50 000 e, niin sillä voisi ostaa lapselleen opiskelupaikan vuodeksi. Sen aikana pitäisi sitten osoittaa, että on oppimiskykyinen.

Hikipinko kodeissa laitetaan rahat lasten harrastuksiin ja koulutukseen. Toisaalla taas vanhempien kanarianmatkaan ja rakennekynsiin ja harrikkaan ja tupakkiin.

Kateus haisee ja kauas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Ja aina löytyy vanhempia, joilla on enemmän kiinnostusta tukea ja auttaa lapsiaan kuin toisilla. Lukiossa ollaan joo itsenäisiä, mmut hieman eri asia niille, jotka ovat käynet kotona monipuolisia keskusteluja, huolehtineet läksyistä yhdessä, saaneet apua ym. Ei se raha ole ainoa tekijä, vaikka Li niin kuvittelee. Milläs politikot meinaavat tähän puuttua?

T. Se jonka vanhempia ei kiinnostanut missään vaiheessa.

Jep, samaa mieltä. Suurin ongelma on mielestäni ne, joilla ei ole ollut turvallista lapsuutta ja kannustusta kotona. Ei silloin auta se, että muilta viedään valmennuskurssit pois. Itse väkivaltaisessa perhehelvetissä kasvanut ja kukaan ei koskaan kysynyt, onko kotitehtävät tehty tai auttanut koulussa. Kodista heitettiin alaikäisenä pois. Kateellinen olin muiden rakastavista vanhemmista. Onneksi sain silloin terapiaa ja töitä, joilla elätin itseni lukion ja yliopistoajat. Kun olin tarpeeksi fiksu niin pärjäsin opinnoissa, vaikka voin tosi huonosti ja olin vaikeasti masentunut vuosia.

Kaikkea epäreiluutta ei voi poistaa ja kenenkään ei pitäisi puuttua siihen, jos jotkut tukevat lapsiaan taloudellisesti. Onko vain Liin omaa kateutta, joka kumpuaa hänen lapsuudestaan?

Yhteiskunnan pitäisi huolehtia siitä, että tasokasta opetusta on tarjolla kaikille ilmaiseksi ja mielenterveysapua, jonka saatavuus on iso ongelma niin lapsille/nuorille/aikuisille.

T. Todellakin annan omille lapsille kaiken avun, minkä tarvitsevat