Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Li Anderssonin hyökkäys yo-kirjoituksiin valmentavia kursseja vastaan osoittaa, mikä Suomessa on pielessä

Vierailija
12.02.2020 |

Se on tasapäistäminen!

Jos joku haluaa satsata enemmän ja yrittää parhaansa, ei sitä pidä torpata sen takia, ettei kaikki muut pysty!

Terv lukiolainen, joka suorittaa avoimen yliopiston kursseja ja aikoo matematiikan preppauskursseille!

Kommentit (185)

Vierailija
121/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksullista lisäopetusta ei voida kieltää, sen estää perustuslaki, joka takaa elinkeinonvapauden. Aina on ollut ja tulee olemaan niitä, jotka haluavat ja voivat ostaa itselleen tai lapsilleen tukiopetusta. Maksullista preppausta vielä epäoikeudenmukaisempaa on se, että yhden oppilaan vanhemmat haluavat ja voivat luoda kotiin opiskelua tukevan ilmapiirin samalla, kun jonkun toisen kotona koulunkäynnistä ei piitata tai sitä jopa vähätellään.

On ollut päivän selvää, että maksulliset preppauskurssit siirtyvät lukioon, kun yo-todistuksen painoarvoa lisättiin huomattavasti. Muutos lisäsi merkittävästi maksullisten kurssien kysyntää, koska:

- yo-kokeisiin aletaan valmistautumaan jo heti lukion ensimmäisellä luokalla, jolloin yhdelle oppilaalle voidaan myydä preppausta jopa 3-4 vuoden ajan (vrt. aiemmin suuri osa kävi vain yhden muutaman kuukauden pituisen preppauskurssin)

- kirjoitettavia lukioaineita on useampia, täydet pisteet saa useimmille aloille 6 aineesta, joten preppauskurssejakin voidaan myydä yhdelle opiskelijalle useammassa aineessa (vrt. aiemmin käytiin vain yksi valmennuskurssi)

- parhaat pisteet saa aidosti vaikeista aineista kuten pitkä matikka ja fysiikka, joissa monilla on tarvetta lisäopetukselle kun tavoitteena L/E (vrt. aiemmin esim. oikikseen pääsi lukemalla vain ulkolukuna pääsykoekirjan, tämä oli helpompaa tehdä itsenäisesti)

- potentiaalisia asiakkaita on enemmän, koska kaikki lukiolaiset osallistuvat yo-kokeisiin ja yo-arvosanat vaikuttavat sisäänpääsyyn kaikilla aloilla (vrt. aiemmin pääsykoepreppauskurssit kiinnostivat lähinnä vain niitä, jotka hakivat yliopistossa ns. hakupainealoille)

- aiemmin pääsykoepreppausta tarjosivat monet opiskelijajärjestöt, joille preppauskurssien järjestäminen ei ollut varsinaista liiketoimintaa (jolloin kurssien hinnat olivat kohtuullisia), mutta näillä tahoilla ei ole intressiä eikä osaamista tarjota preppauskursseja yo-kokeisiin

Maksullisia preppauskursseja ei voida poistaa lisäämällä maksutonta lukio-opetusta. Yo-arvosanat jaetaan gaussin käyrällä, jolloin vain parhaat voivat saada L/E-arvosanat. Vain L/E-arvosana takaa pääsyn jatko-opiskelemaan. Jos kaikkien opiskelijoiden taitotaso nousee lukion maksuttomien lisäkurssien avulla, on parhaita arvosanoja tavoittelevien harjoiteltava vastaavasti vielä enemmän, jotta erottuvat joukosta.

Ihan samaa mieltä.

Myöskään ihmisillä ei ole ymmärrystä tuon yo-tulosten gaussaamisesta. Arvosanat jakautuvat aina samalla tavalla riippumatta ikäluokan osaamisen tasosta. Koko ikäluokka opettelee paremmaksi > samat tulokset yo-kokeissa.

Eikö kouluissa olisi ihan tarpeellisia kehityskohteita sen sijaan, että ministeri käyttää energiaansa joihinkin varsin marginaalisiin kursseihin?

Paitsi että Gaussin käyrästä luovuttiin jo, joten periaatteessa vaikka kaikki ylioppilaat voivat kirjoittaa laudaturin paperit, vaikka irl ja käytännössä se on mahdotonta.

No sitten jos tuosta on luovuttu niin eivät yo-arvosanat eri vuosilta ole enää verrannollisia toisiinsa nähden, koe kun vaihtelee vuosittain ja jonain vuosina esim. matematiikan tai englannin koe on helpompi kuin jonain toisena vuonna, koe ei ole sama joka vuosi eikä voisikaan olla koska se suosisi taas aineen koetta uusivia. Eli esim. L vuodelta 2019 voi vastata vuoden 2020 E:tä matikasta vai? Miten tämä huomioidaan yliopistoon hakiessa? Onko pisteet kovemmat niiden vuosien kirjoituksista jona vuonna kokeen on huomattu perästä päin olleen vaikeampi?

Esim. omalla kohdalla pitkän matematiikan arvosanaan E riitti muistaakseni 37 pistettä 60:sta, sain 39 pistettä ja E:n. Toki koekin oli erilainen rakenteeltaan silloin. Mutta esim. tuota edeltävänä vuonna samanlaisella koetyypillä eri tehtävillä tietysti oli E:n raja 42 pistettä, koska koe oli helpompi. Pisterajat yo-tutkimtolautakunta tilastollisella käsittelyllä laittoivat sen Gaussin käyrän mukaan eikä voinut tietää mitä kokeesta saa kuin vasta joskus parin kuukauden päästä vaikka tiesi mitä pisteet ovat. Koe ei siis ”lähtenyt” millään arvosanalla yo-tutkintolautakunnalle.

Vierailija
122/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmiston käsitys tasa-arvosta on kyllä irvokas. Se perustuu siihen, että niin kauan kun jollakulla on jotain enemmän, se pitää ottaa pois. Vasemmistolainen utopia eli täydellinen tasa-arvo toteutuu vasta, kun kenelläkään ei ole enää mitään. Melkein siihen päästiin neukkulassa, Pohjois-Koreassa taitaa olla toteutunut kokonaan. Nuo hullut ajavat samaa Suomeenkin!

Ja mitäköhän hän oli ottamassa pois? Kerro toki.

Jutun perusteella itse kustannetut lisävalmennuskurssit.

Missään ei sanonut niin. Sen sijaan toivoi resursseja lukioihin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus lisäopetukseen.

Juttu meni näin:

"Opetusministeri Li Andersson (vas.) tyrmää lukiolaisille myytävät valmennuskurssit. Yle kertoi tänään, että lukiolaisille tarjottavien valmennuskurssien määrä on moninkertaistunut pääsykoeuudistuksen vuoksi.

– Pidän koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta tätä huolestuttavana kehityksenä. Toivon mukaan kysyntää ei lähde syntymään lukion ajalta tämän kaltaisille kursseille, koska lukiokoulutuksen koko ideahan on se, että se tasa-arvoisesti valmentaa kaikkia opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin, Andersson sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Valmennuskurssit ovat ministerin mukaan tasa-arvokysymys niiden maksullisuuden vuoksi.

– Kaikilla opiskelijoilla ei ole samanlaisilla taloudellisia edellytyksiä hyödyntää tämän kaltaista ylimääräistä valmentamista.

Anderssonin mukaan valmennuskurssitilanteeseen paras lääke olisi toisen asteen koulutuksen riittävistä resursseista huolehtiminen.

– Opiskelijoiden pitäisi kokea, että he saavat riittävästi tukea omiin opintoihinsa opettajiltaan, jotta ei olisi tarvetta hyödyntää kaupallisia vaihtoehtoja. Jos joku sellaista haluaa tehdä, en tietenkään pysty sitä estämään, Andersson sanoo.

Andersson voi toivoa ihan mitä haluaa ja haaveilla "kaikille riittävästä lukio-opetuksesta" mutta aina on olemassa niitä, jotka haluavat lisäpreppausta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Niin, on sääli että abisi on matemaattisesti vähälahjainen.

En sanoisi, että vähälahjainen. Valmistellaan hyvä arvosana laajasta matematiikasta, jotta saisi toivomansa opiskelupaikan.

Vierailija
124/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Niin, on sääli että abisi on matemaattisesti vähälahjainen.

En sanoisi, että vähälahjainen. Valmistellaan hyvä arvosana laajasta matematiikasta, jotta saisi toivomansa opiskelupaikan.

Joopa joo. Selitys se on huonokin selitys kun ei ilman papan rahoja pärjätä. Missään. Ikinä.

Vierailija
125/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Niin, on sääli että abisi on matemaattisesti vähälahjainen.

En sanoisi, että vähälahjainen. Valmistellaan hyvä arvosana laajasta matematiikasta, jotta saisi toivomansa opiskelupaikan.

Joopa joo. Selitys se on huonokin selitys kun ei ilman papan rahoja pärjätä. Missään. Ikinä.

Totesin vain tilanteen, että kaikilla ei ole samat mahdollisuudet. Harmi, että se aiheuttaa sinulle noin voimakkaan tunnereaktion.

Vierailija
126/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Niin, on sääli että abisi on matemaattisesti vähälahjainen.

En sanoisi, että vähälahjainen. Valmistellaan hyvä arvosana laajasta matematiikasta, jotta saisi toivomansa opiskelupaikan.

Joopa joo. Selitys se on huonokin selitys kun ei ilman papan rahoja pärjätä. Missään. Ikinä.

Totesin vain tilanteen, että kaikilla ei ole samat mahdollisuudet. Harmi, että se aiheuttaa sinulle noin voimakkaan tunnereaktion.

Et sinä sellaista todennut, vaan väitit, että heikkolahjainen lapsesi tarvitsee tukiopetusta ainoastaan ”varmistukseksi”.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Niin, on sääli että abisi on matemaattisesti vähälahjainen.

En sanoisi, että vähälahjainen. Valmistellaan hyvä arvosana laajasta matematiikasta, jotta saisi toivomansa opiskelupaikan.

Joopa joo. Selitys se on huonokin selitys kun ei ilman papan rahoja pärjätä. Missään. Ikinä.

Totesin vain tilanteen, että kaikilla ei ole samat mahdollisuudet. Harmi, että se aiheuttaa sinulle noin voimakkaan tunnereaktion.

Et sinä sellaista todennut, vaan väitit, että heikkolahjainen lapsesi tarvitsee tukiopetusta ainoastaan ”varmistukseksi”.

Voit kutsua lastani heikkolahjaiseksi ja olettaa, että hän ei ikinä pärjää missään itsenäisesti, mutta edelleenkään henkilökohtaisuuksiin meneminen ei poista sitä tosiasiaa, että kaikki eivät ole tasa-arvoisessa asemassa opiskelupaikkoja jaettaessa. Sehän oli tämän keskustelun alkuperäinen aihe.

Vierailija
128/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Niin, on sääli että abisi on matemaattisesti vähälahjainen.

En sanoisi, että vähälahjainen. Valmistellaan hyvä arvosana laajasta matematiikasta, jotta saisi toivomansa opiskelupaikan.

Joopa joo. Selitys se on huonokin selitys kun ei ilman papan rahoja pärjätä. Missään. Ikinä.

Totesin vain tilanteen, että kaikilla ei ole samat mahdollisuudet. Harmi, että se aiheuttaa sinulle noin voimakkaan tunnereaktion.

Et sinä sellaista todennut, vaan väitit, että heikkolahjainen lapsesi tarvitsee tukiopetusta ainoastaan ”varmistukseksi”.

Eikös se ole vain hyvä, että joku voi hankkia lisäoppia koulun ulkopuolelta? Ei tarvitse olla heikkolahjainen, vaan pikemminkin fiksu varmistaakseen mahdollisimman korkean arvosanan. Aina joku vassari on vinkumassa, jos jollain on omalla työllä ansaittua rahaa, jota haluaa sijoittaa vaikkapa lastensa opiskeluun.

-eri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Niin, on sääli että abisi on matemaattisesti vähälahjainen.

En sanoisi, että vähälahjainen. Valmistellaan hyvä arvosana laajasta matematiikasta, jotta saisi toivomansa opiskelupaikan.

Joopa joo. Selitys se on huonokin selitys kun ei ilman papan rahoja pärjätä. Missään. Ikinä.

Totesin vain tilanteen, että kaikilla ei ole samat mahdollisuudet. Harmi, että se aiheuttaa sinulle noin voimakkaan tunnereaktion.

Et sinä sellaista todennut, vaan väitit, että heikkolahjainen lapsesi tarvitsee tukiopetusta ainoastaan ”varmistukseksi”.

Eikös se ole vain hyvä, että joku voi hankkia lisäoppia koulun ulkopuolelta? Ei tarvitse olla heikkolahjainen, vaan pikemminkin fiksu varmistaakseen mahdollisimman korkean arvosanan. Aina joku vassari on vinkumassa, jos jollain on omalla työllä ansaittua rahaa, jota haluaa sijoittaa vaikkapa lastensa opiskeluun.

-eri

Muita hyväksikäyttämällä hankittua rahaa.

Sivusta huom.

Vierailija
130/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Ja aina löytyy vanhempia, joilla on enemmän kiinnostusta tukea ja auttaa lapsiaan kuin toisilla. Lukiossa ollaan joo itsenäisiä, mmut hieman eri asia niille, jotka ovat käynet kotona monipuolisia keskusteluja, huolehtineet läksyistä yhdessä, saaneet apua ym. Ei se raha ole ainoa tekijä, vaikka Li niin kuvittelee. Milläs politikot meinaavat tähän puuttua?

T. Se jonka vanhempia ei kiinnostanut missään vaiheessa.

Jep, samaa mieltä. Suurin ongelma on mielestäni ne, joilla ei ole ollut turvallista lapsuutta ja kannustusta kotona. Ei silloin auta se, että muilta viedään valmennuskurssit pois. Itse väkivaltaisessa perhehelvetissä kasvanut ja kukaan ei koskaan kysynyt, onko kotitehtävät tehty tai auttanut koulussa. Kodista heitettiin alaikäisenä pois. Kateellinen olin muiden rakastavista vanhemmista. Onneksi sain silloin terapiaa ja töitä, joilla elätin itseni lukion ja yliopistoajat. Kun olin tarpeeksi fiksu niin pärjäsin opinnoissa, vaikka voin tosi huonosti ja olin vaikeasti masentunut vuosia.

Kaikkea epäreiluutta ei voi poistaa ja kenenkään ei pitäisi puuttua siihen, jos jotkut tukevat lapsiaan taloudellisesti. Onko vain Liin omaa kateutta, joka kumpuaa hänen lapsuudestaan?

Yhteiskunnan pitäisi huolehtia siitä, että tasokasta opetusta on tarjolla kaikille ilmaiseksi ja mielenterveysapua, jonka saatavuus on iso ongelma niin lapsille/nuorille/aikuisille.

T. Todellakin annan omille lapsille kaiken avun, minkä tarvitsevat

Siis kyllähän Sinä olet väärässä ja Li oikeassa. Yhteiskunnassa parhaille paikoille pitäisi suuntautua siihen sopivimmat henkilöt, eikä nepotistisesti sinun sukulaisesi.

Zinc

Nimenomaan sopivin eikä pätevin. Tämä nähtiin jo sisäministeriön kansliapäällikön valinnassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun abi käy matikan yksityistunneiila. Aina löytyy meitä, joilla on taloudellinen mahdollisuus panostaa enemmän kuin toisilla. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa tähän asiaan ei saa. Sille asialle edes Li ei mahda mitään.

Niin, on sääli että abisi on matemaattisesti vähälahjainen.

En sanoisi, että vähälahjainen. Valmistellaan hyvä arvosana laajasta matematiikasta, jotta saisi toivomansa opiskelupaikan.

Joopa joo. Selitys se on huonokin selitys kun ei ilman papan rahoja pärjätä. Missään. Ikinä.

Totesin vain tilanteen, että kaikilla ei ole samat mahdollisuudet. Harmi, että se aiheuttaa sinulle noin voimakkaan tunnereaktion.

Et sinä sellaista todennut, vaan väitit, että heikkolahjainen lapsesi tarvitsee tukiopetusta ainoastaan ”varmistukseksi”.

Eikös se ole vain hyvä, että joku voi hankkia lisäoppia koulun ulkopuolelta? Ei tarvitse olla heikkolahjainen, vaan pikemminkin fiksu varmistaakseen mahdollisimman korkean arvosanan. Aina joku vassari on vinkumassa, jos jollain on omalla työllä ansaittua rahaa, jota haluaa sijoittaa vaikkapa lastensa opiskeluun.

-eri

Muita hyväksikäyttämällä hankittua rahaa.

Sivusta huom.

Mistähän keksit tuon muiden hyväksikäytön? Olemme molemmat palkkatyössä, mutta koulutuksella ja uralla etenemisellä on saavutettu kohtuulliset ansiot.

Vierailija
132/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei olla huolissaan fiksujen ja vähemmän fiksujen tasavertaisesta oikeudesta saada tarvitsemaansa opetusta? Aloittaa voisi perustasta eli peruskoulusta. Kaikki panokset suunnataan heikoimpiin. Pahimmassa tapauksessa ne, joilla olisi mahkuja reilusti enempään, pitkästyvät, sluibailevat ja ennen muuta eivät opi tekemään töitä.  Kysymys ei ole siitä, että annetaan lisätehtäviä, vaan siitä, että annetaan opetusta. Ja se kostautuu viimeistään silloin kun yliopisto-opinnot alkavat ja pitäisi pystyä tekemään määrätietoisesti duunia. 

Se, että ylioppilaskokeen merkitystä opiskelijavalinnoissa lisätään, on ehdottoman hyvä asia. Matematiikan merkitystä voisi vielä lisätä entisestään. Koulumenestys matematiikassa ja äidinkielessä korrelloi erittäin hyvin jatko-opinnoissa menestymisen kanssa.

Maailma on sairas, kun oppilaita estetään opiskelemasta ;) 

Zinc

Elämme mädässä maailmassa. 

Se kun on niin, että voisi totuus paljastua ja joku innostuisi ja luki koko lukukauden kirjan kolmessa viikossa.

En oikein ymmärrä, mitä yrität sanoa.

Kuka hyvänsä voi lukea oppikirjat läpi ja tehdä kaikki tehtävät etukäteen, mutta oppiminen ja opettaminen on muutakin.

Niin. Täytyyhän sitä palkkaakin nostaa koko vuodelta, joten ymmärrän pointtisi. 

Opettaa täytyy jo asian osaavia, eikö

Zinc

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmiston käsitys tasa-arvosta on kyllä irvokas. Se perustuu siihen, että niin kauan kun jollakulla on jotain enemmän, se pitää ottaa pois. Vasemmistolainen utopia eli täydellinen tasa-arvo toteutuu vasta, kun kenelläkään ei ole enää mitään. Melkein siihen päästiin neukkulassa, Pohjois-Koreassa taitaa olla toteutunut kokonaan. Nuo hullut ajavat samaa Suomeenkin!

Ja mitäköhän hän oli ottamassa pois? Kerro toki.

Jutun perusteella itse kustannetut lisävalmennuskurssit.

Missään ei sanonut niin. Sen sijaan toivoi resursseja lukioihin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus lisäopetukseen.

Ei sanonut kirjaimellisesti. Kai sinäkin ymmärrät, että poliitikot puhuvat usein kiertoilmaisuin. Mutta kun sosialisti sanoo jotakin tällaista: "Pidän koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta tätä huolestuttavana kehityksenä", se tarkoittaa, että hän aikoo puuttua tuohon kehitykseen poistamalla oikeuden siihen, minkä näkee epätasa-arvoisena. Kaikkien pitää olla yhtä paskoja jottei luonnostaan paskoja harmita muiden menestys.

Huoh. Andersson nimenomaan sanoi, ettei hän pysty estämään valmennuskursseille osallistumista. Sen sijaan kuulostaa siltä, että susta on ihan ok, että rahalla voi saada opiskelupaikan.

Ehkäpä toiveesi toteutuu jo seuraavan hallituksen kaudella. Koska oikeisto on järjestelmällisesti vastustanut Suomessa sitä, että kaikilla olisi taustasta huolimatta mahdollisuus kouluttautua. Kokoomus vastusti jopa 1970-luvulla peruskoulua. 1900-luvun puoliväliin saakka vanhempien tausta ratkaisi opiskelupaikan saannin, eikä lahjakkuudella ollut väliä, jollei rikkaita tai nimekkäitä suosittelijoita köyhän lapselle löytynyt.

Nykyään kun koulutus enemässä määrin periytyy kuten hyväosaisuuskin, on nähtävissä sellaisen ajattelun yleistymistä, että köyhien ei yliopistoon kannattaisi hakeutua. Oikeisto myös leikkasi opintotukea, jotta rikkaiden lapset saisivat etumatkaa köyhiin nähden, koska heidän lapsensa voivat isukin rahoilla keskittyä opintoihinsa siinä missä köyhien lapset raatavat hanttihommissa ja rahoittavat lainalla opiskelunsa. Ts. kaikenlaisen eriarvoisuuden lisääminen hyödyttää niitä, joilla on rahaa; iskemällä muutama kapula köyhän kilpailijan rattaisiin, saadaan oman, lahjattoman tai laiskan lapsen asemaa parannettua. Rikkaan lahjakas lapsi pärjää ilman tukeakin, mutta aina löytyy näitä kolme kultalusikkaa ruumiinaukoissaan syntyneitä ääliöitä, jotka pääsevät hädin tuskin isin rahoilla Helbusiin, jota ei tästä syystä juuri arvosteta.

Vierailija
134/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap jatkaa tuota höpötystään ja valheiden levittämistä maailman tappiin. Väsynyttä ja oikeastaan aika surullista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tasapäistämishuuto tarkoittaa että rikkaat vanhemmat pelkää että rahalla ei saakaan ostettua lapsille etuoikeutettua asemaa. Tötä huutoa on ollut peruskoulun alusta saakka ja syynä juuri se että silloin ylioppiluus takasi tien yhteiskunnan ylätasolke eikä sitä haluttu suoda tavallisille ihmisille eikä ainakaan saastaisilke duunareille.

Tämän näki jo eilen IS:n keskustelussa, kun oli uutinen jossa SAK ehdotti työttömille mahdollisuutta opintokokonaisuutta lyhyempiin lisäkoulutuksiin joilla omaa työllistymistä voisi parantaa ja tästä vielä maksettaisiin extraa peruspäivärahan päälle. Sellainen äläkkähän siellä nousi, ettei nyt missään tapauksessa noilla huonoille ja tyhmille ihmisille mitään lisärahaa pidä antaa eikä varsinkaan mahdollisuutta opiskella. Ehei, mitä olivat niin typeriä nuorempana etteivät opiskelleet, mutta kyllä ei pidä ketään auttaa. Samaan aikaan tosin muistettiin taas kerran kertoa kuinka laiskoja kaikki työttömät on ja että moisesta sohvalla makaamisesta ei pitäisi maksaa kenellekään penninjeniä.

Summasummarum, et saa olla työtön ja opiskella, mutta et saa kyllä olla työtön ja toimetonkaan vaan yhdestä nuorena tehdystä väärästä valinnasta pitää kärsiä koko loppuikä. Kouluttamattomuus tuntuu olevan ihan ehta elinkautinen josta ei vaan saa päästä pois.

Vierailija
136/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasemmiston käsitys tasa-arvosta on kyllä irvokas. Se perustuu siihen, että niin kauan kun jollakulla on jotain enemmän, se pitää ottaa pois. Vasemmistolainen utopia eli täydellinen tasa-arvo toteutuu vasta, kun kenelläkään ei ole enää mitään. Melkein siihen päästiin neukkulassa, Pohjois-Koreassa taitaa olla toteutunut kokonaan. Nuo hullut ajavat samaa Suomeenkin!

Ja mitäköhän hän oli ottamassa pois? Kerro toki.

Jutun perusteella itse kustannetut lisävalmennuskurssit.

Missään ei sanonut niin. Sen sijaan toivoi resursseja lukioihin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus lisäopetukseen.

Juttu meni näin:

"Opetusministeri Li Andersson (vas.) tyrmää lukiolaisille myytävät valmennuskurssit. Yle kertoi tänään, että lukiolaisille tarjottavien valmennuskurssien määrä on moninkertaistunut pääsykoeuudistuksen vuoksi.

– Pidän koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta tätä huolestuttavana kehityksenä. Toivon mukaan kysyntää ei lähde syntymään lukion ajalta tämän kaltaisille kursseille, koska lukiokoulutuksen koko ideahan on se, että se tasa-arvoisesti valmentaa kaikkia opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin, Andersson sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Valmennuskurssit ovat ministerin mukaan tasa-arvokysymys niiden maksullisuuden vuoksi.

– Kaikilla opiskelijoilla ei ole samanlaisilla taloudellisia edellytyksiä hyödyntää tämän kaltaista ylimääräistä valmentamista.

Anderssonin mukaan valmennuskurssitilanteeseen paras lääke olisi toisen asteen koulutuksen riittävistä resursseista huolehtiminen.

– Opiskelijoiden pitäisi kokea, että he saavat riittävästi tukea omiin opintoihinsa opettajiltaan, jotta ei olisi tarvetta hyödyntää kaupallisia vaihtoehtoja. Jos joku sellaista haluaa tehdä, en tietenkään pysty sitä estämään, Andersson sanoo.

Andersson voi toivoa ihan mitä haluaa ja haaveilla "kaikille riittävästä lukio-opetuksesta" mutta aina on olemassa niitä, jotka haluavat lisäpreppausta. 

Tuo minkä tummensit on toimittajan kirjoittamaa ja ilmeisesti ymmärsit sen sisällön väärin. Mitään ei todellakaan olla kieltämässä niin kuin Li sanookin siinä viimeisessä kappaleessa.

Vierailija
137/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetusta pitäisi olla lukioissa riittävästi siten että valmennuskurssit ovat hyödyttömiä pääsemisessä. Niitä saisi toki ottaa, mutta koska lukio-opetus riittäisi, ei rikkaat saisi mitään etua.

Koko alkuperäinen ajatus on täydellinen aivopieru ja antaa osviittaa, että ministeri ei taida kyllä käyttää rajallista kapasiteettiaan ollenkaan niihin asioihin, kuin pitäisi. Ihmisten mahdollisuuksien rajaaminen täysin haitattomia asioita kieltämällä ei ole ollenkaan viisasta muutenkaan. 

Miksi tämä SUN aivopieru toistuu ja toistuu... Mitään ei edelleenkään olla kieltämässä. Sun sisälukutaito ei taida riittää edes peruskoulun läpäsemiseen.

Vierailija
138/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa tuota höpötystään ja valheiden levittämistä maailman tappiin. Väsynyttä ja oikeastaan aika surullista.

AP ja monet muut tässä oikeassa ovat ja opetusministerityttönen väärässä.

Mitä väliä sillä on millä tavalla yo-kokeissa tai pääsykokeissa pärjää? Itse lukemalla vai jonkun preppaamana? Samat kokeet kuitenkin kaikilla.

Vierailija
139/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vieraili9ja kirjoitti:

Ap jatkaa tuota höpötystään ja valheiden levittämistä maailman tappiin. Väsynyttä ja oikeastaan aika surullista.

AP ja monet muut tässä oikeassa ovat ja opetusministerityttönen väärässä.

Mitä väliä sillä on millä tavalla yo-kokeissa tai pääsykokeissa pärjää? Itse lukemalla vai jonkun preppaamana? Samat kokeet kuitenkin kaikilla.

Niin, ei Li preppaamista vastaan ollutkaan, hän vain toivoi että lukioissa saisi kaiken tarpeellisen opetuksen, jotta menestyminen ei ole rahasta kiinni.

Miksi et halua että lisäopetuksen saisi lukiossa? Ahkerat kävisi lisäkurssit, laiskemmat menisivät vain pakollisille.

Toki jokainen voi silti maksullisiakin kursseja käyttää, jos siellä on vaikka pehmeämmät penkit tms.

Vierailija
140/185 |
12.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monet haluavat ymmärtää väärin?

Ei Li mitään valmennuskursseja halunnut kieltää vaan hän toivoi, että lukio-opetus olisi kaikkialla sellaisenaan riittävää, jotta ylimääräiset yksityiset preppauskurssit eivät ole tarpeen opiskelijan menestymisen suhteen.

Onhan nyt jo isot erot eri lukioiden välillä. Mun lapsen lukiossa on peräti 18 pitkän matikan kurssia. Ei tosiaan ole tarvetta kantaa rahaa yksityisiin firmoihin kun lisäopetuksen saa halutessaan omalta opettajalta.

Mun lukiolaisen koulussa on myös tarjolla useita matikan lisäkursseja, mutta silti ostamme hänelle yksityistä lisäopetusta. Meillä nuori on 8-9 oppilas, mutta maksullisen lisäopetuksen avulla on päässyt 9-10 suorituksiin. 

Koulun järjestämät lisäkurssit eivät palvele täysin samaa tarkoitusta kuin maksullinen lisäopetus. Koulun lisäkurssit eivät aina edes mahdu lukujärjestykseen, kun lukio-opetus on tungettu täyteen kaiken maailman täyteaineita kuten pakollista uskontoa, piirustusta ja laulamista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kolme kahdeksan