Sinä 20-45v nainen! Tutkijat ovat ymmällään, mikseivät suomalaisnaiset lisäänny. Kerro nyt tänne syysi. Ehkä löytävät syyt täältä.
Minä aloitan: olen 38v, jo kolmen lapsen äiti. Sain lapset 20-25 ikävuosien välillä. Olen nyt 38v ja koen olevani liian vanha saamaan lisää lapsia. Tai vaikka fyysisesti, taloudellisesti, parisuhdemielessä ja muutenkin olisin ollut aivan täydellisessä lapsentekoiässä myös ikävuodet 25-38, niin en ole kokenut tarpeelliseksi hankkia neljättä tai useampaa lasta.
Kommentit (715)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten äärimmäisen huvittavaa, että tutkijat ovat 'ymmällään'. Miksi ihmeessä naiset haluaisivat vapaaehtoisesti lyhentää työuraansa ja pienentää eläkettään? Joskus avioliitot olivat elämänmittaisia, jolloin pelatttiin yhtenä tiiminä. Nykyisin pitää varmistella oma selustansa, joten itse en ainakaan halua vahingoittaa tulevaisuuttani yhtään sen enempää kuin mieskään, eli kaikki fifty-fifty. Koska biologisista syistä nainen joutuu olemaan raskaana, haluan siitä jonkinlaisen kompensaation, eli miehen on minusta uhrattava enemmän sitten, kun lapsi on jo syntynyt. Harva mies vain haluaa tälläistä.
Kannattaa ottaa mies ulkomailta. Monen maan miehet haluaa paljon lapsia, hoitaa lapset jo vauvasta ja osaavat tehdä hyvää ruokaa. Suomalaismiehissä tämä yhtälö taitaa olla aika harvinainen.
Jep, maailma on täynnä toinen toistaan tasa-arvoisempia maita ja miehiä kuin Suomi ja suomalaiset miehet.
Suosittelen matkustelua, se avartaa kummasti maailmankatsomusta :)
Joo, kannattaa tutustua Pohjoismaiden miestarjontaan, laatua löytyy. Myös hollantilaiset miehet kannattaa tsekata. Sen sijaan Saksasta kannattaa pysyä poissa, hyviä miehiä on sielläkin, mutta myös niitä perinteisiä.
Yksinkertaisesti tasa-arvoista suhdetta kaipaavalle Ruotsi/Norja/Islanti. Tanska on vähän kysymysmerkkinä. Perinteistä mallia hakevalle: Saksa
Ruotsissa kantaruotsalaisten syntyvyys on samaa tasoa kuin suomessa.
Norjassa syntyvyys on samaa tasoa kuin suomessa.
Islannin syntyvyys on ollut laskusuunnassa vuosi vuodelta 2010-luvulla.
Saksassa syntyvyys on ollut pienessä nousussa.
Tanskassa syntyvyys on ollut tasaisinta pohjoismaissa(siellä ei ole isille kiintiöity yhtään vapaita).
Ruotsissa syntyvyys on lähtenyt laskuun sen jälkeen kun siellä kiintiöitiin isille perhevapaita.
Suomen syntyvyys ei juurikaan poikkea kyseisitä maista.
Ruotsissa ja Norjassa ei tarvitse tapella itsestäänselvistä asioista kuten kotityöt ja työssäkäynti. Siellä uskotaan 50/50 systeemiin
Jaa väitätkö sinä oikeasti että Ruotsissa ja Norjassa kotityöt ja työssäkäynti jakautuu 50/50 sukupuolten välille? Eihän Ruotsissa ole muuta eroavaisuutta kuin että siellä on isille kiintiöity muutama kuukausi enemmän vanhempainvapaita isille kuin suomessa. Ruotsissa on ihan sama tilanne kuin Suomessa kotitöissä sekä työssäkäymisessä, siellä naiset hoitavat kodin ja tekevät osa-aikatyötä kun taas isä käy töissä. Ruosissa on myös enemmän yh-äitejä kuin Suomessa.
Olen väliinputoaja. En.olevtarpeeksi köyhä tai tarpeeksi rikas lisääntyäkseni.
Olen 46- v ja mulla on 2 lasta, eli olen velvoni täyttänyt.
Synnytysväkivalta ja ikuiset traumat. @naistenklinikka
Nuorena syynä oli halu opiskella ja saada työ. Opintojen jälkeen, ettei kumppani halunnut lasta vaan bilettää ja nyt ei ole kumppaniakaan. Lisäksi ikää on jo 45 joten jos raskaaksi tulisin vielä niin hirvittäisi oman ruumiin kannalta. Vieressä monet ovat hankkineet lapsia vasta nelikymppisenä ja se vaikuttaa ihan hirveältä fyysiseltä rääkiltä. Iän tuomia ongelmia on jo riittämiin enkä haluaisi lisää raskauden myötä. Lapsesta voisin ottaa vastuun mutta palkka on niin pieni ettei sillä pääkaupunkiseudulla meinaa pärjätä yksinkään. Ja tukijoukot ovat harvenneet. Siinä päällimmäisiä syitä.
Työpaikkaa vaikea saada ja ilman töitä tuntuu liian rpävarmalta hankkia lapsia.
Pätkätyöt ja raskaussyrjintää liikaa Suomessa.
Lapsivihmielinen ilmapiiri
Päivähoito yms yhteiskunnan perhetuet ajettu alas, perheet nykyään joutuu pärjäämään liikaa omillaan "mitäs hankit lapsia" - no aika moni on nyt päättänyt että enpä taida hankkia
Enkä ihmettele yhtään!!
En usko välittäväni lapsiperhearjesta. Se on liian raskasta ja sitovaa. Haluan panostaa itseeni ja hyvinvointiini ja tehdä kaikkia kivoja juttuja. Minulla ei kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, jos joku toinen haluaa hankkia lapsia.
Se on jännä, kun jossain työpaikoissa työnantajat ovat sitä mieltä, että on outoa jos naispuolinen työnhakija ilmoittaa, ettei aio koskaan hankkia lapsia, että ei tarvitse maksaa äitiysloman maksuja ja se on työnantajan mielestä tosi kummallista. Sitten taas minun kollegalleni sanottiin suoraan päin naamaa, että hänen työsopimusta ei jatketa siksi, koska hän on ollut äitiyslomalla,että mitäs menit hankkimaan lapsen, ei olisi kannattanut.
En ole löytänyt sopivaa miestä, enkä myöskään halua lapsia vielä. Haluan elää nuoruuttani ensin ja nauttia vapaudesta. En oikeastaan tiedä, haluanko lapsia välttämättä koskaan. Tällä hetkellä suurin syy lapselle olisi se, että äitini varmasti tykkäisi lapsenlapsista. Mutta eihän pelkästään sen takia voi muksuja alkaa pyöräyttelemään. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 28. 2 lasta. Enempää en halua! Menen sterilisaatioon heti kun se on mahdollista.
Ai niin, perustelut jäivät. En jaksa enää valvoa vauvojen kanssa. Olen kyllästynyt siihen, että elämä on pelkkiä kakkapyllyjä ja soseita. Oma elämäni on täysin loppunut, sitä ei ole, minua ei ole. Olen aivan uuvuksissa.
Tästä tulee mieleen ne onnekkaat, joilla on joko osallistuva mies tai muuta tukea lapsen hoitamisesssa. Itsekin jätin väliin, kun hirvitti tuo tuen puute. Yksinäisyys ja omillaan pärjäämisen pakkomielle näkyy surullisesti myös lapsentekoon. Kaikista ei ole supernaisiksi jotka kasvattavat lauman lapsia yksin.
Sain kolme ihanaa lasta pienillä ikäeroilla. Sitten totesin, etteivät rahkeet riitä enempään. Siksi en enää lisäänny, vaikka vauvakuume välillä nostaa päätään. Sain lapset hitusen yli kolmekymppisenä, joten ehkä en enää raskautuisikaan. En aio yrittää.
Lähdetään nyt vaikka siitä etten ole ikinä osannut kuvitella itseäni äidiksi, saatika potenut minkäänlaista vauvakuumetta. En pidä itseäni edes lemmikkieni äitinä, enkä halua että minua sellaiseksi kutsutaan. Ajatus minusta äitinä tuntuu epäluonnolliselta ja väärältä.
Toiseksi, en ole ikinä ollut parisuhteessa ja on täysin mahdollista, että elän koko elämäni ilman puolisoa. Enkä pidä sitä pahana asiana. En etsi puolisoa tai valita sinkkudestani. Elän elämääni ja jos tapaan jonkun niin sitten niin käy, ja jos ei niin mitäs tuosta.
Periaatteessahan pelkästään ykköskohta riittäisi perusteluksi, mutta kerron nyt vielä kuinka epähoukuttelevalta lapsiperheen elämä näyttää. Olen vierestä seurannut yhden sukulaisperheen elämää, ja menisin mielummin vankilaan kuin vaihtaisin osia perheen äidin kanssa. Jatkuva väsymys ja meteli (itse flippaisin jo näistä), koti ei pysy siistinä, rahahuolet, tappelevat lapset, ja kaikki kaatuu tietysti äidin niskaan. En edes jaksa aloittaa siitä kuinka epätasaisesti kotityöt ja lastenhoito jakautuu perheissä. En halua alkaa ilmaiseksi kotiorjaksi. En halua loukata, eikä varmasti kaikkien perheiden elämä noin kamalaa ole mutta uskallan väittää ettei se myöskään niin kovin harvinaista ole.
Olen 25v nainen
Mua hämmentää että tää syntyvyysongelma nähdään asiana joka naisten pitäisi jotenkin yksin ratkaista. Lähtökohtaisesti lapsia syntyy pariskunnille, joissa on nainen ja mies. Tän hetken keskustelu lähtee jotenkin oletuksesta että naiset vois vaan alkaa ”tehdä” omin nokkineen lapsia. Ei se mene niin, nää on yhteisiä päätöksiä lapsen isän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten äärimmäisen huvittavaa, että tutkijat ovat 'ymmällään'. Miksi ihmeessä naiset haluaisivat vapaaehtoisesti lyhentää työuraansa ja pienentää eläkettään? Joskus avioliitot olivat elämänmittaisia, jolloin pelatttiin yhtenä tiiminä. Nykyisin pitää varmistella oma selustansa, joten itse en ainakaan halua vahingoittaa tulevaisuuttani yhtään sen enempää kuin mieskään, eli kaikki fifty-fifty. Koska biologisista syistä nainen joutuu olemaan raskaana, haluan siitä jonkinlaisen kompensaation, eli miehen on minusta uhrattava enemmän sitten, kun lapsi on jo syntynyt. Harva mies vain haluaa tälläistä.
Kannattaa ottaa mies ulkomailta. Monen maan miehet haluaa paljon lapsia, hoitaa lapset jo vauvasta ja osaavat tehdä hyvää ruokaa. Suomalaismiehissä tämä yhtälö taitaa olla aika harvinainen.
Jep, maailma on täynnä toinen toistaan tasa-arvoisempia maita ja miehiä kuin Suomi ja suomalaiset miehet.
Suosittelen matkustelua, se avartaa kummasti maailmankatsomusta :)
Joo, kannattaa tutustua Pohjoismaiden miestarjontaan, laatua löytyy. Myös hollantilaiset miehet kannattaa tsekata. Sen sijaan Saksasta kannattaa pysyä poissa, hyviä miehiä on sielläkin, mutta myös niitä perinteisiä.
Yksinkertaisesti tasa-arvoista suhdetta kaipaavalle Ruotsi/Norja/Islanti. Tanska on vähän kysymysmerkkinä. Perinteistä mallia hakevalle: Saksa
Ruotsissa kantaruotsalaisten syntyvyys on samaa tasoa kuin suomessa.
Norjassa syntyvyys on samaa tasoa kuin suomessa.
Islannin syntyvyys on ollut laskusuunnassa vuosi vuodelta 2010-luvulla.
Saksassa syntyvyys on ollut pienessä nousussa.
Tanskassa syntyvyys on ollut tasaisinta pohjoismaissa(siellä ei ole isille kiintiöity yhtään vapaita).
Ruotsissa syntyvyys on lähtenyt laskuun sen jälkeen kun siellä kiintiöitiin isille perhevapaita.
Suomen syntyvyys ei juurikaan poikkea kyseisitä maista.
Ruotsissa ja Norjassa ei tarvitse tapella itsestäänselvistä asioista kuten kotityöt ja työssäkäynti. Siellä uskotaan 50/50 systeemiin
Jaa väitätkö sinä oikeasti että Ruotsissa ja Norjassa kotityöt ja työssäkäynti jakautuu 50/50 sukupuolten välille? Eihän Ruotsissa ole muuta eroavaisuutta kuin että siellä on isille kiintiöity muutama kuukausi enemmän vanhempainvapaita isille kuin suomessa. Ruotsissa on ihan sama tilanne kuin Suomessa kotitöissä sekä työssäkäymisessä, siellä naiset hoitavat kodin ja tekevät osa-aikatyötä kun taas isä käy töissä. Ruosissa on myös enemmän yh-äitejä kuin Suomessa.
Katso huvikseen Tukholmassa tai Göteborgissa puistoihin. Ketä siellä näkyy? Miehiä ja naisia. Täällä Suomessa on hyvin harvinaista nähdä miehiä työntelemässä rattaita edes viikonloppuna. Vapaat luulisi käytettävän siihen omaan perheeseen vaan eipä näytetä käyttävän.
N29. Valmistuin 27v:na ja ykkösenä lastenhankinnan himmaajana taloudellinen tilanne. Miehen suostutteluun meni aikaa, nyt näyttää vihreää valoa. Tämän vuoden lopulla tarkoitus yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Mua hämmentää että tää syntyvyysongelma nähdään asiana joka naisten pitäisi jotenkin yksin ratkaista. Lähtökohtaisesti lapsia syntyy pariskunnille, joissa on nainen ja mies. Tän hetken keskustelu lähtee jotenkin oletuksesta että naiset vois vaan alkaa ”tehdä” omin nokkineen lapsia. Ei se mene niin, nää on yhteisiä päätöksiä lapsen isän kanssa.
Väärin
Vain nainen voi "tehdä" lapsen vaikka yksin halutessaan. Mies ei voi synnyttää ja vuokrakohdun käyttäminen ei ole laillista. Lapsen äidillä on myös aina "oikeus" lapseensa joten yksinäinen mies joka tekee lapsen "tuttavanaisen" kanssa 20 000€ korvausta vastaan on oikeudellisesti heikoilla naisen muuttaessa mielensä hormonimyrskyssä.
Mitä pariskuntiin tulee niin eihän (ennen) synnytysikäisille naisille kelpaa miehet. Halutaan bilettääääääää! YOLO!!!
Nauttikaa mahot tuloksista.
27v. Tulevaisuus liian epävarma: en tiedä missä maassa saamme lopulta asua (ei tiedä voimmeko jäädä tänne, toisaalta nyt emme pääse täältä yhtään mihinkään vaikka haluaisimmekin), tässä tilanteessa on hemmetin vaikeaa rakentaa uraa (vasta valmistunut, en puhu maan kieltä vasta kuin auttavasti, ei kontakteja), rahatilanne huono (viimeksi minulla oli tuloja toukokuussa -19, silloin sain 900e), lapselle sopivan kämpän löytäminen olisi järjettömän hankalaa ihan jo ulkomaalaisuuden ja mieheeni kohdistuvan rasismin takia...
Sitä paitsi en edelleenkään ole varma, onko äidinkielenään suomea puhuvan, sinisilmäisen naisen edes moraalista hankkia lasta. Tuntuu ettei minulla ole kulttuurisesti mitään annettavaa ja ylipäänsä suomella on arvoa vain Suomessa. Esim. ranskan- tai arabiankielisille löytyy yllättävän paljon mahdollisuuksia yllättävissäkin paikoissa ja kulttuurikin on samalla paljon rikkaampi ja antoisampi. Ehkä esim. suomenkielisiä lasten ja nuorten kirjoja on nykyään paremmin, mutta auttaako ne mitään sitten? Onko järkeä oppia kieltä, jota ei edes sukulaisten kanssa voi puhua?
No, näitä mietin, nuo ensimmäisen kappaleen asiat saattavat kyllä ajan kanssa järjestyäkkin. Missään tapauksessa en kyllä vielä 27-vuotiaana raskaaksi hankkiutuisi, en näe lapsilel mitään muuta kuin haittaa siitä, että joutuu jonkun parikymppisen kasvattamaksi. Eikä siis pelkästään tutkimusten takia, vaan ihan oman kokemuksenkin perusteella.
Meillä on yksi lapsi ja mahdollisuus olisi hankkia toinen mutta olemme tulleet jo liian mukavuudenhaluisiksi... olen 33-vuotias, mutta valvominen on rankkaa minulle jota jouduin sietämään silloin kun lapsi oli pieni. Minulla on myös lieviä mielenterveysongelmia. Minulla ei ole myös minkäänlaista tukiverkkoa (vanhemmat asuvat kaukana ja käyvät harvoin) eikä ystäviä joten näin on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hämmentää että tää syntyvyysongelma nähdään asiana joka naisten pitäisi jotenkin yksin ratkaista. Lähtökohtaisesti lapsia syntyy pariskunnille, joissa on nainen ja mies. Tän hetken keskustelu lähtee jotenkin oletuksesta että naiset vois vaan alkaa ”tehdä” omin nokkineen lapsia. Ei se mene niin, nää on yhteisiä päätöksiä lapsen isän kanssa.
Väärin
Vain nainen voi "tehdä" lapsen vaikka yksin halutessaan. Mies ei voi synnyttää ja vuokrakohdun käyttäminen ei ole laillista. Lapsen äidillä on myös aina "oikeus" lapseensa joten yksinäinen mies joka tekee lapsen "tuttavanaisen" kanssa 20 000€ korvausta vastaan on oikeudellisesti heikoilla naisen muuttaessa mielensä hormonimyrskyssä.
Mitä pariskuntiin tulee niin eihän (ennen) synnytysikäisille naisille kelpaa miehet. Halutaan bilettääääääää! YOLO!!!
Nauttikaa mahot tuloksista.
Joo no, jos menee johonkin kehitysmaahan niin noin voikin käydä. Ne laadukkaat vuokraajat osaa kanssa pyytää ja harvalla tuskin on varaa laittaa melkein 100 000-200 000e kiinni yhteen vuokraajaan. Ulikoilla ei näillä näkymin ole varaa edes siihen tuonti-vaimoon, joten win-win situation 🤗
Ehkä kannattaisi?
Kun on kerran heille niin mysteeriä, niin mysteeriä.