Jos sinun epäillään tehneen jotain minkä perusteella lapsesi huostataan, toimiasi ei edes tutkita oikeudessa! Eli et saa puolueetonta oikeudenkäyntiä

Täällä ollaan useissa viesteissä kovasti sitä mieltä, että lapsi voidaan erottaa vanhemmistaan, sisaruksistaan ja sukulaisistaan eli huostata ihan vain lapsen edun vuoksi eikä tällöin tarvitse olla vikaa vanhemmissa. Syy voi kuulemma olla muualla, vaikkapa lapsen omassa toiminnassa.

Nyt tässä nimim.sossu kuitenkin kertoo, että vikaa on vanhemmissa, jos joku on lasun hänen lapsistaan tehnyt ja/tai lapsi on lastensuojelun asiakkuudessa.

Ihan pientä ristiriitaa retoriikassa. Olisiko kuitenkin niin, että lapset tulee aina varmuuden vuoksi erottaa vanhemmistaan? Ja ilman oikeudenkäyntiä, kuten jo tiedetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille kövi niin että sossut väitti etteivät lapset ulkoile, saati koskaan leikkineet hiekkalaatikolla. Eivät saa kotona ruokaa jne.

Ei auttanut hallintooikeudessa edes se että heidän oma todistajansa todisti sossua vastaan. Sossu myös väitti että olen päihdeongelmainen, vaikkei tästä mitään viitteitä.

Lähettivöt neuvolan kirjaukset todisteeksi, vaikka niissä ei ollut mitään moitittavaa. Sosiaalityöntekijät olivat myös vääristelleet lääkäreiden lausuntoja, eikä riittänyt esittää samojen lääkereiden todellisia lausuntoja.

Lapset otettiin huostaan

Sossu oli huolissaan kun olen hoikka ja päätteli ettei meillä syödä. Vanhin lapsi kävi kerhossa. Meillä koira, jonka vuoksi tuli liikuttua puistoilujen lisäksi. Toinen lapsi olisi pitänyt laittaa sossun mielestä päiväkotiin, mutta minä en suostunut ilman henkilökohtaista avustajaa

NO OLISKO KANNATTANUT?

Kyllä se lapsi siellä päiväkodissa olis hoidettu, joku 4h hoitopäivä olis varmasti ollut ihan ok, avustajalla tai ilman. Mutta EI, minulla on oikeuksia ja minä vaadin, että asiat tehdään just niinkuin MINÄ sanon. Yllätys yllätys, että olet tällainen joustamaton tapaus. No sitä sait mitä tilasit ja lapset vietiin. 

p.s. Se lapsi olis saanu avustajan, kunhan olis ensin nähty, että se sen tarvii. Vanhemmat ei oikein voi tilailla avustajia ryhmiin omien tahtojensa mukaan. 

Onko tämä nyt se tapaus jossa nuorempi lapsi ei osannut edessä kävellä ja vanhemmalla lapsella oli vieläkin vaippa? Eli lapset ovat jääneet pahasti jälkeen muista lapsista.

Mikä juttu tämä on?

Yksi näistä Facebookissa itkevistä, kun sossu vei lapset. Melkein esikoululainen käytti vaippaa ja lapset viettivät aikaa kehikossa, kun äiti kävi ulkoiluttamassa koiraansa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ollaan useissa viesteissä kovasti sitä mieltä, että lapsi voidaan erottaa vanhemmistaan, sisaruksistaan ja sukulaisistaan eli huostata ihan vain lapsen edun vuoksi eikä tällöin tarvitse olla vikaa vanhemmissa. Syy voi kuulemma olla muualla, vaikkapa lapsen omassa toiminnassa.

Nyt tässä nimim.sossu kuitenkin kertoo, että vikaa on vanhemmissa, jos joku on lasun hänen lapsistaan tehnyt ja/tai lapsi on lastensuojelun asiakkuudessa.

Ihan pientä ristiriitaa retoriikassa. Olisiko kuitenkin niin, että lapset tulee aina varmuuden vuoksi erottaa vanhemmistaan? Ja ilman oikeudenkäyntiä, kuten jo tiedetään.

Lapsen omasta toiminnasta puhutaan lähinnä teineillä. Kun nuori on vaikeassa päihdekierteessä, rikollisessa puuhastelussa ja ei pysy kotona, jotta vanhemmilla olisi edes joku sauma puuttua toimintaan, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin laitos, jossa voidaan hoitaa päihdeongelmaa pois päiväjärjestyksestä. Huostaanotto muuten ei erota lasta perheestään, sukulaisistaan tms. Lapsi ei asu kotona, mutta hänen yhteydenpitoaan biologiseen perheeseensä tuetaan hyvinkin voimakkaasti tilanteesta riippuen. Esim. moni on viikonloput kotona. Olettaen, että tilanne ei ole se, että nuori vetää kamaa koko viikonlopun ties missä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille kövi niin että sossut väitti etteivät lapset ulkoile, saati koskaan leikkineet hiekkalaatikolla. Eivät saa kotona ruokaa jne.

Ei auttanut hallintooikeudessa edes se että heidän oma todistajansa todisti sossua vastaan. Sossu myös väitti että olen päihdeongelmainen, vaikkei tästä mitään viitteitä.

Lähettivöt neuvolan kirjaukset todisteeksi, vaikka niissä ei ollut mitään moitittavaa. Sosiaalityöntekijät olivat myös vääristelleet lääkäreiden lausuntoja, eikä riittänyt esittää samojen lääkereiden todellisia lausuntoja.

Lapset otettiin huostaan

Sossu oli huolissaan kun olen hoikka ja päätteli ettei meillä syödä. Vanhin lapsi kävi kerhossa. Meillä koira, jonka vuoksi tuli liikuttua puistoilujen lisäksi. Toinen lapsi olisi pitänyt laittaa sossun mielestä päiväkotiin, mutta minä en suostunut ilman henkilökohtaista avustajaa

NO OLISKO KANNATTANUT?

Kyllä se lapsi siellä päiväkodissa olis hoidettu, joku 4h hoitopäivä olis varmasti ollut ihan ok, avustajalla tai ilman. Mutta EI, minulla on oikeuksia ja minä vaadin, että asiat tehdään just niinkuin MINÄ sanon. Yllätys yllätys, että olet tällainen joustamaton tapaus. No sitä sait mitä tilasit ja lapset vietiin. 

p.s. Se lapsi olis saanu avustajan, kunhan olis ensin nähty, että se sen tarvii. Vanhemmat ei oikein voi tilailla avustajia ryhmiin omien tahtojensa mukaan. 

Onko tämä nyt se tapaus jossa nuorempi lapsi ei osannut edessä kävellä ja vanhemmalla lapsella oli vieläkin vaippa? Eli lapset ovat jääneet pahasti jälkeen muista lapsista.

Mikä juttu tämä on?

Yksi näistä Facebookissa itkevistä, kun sossu vei lapset. Melkein esikoululainen käytti vaippaa ja lapset viettivät aikaa kehikossa, kun äiti kävi ulkoiluttamassa koiraansa.

Hyi miten pahaa tekee ja on surullista! Ikinä tollaselle äidiksi itseään kutsuvalle pidä antaa lapsia takaisin! Puistattavaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ollaan useissa viesteissä kovasti sitä mieltä, että lapsi voidaan erottaa vanhemmistaan, sisaruksistaan ja sukulaisistaan eli huostata ihan vain lapsen edun vuoksi eikä tällöin tarvitse olla vikaa vanhemmissa. Syy voi kuulemma olla muualla, vaikkapa lapsen omassa toiminnassa.

Nyt tässä nimim.sossu kuitenkin kertoo, että vikaa on vanhemmissa, jos joku on lasun hänen lapsistaan tehnyt ja/tai lapsi on lastensuojelun asiakkuudessa.

Ihan pientä ristiriitaa retoriikassa. Olisiko kuitenkin niin, että lapset tulee aina varmuuden vuoksi erottaa vanhemmistaan? Ja ilman oikeudenkäyntiä, kuten jo tiedetään.

Lapsen omasta toiminnasta puhutaan lähinnä teineillä. Kun nuori on vaikeassa päihdekierteessä, rikollisessa puuhastelussa ja ei pysy kotona, jotta vanhemmilla olisi edes joku sauma puuttua toimintaan, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin laitos, jossa voidaan hoitaa päihdeongelmaa pois päiväjärjestyksestä. Huostaanotto muuten ei erota lasta perheestään, sukulaisistaan tms. Lapsi ei asu kotona, mutta hänen yhteydenpitoaan biologiseen perheeseensä tuetaan hyvinkin voimakkaasti tilanteesta riippuen. Esim. moni on viikonloput kotona. Olettaen, että tilanne ei ole se, että nuori vetää kamaa koko viikonlopun ties missä.

Käytännössä yhteydenpitoa perheeseen ja sukulaisiin nimenomaan rajoitetaan, myös pienten lasten kohdalla. Tätä perustellaan lapsen sitouttamisella uuteen kotiin. Tapaamiset ja yhteydenotot vanhempiin voidaan rajoittaa esim. 1krt/vko. Ja tätä sinä kutsut voimakkaaksi yhteydenpidon tukemiseksi!

Yhteydenpitoa rajoitetaan myös muuhun sukuun ja esimerkiksi isovanhempiin.Loikalan kartanossa vasta saapuneet nuoret suljettiin erityisen huolenpidon yksikköön (so.selliin) useiksi vuorokausiksi. Siinä ei yhteyttä pidetty edes yksikön muihin ihmisiin vaan eristys oli täydellinen.

Milloin tutkitaan, miten vakavia ja elämänmittaisia traumoja perheestä erottaminen pienille lapsille on tehnyt ja tekee? Ja kaikki tämä lapsen edun nimissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ollaan useissa viesteissä kovasti sitä mieltä, että lapsi voidaan erottaa vanhemmistaan, sisaruksistaan ja sukulaisistaan eli huostata ihan vain lapsen edun vuoksi eikä tällöin tarvitse olla vikaa vanhemmissa. Syy voi kuulemma olla muualla, vaikkapa lapsen omassa toiminnassa.

Nyt tässä nimim.sossu kuitenkin kertoo, että vikaa on vanhemmissa, jos joku on lasun hänen lapsistaan tehnyt ja/tai lapsi on lastensuojelun asiakkuudessa.

Ihan pientä ristiriitaa retoriikassa. Olisiko kuitenkin niin, että lapset tulee aina varmuuden vuoksi erottaa vanhemmistaan? Ja ilman oikeudenkäyntiä, kuten jo tiedetään.

Lapsen omasta toiminnasta puhutaan lähinnä teineillä. Kun nuori on vaikeassa päihdekierteessä, rikollisessa puuhastelussa ja ei pysy kotona, jotta vanhemmilla olisi edes joku sauma puuttua toimintaan, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin laitos, jossa voidaan hoitaa päihdeongelmaa pois päiväjärjestyksestä. Huostaanotto muuten ei erota lasta perheestään, sukulaisistaan tms. Lapsi ei asu kotona, mutta hänen yhteydenpitoaan biologiseen perheeseensä tuetaan hyvinkin voimakkaasti tilanteesta riippuen. Esim. moni on viikonloput kotona. Olettaen, että tilanne ei ole se, että nuori vetää kamaa koko viikonlopun ties missä.

Käytännössä yhteydenpitoa perheeseen ja sukulaisiin nimenomaan rajoitetaan, myös pienten lasten kohdalla. Tätä perustellaan lapsen sitouttamisella uuteen kotiin. Tapaamiset ja yhteydenotot vanhempiin voidaan rajoittaa esim. 1krt/vko. Ja tätä sinä kutsut voimakkaaksi yhteydenpidon tukemiseksi!

Yhteydenpitoa rajoitetaan myös muuhun sukuun ja esimerkiksi isovanhempiin.Loikalan kartanossa vasta saapuneet nuoret suljettiin erityisen huolenpidon yksikköön (so.selliin) useiksi vuorokausiksi. Siinä ei yhteyttä pidetty edes yksikön muihin ihmisiin vaan eristys oli täydellinen.

Milloin tutkitaan, miten vakavia ja elämänmittaisia traumoja perheestä erottaminen pienille lapsille on tehnyt ja tekee? Ja kaikki tämä lapsen edun nimissä.

Ymmärtänet varmaan itsekin, että mikäli lapsi sijoitetaan sijaiskotiin, sieltä ei heti seuraavana päivänä lähdetä kotilomille, vaan paikkaan ja uusiin aikuisiin tulee lapsen saada tutustua ensin ja heidän lapseen. Mitä tulee kerta viikkoisiin tapaamisiin, niin jos ajatellaan, että lapsi asuu vaikkapa laitoksessa. Hän käy koulua arkisin ja iltaisin on todennäköisesti jotain yksikön yhteistä, yhteisöllistä ehkä hoitavaakin toimintaa, sekä lapsen harrastukset. Tällöin vanhemmille jää viikonloppu tavata lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ollaan useissa viesteissä kovasti sitä mieltä, että lapsi voidaan erottaa vanhemmistaan, sisaruksistaan ja sukulaisistaan eli huostata ihan vain lapsen edun vuoksi eikä tällöin tarvitse olla vikaa vanhemmissa. Syy voi kuulemma olla muualla, vaikkapa lapsen omassa toiminnassa.

Nyt tässä nimim.sossu kuitenkin kertoo, että vikaa on vanhemmissa, jos joku on lasun hänen lapsistaan tehnyt ja/tai lapsi on lastensuojelun asiakkuudessa.

Ihan pientä ristiriitaa retoriikassa. Olisiko kuitenkin niin, että lapset tulee aina varmuuden vuoksi erottaa vanhemmistaan? Ja ilman oikeudenkäyntiä, kuten jo tiedetään.

Lapsen omasta toiminnasta puhutaan lähinnä teineillä. Kun nuori on vaikeassa päihdekierteessä, rikollisessa puuhastelussa ja ei pysy kotona, jotta vanhemmilla olisi edes joku sauma puuttua toimintaan, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin laitos, jossa voidaan hoitaa päihdeongelmaa pois päiväjärjestyksestä. Huostaanotto muuten ei erota lasta perheestään, sukulaisistaan tms. Lapsi ei asu kotona, mutta hänen yhteydenpitoaan biologiseen perheeseensä tuetaan hyvinkin voimakkaasti tilanteesta riippuen. Esim. moni on viikonloput kotona. Olettaen, että tilanne ei ole se, että nuori vetää kamaa koko viikonlopun ties missä.

Käytännössä yhteydenpitoa perheeseen ja sukulaisiin nimenomaan rajoitetaan, myös pienten lasten kohdalla. Tätä perustellaan lapsen sitouttamisella uuteen kotiin. Tapaamiset ja yhteydenotot vanhempiin voidaan rajoittaa esim. 1krt/vko. Ja tätä sinä kutsut voimakkaaksi yhteydenpidon tukemiseksi!

Yhteydenpitoa rajoitetaan myös muuhun sukuun ja esimerkiksi isovanhempiin.Loikalan kartanossa vasta saapuneet nuoret suljettiin erityisen huolenpidon yksikköön (so.selliin) useiksi vuorokausiksi. Siinä ei yhteyttä pidetty edes yksikön muihin ihmisiin vaan eristys oli täydellinen.

Milloin tutkitaan, miten vakavia ja elämänmittaisia traumoja perheestä erottaminen pienille lapsille on tehnyt ja tekee? Ja kaikki tämä lapsen edun nimissä.

Ymmärtänet varmaan itsekin, että mikäli lapsi sijoitetaan sijaiskotiin, sieltä ei heti seuraavana päivänä lähdetä kotilomille, vaan paikkaan ja uusiin aikuisiin tulee lapsen saada tutustua ensin ja heidän lapseen. Mitä tulee kerta viikkoisiin tapaamisiin, niin jos ajatellaan, että lapsi asuu vaikkapa laitoksessa. Hän käy koulua arkisin ja iltaisin on todennäköisesti jotain yksikön yhteistä, yhteisöllistä ehkä hoitavaakin toimintaa, sekä lapsen harrastukset. Tällöin vanhemmille jää viikonloppu tavata lasta.

En puhunut kotilomista. Puhuin yhteydenpidosta, joka pitää sisällään puhelut ja lyhyetkin tapaamiset. Lapsella on vanhempiensa lisäksi muutakin perhettä ja sukua, johon pistetään välit poikki.

Mutta hyvä tietää, mitä tarkoitetaan lastensuojelun kielellä voimakkaalla yhteydenpidon tukemisella. Kerro vielä mitä käytännössä tarkoittaa tavoite purkaa huostaanotto ja perheen yhdistäminen.

Tilastojen valossa huostaanottoja puretaan äärettömän harvoin ja huostaanotot kestävät käytännössä niin kauan kunnes nuori täyttää 18v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ollaan useissa viesteissä kovasti sitä mieltä, että lapsi voidaan erottaa vanhemmistaan, sisaruksistaan ja sukulaisistaan eli huostata ihan vain lapsen edun vuoksi eikä tällöin tarvitse olla vikaa vanhemmissa. Syy voi kuulemma olla muualla, vaikkapa lapsen omassa toiminnassa.

Nyt tässä nimim.sossu kuitenkin kertoo, että vikaa on vanhemmissa, jos joku on lasun hänen lapsistaan tehnyt ja/tai lapsi on lastensuojelun asiakkuudessa.

Ihan pientä ristiriitaa retoriikassa. Olisiko kuitenkin niin, että lapset tulee aina varmuuden vuoksi erottaa vanhemmistaan? Ja ilman oikeudenkäyntiä, kuten jo tiedetään.

Lapsen omasta toiminnasta puhutaan lähinnä teineillä. Kun nuori on vaikeassa päihdekierteessä, rikollisessa puuhastelussa ja ei pysy kotona, jotta vanhemmilla olisi edes joku sauma puuttua toimintaan, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin laitos, jossa voidaan hoitaa päihdeongelmaa pois päiväjärjestyksestä. Huostaanotto muuten ei erota lasta perheestään, sukulaisistaan tms. Lapsi ei asu kotona, mutta hänen yhteydenpitoaan biologiseen perheeseensä tuetaan hyvinkin voimakkaasti tilanteesta riippuen. Esim. moni on viikonloput kotona. Olettaen, että tilanne ei ole se, että nuori vetää kamaa koko viikonlopun ties missä.

Käytännössä yhteydenpitoa perheeseen ja sukulaisiin nimenomaan rajoitetaan, myös pienten lasten kohdalla. Tätä perustellaan lapsen sitouttamisella uuteen kotiin. Tapaamiset ja yhteydenotot vanhempiin voidaan rajoittaa esim. 1krt/vko. Ja tätä sinä kutsut voimakkaaksi yhteydenpidon tukemiseksi!

Yhteydenpitoa rajoitetaan myös muuhun sukuun ja esimerkiksi isovanhempiin.Loikalan kartanossa vasta saapuneet nuoret suljettiin erityisen huolenpidon yksikköön (so.selliin) useiksi vuorokausiksi. Siinä ei yhteyttä pidetty edes yksikön muihin ihmisiin vaan eristys oli täydellinen.

Milloin tutkitaan, miten vakavia ja elämänmittaisia traumoja perheestä erottaminen pienille lapsille on tehnyt ja tekee? Ja kaikki tämä lapsen edun nimissä.

Ymmärtänet varmaan itsekin, että mikäli lapsi sijoitetaan sijaiskotiin, sieltä ei heti seuraavana päivänä lähdetä kotilomille, vaan paikkaan ja uusiin aikuisiin tulee lapsen saada tutustua ensin ja heidän lapseen. Mitä tulee kerta viikkoisiin tapaamisiin, niin jos ajatellaan, että lapsi asuu vaikkapa laitoksessa. Hän käy koulua arkisin ja iltaisin on todennäköisesti jotain yksikön yhteistä, yhteisöllistä ehkä hoitavaakin toimintaa, sekä lapsen harrastukset. Tällöin vanhemmille jää viikonloppu tavata lasta.

Sairasta. Kaikki muu menee lapselle tärkeiden ihmisten ohi. Kauempia sukulaisia ja ystäviään ei tapaa enää ikinä? Mites esim. sisarukset? Ovat lapsille todella tärkeitä. Käytännössä katkaistaan siis lapsen siteet kaikkiin merkityksellisiin ihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huostaanotto voidaan tehdä sosiaalitoimessa tai mikäli vanhemmat tai 12v täyttänyt lapsi vastustaa, se tehdään hallinto-oikeudessa. Molemmissa tapauksissa päätös on valituskelpoinen ja asianosaisia kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Huostassaolona aikana lapset pääsääntöisesti tapaavat vanhempiaan. Moni on viikonloput kotona ellei ole erityistä syytä miksi ei. Huosta voidaan purkaa mikäli sen perusteet raukeavat, esim. lapsen koulunkäynti lähtee sujumaan ja päihteet jäävät, mikäli huostan syynä oli päivittäinen kamankäyttö ja koulupinnaus.

Asia ratkaistaan hallinto-oikeudessa sossun kirjausten perusteella eli jos se on kirjannut sinne väärin esim. että teini käyttää huumeita niin asiaa ei enää tutkita eikä sillä ole mitään painoarvoa siellä vaikka vanhemmat pystyisivät todistamaan ettei käytä.

Huumeissa on yleensä mukana jo seulatuloksia, päihdepsykiatrian näkemyksiä, päihdehuollon yrityksiä. Ei ketään huostata ekasta kännistä. Nuorten päihdehoito on todella kallista, ei kunnat lähde siihen pikkuepäilyistä.

Ei tuolla ole merkitystä kun asiaa ei ratkaista todisteiden vaan nimenomaan sossun kirjausten perusteella. Huono sossu voi kirjata väärin. Sossu voi olla psykopaatti jne.

Perheillä ei ole tuossa asiassa oikeusturvaa.

Yksittäinen sosiaalityöntekijä ei tee huostaanoton kaltaisia päätöksiä. Yleensä näistä puhutaan tiimeissä ja loppupeleissä päätöksen tekee johtava sosiaalityöntekijä. Oma johtavani on tavannut kaikki asiakkaani itsekin, että tietää missä mennään kenenkin kohdalla.

Niistä puhutaan tiimeissä? Eli perhe ei saa puolustautua eikä edes tiedä mitä heistä puhutaan? Muutaman kerran tapaaminenko tekee ihmisestä perheen tilanteen asiantuntijan?

Kun aletaan puhua huostasta, perhettä on tavannut jo kokonainen legioona sosiaalialan ihmisiä mukaan lukien vastuusossu.

No höpö löpö. Nykyäänhän on suhteellisen yleisiä nämä kiireiset sijoitukset jonkun esittämän perättömän syytöksen tuloksena, ja siitä sitten suoraan huostaanotto ilman minkäänlaisia kunnon todisteita ja tuntematta perhettä sen paremmin. Monissa tapauksissa perheellä ei ole koskaan ollut mitään tekemistä lastensuojelun kanssa, kun lapsi kuin salama tyhjältä taivaalta viedään suoraan päiväkodista tai koulusta tai vaihtoehtoisesti kotoa yhteistyössä poliisien kanssa.

Kannattaa viedä asia poliisille, mikäli yhtään mitään epäselvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huostaanotto voidaan tehdä sosiaalitoimessa tai mikäli vanhemmat tai 12v täyttänyt lapsi vastustaa, se tehdään hallinto-oikeudessa. Molemmissa tapauksissa päätös on valituskelpoinen ja asianosaisia kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Huostassaolona aikana lapset pääsääntöisesti tapaavat vanhempiaan. Moni on viikonloput kotona ellei ole erityistä syytä miksi ei. Huosta voidaan purkaa mikäli sen perusteet raukeavat, esim. lapsen koulunkäynti lähtee sujumaan ja päihteet jäävät, mikäli huostan syynä oli päivittäinen kamankäyttö ja koulupinnaus.

Asia ratkaistaan hallinto-oikeudessa sossun kirjausten perusteella eli jos se on kirjannut sinne väärin esim. että teini käyttää huumeita niin asiaa ei enää tutkita eikä sillä ole mitään painoarvoa siellä vaikka vanhemmat pystyisivät todistamaan ettei käytä.

Huumeissa on yleensä mukana jo seulatuloksia, päihdepsykiatrian näkemyksiä, päihdehuollon yrityksiä. Ei ketään huostata ekasta kännistä. Nuorten päihdehoito on todella kallista, ei kunnat lähde siihen pikkuepäilyistä.

Ei tuolla ole merkitystä kun asiaa ei ratkaista todisteiden vaan nimenomaan sossun kirjausten perusteella. Huono sossu voi kirjata väärin. Sossu voi olla psykopaatti jne.

Perheillä ei ole tuossa asiassa oikeusturvaa.

Yksittäinen sosiaalityöntekijä ei tee huostaanoton kaltaisia päätöksiä. Yleensä näistä puhutaan tiimeissä ja loppupeleissä päätöksen tekee johtava sosiaalityöntekijä. Oma johtavani on tavannut kaikki asiakkaani itsekin, että tietää missä mennään kenenkin kohdalla.

Niistä puhutaan tiimeissä? Eli perhe ei saa puolustautua eikä edes tiedä mitä heistä puhutaan? Muutaman kerran tapaaminenko tekee ihmisestä perheen tilanteen asiantuntijan?

Kun aletaan puhua huostasta, perhettä on tavannut jo kokonainen legioona sosiaalialan ihmisiä mukaan lukien vastuusossu.

No höpö löpö. Nykyäänhän on suhteellisen yleisiä nämä kiireiset sijoitukset jonkun esittämän perättömän syytöksen tuloksena, ja siitä sitten suoraan huostaanotto ilman minkäänlaisia kunnon todisteita ja tuntematta perhettä sen paremmin. Monissa tapauksissa perheellä ei ole koskaan ollut mitään tekemistä lastensuojelun kanssa, kun lapsi kuin salama tyhjältä taivaalta viedään suoraan päiväkodista tai koulusta tai vaihtoehtoisesti kotoa yhteistyössä poliisien kanssa.

Miksei samoin toimita aikuisten kanssa? Kuka tahansa voisi tehdä jostain ikävästä ihmisestä nimettömän kantelun, ja poliisi kiikuttaisi tämän sitten vuosiksi vankilaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi otetaan huostaan sillä perusteella, että hän voi huonosti ja/tai on vaarassa. Lapsi voidaan ottaa huostaan esimerkiksi, koska hän itse tekee jotain. Mitä sillä on väliä, mitä sinä olet tehnyt? Jos lapsellasi olisi ollut kaikki hyvin, miksi joku olisi hänet halunnut ottaa huostaan?

Sosiaalitoimi on ihan riittävän kuormittunut ilman, että jokainen huostaanotto olisi tuollainen prosessi. Lapsiaan hakkaavat ja raiskaavat sentään viedään oikeuteen. Miksi sinä sinne haluat, en ymmärrä.

Eli huostaanotto on vaan sossutädin tulkinta tilanteesta. Perheen oikeusturvan näkökulmasta aivan kestämätöntä. Mitä sitä murhiakaan käsittelemään oikeudessa. Yhden poliisimiehen tulkinta tilanteesta riittää!

No poliisihan sen esitutkinnan väkivaltarikoksissa tekee. Oikeudessa käsitellään molemmat murhasyytteet ja huostaanoton tarpeellisuus.

Väärin. Huostaanottoa ei käsitellä rikosoikeudessa eli perhe ei voi esittää todisteita syyttömyydestään. Käsitellään vain että päätös on muodollisesti oikein.

Ei voidakaan käsitellä rikosoikeudessa, koska kyseessä ei ole rikos. Esim. Alkoholismi on täysin laillista, mutta umpijuopoilta vanhemmilta lapsi otetaan huostaan. Mitä tässä välissä se oikeus tekisi?

Pitäisi olla joku vaihtoehto missä asia oikeasti käsitellään kunnolla.

Tästä ei haluta puhua koska samalla paljastuu että lapsia huostaanotetaan pääsääntöisesti tilanteissa missä vanhemmat eivät ole syyllistyneet minkäänlaiseen rikokseen. Ei siis lapsen kaltoinkohteluun jne. Alkoholistien lasta ei kuulu huostata jos lapsi ongelmista huolimatta on hyvin hoidettu.

Huostaanotoissa ei ole kyse rikoksista, rikossyytteet ovat eri hallinnonalaa.

Ei alkoholistin lasta huostaanoteta, mikäli lapsen kasvuolosuhteet ovat hyvät eikä lapsen hyvinvointi ole vaarantunut. Alkoholisti vain ei kaikissa tilanteissa ole pätevä itse tilaansa arvioimaan.

Mikäli lapsen hyvinvointi on vanhemman vuoksi vaarantunut, yleensä kyseessä on myös rikos ja koko asia voitaisi käsitellä rikosoikeudessa mutta niin ei tehdä. Perheille se olisi parempi.

Mikä rikos on yleensä kyseessä?

Samaa mietin. Yleisimmin huostaanottojen taustallahan on päihde- ja mielenterveysongelmat. Mistähän ne rikoslaista löytyy?

"Perheille parempi", mistä tämä kollektiivinen kanta muodostuu? Olisiko perheille myös parempi että seuraukset olisivat rikostuomioissa käytetyt, sakot ja vankeudet? Miten tämä on vaikea ymmärtää, että lastensuojelussa ei etsitä syyllisiä, eikä anneta rangaistuksia.

Todellakin etsitään syyllisiä ja annetaan rangaistuksia ohitse oikeuden. Täysin mielivaltaisesti ja ilman todisteita. Poliisi pitäisi ottaa mukaan sossujen kuulusteluihin, että edes ne tehtäisiin asiallisesti.

Mutta ystävät hyvät, asiat kannattaa viedä eteenpäin. Sossujen päätökset eivät kestä poliisikuulusteluja ja oikeudenkäyntejä juuri tästä syystä, että ne on yleensä aina tehty erittäin huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa viedä asia poliisille, mikäli yhtään mitään epäselvää.

Ei poliisi yksityishenkilöitä näissä jutuissa auta, vaan tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille kövi niin että sossut väitti etteivät lapset ulkoile, saati koskaan leikkineet hiekkalaatikolla. Eivät saa kotona ruokaa jne.

Ei auttanut hallintooikeudessa edes se että heidän oma todistajansa todisti sossua vastaan. Sossu myös väitti että olen päihdeongelmainen, vaikkei tästä mitään viitteitä.

Lähettivöt neuvolan kirjaukset todisteeksi, vaikka niissä ei ollut mitään moitittavaa. Sosiaalityöntekijät olivat myös vääristelleet lääkäreiden lausuntoja, eikä riittänyt esittää samojen lääkereiden todellisia lausuntoja.

Lapset otettiin huostaan

Joku varmaan kuitenkin huolestunut lapsista, jos oli tehty lasu... Ei ketään ihan pienestä syystä huostaanoteta ja lääkärinlausunnot menevät sellaisenaan liitteenä myös hallinto-oikeuteen. Ei niitä sossut vääristele.

Huonojakin sossuja varmasti on, mutta harvoin vanhemmilla kaikki on ok, jos perhe on lastensuojelun asiakkaana. Joskus on syytä katsoa peiliin.

t. sossu

Kiitos samoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa viedä asia poliisille, mikäli yhtään mitään epäselvää.

Ei poliisi yksityishenkilöitä näissä jutuissa auta, vaan tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa.

Kyllä auttaa, jos on esittää todisteet sossujen töppäilyistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa viedä asia poliisille, mikäli yhtään mitään epäselvää.

Ei poliisi yksityishenkilöitä näissä jutuissa auta, vaan tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa.

Lisään vielä, että lastensuojelun kynsiin joutuva perhe on omillansa, siinä ei kukaan auta. Valittaminen minnekään on täysin turhaa. Ihan oikeasti ainoa turvallinen ratkaisu tilanteeseen, mikäli on resursseja, ja on valmis uhraamaan paljon lapsen puolesta, on muuttaa maasta ja tehdä välittömästi muuttoilmoitus. Jos lähtee maasta ennen huostaanoton valmistelua, niin lastensuojelu jää sitten historiaan perheen osalta.

Se on kyllä ihmeellistä, että lapsia otetaan huostaan juuri niistä perheistä joissa vanhempi/vanhemmat eivät koskaan mielestään ole tehneet mitään väärin. Aina löytyy selitys.

Sitten ovat ne tavalliset perheet, joissa vanhemmat itse pohtivat onko toimittu oikein, ja useissa tapauksissa huomaavat, että eihän tämä putkeen mene. Kriisistä toiseen mennään. Eikä huostaanotolle ole tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä ihmeellistä, että lapsia otetaan huostaan juuri niistä perheistä joissa vanhempi/vanhemmat eivät koskaan mielestään ole tehneet mitään väärin. Aina löytyy selitys.

Sitten ovat ne tavalliset perheet, joissa vanhemmat itse pohtivat onko toimittu oikein, ja useissa tapauksissa huomaavat, että eihän tämä putkeen mene. Kriisistä toiseen mennään. Eikä huostaanotolle ole tarvetta.

Huostaanottoon ei tarvitse mennä, jos perhe ymmärtää, että tarvitsee tukea ja on valmis ottamaan sitä vastaan. Ongelma tulee, jos kieltäydytään kaikesta tuesta ja vanhempi on esim. täysin kykenemätön hyväksymään ongelmaansa oli se sitten esim. päihdeongelma tai mielenterveyden ongelma. Tai mitä tehdää tilanteessa, että nuori käyttää suonensisäisesti huumeita, mutta vanhemmat kieltäytyvät myöntämästä ja uskomasta asiaa ja eivät suostu nuoren päihdehoitoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kyllä ihmeellistä, että lapsia otetaan huostaan juuri niistä perheistä joissa vanhempi/vanhemmat eivät koskaan mielestään ole tehneet mitään väärin. Aina löytyy selitys.

Sitten ovat ne tavalliset perheet, joissa vanhemmat itse pohtivat onko toimittu oikein, ja useissa tapauksissa huomaavat, että eihän tämä putkeen mene. Kriisistä toiseen mennään. Eikä huostaanotolle ole tarvetta.

Huostaanottoon ei tarvitse mennä, jos perhe ymmärtää, että tarvitsee tukea ja on valmis ottamaan sitä vastaan. Ongelma tulee, jos kieltäydytään kaikesta tuesta ja vanhempi on esim. täysin kykenemätön hyväksymään ongelmaansa oli se sitten esim. päihdeongelma tai mielenterveyden ongelma. Tai mitä tehdää tilanteessa, että nuori käyttää suonensisäisesti huumeita, mutta vanhemmat kieltäytyvät myöntämästä ja uskomasta asiaa ja eivät suostu nuoren päihdehoitoon?

No siinäpä se tuli sanottua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille kövi niin että sossut väitti etteivät lapset ulkoile, saati koskaan leikkineet hiekkalaatikolla. Eivät saa kotona ruokaa jne.

Ei auttanut hallintooikeudessa edes se että heidän oma todistajansa todisti sossua vastaan. Sossu myös väitti että olen päihdeongelmainen, vaikkei tästä mitään viitteitä.

Lähettivöt neuvolan kirjaukset todisteeksi, vaikka niissä ei ollut mitään moitittavaa. Sosiaalityöntekijät olivat myös vääristelleet lääkäreiden lausuntoja, eikä riittänyt esittää samojen lääkereiden todellisia lausuntoja.

Lapset otettiin huostaan

Joku varmaan kuitenkin huolestunut lapsista, jos oli tehty lasu... Ei ketään ihan pienestä syystä huostaanoteta ja lääkärinlausunnot menevät sellaisenaan liitteenä myös hallinto-oikeuteen. Ei niitä sossut vääristele.

Huonojakin sossuja varmasti on, mutta harvoin vanhemmilla kaikki on ok, jos perhe on lastensuojelun asiakkaana. Joskus on syytä katsoa peiliin.

t. sossu

Henkilö varmaankin tässä tarkoittaa sossujen tapaa vääristellä lääkäreiden ja terapeuttien lausumisia kun on pidetty verkostopalavereja, niin meilläkin tehtiin. 

Miten niitä voi vääristellä, kun verkostopalaverissa on mukana ne lääkärit ja terapeutit, tai viralliset lausuntopaperit, mikäli ei henkilökohtaisesti pääse paikalle? Ne arvioinnit myös toimitetaan sellaisenaan liitteenä päätöksentekijälle, pelkkä sos.tt:n referaatti lääkärin lausunnosta ei kelpaa.

Kyllä niitäkin voi vääristellä. Esim. jokin lääkärin kirjoittama tulkinnanvarainen kohta voidaan vääristää näyttämään toiselta. Sitä sitten toistetaan joka paperissa, ja simsalabim, asia on muuttunut. Paperia on yleensä valtava mapillinen. Siten nopeasti paperipinon selaava ulkopuolenen lukija saa asiasta ihan toisen kuvan, kuin mitä se todellisuudessa on.

Sossut myös pimittävät kirjauksia, ja voivat siten muutella kirjauksia pitkänkin ajan kuluessa. Vanhoja kirjauksia voidaan kirjata uusiksi, joko dramatisoiden tai vähätellen jotain, koska niitä ei ole missään vaiheessa näytetty vanhemmalle, edes tämän pyynnöistä huolimatta. Eli esim. jos lääkäri kirjaa jonkin tekemänsä viitteellisen havainnon, sossut voivat vääristää aiempiin kirjauksiin jo jotain samansuuntaista, jonka ikään kuin tulevaisuudessa lääkäri vahvistaa, vaikka oikeasti saadaan vain näyttämään se siltä, koska se on kirjattu sinne jälkikäteen.

Ja olen nähnyt tällaisia kirjauksia omin silmin. Olen nähnyt myös sossujen lääkärille etukäteen lähettämän sähköpostin, että tällainen ja tällainen äiti on tulossa vastaanotolle meidän lähettämänä, ja että äiti on mielenterveysongelmainen, kirjoita sille lähete psykiatriseen hoitoon, vaikkei mistään mielenterveysongelmasta ollut yhtään mitään muuta näyttöä, kuin tämän äidin exän puheet (huoltokiista).