Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Li Anderssonin hyökkäys yo-kirjoituksiin valmentavia kursseja vastaan osoittaa, mikä Suomessa on pielessä

Vierailija
12.02.2020 |

Se on tasapäistäminen!

Jos joku haluaa satsata enemmän ja yrittää parhaansa, ei sitä pidä torpata sen takia, ettei kaikki muut pysty!

Terv lukiolainen, joka suorittaa avoimen yliopiston kursseja ja aikoo matematiikan preppauskursseille!

Kommentit (185)

Vierailija
61/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lukio-opetus on tasapäisen huonoa niin on vanhempien velvollisuus hankkia sellaista opetusta että tarpeelliset asiat oppii. Ei kaikkea tarvi kierrättää virkamieskoneiston kautta vaan vastuu on ihmisillä itsellään.

Lukiot on verorahoilla maksettua, tietysti veronmaksajana pitäisi olla kiinnostunut siitä että KAIKISSA lukioissa on samat mahdollisuudet menestyä. Ei pidä olla vanhempien varallisuudesta kiinni pääseekö lapsi samalle viivalle muiden kanssa. Turha siis puhua mistään omasta vastuusta, kun harva teini pystyy omalla työllään kustantamaan ne valmennuskurssit.

On utopiaa että kaikissa lukioissa olisi samat mahdollisuudet menestyä. Siksi puhun VANHEMPIEN vastuusta riittävän oppimisen järjestämisessä. Tapoja on monia mutta näissä keskusteluissa juututaan aina palstan älyllisesti epärehellisempään ’vain rikkaat saa, ei köyhällä ole varaa’ lätinään.

Kerro toki miten se käytännössä toteutuu jos vanhempi ei itse osaa opettaa pitkää matikkaa ja rahaa ei ole yksityisen opetuksen hankkimiseen tai sellaista ei ole tarjolla omalla alueella?

Miksi olisi huono juttu jos lukioissa olisi ilmaista lisäopetusta kaikille halukkaille?

Ei se pitkäkään matikka niin vaikeaa ole etteikö siitä kuka hyvänsä pänttäämällä läpi pääsisi. Itsekin kirjoitin ihan ulkoa opettelemalla c:n, vaikka en todellakaan tajunnut asiasta mitään. Ja ihan itse opettelin lukulomalla sen verran, että uskoin pääseväni läpi.

Lahjakkuutta alkaa Suomessa tarvita mahdollisesti tohtoriopinnoissa, aina ei sielläkään. Perslihakset on se, jolla tutkinnot suoritetaan.

Joo, niinpä, mutta kun se C ei enää moneen paikkaan riitäkään. Juuri se lisäpreppaus voi auttaa siihen että yllät hieman ylemmäs ja saat paremman opiskelupaikan.

C oli minullakin.

Itse kirjoitin kaikista muista aineista ällät, eikä matikka ollut kiinnostanut koko lukion aikana pätkääkään. Päästötodistuksessa siitä on armokutonen. Jos tältä pohjalta parin viikon itsenäisellä opiskelulla tulee c, ei se älläkään mikään mahdottomuus olisi jos kiinnostusta on. Itse opiskelin ainoastaan sillä motivaatiolla, että pääsisin läpi. Olen tuntenut elämässäni monia hyvin älykkäitä ihmisiä, eikä heistä kenellekään ole mikään ongelma opetella joku asia, kuten vaikka pitkän matikan oppimäärä tai uusi kieli, jos tarve vaatii. Tyhmät istuu koulun penkillä ja odottaa, että joku kaataa tiedon heidän päähänsä.

Vierailija
62/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyvähän on, jos lukioilla on resursseja järjestää lisäopetusta. Mahtaako nykyresursseilla onnistua?

Miksi se on joltakin pois, jos joku haluaa maksaa lisäopetuksesta? Sinänsä hölmö koko uudistus, jossa yo-kokeelle annetaan lisää painoarvoa. Paremminhan yliopistojen omat pääsykokeet mittaavat sen alan asioita. Miten pitkä matikka antaa valmiuksia vaikkapa kotimaisen kirjallisuuden opintoihin?

Ei se olekaan keltään pois jos joku väen väkisin haluaa maksaa, nyt oli kyse juuri siitä pitäisikö olla lisäopetusta lukioiden sisällä.

Mistään huimista lisäkuluista ei edes ole kyse, koska tilat ja opettajat jo on. Esim. 1-2 matikan kurssia ei maltaita maksa, eikä maksa lainkaan lisää jos vastaavasti vähennetään jotain muita vapaaehtoisia kursseja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opetusta pitäisi olla lukioissa riittävästi siten että valmennuskurssit ovat hyödyttömiä pääsemisessä. Niitä saisi toki ottaa, mutta koska lukio-opetus riittäisi, ei rikkaat saisi mitään etua.

Vierailija
64/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Li haukkuu tässä kyllä väärää hevosta. Se, että rikkaat voivat käydä noita valmennuskursseja, ei ole köyhemmiltä pois. Maksakoot jos haluavat. Jos Li on sitä mieltä että YO kirjoitukset ovat liian vaikeita ilman lisäkurssien tekemistä, on vika lukion opintosuunnitelmassa tai YO kokeessa. Tähän on helppo ratkaisu:

1. Lisätään lukion opintotunteja kunnes ne ovat riittävällä tasolla tai alennetaan YO-kokeen tasoa.

2. Tarjotaan valtion kustantamia lisäkursseja halukkaille.

Itse myös muistan 80-luvulta tuon tasapäistämisen. Tein matikan ja muidenkin tehtäviä etukenoon kun sain valmiiksi nopeasti. Piti sitten kumittaa niitä pois. Olivat jotkin opettajat todellisia pedagogiikan helmiä. :(

ps. Kyllä niitä L:iä ja E:tä YO-kokeesta saa jos on tarpeeksi omaa ahkeruutta ja sinnikkyyttä ilman lisäkurssejakin.

Etkö lukenut lainkaan? Lisäresursseja Li juuri halusikin lukioon, ettei ole pakko maksaa yksityisille firmoille lisäkursseista.

Li olisi voinut säästää palkkaamalla vähemmän avustajia ja jättämällä neljännesmiljoonan pikkujoulut pitämättä.

Vierailija
65/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Li haukkuu tässä kyllä väärää hevosta. Se, että rikkaat voivat käydä noita valmennuskursseja, ei ole köyhemmiltä pois. Maksakoot jos haluavat. Jos Li on sitä mieltä että YO kirjoitukset ovat liian vaikeita ilman lisäkurssien tekemistä, on vika lukion opintosuunnitelmassa tai YO kokeessa. Tähän on helppo ratkaisu:

1. Lisätään lukion opintotunteja kunnes ne ovat riittävällä tasolla tai alennetaan YO-kokeen tasoa.

2. Tarjotaan valtion kustantamia lisäkursseja halukkaille.

Itse myös muistan 80-luvulta tuon tasapäistämisen. Tein matikan ja muidenkin tehtäviä etukenoon kun sain valmiiksi nopeasti. Piti sitten kumittaa niitä pois. Olivat jotkin opettajat todellisia pedagogiikan helmiä. :(

ps. Kyllä niitä L:iä ja E:tä YO-kokeesta saa jos on tarpeeksi omaa ahkeruutta ja sinnikkyyttä ilman lisäkurssejakin.

Etkö lukenut lainkaan? Lisäresursseja Li juuri halusikin lukioon, ettei ole pakko maksaa yksityisille firmoille lisäkursseista.

Eihän nytkään ole _pakko_ maksaa, vaan Lin mielestä ongelma on että jotkut _voivat_ ja varsinkin _haluavat_ maksaa. Siis priorisoivat Lin mielestä väärin.

Höpöhöpö. Ei hän sitä vastusta että jotkut haluaa maksaa vaan hän haluaa että myös köyhillä on mahdollisuus riittävään opetukseen, ts. lukion resurssien pitää riittää.

Miksi vastustat maksuttomia lisäkursseja?

Maksuttomia??? Eihän kukaan varmaan vastusta ilmaisia asioita, mutta oletko koskaan kuullut sellaisesta kuin "ilmaset lounaat"?

Vierailija
66/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en käynyt mitään valmennuskursseja ja pääsin E:n papereilla suoraan lukiosta lääketieteelliseen 90-luvulla kun lääkikseen oli paljon vaikeampi päästä kuin nykyisin kun sisäänottomäärät olivat jopa vain puolet siitä mitä nykyisin ja kilpailu oli kovempaa. Omalla vuosikurssillani oli 4 uutta samana vuonna kirjoittanutta 19-vuotiasta ylioppilasta ja oli sellaisiakin paljon jotka olivat hakeneet 4-5 vuotta lääkikseen, muutama jopa 7 vuoden ajan ennen sisään pääsyä. Silti näiden diplomi-insinöörien ja maisterien sekä 6-7 L:n ylioppilaiden kanssa paikasta tiedekunnassa kisatessa pystyi E:n papereilla pääsemään ilman valmennuskurssiakin suoraan lukiosta sisään kun satsasi pääsykokeisiin erityisesti kirjoitusten sijaan itse omatoimisesti opiskellen joka päivä n. 3kk:n ajan yo-kirjoituskeväänä. Fysiikkaa ja kemiaa erityisesti paljon harjoitellen ja laskien, sen ohella tietysti lääketieteellinen pääsykoekirjallisuus. Vanhat aiempien vuosien pääsykokeet tietysti kannatti tilata, materiaalia sai muutamalla sadalla markalla valmennuskurssifirmalta tilattua kotiin omatoimista opiskelua varten kun valmennuskurssi olisi maksanut tuhansia, jopa vajaa kymmenen tuhatta markkaa. Toki kaikki eivät kykene omatoimiseen opiskeluun samalla lailla tai eivät osaa erottaa oleellista epäolennaisesta. Tosin aikoinaan ainakin oli lääkikseen kokeessa myös osuus jossa mitattiin uuden oppimisen kykyä ja nopeutta ja tähän kokeeseen ei voinut varautua etukäteen. Vähän niin kuin sairaalassa neurologian poliklinikalla tehtäviin neuropsykologisiin testeihin ei voi varautua etukäteen. Olin tosin itsekin kandiseuran järjestämällä valmennuskurssilla kemian apuopettajana aikoinaan, olen pitänyt opettamisesta ja tuo menikin pienellä palkkiolla saaden oppikirjallisuutta palkaksi, vaivakin oli aika pieni. Opetus on sujunut minulta helposti aina luonnostaan, sainkin aikoinaan lääkintä-RUK:lla koko kurssin parhaan arvion opetustaidosta kun pidimme oppitunteja lääkintä-AUK:n oppilaille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että aiemmin jäi YO kirjoituksen ja sisäänpääsykokeiden väliin noin kahden kuukauden teho opiskelu aika, joka kieltämättä oli stressaava ja usein vaati valmennuskurssin.

Uuden järjestelmän ansiosta pitää ottaa stressiä 3-4 vuotta ja käydä valmennus kursseja myös se 3-4 vuotta. Eli uudistus oli surkea ja aiheuttaa enemmän stressiä, ahdistusta, pahoinvointia sekä raha menoja.

Lisäksi uudistus on tasa-arvon kannalta kyseenalainen kuin ensimmäiset tulokset viittaa siihen että se suosii tyttöjä poikien kustannuksella.

Niinpä. Jos ei tämä lisää nuorten mt-ongelmia, ni ei sitten mikään! Aivan käsittämätöntä. Miksei tälle tehdä mitään?

Kouluissa, etenkin peruskoulussa, olisi paljonkin korjattavaa ihan työrauhasta, tasokursseista, oppilaanohjauksesta ja resursseista lähtien. Lin kannattaisi puuttua oikeisiin ongelmiin, eikä käyttää aikaansa lillukanvarsiin, kuten maksulliset kurssit, joille osallistuminen ei ole keneltäkään pois.

Juuri näin. Pienet koululaiset joutuvat olemaan jatkuvasti ympäristössä, jossa aikuinen voisi tehdä kanssatovereistaan päivittäin rikosilmotuksia. Peruskoululaisenkin elämä on aika hirveää. Puuttuis siihen enemmin!

Vierailija
68/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maksullista lisäopetusta ei voida kieltää, sen estää perustuslaki, joka takaa elinkeinonvapauden. Aina on ollut ja tulee olemaan niitä, jotka haluavat ja voivat ostaa itselleen tai lapsilleen tukiopetusta. Maksullista preppausta vielä epäoikeudenmukaisempaa on se, että yhden oppilaan vanhemmat haluavat ja voivat luoda kotiin opiskelua tukevan ilmapiirin samalla, kun jonkun toisen kotona koulunkäynnistä ei piitata tai sitä jopa vähätellään.

On ollut päivän selvää, että maksulliset preppauskurssit siirtyvät lukioon, kun yo-todistuksen painoarvoa lisättiin huomattavasti. Muutos lisäsi merkittävästi maksullisten kurssien kysyntää, koska:

- yo-kokeisiin aletaan valmistautumaan jo heti lukion ensimmäisellä luokalla, jolloin yhdelle oppilaalle voidaan myydä preppausta jopa 3-4 vuoden ajan (vrt. aiemmin suuri osa kävi vain yhden muutaman kuukauden pituisen preppauskurssin)

- kirjoitettavia lukioaineita on useampia, täydet pisteet saa useimmille aloille 6 aineesta, joten preppauskurssejakin voidaan myydä yhdelle opiskelijalle useammassa aineessa (vrt. aiemmin käytiin vain yksi valmennuskurssi)

- parhaat pisteet saa aidosti vaikeista aineista kuten pitkä matikka ja fysiikka, joissa monilla on tarvetta lisäopetukselle kun tavoitteena L/E (vrt. aiemmin esim. oikikseen pääsi lukemalla vain ulkolukuna pääsykoekirjan, tämä oli helpompaa tehdä itsenäisesti)

- potentiaalisia asiakkaita on enemmän, koska kaikki lukiolaiset osallistuvat yo-kokeisiin ja yo-arvosanat vaikuttavat sisäänpääsyyn kaikilla aloilla (vrt. aiemmin pääsykoepreppauskurssit kiinnostivat lähinnä vain niitä, jotka hakivat yliopistossa ns. hakupainealoille)

- aiemmin pääsykoepreppausta tarjosivat monet opiskelijajärjestöt, joille preppauskurssien järjestäminen ei ollut varsinaista liiketoimintaa (jolloin kurssien hinnat olivat kohtuullisia), mutta näillä tahoilla ei ole intressiä eikä osaamista tarjota preppauskursseja yo-kokeisiin

Maksullisia preppauskursseja ei voida poistaa lisäämällä maksutonta lukio-opetusta. Yo-arvosanat jaetaan gaussin käyrällä, jolloin vain parhaat voivat saada L/E-arvosanat. Vain L/E-arvosana takaa pääsyn jatko-opiskelemaan. Jos kaikkien opiskelijoiden taitotaso nousee lukion maksuttomien lisäkurssien avulla, on parhaita arvosanoja tavoittelevien harjoiteltava vastaavasti vielä enemmän, jotta erottuvat joukosta.

Gaussin käyrän mukaan jaetuista arvosanoista luovuttiin joitakin vuosia sitten. Eli E:n ja L:n arvosanat on entistä helpompi saada, kun niitä ei jaeta prosenttiosuuksien mukaan (ennen 20% kärki ylsi E:hen tai L:ään). Ylioppilaat ovat vuosi vuodelta tyhmentyneet ja yo-kokeita on englantia lukuun ottamatta helpotettu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksullista lisäopetusta ei voida kieltää, sen estää perustuslaki, joka takaa elinkeinonvapauden. Aina on ollut ja tulee olemaan niitä, jotka haluavat ja voivat ostaa itselleen tai lapsilleen tukiopetusta. Maksullista preppausta vielä epäoikeudenmukaisempaa on se, että yhden oppilaan vanhemmat haluavat ja voivat luoda kotiin opiskelua tukevan ilmapiirin samalla, kun jonkun toisen kotona koulunkäynnistä ei piitata tai sitä jopa vähätellään.

On ollut päivän selvää, että maksulliset preppauskurssit siirtyvät lukioon, kun yo-todistuksen painoarvoa lisättiin huomattavasti. Muutos lisäsi merkittävästi maksullisten kurssien kysyntää, koska:

- yo-kokeisiin aletaan valmistautumaan jo heti lukion ensimmäisellä luokalla, jolloin yhdelle oppilaalle voidaan myydä preppausta jopa 3-4 vuoden ajan (vrt. aiemmin suuri osa kävi vain yhden muutaman kuukauden pituisen preppauskurssin)

- kirjoitettavia lukioaineita on useampia, täydet pisteet saa useimmille aloille 6 aineesta, joten preppauskurssejakin voidaan myydä yhdelle opiskelijalle useammassa aineessa (vrt. aiemmin käytiin vain yksi valmennuskurssi)

- parhaat pisteet saa aidosti vaikeista aineista kuten pitkä matikka ja fysiikka, joissa monilla on tarvetta lisäopetukselle kun tavoitteena L/E (vrt. aiemmin esim. oikikseen pääsi lukemalla vain ulkolukuna pääsykoekirjan, tämä oli helpompaa tehdä itsenäisesti)

- potentiaalisia asiakkaita on enemmän, koska kaikki lukiolaiset osallistuvat yo-kokeisiin ja yo-arvosanat vaikuttavat sisäänpääsyyn kaikilla aloilla (vrt. aiemmin pääsykoepreppauskurssit kiinnostivat lähinnä vain niitä, jotka hakivat yliopistossa ns. hakupainealoille)

- aiemmin pääsykoepreppausta tarjosivat monet opiskelijajärjestöt, joille preppauskurssien järjestäminen ei ollut varsinaista liiketoimintaa (jolloin kurssien hinnat olivat kohtuullisia), mutta näillä tahoilla ei ole intressiä eikä osaamista tarjota preppauskursseja yo-kokeisiin

Maksullisia preppauskursseja ei voida poistaa lisäämällä maksutonta lukio-opetusta. Yo-arvosanat jaetaan gaussin käyrällä, jolloin vain parhaat voivat saada L/E-arvosanat. Vain L/E-arvosana takaa pääsyn jatko-opiskelemaan. Jos kaikkien opiskelijoiden taitotaso nousee lukion maksuttomien lisäkurssien avulla, on parhaita arvosanoja tavoittelevien harjoiteltava vastaavasti vielä enemmän, jotta erottuvat joukosta.

Gaussin käyrän mukaan jaetuista arvosanoista luovuttiin joitakin vuosia sitten. Eli E:n ja L:n arvosanat on entistä helpompi saada, kun niitä ei jaeta prosenttiosuuksien mukaan (ennen 20% kärki ylsi E:hen tai L:ään). Ylioppilaat ovat vuosi vuodelta tyhmentyneet ja yo-kokeita on englantia lukuun ottamatta helpotettu.

Tuskin oppilaat on tyhmentynert, sen sijaan resursseja on kokkarihallitusten aikaan leikattu jotta saadaan suuryrityksille rahaa. Siksi täytyy saada kaikille halukkaille lukiolaisille maksuttomat preppauskurssit.

Vierailija
70/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa näemme jälleen narsistivanhempien yksinkertaisen vastustuksen sille, että kaikille nuorille olisi samat mahdollisuudet - ilma rahapelejä. Uskomatonta. Minä olen etenevästä sairaudesta työkyvyttömyyseläkkeellä, ja keskustelin joskus aikanaan ihmisen kanssa, jonka lapset olivat samaan aikaan hakeutumassa jatko-opintoihin. Jossakin kohtaa hän totesi minulle, että hänen lapsensa on Aivan Eri Asia kuin minun - ja viittasi tällä suoraan minun (itsestä johtumattomiin) taloudellisiin resursseihin. Tällä hetkellä sekä minulla että tyttärelläni on korkeakoulututkinto - minulla kaksi. Tällaista alistamista Vaasasta, viisikymppisten joukosta. Hienoa sakkia!

Rannikon pyrkyripaariaa. Nämä tiedetään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maksullista lisäopetusta ei voida kieltää, sen estää perustuslaki, joka takaa elinkeinonvapauden. Aina on ollut ja tulee olemaan niitä, jotka haluavat ja voivat ostaa itselleen tai lapsilleen tukiopetusta. Maksullista preppausta vielä epäoikeudenmukaisempaa on se, että yhden oppilaan vanhemmat haluavat ja voivat luoda kotiin opiskelua tukevan ilmapiirin samalla, kun jonkun toisen kotona koulunkäynnistä ei piitata tai sitä jopa vähätellään.

On ollut päivän selvää, että maksulliset preppauskurssit siirtyvät lukioon, kun yo-todistuksen painoarvoa lisättiin huomattavasti. Muutos lisäsi merkittävästi maksullisten kurssien kysyntää, koska:

- yo-kokeisiin aletaan valmistautumaan jo heti lukion ensimmäisellä luokalla, jolloin yhdelle oppilaalle voidaan myydä preppausta jopa 3-4 vuoden ajan (vrt. aiemmin suuri osa kävi vain yhden muutaman kuukauden pituisen preppauskurssin)

- kirjoitettavia lukioaineita on useampia, täydet pisteet saa useimmille aloille 6 aineesta, joten preppauskurssejakin voidaan myydä yhdelle opiskelijalle useammassa aineessa (vrt. aiemmin käytiin vain yksi valmennuskurssi)

- parhaat pisteet saa aidosti vaikeista aineista kuten pitkä matikka ja fysiikka, joissa monilla on tarvetta lisäopetukselle kun tavoitteena L/E (vrt. aiemmin esim. oikikseen pääsi lukemalla vain ulkolukuna pääsykoekirjan, tämä oli helpompaa tehdä itsenäisesti)

- potentiaalisia asiakkaita on enemmän, koska kaikki lukiolaiset osallistuvat yo-kokeisiin ja yo-arvosanat vaikuttavat sisäänpääsyyn kaikilla aloilla (vrt. aiemmin pääsykoepreppauskurssit kiinnostivat lähinnä vain niitä, jotka hakivat yliopistossa ns. hakupainealoille)

- aiemmin pääsykoepreppausta tarjosivat monet opiskelijajärjestöt, joille preppauskurssien järjestäminen ei ollut varsinaista liiketoimintaa (jolloin kurssien hinnat olivat kohtuullisia), mutta näillä tahoilla ei ole intressiä eikä osaamista tarjota preppauskursseja yo-kokeisiin

Maksullisia preppauskursseja ei voida poistaa lisäämällä maksutonta lukio-opetusta. Yo-arvosanat jaetaan gaussin käyrällä, jolloin vain parhaat voivat saada L/E-arvosanat. Vain L/E-arvosana takaa pääsyn jatko-opiskelemaan. Jos kaikkien opiskelijoiden taitotaso nousee lukion maksuttomien lisäkurssien avulla, on parhaita arvosanoja tavoittelevien harjoiteltava vastaavasti vielä enemmän, jotta erottuvat joukosta.

Ihan samaa mieltä.

Myöskään ihmisillä ei ole ymmärrystä tuon yo-tulosten gaussaamisesta. Arvosanat jakautuvat aina samalla tavalla riippumatta ikäluokan osaamisen tasosta. Koko ikäluokka opettelee paremmaksi > samat tulokset yo-kokeissa.

Eikö kouluissa olisi ihan tarpeellisia kehityskohteita sen sijaan, että ministeri käyttää energiaansa joihinkin varsin marginaalisiin kursseihin?

Vierailija
72/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa näemme jälleen narsistivanhempien yksinkertaisen vastustuksen sille, että kaikille nuorille olisi samat mahdollisuudet - ilma rahapelejä. Uskomatonta. Minä olen etenevästä sairaudesta työkyvyttömyyseläkkeellä, ja keskustelin joskus aikanaan ihmisen kanssa, jonka lapset olivat samaan aikaan hakeutumassa jatko-opintoihin. Jossakin kohtaa hän totesi minulle, että hänen lapsensa on Aivan Eri Asia kuin minun - ja viittasi tällä suoraan minun (itsestä johtumattomiin) taloudellisiin resursseihin. Tällä hetkellä sekä minulla että tyttärelläni on korkeakoulututkinto - minulla kaksi. Tällaista alistamista Vaasasta, viisikymppisten joukosta. Hienoa sakkia!

Laitapa sinä, muiden haukkuja, nyt tähän numeroiden niitä narsitivanhempia tässä ketjussa. Jään odottamaan! Kyllä olet harvinaisen lapsellinen ihminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksullista lisäopetusta ei voida kieltää, sen estää perustuslaki, joka takaa elinkeinonvapauden. Aina on ollut ja tulee olemaan niitä, jotka haluavat ja voivat ostaa itselleen tai lapsilleen tukiopetusta. Maksullista preppausta vielä epäoikeudenmukaisempaa on se, että yhden oppilaan vanhemmat haluavat ja voivat luoda kotiin opiskelua tukevan ilmapiirin samalla, kun jonkun toisen kotona koulunkäynnistä ei piitata tai sitä jopa vähätellään.

On ollut päivän selvää, että maksulliset preppauskurssit siirtyvät lukioon, kun yo-todistuksen painoarvoa lisättiin huomattavasti. Muutos lisäsi merkittävästi maksullisten kurssien kysyntää, koska:

- yo-kokeisiin aletaan valmistautumaan jo heti lukion ensimmäisellä luokalla, jolloin yhdelle oppilaalle voidaan myydä preppausta jopa 3-4 vuoden ajan (vrt. aiemmin suuri osa kävi vain yhden muutaman kuukauden pituisen preppauskurssin)

- kirjoitettavia lukioaineita on useampia, täydet pisteet saa useimmille aloille 6 aineesta, joten preppauskurssejakin voidaan myydä yhdelle opiskelijalle useammassa aineessa (vrt. aiemmin käytiin vain yksi valmennuskurssi)

- parhaat pisteet saa aidosti vaikeista aineista kuten pitkä matikka ja fysiikka, joissa monilla on tarvetta lisäopetukselle kun tavoitteena L/E (vrt. aiemmin esim. oikikseen pääsi lukemalla vain ulkolukuna pääsykoekirjan, tämä oli helpompaa tehdä itsenäisesti)

- potentiaalisia asiakkaita on enemmän, koska kaikki lukiolaiset osallistuvat yo-kokeisiin ja yo-arvosanat vaikuttavat sisäänpääsyyn kaikilla aloilla (vrt. aiemmin pääsykoepreppauskurssit kiinnostivat lähinnä vain niitä, jotka hakivat yliopistossa ns. hakupainealoille)

- aiemmin pääsykoepreppausta tarjosivat monet opiskelijajärjestöt, joille preppauskurssien järjestäminen ei ollut varsinaista liiketoimintaa (jolloin kurssien hinnat olivat kohtuullisia), mutta näillä tahoilla ei ole intressiä eikä osaamista tarjota preppauskursseja yo-kokeisiin

Maksullisia preppauskursseja ei voida poistaa lisäämällä maksutonta lukio-opetusta. Yo-arvosanat jaetaan gaussin käyrällä, jolloin vain parhaat voivat saada L/E-arvosanat. Vain L/E-arvosana takaa pääsyn jatko-opiskelemaan. Jos kaikkien opiskelijoiden taitotaso nousee lukion maksuttomien lisäkurssien avulla, on parhaita arvosanoja tavoittelevien harjoiteltava vastaavasti vielä enemmän, jotta erottuvat joukosta.

Ihan samaa mieltä.

Myöskään ihmisillä ei ole ymmärrystä tuon yo-tulosten gaussaamisesta. Arvosanat jakautuvat aina samalla tavalla riippumatta ikäluokan osaamisen tasosta. Koko ikäluokka opettelee paremmaksi > samat tulokset yo-kokeissa.

Eikö kouluissa olisi ihan tarpeellisia kehityskohteita sen sijaan, että ministeri käyttää energiaansa joihinkin varsin marginaalisiin kursseihin?

Juuri näin!

Vierailija
74/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lukio-opetus on tasapäisen huonoa niin on vanhempien velvollisuus hankkia sellaista opetusta että tarpeelliset asiat oppii. Ei kaikkea tarvi kierrättää virkamieskoneiston kautta vaan vastuu on ihmisillä itsellään.

Lukiot on verorahoilla maksettua, tietysti veronmaksajana pitäisi olla kiinnostunut siitä että KAIKISSA lukioissa on samat mahdollisuudet menestyä. Ei pidä olla vanhempien varallisuudesta kiinni pääseekö lapsi samalle viivalle muiden kanssa. Turha siis puhua mistään omasta vastuusta, kun harva teini pystyy omalla työllään kustantamaan ne valmennuskurssit.

On utopiaa että kaikissa lukioissa olisi samat mahdollisuudet menestyä. Siksi puhun VANHEMPIEN vastuusta riittävän oppimisen järjestämisessä. Tapoja on monia mutta näissä keskusteluissa juututaan aina palstan älyllisesti epärehellisempään ’vain rikkaat saa, ei köyhällä ole varaa’ lätinään.

Kerro toki miten se käytännössä toteutuu jos vanhempi ei itse osaa opettaa pitkää matikkaa ja rahaa ei ole yksityisen opetuksen hankkimiseen tai sellaista ei ole tarjolla omalla alueella?

Miksi olisi huono juttu jos lukioissa olisi ilmaista lisäopetusta kaikille halukkaille?

Ei se pitkäkään matikka niin vaikeaa ole etteikö siitä kuka hyvänsä pänttäämällä läpi pääsisi. Itsekin kirjoitin ihan ulkoa opettelemalla c:n, vaikka en todellakaan tajunnut asiasta mitään. Ja ihan itse opettelin lukulomalla sen verran, että uskoin pääseväni läpi.

Lahjakkuutta alkaa Suomessa tarvita mahdollisesti tohtoriopinnoissa, aina ei sielläkään. Perslihakset on se, jolla tutkinnot suoritetaan.

Joo, niinpä, mutta kun se C ei enää moneen paikkaan riitäkään. Juuri se lisäpreppaus voi auttaa siihen että yllät hieman ylemmäs ja saat paremman opiskelupaikan.

C oli minullakin.

Itse kirjoitin kaikista muista aineista ällät, eikä matikka ollut kiinnostanut koko lukion aikana pätkääkään. Päästötodistuksessa siitä on armokutonen. Jos tältä pohjalta parin viikon itsenäisellä opiskelulla tulee c, ei se älläkään mikään mahdottomuus olisi jos kiinnostusta on. Itse opiskelin ainoastaan sillä motivaatiolla, että pääsisin läpi. Olen tuntenut elämässäni monia hyvin älykkäitä ihmisiä, eikä heistä kenellekään ole mikään ongelma opetella joku asia, kuten vaikka pitkän matikan oppimäärä tai uusi kieli, jos tarve vaatii. Tyhmät istuu koulun penkillä ja odottaa, että joku kaataa tiedon heidän päähänsä.

Kielellisesti voi olla älykäs ja lahjakas ja oppia kieliä, kielioppia, vieraita sanoja jne. hyvin ja helposti vaikka ei olisikaan ymmärryskykyä siten että oppisi matematiikan laajaa oppimäärää, jos ei esim. ymmärrä differentiaaliyhtälöitä tai ymmärrä funktion raja-arvon käsitettä ja differentiaalilaskentaa siltä pohjalta olennaisesti vaan oppii vain mekaanisesti sääntöjen mukaan derivoimaan niin ei matematiikassa laudaturia tule. Etenkin soveltavat tehtävät vaativat paitsi ymmärryskykyä myös hyvää oivalluskykyä ja suomalainen ylioppilaskirjoitusten matematiikan koe on aina mitannut hyvin nimenomaan matematiikan ymmärtämistä ja sisäistämistä ja kykyä soveltaa sekä oivaltaa. Pelkkä ulkoa opeteltu mekaaninen laskeminen ei pitkässä matikassa anna kuin A:n tai B:n, jo C vaatii ymmärtämistä ja se vastaakin lyhyen matematiikan L:ää.

Kielissä ja joissakin reaaliaineissa (ei fysiikassa eikä kemiassa) voi pärjätä ja saada vaikka laudatureja vaikka ei olisi älykäs siten että ymmärryskykyä olisi erityisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä suurin lukiolaisia eriarvoistava asia ei ole jotkut preppauskurssit vaan isot alueelliset erot lukioiden välillä. PK-seutu on tässä ehdottomassa ylilyöntiasemassa eliittilukioineen.

Vierailija
76/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa näemme jälleen narsistivanhempien yksinkertaisen vastustuksen sille, että kaikille nuorille olisi samat mahdollisuudet - ilma rahapelejä. Uskomatonta. Minä olen etenevästä sairaudesta työkyvyttömyyseläkkeellä, ja keskustelin joskus aikanaan ihmisen kanssa, jonka lapset olivat samaan aikaan hakeutumassa jatko-opintoihin. Jossakin kohtaa hän totesi minulle, että hänen lapsensa on Aivan Eri Asia kuin minun - ja viittasi tällä suoraan minun (itsestä johtumattomiin) taloudellisiin resursseihin. Tällä hetkellä sekä minulla että tyttärelläni on korkeakoulututkinto - minulla kaksi. Tällaista alistamista Vaasasta, viisikymppisten joukosta. Hienoa sakkia!

Laitapa sinä, muiden haukkuja, nyt tähän numeroiden niitä narsitivanhempia tässä ketjussa. Jään odottamaan! Kyllä olet harvinaisen lapsellinen ihminen.

Ja sinä alistajasaasta! Olet kärjessä - siinä sinulle saasta numero!

Vierailija
77/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa näemme jälleen narsistivanhempien yksinkertaisen vastustuksen sille, että kaikille nuorille olisi samat mahdollisuudet - ilma rahapelejä. Uskomatonta. Minä olen etenevästä sairaudesta työkyvyttömyyseläkkeellä, ja keskustelin joskus aikanaan ihmisen kanssa, jonka lapset olivat samaan aikaan hakeutumassa jatko-opintoihin. Jossakin kohtaa hän totesi minulle, että hänen lapsensa on Aivan Eri Asia kuin minun - ja viittasi tällä suoraan minun (itsestä johtumattomiin) taloudellisiin resursseihin. Tällä hetkellä sekä minulla että tyttärelläni on korkeakoulututkinto - minulla kaksi. Tällaista alistamista Vaasasta, viisikymppisten joukosta. Hienoa sakkia!

Laitapa sinä, muiden haukkuja, nyt tähän numeroiden niitä narsitivanhempia tässä ketjussa. Jään odottamaan! Kyllä olet harvinaisen lapsellinen ihminen.

Tuulivoimalutikkako taas alistaa?

Vierailija
78/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Preppauksen ansiosta vähä-älyisemmiläkin on mahiksia. Ja nimenomaan näin päin.

Vierailija
79/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa näemme jälleen narsistivanhempien yksinkertaisen vastustuksen sille, että kaikille nuorille olisi samat mahdollisuudet - ilma rahapelejä. Uskomatonta. Minä olen etenevästä sairaudesta työkyvyttömyyseläkkeellä, ja keskustelin joskus aikanaan ihmisen kanssa, jonka lapset olivat samaan aikaan hakeutumassa jatko-opintoihin. Jossakin kohtaa hän totesi minulle, että hänen lapsensa on Aivan Eri Asia kuin minun - ja viittasi tällä suoraan minun (itsestä johtumattomiin) taloudellisiin resursseihin. Tällä hetkellä sekä minulla että tyttärelläni on korkeakoulututkinto - minulla kaksi. Tällaista alistamista Vaasasta, viisikymppisten joukosta. Hienoa sakkia!

Laitapa sinä, muiden haukkuja, nyt tähän numeroiden niitä narsitivanhempia tässä ketjussa. Jään odottamaan! Kyllä olet harvinaisen lapsellinen ihminen.

No niin! Tuulivoimakeisari ja kermapwrsekakaransa!

Vierailija
80/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä suurin lukiolaisia eriarvoistava asia ei ole jotkut preppauskurssit vaan isot alueelliset erot lukioiden välillä. PK-seutu on tässä ehdottomassa ylilyöntiasemassa eliittilukioineen.

No ei silläkään ole mitään merkitystä. Eliitti-ilmiö on jokseenkin automaattinen seuraus siitä, kun saa ylipäänsä vapaasti valita koulunsa. Jotkin koulut houkuttelevat mistä tahansa syystä enemmän kuin toiset, jolloin niiden korkeamman hakijamäärän vuoksi pääsyrajat nousevat ja syntyy kierre, kun valitun aineksen paremmuus heijastuu myös valmistuvan aineksen laatuun. Itse koulu ei ole sen kummallisempi, mutta sinne vaan valikoituu kyvykästä ja pyrkyisää ainesta. Ihan samanlaista opetusta silti saa missä tahansa ja perähikiänmutkan rupulukiostakin saa kirjoitettua sen seitsemän ällää. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän viisi