Suomalaisten asuntojen arvot romahtavat ennätysvauhtia isossa ossa maata

Täysin luonnollista ja tervetullutta kehitystä. Asunto kannattaa ymmärtää ennen kaikkea käyttöhyödykkeenä. Autonkin arvo tuppaa laskemaan vuosien varrella, niin miksei sitten myös ränsistyvän tönön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen perimässä isovanhempieni kuivan maan talon lähiaikoina. Ahdistaa jo valmiiksi, mitä teen sen kanssa. Sijaitsee pikkupaikkakunnalla Satakunnassa keskellä ei mitään. 

Mökki meillä jo on, joten toista mökkiä en halua. Eikä minulla ole mitään kontaktia tuonne.

Täytyy laittaa nollahuutokaupalla eteenpäin ja olla iloinen jokaisesta eurosta, jonka siitä saa. Kunhan saa vain talon pois käsistäni nopeasti. 

Hei, ei sitä ole pakko ottaa. Kieltäydyt perinnöstä perunkirjoituksessa.

Paitsi jos on lapsia, niin siitä perinnöstä ei kieltäydytä. 

Nämä ovat perikunnalle kalliita taloja, maksut juoksee ja taloa täytyy ylläpitää, vaikkei sillä tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla -

Moni menettää käytännössä koko omaisuutensa.

        https://www.iltalehti.fi/talous/a/c4721f4f-4cbb-4f84-b08e-16ed08077e89

On kuitenkin katto pään päällä. Asuttavaksi olemme tämän aaunnon ostaneet, ihan sama, onko sillä arvoa vai ei. Perillisiä ei ole, joten ihan sama kuoltuamme, onko sillä arvoa vai ei.

Tulipas toistoa, anteeksi.

"Meillekin vanhemmat halusivat jättää perintöä.

Helvetin helvetti, rintamamiestalo kirkonkylässä, missä vastaavia on myynnissä vaikka kuinka. Se oli kasvavaa aluetta vielä 80-luvulla. Ei ole enää.

Sekä talo että mökki ovat meille suuria riesoja ja rahareikiä.

Perinnöstä voi luopua neuvot voitte työntää sinne missä aurinko ei paista.

Kun on alaikäisiä lapsia, ei voi määrätä kenen hyväksi perinnöstä luopuu vaan riesa - lain mukaan - siirtyy heille. "

Vierailija kirjoitti:

"Meillekin vanhemmat halusivat jättää perintöä.

Helvetin helvetti, rintamamiestalo kirkonkylässä, missä vastaavia on myynnissä vaikka kuinka. Se oli kasvavaa aluetta vielä 80-luvulla. Ei ole enää.

Sekä talo että mökki ovat meille suuria riesoja ja rahareikiä.

Perinnöstä voi luopua neuvot voitte työntää sinne missä aurinko ei paista.

Kun on alaikäisiä lapsia, ei voi määrätä kenen hyväksi perinnöstä luopuu vaan riesa - lain mukaan - siirtyy heille. "

Rintamamiestaloja ei todellakaan kannata enää ostaa edes isommista kaupungeista, saati sitten pienemmistä, kylistä puhumattakaan. Suuren osan saa jyrätä puskutraktorilla.

"
</p>

<p>Olen perimässä isovanhempieni kuivan maan talon lähiaikoina. Ahdistaa jo valmiiksi, mitä teen sen kanssa. Sijaitsee pikkupaikkakunnalla Satakunnassa keskellä ei mitään. 
</p>

<p>Mökki meillä jo on, joten toista mökkiä en halua. Eikä minulla ole mitään kontaktia tuonne.
</p>

<p>Täytyy laittaa nollahuutokaupalla eteenpäin ja olla iloinen jokaisesta eurosta, jonka siitä saa. Kunhan saa vain talon pois käsistäni nopeasti. [/quote kirjoitti:

Hei, ei sitä ole pakko ottaa. Kieltäydyt perinnöstä perunkirjoituksessa.

Paitsi jos on lapsia, niin siitä perinnöstä ei kieltäydytä.

Nämä ovat perikunnalle kalliita taloja, maksut juoksee ja taloa täytyy ylläpitää,vaikkei sillä tee mitään. "

Näistä kannatta, mikäli mahdollista, jutella etukäteen isovanhempien ja vanhempien kanssa.

Näistä järkevistä järjestelyistä kiinteistöjen suhteen.

Säästyy paljolta sitten kun asia on ajankohtainen.

En nyt näillä puheilla ryhtyisi vuokranmaksajaksi. Vaikka lainaa olisikin, tarkoitus ei kuitenkaan kai ole maksaa velkaa koko loppuikää? Jos laina on maksettu, on omistusasunto huomattavasti halvempi tapa asua, kuin vuokra-asunto, tulipa mitä tahansa remppoja, vuokralainen kun vuokrassa kuitenkin ne vuokranantajan asunnon rempat maksaa.  Ja jos talon joskus haluaa myydä ja saa sen kaupaksi, on kaikki kotiinpäin, vuokrakämpästä kun ei jää käteen mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi tämä ei vuokriinkaan tule vaikuttamaan mitenkään laskevasti vasta kuin muuttovaiheessa, koska jostain kumman syystä vuokrien hinnat voi mennä vain ylöspäin sopimuksen aikana.

Katsohan esimrkiksi Porin nykyistä vuokra-asuntojen tilannetta.

Vuokria lasketaan muttei siltikään löydy asukkaita niihin.

Niin, mutta minkähän takia ne vuokrat ei voi laskea, jos asunnossa on jo asukas vaan tämän joutuu muuttaa aina halvempaan jos haluaa edullisempaa vuokraa. Sitten kun asukas on poistunut kämpästä niin vuokranantaja tekee uuden vuokralaisen kanssa edullisemman sopimuksen. Estääkö joku muuttamasta niitä vuokria alaspäin vuokrasopimuksen aikana? Ahneus?

Vierailija kirjoitti:

En nyt näillä puheilla ryhtyisi vuokranmaksajaksi. Vaikka lainaa olisikin, tarkoitus ei kuitenkaan kai ole maksaa velkaa koko loppuikää? Jos laina on maksettu, on omistusasunto huomattavasti halvempi tapa asua, kuin vuokra-asunto, tulipa mitä tahansa remppoja, vuokralainen kun vuokrassa kuitenkin ne vuokranantajan asunnon rempat maksaa.  Ja jos talon joskus haluaa myydä ja saa sen kaupaksi, on kaikki kotiinpäin, vuokrakämpästä kun ei jää käteen mitään.

Ei pidä paikkaansa perähikiällä, missä et saa rahojasi niistä seinistä pois kun haluttaisi. Siinäpä olet sitten välittäjänkyltteinesi niin kauan, että myyt kämppäsi tyyliin eurolla johon olet vuosien aikana hassannut isosti remonttirahoja.

No jaa, eipä tuo uutinen minua liikuta. Olen asunut Helsingin kantakaupungissa (Kehä Ykkösen eteläpuolella) vuodesta 1995.

Alueet, joilla itse olen majaani pitänyt (Pasila, Sörnäinen ja Kallio) olivat huonoksi haukuttuja seutuja vielä vuosituhannen vaihteessa, mutta Kallion "gentrifikaatio", Kalasataman keskuksen rakentaminen ja Pasilan Triplan rakentaminen ovat nostaneet myös vanhojen kämppien hintoja roimasti.

Kiitos vaan, vihervassarit ja muut hörhöt, että teitte tutuista kotikulmistani näin suosittuja vegaanityttöjen ja soijapoikien leikkipaikkoja. Ne tytöt ja pojat maksavat nyt kovia vuokria itsemurhayksiöistä, joissa ennen asui puliukkoja, narkkareita , yh-äitejä ja nuoria opiskelijoita (kuten minä).

Nostalgiatrippi! Kolmatta Linjaa takaisin, kuljen kerran. Saa vanhat saatavat jokainen.