Ihan järkyttävä tuo Iltalehden juttu 50-luvulla syntyneistä suomalaisnelosista joiden piti vaan hymyillä kuvissa vaikka äiti

Jos isä olisi ollut tämä väkivaltainen sadisti niin ei varmasti olisi täällä yhtä suurta ymmärrystä kuin nyt.

Jumala herramme isä taivaan antoi äidin hakata tytärtään haloilla

ja katso

Tyttärestä tuli lempeä hyvä nainen joka tekee hyvää

Tutkimattomia ovat Herran tiet.

Joka vitsaa säästää vihaa lastaan Amen

Olen syntynyt 50-luvun puolivälissä enkä tunne ketään omasta ikäluokasta joka olisi syntynyt savusaunassa tms. Minun tuttavani ovat syntyneet sairaaloissa ympäri Suomen. Itse olen syntynyt naistenklinikalla. En jaksa uskoa että siihen aikaan enää olisi ollut tavallista syntyä saunassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveää, mutta pitää kuitenkin muistaa että 50-luvulla elämä oli rankkaa ja lasten kasvatus kovalla kouralla yleistä. Äiti oli varmaankin masentunut ja uupunut,  ei ultraa eikä mahdollisuutta aborttiin  vaan piti synnyttää 4 vauvaa.

Mulla oli ihan yhtä kamala äiti 80-luvulla, mutta siitä ei tietenkään saanut puhua. Äitien tekemä kaltoinkohtelu on niin suuri tabu, että sitä ei saa ottaa puheeksi eikä lapset tietenkään uskalla...

Muut naiset vaan ymmärtää kun narsisti äiti itkee kohtaloaan, mutta minä en pysty ikinä antamaan anteeksi äidilleni. Ihan sama mikä häntä vaivasi, kun apua ei kuitenkaan hakenut tai ajatellut lapsiensa parasta vaan tärkeintä oli pitää kulissit pystyssä.

Kunnioita Äitiäsi ja Isääsi sanoo raamattu.

Ota rakkaus sydämeesi ja anna anteeksi äidillesi.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 50-luvun puolivälissä enkä tunne ketään omasta ikäluokasta joka olisi syntynyt savusaunassa tms. Minun tuttavani ovat syntyneet sairaaloissa ympäri Suomen. Itse olen syntynyt naistenklinikalla. En jaksa uskoa että siihen aikaan enää olisi ollut tavallista syntyä saunassa.

Syrjäseuduilla oli tavallista synnyttää saunassa vielä 50-luvulla. Eli väärin luulit.

Ei 50-luvulla ollut juurikaan lastensuojelua. Meidän perheessä kuoli vanhemmat vuoden välein ja kuusi alaikäistä lasta jäi orvoksi. Oli vain kunnan määräämä virallinen holhooja, joka kirjoitti nimensä paperiin esim. koulutodistus  jos tarvittiin. Ei muuta. Hänkn muutti sitten sadan kilometrin päähän, kun olin 8-vuotias. Sen koommin en häntä nähnyt. Isosisko hoiti nuoremmat ja pari lehmää, että saatiin maitoa. Isovanhemmat ja isän sisarukset kävivät välillä auttamassa. Kukaan ei tosin meitä hakannut. Nyt ollaan jo vanhoja kaikki.

Oon v. 1985 syntynyt ja mulla ihan samanlainen äiti, kun tuossa jutussa. Voin kertoa, että aika traumattista oli... Siihen lisäksi vielä isän seksuaalinen kaltoinkohtelu niin olu kyllä kamala lapsuus eikä viitsi edes kovin muistella lapsuutta.

Mistä te tiedätte, onko nämä jutut kuolleista ylipäänsä totta? Minä ainakin olen kuullut paljon kauhutarinoita, joita puhutaa selän takana tai tilanteessa, jossa asianomainen ei voi puolustautua. Älkää koskaan uskoko juttuja vainajista. Kuuluisuuden jano voi vääristää tarinaa tai kertoja itse tarvitsee terapiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa äidin silmiä tuossa kuvassa, ei ole tasapainoinen ihmisen katse tuo!

Höpö, höpö... ihan tavalliset kasvot ja katse. 

Totta kai meistä vähän joka toinen on enemmän tai vähemmän epätasapainossa, mutta sinä paranoidi meedio kuvittelet sen näkeväsi jostain lehtikuvasta. 

Olisiko osuutta asiaan, että luit lehtijutun ja sitten rupesit arvioimaan kuvaa?

Kyllä sen näkee kuvasta sen pahuuden.

Erityisesti siitä yhdestä kuvasta kun Hilkka on jo vanhempi.

Sulla ei ole sitä kykyä mitä muilla on.

Vierailija kirjoitti:

Mistä te tiedätte, onko nämä jutut kuolleista ylipäänsä totta? Minä ainakin olen kuullut paljon kauhutarinoita, joita puhutaa selän takana tai tilanteessa, jossa asianomainen ei voi puolustautua. Älkää koskaan uskoko juttuja vainajista. Kuuluisuuden jano voi vääristää tarinaa tai kertoja itse tarvitsee terapiaa.

Ootko ihan ajan tasalla?

Siis tuo Helena meni naimisiin omassa syntymässään auttaneen lääkärin kanssa?!

Mielellään sitä ajattelisi, että kyseinen äiti on ollut aikansa lapsi. Valitettavasti voin kuitenkin kertoa myös itselläni olleen vastaavanlainen lapsuus ihan 2000-luvulla. Jatkuvaa henkistä, hengellistä ja fyysistä pahoinpitelyä. Äidin tekemä väkivalta jäi samassa taloudessa asuvalta isältäni täysin noteeraamatta. Työnarkomania ja päälle lukuisat luottamustehtävät pitivät huolen, ettei aikaa perheelle jäänyt. Isän poissaolo kuitenkin osaltaan mahdollisti äidin toiminnan, enkä voi sanoa oppineeni koskaan isääni tuntemaan. Äitini on jo edesmennyt ja koen olevani orpo, vaikka isä vielä puksuttaakin.

Juu ei toi mikään ”aikansa lapsi” ollut, vaan tyylipuhdas psykopaatti.

Mielisairas ja pahuuteen taipuvainen ihminen.

Ei tollanen käytös ole ollut koskaan normaalia. Täysin tärähtäneet, ällöttävät puheet omalle tyttärelle, halolla hakkaamiset, sitä yhtä veljeä hakannut kepillä niin lujaa että keppi meni poikki, sitten nuorinta tytärtä suosi ja kidutti miestään eristämällä tämän nuorimmaisensa elämästä, samoin vanhemmat lapsensa hylkäsi vaan jne.

Ja on tuollaisia äitejä ja isiä ollut 90-00-luvuillakin, millähän se sitten selitetään jos on muka joku aikansa tuotos...

Ja toisaalta esim. minun isovanhemmistani kukaan ei ole saanut osakseen ruumiillista kuritusta tai muuta väkivaltaa (henkistäkään) lapsuudessaan, eli ei se ollut silloinkaan automaatio.

Ilmeisesti kaksi munasolua irronnut samaan aikaan ja toinen sitten jakaantui. Ei tuolloin mitään hedelmöityshoitoja ollut.

Tuohon aikaakin jos kovapäinen lapsi niin sai kyllä jokatalossa kyllä huutia ja onko sitten tahallaan hermoja koeteltu kun tuolloin lapset kyllä lähti pois tilanteista kun juopot isät yms.

Vierailija kirjoitti:

 Onpa muuten nuoren näköinen noihin veljiinsä verrattuna. Ihan kuin ois parikymmentä vuotta nuorempi näiden ukkojen joukossa. 

Saahan sitä tukkaansa värjäämällä ja meikkiä käyttämällä kuka tahansa itsestään epärealistisen näköisen. Mikähän mahtaa olla oikea hiusten väri?

Vierailija kirjoitti:

Mielellään sitä ajattelisi, että kyseinen äiti on ollut aikansa lapsi. Valitettavasti voin kuitenkin kertoa myös itselläni olleen vastaavanlainen lapsuus ihan 2000-luvulla. Jatkuvaa henkistä, hengellistä ja fyysistä pahoinpitelyä. Äidin tekemä väkivalta jäi samassa taloudessa asuvalta isältäni täysin noteeraamatta. Työnarkomania ja päälle lukuisat luottamustehtävät pitivät huolen, ettei aikaa perheelle jäänyt. Isän poissaolo kuitenkin osaltaan mahdollisti äidin toiminnan, enkä voi sanoa oppineeni koskaan isääni tuntemaan. Äitini on jo edesmennyt ja koen olevani orpo, vaikka isä vielä puksuttaakin.

Millaista hengellistä? Tuputettiin uskoa vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Siis tuo Helena meni naimisiin omassa syntymässään auttaneen lääkärin kanssa?!

Kyllä!

Mietin että varmasti lapsuuden kiintymyssuhteen ongelmat tämän suhteen pohjalla. Kun sitä kunnon suhdetta ei ole ollut edes isään ja isän tehtävä olisi ollut suojella Helenaa tältä pahalta äidiltä. Sen sijaan toivoi ääneen että tyttöparka kuolisi ja pääsisi rauhaan.  

Puppua tuo tarina. Kertoja hakee vain kuuluisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Puppua tuo tarina. Kertoja hakee vain kuuluisuutta.

Sinä olet täyttä puppua.