Lue keskustelun säännöt.
Ihan järkyttävä tuo Iltalehden juttu 50-luvulla syntyneistä suomalaisnelosista joiden piti vaan hymyillä kuvissa vaikka äiti
06.02.2020 |
Hakkasi halolla ja haukkui. Anteeksi, en osaa linkittää uutista tänne,
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa nyt tuo terveysportin linkki, neloset syntyivät lapsettomuushoidoilla. Joita oli jo 50-luvulla! Maaltakin pääsee kaupunkiin lääkäriin, ei 50-luku mitään nälkävuosien aikaa ollut.
En jaksa lukea, ei kiinnosta.
Ei sillä ole mitään merkitystä, alkoiko raskaus luomusti vai hoitojen avulla - paitsi siten, että jos hoidot olivat tarpeet, oli luonto selvästi järjestänyt psykopaatin hedelmättömäksi, jota sitten sörkittiin lääketieteen toimesta ja annettiin pahimman tapahtua.
Ihminen leikkii jumalaa, vaikka kaikkia ei ole tehty lisääntymään.
Eiköhän se luonto näy muulla tavoin siinä kuka voi saada lapsia ja kuka ei. Psykopaatteja kun nyt vaan on äiteinä ja isinä, siitä on koko maailmahistoriamme todisteena. Siinä kun ei ole mitään tieteellistä logiikkaa, että ihmiseltä evoluution avulla katoaa kyky lisääntyä, koska hän on psykopaatti.
Lapsettomuutta on myös sellaista, mikä ei millään tavalla tue tuollaista logiikkaa. Esimerkiksi moni 30-vuotias lapsettomuudesta kärsivä olisi mitä todennäköisimmin saanut lapsen luonnon parhaassa lisääntymisiässä eli alle 20-vuotiaana. Fyysinen trauma (esim. hevonen potkaisee nivusiin/kohtuun tai vaikkapa auto-onnettomuus) voi myös viedä kyvyn saada lapsia.
Luonnonvalinta tapahtuu pääsääntöisesti niin, että eliö menehtyy ennen lisääntymisikää. Noin ensisijaisesti ja vasta toissijaisesti niin että yksilö on lisääntymiskyvytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajan tapa, en ole järkyttynyt.
Psykopatia ja sadismi ei ole koskaan ollut maan tapa. Toivotetaan kuolemaa lapselle, nöyryytetään kaikin puolin ja hakataan halolla.
Ei todellakaan ollut.
Sen sijaan fyysinen kuritus oli. Vain erityisen edistyksellisissä ja fiksuissa kodeissa lapsi säästyi remmilta pahaa tehtyään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin mielivaltainen väkivalta.
-N51
Toisaalta varmaan noiden nelosten onni että saivat olla turvallisessa hoidossa ekat 9 kk, eikä tuon äm.män hakattavana. Sehän olisi varmaan tappanut ne lapset kun kukin huutaa vastasyntyneinä minkä ehtivät.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa nyt tuo terveysportin linkki, neloset syntyivät lapsettomuushoidoilla. Joita oli jo 50-luvulla! Maaltakin pääsee kaupunkiin lääkäriin, ei 50-luku mitään nälkävuosien aikaa ollut.
Mutta eivät ole nelosia siksi että äiti oli lapsettomuushoidoissa. Se tässä on se pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli käynyt lapsettomuushoidoissa, joten oli tieto että lapsia saattaa tulla useampi.
50-luvulla? Joopajoo.
Kyllä silloinkin käytiin lapsettomuushoidossa, ainakin Helsingissä. Tiedän perhetuttumme, vanhempieni kaveripariskunnan, jotka kävivät 50-luvun lopulla. Hoidot eivät silloin kuitenkaan olleet ilmeisesti tehokkaita, eivät saaneet lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan tapa, en ole järkyttynyt.
Psykopatia ja sadismi ei ole koskaan ollut maan tapa. Toivotetaan kuolemaa lapselle, nöyryytetään kaikin puolin ja hakataan halolla.
Ei todellakaan ollut.
Sen sijaan fyysinen kuritus oli. Vain erityisen edistyksellisissä ja fiksuissa kodeissa lapsi säästyi remmilta pahaa tehtyään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin mielivaltainen väkivalta.
-N51
Juuri näin.
Olen sinua viitisen vuotta nuoempi, mutta samaa ikäluokkaa siis. Meillä viisilapsisessa perheessä sai fyysisen rangaistuksen, jos ihan oikeasti oli rikkonut lupauksensa tai kodin selkeitä sääntöjä.
Usein kuritus oli kuitenkin vain symbolista eli ei kovin satutettu, mutta lyötiin piiskalla kuitenkin. Kaveriperheissä oli paljolti samaa.
Ei tällaisesta jää mitään traumoja, koska joka iikalla oli sama meininki. Vähän katkeruutta joskus toi, että nuorin veli ei kyllä koskaan tätä saanut tuta. Olli villein, aina kolttosissa, mutta ei vanhemmat pitäneet samaa standardia hänelle.
Ja ihan hyvä niin nyt ajateltuna.
Vierailija kirjoitti:
Silmistä jo näkee että täysin peto akka. Ei olisi ansainnut yhtäkään lasta.
Niin näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neloset olisivat sokki ja nykyäidillekin jolle tukia ja apua tarjolla, saati sitten traumatisoituneelle ja henkisesti epävakaalle naiselle joka luultavasti uskoi odottavansa "vain" kaksosia ja joka jätettiin oman onnensa nojaan. Lehdistö toki huomioi, mutta tuskinpa julkisuus lohdutti vaan luultavammin ahdisti entistä pahemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan tapa, en ole järkyttynyt.
Psykopatia ja sadismi ei ole koskaan ollut maan tapa. Toivotetaan kuolemaa lapselle, nöyryytetään kaikin puolin ja hakataan halolla.
Ei todellakaan ollut.
Sen sijaan fyysinen kuritus oli. Vain erityisen edistyksellisissä ja fiksuissa kodeissa lapsi säästyi remmilta pahaa tehtyään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin mielivaltainen väkivalta.
-N51
Olen samaa mieltä, ei lapsia hakattu normaalissa perheessä mielivaltaisesti.
Omassa lapsuudenperheessä veljet saivat piiskaa, kun olivat tuhmia. Ja se "tuhmuus" oli esim, kun särkivät naapurista ikkunan, kun jäivät kiinni varastaessaan toisesta naapurista omenia, kun jäivät kiinni tupakanpoltosta. Ei normaalista pikkutappelusta kotona tullut kuin paha katse ja se hillitsi jo melskaamista. Kurinpito oli kyllä erilaista, lapset eivät hyppineet aikuisten nenille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsokaa äidin silmiä tuossa kuvassa, ei ole tasapainoinen ihmisen katse tuo!
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla kunnankätilö hoiti synnytykset ja moni tapasi kätilön vasta synnytyslaitoksella. Ei silloin maalla abortin mahdollisuutta ollut, lähinnä tiedettiin joku hämäräperäinen jota kutsuttiin enkelintekijäksi ja siitä teosta sai vankeutta, jos tapaus tuli julkisuuteen. Ei maalla menty lääkäriin lasta odotettaessa. Älkää, ylimieliset, puhuko, kun ette asioista tiedä. 50-luku maalla oli hyvin vielä päivästä toiseen raatamista, siihen eivät kuuluneet lääkärikäynnit ja valistus oli vasta maalle tulossa.
Juuri näin. Mummuni synnytti lapsia 50-luvulla vielä savusaunassa. Sai yhteensä rapiat 10kpl, onneksi tosin eri aikaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äitini oli myös paholainen ja sadisti.
Käytti erityisesti mua kohtaan väkivaltaa ja vieläkin tunnen kehossani ja mielessäni kaiken.
Väkivalta oli erityisen ankaraa ja kaltoinkohtelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan tapa, en ole järkyttynyt.
Psykopatia ja sadismi ei ole koskaan ollut maan tapa. Toivotetaan kuolemaa lapselle, nöyryytetään kaikin puolin ja hakataan halolla.
Ei todellakaan ollut.
Sen sijaan fyysinen kuritus oli. Vain erityisen edistyksellisissä ja fiksuissa kodeissa lapsi säästyi remmilta pahaa tehtyään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin mielivaltainen väkivalta.
-N51
Juuri näin.
Olen sinua viitisen vuotta nuoempi, mutta samaa ikäluokkaa siis. Meillä viisilapsisessa perheessä sai fyysisen rangaistuksen, jos ihan oikeasti oli rikkonut lupauksensa tai kodin selkeitä sääntöjä.
Usein kuritus oli kuitenkin vain symbolista eli ei kovin satutettu, mutta lyötiin piiskalla kuitenkin. Kaveriperheissä oli paljolti samaa.
Ei tällaisesta jää mitään traumoja, koska joka iikalla oli sama meininki. Vähän katkeruutta joskus toi, että nuorin veli ei kyllä koskaan tätä saanut tuta. Olli villein, aina kolttosissa, mutta ei vanhemmat pitäneet samaa standardia hänelle.
Ja ihan hyvä niin nyt ajateltuna.
Millainen Ollista tuli, entä teistä muista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Consititutio psychopatica, luonnehäiriö, jolle on ominaista piittaamattomuus toisista ja myötätunnon puuttuminen. Kyllä nämä nykyiset LASUt on vain hyvä asia.
Sitä ihmettelen, miten tämä tytär on saanut äidin sairauskertomukset käsiinsä? Ei kai niitä saa sukulainen edes kuoleman jälkeen?
Kyllä saa. Minulla on sekä isän että äidin sairaskertomukset. Isän sairaskertomus tosin annettiin äidille hänen kuolemansa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, mutta ei mitenkään tavatonta Suomessa 50-luvulla.
Sota-ajan kokemukset eivät tehneet ihmisistä mitenkään jalompia, vaan se sota siirtyi pään sisään. Moni joutui naimisiin väärän ihmisen kanssa, miehet olivat sotatraumoissaan, kuten naisetkin. Ruumiillinen kuritus oli hyvin yleistä.
Molemmat vanhemmat ovat eläneet nuoruusvuotensa sodan keskellä - jutussa sanottiin, että äiti oli joutunut huolehtimaan lapsena sisaruksistaan. Tässäkin tapauksessa lapset olivat 9 kk sairaalassa - ja sitten palautettiin kotiin. Vierailut oli hyvin rajoitettuja, koska lääkärit pitivät lapsia laboratorioissaan. Miten kiintymyssuhteen on käynyt? Mitä tukea saivat kotiin, kun neljä vauvaa lopulta kotiutuivat?
Väkivalta ei ole hyväksyttävää, mutta konteksti täytyy kyllä myös ymmärtää. Ei isän osuutta voi vähätellä ja sanoa, että hän oli töissä. Kyllä 50-luku on ollu kaukana ihanteesta Suomen maaseudulla isojen lapsikatraiden kanssa.
Ei varmasti ole ollut kyseisillä vanhemmilla helppoa. Neloset noihin sodanjälkeisiin oloihin maaseudulle. On siinä ollut raskasta. Ei tee tietysti asiasta hyväksyttävää, mutta tilanne on ollut niin erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta varmaan noiden nelosten onni että saivat olla turvallisessa hoidossa ekat 9 kk, eikä tuon äm.män hakattavana. Sehän olisi varmaan tappanut ne lapset kun kukin huutaa vastasyntyneinä minkä ehtivät.
Mietin myös samaa. Helena on selvästi fiksu nainen, joka on onnistunut käsittelemään lapsuutensa ja ylittämään vanhempansa. Hänellä on ns. itsereflektiokykyä, mikä viittaa siihen että hänellä on ollut jonkinlainen hyvä ensisijainen kiintymyssuhde olemassa. Tuossa yhdessä jutussa luki, että sairaalassa jokaiselle määrättiin oma hoitaja. Eli hoitajat eivät ole vaihtuneet läpsystä vaan on ollut ihan oma selvä hoitaja, joka on ollut tietoinen lapsen tarpeista ja kasvattanut kuin omaansa. Varmasti toki on erikseen ollut vielä yöhoitaja lapsilla.
Jommassa kummassa artikkelissa sanottiin, että kylällä tiedettiin lasten kohtelusta ja äidin olevan "äikkipikainen" nainen. Onkohan äidin mielenvikaisuus tiedetty jo ennen lapsia, ja siksi lääkärit pitkittäneet lasten kotiinpääsyä. Selvää on, että vain kuukauden etuajassa syntyneitä lapsia ei edes 50-luvulla ole ollut tarkoitus pitää lähes vuotta sairaalassa. Toinen mahdollisuus on toki tämä tutkimuspuoli.
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa äidin silmiä tuossa kuvassa, ei ole tasapainoinen ihmisen katse tuo!
Höpö, höpö... ihan tavalliset kasvot ja katse.
Totta kai meistä vähän joka toinen on enemmän tai vähemmän epätasapainossa, mutta sinä paranoidi meedio kuvittelet sen näkeväsi jostain lehtikuvasta.
Olisiko osuutta asiaan, että luit lehtijutun ja sitten rupesit arvioimaan kuvaa?
Vierailija kirjoitti:
Hirveää, mutta pitää kuitenkin muistaa että 50-luvulla elämä oli rankkaa ja lasten kasvatus kovalla kouralla yleistä. Äiti oli varmaankin masentunut ja uupunut, ei ultraa eikä mahdollisuutta aborttiin vaan piti synnyttää 4 vauvaa.
Mulla oli ihan yhtä kamala äiti 80-luvulla, mutta siitä ei tietenkään saanut puhua. Äitien tekemä kaltoinkohtelu on niin suuri tabu, että sitä ei saa ottaa puheeksi eikä lapset tietenkään uskalla...
Muut naiset vaan ymmärtää kun narsisti äiti itkee kohtaloaan, mutta minä en pysty ikinä antamaan anteeksi äidilleni. Ihan sama mikä häntä vaivasi, kun apua ei kuitenkaan hakenut tai ajatellut lapsiensa parasta vaan tärkeintä oli pitää kulissit pystyssä.
Mun isoäiti sai kaksoset 1951 ja vaikka sitä oli vähän epäilty, että siellä voisi useampi vauva olla niin lopputulos oli kuitenkin pieni yllätys. Tutkimusmetodit oli sydääänien kuuntelu torvella vatsan läpi ja vatsan tunnustelu päältä käsin. Miten noilla menetelmillä olisi voitu saada selville, että siellä on varmasti neloset?