Sinä 20-45v nainen! Tutkijat ovat ymmällään, mikseivät suomalaisnaiset lisäänny. Kerro nyt tänne syysi. Ehkä löytävät syyt täältä.
Minä aloitan: olen 38v, jo kolmen lapsen äiti. Sain lapset 20-25 ikävuosien välillä. Olen nyt 38v ja koen olevani liian vanha saamaan lisää lapsia. Tai vaikka fyysisesti, taloudellisesti, parisuhdemielessä ja muutenkin olisin ollut aivan täydellisessä lapsentekoiässä myös ikävuodet 25-38, niin en ole kokenut tarpeelliseksi hankkia neljättä tai useampaa lasta.
Kommentit (715)
90-luvun lama lapsena ja siitä seurannut hyvin vahva käsitys ettei elämä kanna.
Lapsillani olisi suuri todennäköisyys periä sairauksiani, enkä toivoisi näitä kellekään. Olisi itsekästä pukata ulos sairaita lapsia vain lisääntymisen ilosta.
Olin 16-vuotias kun sanoin etten halua koskaan lapsia. Minua pidettiin "hulluna" tuon kommentin takia.
En ole koskaan ollut tasapainossa itseni ja elämäni kanssa niin päätin vaan että on varmaan parempi olla hankkimatta lapsia. Tosin rakkautta hän olisi saanut mutta olen aina ollut köyhä ja taistellut tiettyjen riippuvuuksien kanssa niin eipä olisi ollut lapselle tarjota kuin rakkauteni.
Mitään vauvakuumetta en ole koskaan kokenut. Asia oli jotenkin itsestään selvä. Jännä että myöhemmin tutustuin eräisiin naiskavereihin ihan live-elämässä sattumalta ja hekin olivat lapsettomia. Nykyinen kumppanini ei myöskään koskaan ole halunnut lapsia. Tosin hän ehtii vielä jos muuttaa mielensä, itse en.
Olen pienituloinen eikä minulla ole varaa kouluttautua korkeammalle. Miksi tekisin lapsen köyhään elämään?? Tässä maassa suurimpien tukien saajat ovat jossain aivan muualla kuin lapsiperheiden tai opiskelijoiden piirissä.
Vastaan käänteis kysymyksellä. Miksi olisi pakko tehdä lapsia?
Ei tässä ole Ap kyse sinusta, kun kerran sinulla on jo kolme lasta. Vaan niistä kenellä ei ole lapsia ollenkaan.
Olen 28. 2 lasta. Enempää en halua! Menen sterilisaatioon heti kun se on mahdollista.
20 vuoden elinkautinen, ei kiitos
Maailmassa on liikaa ihmisiä ja en muutenkaan pidä lapsista. Valitsen koiran.
Ensinnäkin kiitos siitä, että yläikäraja on melko lähellä viimoisia lapsentekohetkiä, olisi voinut silti olla vaikka 48 v.
Miehet kun ovat semmoisia olentoja, jotka eivät osallistu lapsenhoitoon, eikä kodinhoitoon niin en viitsi alkaa palvelijaksi. Lisäksi suurin osa miehistä yrittää määräillä, eikä heillä ole hyvä luonne.
40-v 18-vuotiaan äiti. Kaksi aviomiestä, ensimmäinen isä, toinen ei. Synnytys aikana, jolloin lapsen lisäksi mies ja yhteiskunta (neuvola, pk, koulu, terveydenhuolto) olivat sitä mieltä, että äiti hoitaa. Kerta riitti sitä riemua, piuhat poikki heti kolmekymppisenä.
Aina olin toivonut omaa perhettä, mutta ikinä en löytänyt edes seurustelukumppania. Yksin en halua lasta tehdä. -nainen 32v
Emme aviomieheni kanssa koe minkäänlaista kiinnostusta lastenhankintaan, emmekä ole tähän mennessä keksineet kertakaikkisen mitään lisäarvoa, mitä lisääntyminen toisi elämäämme. Elämänlaatu vain huononisi. Ehkä asia olisi toisin, jos olisi jokin aukko tai tyhjyys täytettävänä, mutta kun ei ole. Lastenvihaajia emme ole ja meillä on iso liuta äärettömän rakkaita sukulaislapsia.
N31
Olen 32-vuotias nainen.
En halua lapsia ollenkaan. En voi sietää sitä jatkuvaa ääntä, haluan olla rauhassa ja hiljaisuudessa töiden jälkeen.
Haluan mennä ja tulla miten haluan enkä elää kenenkään muun mukaan.
Yöunet on minulle todella tärkeät.
En edes pidä lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Olen 28. 2 lasta. Enempää en halua! Menen sterilisaatioon heti kun se on mahdollista.
Ai niin, perustelut jäivät. En jaksa enää valvoa vauvojen kanssa. Olen kyllästynyt siihen, että elämä on pelkkiä kakkapyllyjä ja soseita. Oma elämäni on täysin loppunut, sitä ei ole, minua ei ole. Olen aivan uuvuksissa.
Olen nyt lian vanha, lapsia tosin on jo mutta vielä olisin mielelläni ottanut lisää. Mitään parempaa ei olekaan kuin lapset.
Mutta näin tukiverkottomana sanoisin että yksi suuri syy jättää kokonaan lapset tekemättä on tukiverkkojen puute. Meillä ei kummatkaan isovanhemmat pidä edes yhteyttä, eivät osallistu lainkaan elämäämme. eikä lapsilla ole siis mummolaa jonne voisi edes joskus hetkeksi lapset mennä. Eli lapset on hoidettu itse ilman yhtäkään ”vapaapäivää” 12 vuosen aikana.
Monilla on se tilanne että ei ole ketään kuka auttaisi ja silloin vanhemmuus on sata kertaa raskaampaa kuin niillä joilla on auttava suku ja vanhemnat.
En ole koskaan halunnut lapsia. Samalla tavalla kun en esim koskaan ole halunnut kissaa enkä halua olla matkustelematta. En vain halua, so simple.
Ei siihen ole mitään erityistä syytä. En vain halua. Koen että siitä olisi minulle enemmän haittaa kuin hyötyä. Arvostan vapautta ja sitä että en ole 24/7 vielä vapaa-ajallanikin vastuussa jostain. Samalla tavalla voisin kysyä joltain, että miksi tällä ei ole vaikkapa koiraa, ei siihenkään usein mitään syvällistä perustetta ole.
Olen tiennyt teini-ikaisesta asti, etten koskaan tule haluamaan lapsia. Olen siis vapaaehtoisesti lapseton.
N44