Ihan järkyttävä tuo Iltalehden juttu 50-luvulla syntyneistä suomalaisnelosista joiden piti vaan hymyillä kuvissa vaikka äiti
Hakkasi halolla ja haukkui. Anteeksi, en osaa linkittää uutista tänne,
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa nyt tuo terveysportin linkki, neloset syntyivät lapsettomuushoidoilla. Joita oli jo 50-luvulla! Maaltakin pääsee kaupunkiin lääkäriin, ei 50-luku mitään nälkävuosien aikaa ollut.
Mutta eivät ole nelosia siksi että äiti oli lapsettomuushoidoissa. Se tässä on se pointti.
Hormoniruiskeet ärhäköittävät munasarjojen toimintaa ja useampi munasolu voi irrota.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kipeitä juttuja puhui tuolle pikkutytölleen!
Taustalta löytyikin tosiaan henkistä sairautta , mutta ressukka joutunut kyllä kärsimään äitinsä arvaamattomuudesta ja julmuudesta.
Hyvä että purkaa näitä pois mieltä painamasta.
Eihän noita sairaita juttuja edes lapsena ymmärrä, vaan niihin tottuu ja ottaa kiltisti vastaan mitä tulee, tai muuten saa hirveämmän rangaistuksen. Vaikka lapsi tavallaan tiedostaisi, että äiti käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti, vasta aikuisena ymmärtää miten sairasta äidin käytös on ollut. Pahinta on, että tuollainen äiti peittelee kaikin keinoin hirveän käytöksensä ulkopuolisille ja vaatii läheisiltään vaitioloa.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti kaksi munasolua irronnut samaan aikaan ja toinen sitten jakaantui. Ei tuolloin mitään hedelmöityshoitoja ollut.
3 munasolua, joista yksi jakaantui
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Consititutio psychopatica, luonnehäiriö, jolle on ominaista piittaamattomuus toisista ja myötätunnon puuttuminen. Kyllä nämä nykyiset LASUt on vain hyvä asia.
Sitä ihmettelen, miten tämä tytär on saanut äidin sairauskertomukset käsiinsä? Ei kai niitä saa sukulainen edes kuoleman jälkeen?
Oli löytänyt ne äitinsä tavaroista.
Ylen jutussa kerrotaan, että sai paperit tilaamalla ne sairaalasta. Äiti oli hoidossa viisi viikkoa Törnävän sairaalassa. Sitä edelleen ihmettelen, että kuinka on saanut nuo paperit? Itse olen yrittänyt saada omaisen papereita mielisairaalasta, minulle on vastattu, että niitä ei voida toimittaa, laki estää sen.
Oliskos lääkärimiehestään ollut apua?
Vierailija kirjoitti:
"Eräs tilanne keittiössä painui lähtemättömästi hänen mieleensä: ”Porstuan ovi käy ja isä tulee keittiöön. Näen piilopaikastani keittiön pöydän alta isän harmaat pussihousut ja villasukat sekä äidin ruutuesiliinan helman. Äidin kimeä huuto täyttää keittiön.
- Oon kyllästynyt tähän kaikkeen! Olis tullu noita kakaroitakin edes yks kerrallansa. Tuo likka, se on kaiken pahan alku ja juuri. Kyllä ihmiselle on risti annettu.
Sitten kuuluu isän tukahtunut ääni:
- Olis ollu paree, että likka olis kuallu heti syntymäs. Ei tarvittis täälä kärsiä.”
Isäkin vaan murehti ja toivoi että tyttö olisi kuollut ettei joutuisi kärsimään, mutta ei tehnyt mitään mikä helpottaisi lasten oloa?
Akalle kunnon selkäsauna ja hoitoon.
Meillä oli samanlaista, mutta äiti käski aina isän hakkaamaan tytön ja isä hakkasi. Sanoinkuvaamattoman sairas koti.
Vierailija kirjoitti:
Puppua tuo tarina. Kertoja hakee vain kuuluisuutta.
Tämmöiset tapahtumat ovat olleet niin yleisiä. Luulen että joka suvusta löytyy. Mm. omasta:
- Isopappani, avioton lapsi ja huutolainen, eli varhaislapsuutensa karsinassa sikojen kanssa. Häntä ruokittiin vain talkkunalla. Lopulta eräs varakkaampi perhe osti hänet ja sai lopulta hieman korjaavia kokemuksia
- Mummoni joutui äitinsä pahoinpitelemäksi päivittäin, tämä 40-luvulla
- Jopa oma äitini joutui vielä 60-70-luvuilla äitinsä vihan kohteeksi, ja samalla joutui toimimaan perheen "pääasiallisena äitinä", kun vanhemmat olivat aina navetta- tai peltohommissa
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 50-luvun puolivälissä enkä tunne ketään omasta ikäluokasta joka olisi syntynyt savusaunassa tms. Minun tuttavani ovat syntyneet sairaaloissa ympäri Suomen. Itse olen syntynyt naistenklinikalla. En jaksa uskoa että siihen aikaan enää olisi ollut tavallista syntyä saunassa.
Naistenklinikalla, eli olet Helsingissä syntynyt. Suomi oli kyllä suurimmaksi osaksi aika takapajula vielä pitkälle 60-luvulle asti ja eri alueet erosivat hyvin paljon toisistaan. Oli ihan eri asia asua jossain Helsingissä kuin Kainuun takamailla, missä elanto otettiin vielä pitkään suoraan maasta. Syrjäseuduilla on ollut ihan normaalia synnyttää saunassa vielä 1950-luvulla. Tosin pikkuhiljaa neuvolatoiminta ulottui koko maahan. Toinen mummoni kertoi, miten neuvolatoiminta oli vielä uutta, ja että miten toiminnan vakinaistamisessa keskiöön nousivat aitosuomalaiseen tapaan jokin muu, kuin ne äidit ja vauvat. Mummoni kertoi miten tärkeä oli terveyssisaren antama neuvolakortti. Kun mummolle oli tullut kiire lähtö sairaalaan, oli kortti unohtunut siinä tohinassa kotiin. Siitä oli tuohduttu siinä määrin, että olivat meinanneet käännyttää synnyttäjän takaisin hakemaan korttia. Terveyssisar oli sanonut että olisi ollut parempi ettette olisi tulleet ollenkaan kuin että tulitte ilman korttia. :DD No, onneksi supisteleva mummoni kuitenkin otettiin sisälle ilman sitä tärkeää neuvolakorttia ja isäni syntyi sairaalassa, eikä kotisaunassa.
Kaveriani äiti pieksi ja hakkasi minkä ehti ysärin lopulla ja 2000-luvun alussa. Isoveljensä yritti suojella. Minun vanhempani tekivät lastensuojeluilmoituksia, soittivat kerran poliisitkin, puhuivat äidille, isälle, opettajille ja isovanhemmille. Mutta eipä paljon auttanut.
Kaverin isä oli ihan akan hirmuvallan alla, itki ja ryyppäsi vaan.
Myöhemmin kun kaverini sai lapsia, meni kaverin äiti heidän kotiinsa ja laittoi uuden ukkonsa hakkaamaan kaverini koska tämä ei antanut herttaisen mummun tavata lapsenlapsia...
Ja siis se nainen on ihan sairas. Tänäkin päivänä postaa faceen kuvia lapsenlapsista jotka on vaatimalla vaatinut omilta elossa olevilta vanhemmiltaan yms. Naurettavaa myös että lisäilee kaveristanikin lapsuuskuvia syntymäpäivinä joihin kirjoittaa: "Äidin prinsessa tänään jo 27 v" jne jne.
Ei ole koskaan pyytänyt anteeksi kuulemma.
Minun isäni on syntynyt Oulun seudulla takapajulassa (ei siis Oulussa) 1954 ja syntyi saunaan. Niin myös muut 40 ja 50-luvun alussa syntyneet sisaruksensa. Loput nuoremmat sisarukset (jotka ovat vm.1958 ja 60-luvulla syntyneet) ovat syntyneet sairaalassa. Sisaruksia isällä 10
Näitä kertomuksia kauhuperheistä ja väkivaltaisesta kasvatuksesta on paljon. Nykyisin vastaavat pääsevät kenties lehtien otsikkoihin helpommin, ennen vaiettiin siitä, mitä tapahtui perheen kodin seinien sisäpuolella, siitä ei puhuttu muille. Perheen sisäisiä asioita olivat meillä esim. sairaudet, rahatilanne, riidat, mielipiteet sukulaisista, keskenmeno, valkoiset valheet ym. Oma lapsuudenkotini oli suht tavallinen, enkä saanut suurempia traumoja, mutta muistan kuinka monista asioista isäni tapasi sanoa, että tästä ei sitten puhuta muille sukulaisille. Oli niin tärkeää näyttää ulospäin hyvältä, säilyttää kulissit.
Huostaan otetuilta evättiin usein mahdollisuus koulutukseen. 40-luvulla syntynyt nainen ei päässyt oppikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Consititutio psychopatica, luonnehäiriö, jolle on ominaista piittaamattomuus toisista ja myötätunnon puuttuminen. Kyllä nämä nykyiset LASUt on vain hyvä asia.
Sitä ihmettelen, miten tämä tytär on saanut äidin sairauskertomukset käsiinsä? Ei kai niitä saa sukulainen edes kuoleman jälkeen?
Oli löytänyt ne äitinsä tavaroista.
Ylen jutussa kerrotaan, että sai paperit tilaamalla ne sairaalasta. Äiti oli hoidossa viisi viikkoa Törnävän sairaalassa. Sitä edelleen ihmettelen, että kuinka on saanut nuo paperit? Itse olen yrittänyt saada omaisen papereita mielisairaalasta, minulle on vastattu, että niitä ei voida toimittaa, laki estää sen.
Oliskos lääkärimiehestään ollut apua?
Elossa olevan papereita ei varmasti luovuteta toiselle henkilölle, mutta tässä tapauksessa potilas oli kuollut jo aikoja sitten.
Piiska, pakkotyö ja perunakellari olivat vielä 1950-luvulla tavallisia kasvatusmenetelmiä lastenkodeissa, ja varsinkin koulukodeissa. Kurin ajateltiin olevan hyväksi, mutta joskus sen kanssa mentiin liiallisuuksiin.
Arvellaan, että Suomessa oli vuosina 1937–1983 sijaishoidossa noin 150 000 lasta. Jokaisella heistä on tarinansa, joista moni surullinen. Viime syksynä aloitettu lastensuojelun menneisyysselvitys pyrkii tuomaan esiin ihmisten kokemuksia suomalaisen lastensuojelun laiminlyönneistä vuoteen 1983 saakka.
Itselläni meni muisti koska tapahtumat olivat niin järkyttäviä.
Vasta viime vuosina olen alkanut muistamaan mitä äiti teki ja myös mitä isä teki.
Teot eivät kestä päivänvaloa.
Vierailija kirjoitti:
Olis kiva tietää mitä diagnooseja äidillä oli.
Tuskinpa mitään.
Naapurissa isäntä ajoi välillä perhettä kirveen kanssa takaa kun sai raivareita, pojasta tuli niin arka, että tiellä vastaan tullessa heitti pyörän ojaan ja juoksi metsään.
Kenelläkään ei mitään diagnooseja.
Sekatyömiehiä olivat ja työllään itsensä elättivät.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni meni muisti koska tapahtumat olivat niin järkyttäviä.
Vasta viime vuosina olen alkanut muistamaan mitä äiti teki ja myös mitä isä teki.
Teot eivät kestä päivänvaloa.
Jännä miten erilailla koemme menneisyyden. Itse muistan hyvin, mutta aikaa meni jotta ymmärsin mitä on lapsen kaltoinkohtelu. Kun ei muusta kohtelusta tiennyt.
Nämä on aivan järkyttäviä tarinoita.
Mulla menee niin pahasti tunteisiin, että tekee mieli tehdä kaikkea tosi pahaa niille vanhemmille jotka on kohdelleet lapsiaan noin.
Sietämätön ajatus, että joku lapsi joutuu pelkäämään kotonaan, nukahtamaan iltaisin turvattomana ja hakattuna, kehoon särkee, äiti ei rakasta...
JÄRKYTTÄVÄÄ
Itse en hyväksy noita julkisuuden henkilöiden avautumisia kaikenlaisista " kokemuksistaan ". Jotenkin olen aina kavahtanut jo syystä, ettei toinen tai toisen osapuolen kommentteja ole saatavilla. Jotekin Jouppilan neloset ovat aina olleet julkisuuden henkilöitä.
Hirveitä ja julmia ihmisiä sairauksineen on ollut kautta aikojen, enkä yhtään väheksy heidän kärsimyksiään jotka ovat olleet kaltoinkohdeltuja.
Sitä en ymmärrä miksi eivät hae terapioista apua, vaan kaikki loska yritetään heittää lukijoiden päälle. Kirjoittaminen on monille terapiaa, mutta ei kaikkea pidä oksentaa kaikelle kansalle.
Vierailija kirjoitti:
Itse en hyväksy noita julkisuuden henkilöiden avautumisia kaikenlaisista " kokemuksistaan ". Jotenkin olen aina kavahtanut jo syystä, ettei toinen tai toisen osapuolen kommentteja ole saatavilla. Jotekin Jouppilan neloset ovat aina olleet julkisuuden henkilöitä.
Hirveitä ja julmia ihmisiä sairauksineen on ollut kautta aikojen, enkä yhtään väheksy heidän kärsimyksiään jotka ovat olleet kaltoinkohdeltuja.
Sitä en ymmärrä miksi eivät hae terapioista apua, vaan kaikki loska yritetään heittää lukijoiden päälle. Kirjoittaminen on monille terapiaa, mutta ei kaikkea pidä oksentaa kaikelle kansalle.
Meinaatko, että lasten kaltoinkohtelusta avautumisesta pitäisi vaieta, kuten kaltoinkohtelijat haluavat? Jos kaipaat ei-julkkisten kokemuksia, etsi palstalta ketju 70-luvulla syntyneiden äidit, onko teillä samanlaista. Muitakin ketjuja löytyy.
Isähän on ollut myös tässä uhri. Samalla tavalla kun naistaan hakkaava mies alistaa uhrinsa niin ettei tämä kykene jättämään/lähtemään niin tämä äiti on todennäköisesti tehnyt samalla tavalla miehelleen. Isältä myös pimitettiin totuus ja käskettiin olemaan kertomatta.