Voisiko nainen saada "äidillistä" rakkautta toiselta naiselta?

Sillä yhdellä seksipalvelujen kauppaajanaisella on tarjolla "halailua ja hipsuttelua", veloittaa siitä näemmä 150€/h. Mitään rakkautta siltä et kyllä saa, mutta saat varmasti palvoa ja rakastaa häntä. Tuollainen on lähinnä sitä, mitä sinä haet, ja sitä on ainoastaan sinulle rahalla saatavissa ammattilaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi saada, jos herättää suojeluhalun. Pitää olla nuori, söpö ja avuttoman oloinen.

Miehet taas eivät voi, naiset eivät tunne aitoa empatiaa miehiä kohtaan.

Voih, en taida täyttää noita kriteerejä riittävän hyvin. En ole söpö tai avuttoman oloinenkaan varmaankaan.

Jos olisin riittävän söpö, niin ehkä äitinikin olisi minusta välittänyt. Mutta hän siis _ei_ välittänyt, eikä edelleenkään välitä ja on sen suoraan minulle monet kerrat myöntänytkin. Hän siis on sanonut, ettei ole koskaan kyennyt välittämään minusta. Kun olin pieni, hän nolasi minut usein ja ilkkui minua rumaksi. Ei minun taustaani ehkä monikaan läheinen arvaa mistään, mutta se taustani on todella karu ja rakkaudeton.

Nyt tunnistin, olet se kirjoittaja, joka aina kirjoittaa tänne äidistään ja haukkuu, miten ei ymmärtänyt. Ja ne jankkaukset on ihan sekopäisiä ja viestejä tulee monta kymmentä.

Minullakin meni hetki tajuta että kukas se tämä kaveri onkaan :D

Mä olen tavannut ap:n kaltaisen ihmisen ja joutunut hänen ”uhrikseen”. Tuskin olet sama ihminen, mutta kuulostat pelottavan paljon samalta. Irrottautuminen elämäni omituisimmasta ihmissuhteesta oli vaikeaa mutta onnistui lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä kukaan lähde noin erikoiseen suhteeseen, jossa ei ole mitään tasa-arvoa. Ap vaan ottaisi, ottaisi ja ottaisi, eikä toinen osapuoli saisi mitään takaisin.

Miten niin? Itse ainakin rakastaisin ja ihailisin aivan täysillä ja veisin eri paikkoihin (taidenäytteilyihin, konsertteihin ym.) ja maksaisin "viulut". Ostaisin hänelle kaikkea hänen toivomaansa kivaa ym.

T. Ap

Kukaan ei halua tuollaista "korvausta". Kukaan ei jaksa olla kenenkään silmittömän palvonnan kohde (pois lukien Pohjois-Korean Kim ja muut diktaattorit), eikä millään materialla korvata noin raskasta suhdetta. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että ihmiset haluaa tasa-arvoisen ihmissuhteen? Sinulla ei ole sellaiseen mitään annettavaa noilla spekseillä.

Miksi se olisi raskasta? Kerro, miksi minulla ei ole/olisi mitään annettavaa kenellekään koskaan? En välttämättä edes tarvitse tasa-arvoista parisuhdetta. Olisin ihan mieluusti altavastaajanakin, jos saisin edes hieman rakkautta/armoa. Mikä minussa on siis vikana?

T. Ap

Miten vaikea on ymmärtää asiaa, joka on sanottu sinulle jo sen sataan kertaan? Onko sulla joku hahmotushäiriökin, kun selkeä viesti ei mene millään jakeluun?

Mitä tasa-arvoiseen parisuhteeseen tulee, niin kysymys ei olekaan sinusta, vaan siitä toisesta osapuolesta. Sellaista toista osapuolta ei olekaan, joka haluaisi noin omituiseen suhteeseen ja vielä niin, että siinä ei molemmat osapuolet ole tasa-arvoisia. Ymmärrätkö? Ihmiset ei kaipaa mitään palvovaa, alistuvaa ja infantiilia roikkujaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sillä yhdellä seksipalvelujen kauppaajanaisella on tarjolla "halailua ja hipsuttelua", veloittaa siitä näemmä 150€/h. Mitään rakkautta siltä et kyllä saa, mutta saat varmasti palvoa ja rakastaa häntä. Tuollainen on lähinnä sitä, mitä sinä haet, ja sitä on ainoastaan sinulle rahalla saatavissa ammattilaiselta.

Voisitko kertoa, miksi olen kelpaamaton suhteeseen ja miksi en ole rakkauden arvoinen? Voisin kyllä maksaa rahaakin toki, mutta miksi juuri minä en kelpaa suhteeseen? Olen hoikka ja ihan fiksu, koulutettu, vakavarainen, asiallinen ja siisti. Olen kohtelias, ystävällinen, kärsivällinen ja lojaali. Mulla on ihan hauskoja juttujakin ja olen töissä jne. ihan pidetty ihminen. Miksi kukaan maailmassa ei halua minua ilman että ostaisin rakkautta prostitoidulta?

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se varmasti noinkin. Mutta olen jotenkin koukuttunut siihen unelmaani sellaisesta naisesta, jota saisin varauksetta ihailla ja palvoa ja joka kärsivällisesti rakastaisi minua, vaikka oikuttelisin ja olisin vaikea tai tekisin virheitä.

Jatka unelmointia, tuollaista ihmistä et tule löytämään. Ensin imet ihmisen ihan täysin kuiviin emotionaalisesti ja henkisesti, sitten vielä kiukuttelet ja olet hankala kuin 3-vuotias. JA vielä oletat, että kukaan jaksaisi tuollaista katsella. Dream on, buddy, dream on.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tavannut ap:n kaltaisen ihmisen ja joutunut hänen ”uhrikseen”. Tuskin olet sama ihminen, mutta kuulostat pelottavan paljon samalta. Irrottautuminen elämäni omituisimmasta ihmissuhteesta oli vaikeaa mutta onnistui lopulta.

Miten päädyit siihen tilanteeseen? Miten irroittauduit? Miksi et pitänyt hänestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä kukaan lähde noin erikoiseen suhteeseen, jossa ei ole mitään tasa-arvoa. Ap vaan ottaisi, ottaisi ja ottaisi, eikä toinen osapuoli saisi mitään takaisin.

Miten niin? Itse ainakin rakastaisin ja ihailisin aivan täysillä ja veisin eri paikkoihin (taidenäytteilyihin, konsertteihin ym.) ja maksaisin "viulut". Ostaisin hänelle kaikkea hänen toivomaansa kivaa ym.

T. Ap

Kukaan ei halua tuollaista "korvausta". Kukaan ei jaksa olla kenenkään silmittömän palvonnan kohde (pois lukien Pohjois-Korean Kim ja muut diktaattorit), eikä millään materialla korvata noin raskasta suhdetta. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että ihmiset haluaa tasa-arvoisen ihmissuhteen? Sinulla ei ole sellaiseen mitään annettavaa noilla spekseillä.

Miksi se olisi raskasta? Kerro, miksi minulla ei ole/olisi mitään annettavaa kenellekään koskaan? En välttämättä edes tarvitse tasa-arvoista parisuhdetta. Olisin ihan mieluusti altavastaajanakin, jos saisin edes hieman rakkautta/armoa. Mikä minussa on siis vikana?

T. Ap

Siksi että ihmiset haluaa tasa-arvo sen suhteen jossa voivat olla itsekin heikkoja ja tarvitsevia kun elämä potkii päähän. Tämä sinun ideasi kiinnostaisi lähinnä persoonallisuushäiriöistä ihmistä joka haluaa pompoteltavan ja voisi sen saavuttaakseen jaksaa hetken leikkiä "rakastavaa" vanhempaa aikuiselle ihmiselle. Ja sitten löytäisit itsesi allikosta.

Lähtisin ehkä liikkeelle tuolta fetissipuolelta, kuulostaa että haluat mommy/LG suhteen ehkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä yhdellä seksipalvelujen kauppaajanaisella on tarjolla "halailua ja hipsuttelua", veloittaa siitä näemmä 150€/h. Mitään rakkautta siltä et kyllä saa, mutta saat varmasti palvoa ja rakastaa häntä. Tuollainen on lähinnä sitä, mitä sinä haet, ja sitä on ainoastaan sinulle rahalla saatavissa ammattilaiselta.

Voisitko kertoa, miksi olen kelpaamaton suhteeseen ja miksi en ole rakkauden arvoinen? Voisin kyllä maksaa rahaakin toki, mutta miksi juuri minä en kelpaa suhteeseen? Olen hoikka ja ihan fiksu, koulutettu, vakavarainen, asiallinen ja siisti. Olen kohtelias, ystävällinen, kärsivällinen ja lojaali. Mulla on ihan hauskoja juttujakin ja olen töissä jne. ihan pidetty ihminen. Miksi kukaan maailmassa ei halua minua ilman että ostaisin rakkautta prostitoidulta?

T. Ap

Sillä ei ole mitään merkitystä, että millainen olet ulkonäöltäsi, varakkuudeltasi jne, koska suhdekuvio, jota halajat, on niin sairas. Sellaiseen ei lähde kukaan. Miksi et kykene ymmärtämään tuota asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tavannut ap:n kaltaisen ihmisen ja joutunut hänen ”uhrikseen”. Tuskin olet sama ihminen, mutta kuulostat pelottavan paljon samalta. Irrottautuminen elämäni omituisimmasta ihmissuhteesta oli vaikeaa mutta onnistui lopulta.

Miten päädyit siihen tilanteeseen? Miten irroittauduit? Miksi et pitänyt hänestä?

Päädyin tilanteeseen silkkaa kiltteyttäni. Irrottauduin koska ahdisti liikaa, en halunnut sellaista ihmistä enää elämääni. Kyllä minä pidinkin hänestä, mutta suhde oli liian omituinen, liian vaativa, liian takertuva. Minulla oli oma elämäni ja perheeni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen äidillistä rakkautta miniöitäni kohtaan, mutta ei me kyllä sylitellä 🤔 Jotenkin outoja nuo aloituksen sanavalinnat.

Kuulostaa myöskin ihanalta. ❤ Olen pahoillani jotenkin, mutta mä haluaisin olla ihan sylissäkin, vähän niinkuin lapsi. Ja haluaisin itsekin silitellä, halailla ja helliä sitä naista.

Mutta ok, tiedän, että unelmani on täysin mahdoton toteuttaa ikinä. Kukaan ei koskaan tule rakastamaan minua, sillä en ole rakkauden arvoinen. Jännää ja paradoksaalista kyllä, senkin lauseen hokeminen rauhoittaa minua vähäsen. Tavallaan on jotain turvallista ja varmaa ja se on se, että kukaan ei koskaan välitä. Ei tarvitse pettyä, kun ajattelee siten.

T. Ap

Kuules ap, sinä olet rakkauden arvoinen. Mutta en usko että juuri kukaan tavallinen hetero nainen tuntisi oloaan mukavaksi jos joku aikuinen nainen kiehnäisi sylissä, hyväilisi ja palvoisi. Epäilen että harvan oma tytärkään aikuisena tuota tekee. Olen hyvin pahoillani puolestasi, selvästikin olet jäänyt äidin rakkautta vaille pienenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se varmasti noinkin. Mutta olen jotenkin koukuttunut siihen unelmaani sellaisesta naisesta, jota saisin varauksetta ihailla ja palvoa ja joka kärsivällisesti rakastaisi minua, vaikka oikuttelisin ja olisin vaikea tai tekisin virheitä.

Jatka unelmointia, tuollaista ihmistä et tule löytämään. Ensin imet ihmisen ihan täysin kuiviin emotionaalisesti ja henkisesti, sitten vielä kiukuttelet ja olet hankala kuin 3-vuotias. JA vielä oletat, että kukaan jaksaisi tuollaista katsella. Dream on, buddy, dream on.

Miten niin imen kuiviin? Ai siksi kun haluan rakkautta? Onneksi välillä realismi herää minussa ja tajuan, että naisista suurin osa on inhottavia, suuri osa miehistäkin kyllä. He haluavat vain jotain teeskentelyä ja teatteria elämäänsä, siipeillä toisten kunnialla ja menestyksellä ym. Eivät he niistä tutuistaan välitä, eivätkä ne tutut heistä. He vain elävät tietynlaisessa kulississa tyytyväisinä.

Ehkäpä olenkin ihan onnellinen siitä, että olen täysin yksinäinen (mulla siis ei ole lainkaan läheisiä ystäviä tai kavereitakaan, vaan ainoastaan pinnallisia tuttuja useitakin) ja minulla on kiva yksinäinen kämppäni, ok toimeentulo, yksinäinen elämäni ja omat ihanat yksinäiset unelmani. En ainakaan tarvitse mitään teeskentelijöitä elämääni.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan maailmassa ei halua minua ilman että ostaisin rakkautta prostitoidulta?

T. Ap

Ei prostituoidulta osteta rakkautta vaan palveluja ja huomiota. Tuollainen palvelutarjoaja olisi sinulle hyvä, koska haluamaasi häiriintynyttä suhdekuviota ei ole tarjolla. Ammattilaiselle kun maksat, hän toteuttaa haluamasi (miinus se rakkaus hänen puoleltaan). 

Ap, olen pahoillani lapsuudestasi. Oma äitini oli samankaltainen, ja olen pitkät terapiat käynyt omiin traumoihini.

Ymmärräthän, että toiveesi ei ole terve? Tarvitset siihen apua (terapiaa), etkä vinksahtanutta ihmissuhdetta, joka luultavasti rikkoisi sinua vain lisää.

Toivon, että puhuisit tästä jollekin ammattilaiselle. Äidin hylkäämänä ymmärrän, että se on ns. salattu suru, johon ei ole helppo saada ymmärrystä eikä tukea. Tuollainen äitisuhteen fantasiointi, jossa saisit olla taas lapsi, ei kuitenkaan ole aikuisen, tasapainoisen ihmisen ihmissuhde. Sinulla on lupa elää ja käydä lapsuuttasi tunnetasolla uudelleen läpi, että saat menneisyytesi osaksi itseäsi, mutta tee se terapiassa.

Toivomasi ihmissuhde ei korjaa sinua, vaan päinvastoin. Asian käsittelyn myötä sinulla on kuitenkin mahdollisuus eheytyä niin, että joku voi rakastaa sinua juuri nyt, kokonaisena, eikä pelkästään sisäistä avutonta lasta sinussa.

Kaikkea hyvää ja tsemppiä ❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tavannut ap:n kaltaisen ihmisen ja joutunut hänen ”uhrikseen”. Tuskin olet sama ihminen, mutta kuulostat pelottavan paljon samalta. Irrottautuminen elämäni omituisimmasta ihmissuhteesta oli vaikeaa mutta onnistui lopulta.

Miten päädyit siihen tilanteeseen? Miten irroittauduit? Miksi et pitänyt hänestä?

Päädyin tilanteeseen silkkaa kiltteyttäni. Irrottauduin koska ahdisti liikaa, en halunnut sellaista ihmistä enää elämääni. Kyllä minä pidinkin hänestä, mutta suhde oli liian omituinen, liian vaativa, liian takertuva. Minulla oli oma elämäni ja perheeni.

Miksi se oli omituinen ja takertuva? Voiko olla niin, että jompikumpi käsitti jotain väärin? Miten hän reagoi siihen irroittautumiseen? Tiedätkö itse syytä siihen hänen käytökseensä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se varmasti noinkin. Mutta olen jotenkin koukuttunut siihen unelmaani sellaisesta naisesta, jota saisin varauksetta ihailla ja palvoa ja joka kärsivällisesti rakastaisi minua, vaikka oikuttelisin ja olisin vaikea tai tekisin virheitä.

Jatka unelmointia, tuollaista ihmistä et tule löytämään. Ensin imet ihmisen ihan täysin kuiviin emotionaalisesti ja henkisesti, sitten vielä kiukuttelet ja olet hankala kuin 3-vuotias. JA vielä oletat, että kukaan jaksaisi tuollaista katsella. Dream on, buddy, dream on.

Miten niin imen kuiviin? Ai siksi kun haluan rakkautta?

Tapasi haluta rakkautta on ihan kuivaksi imemistä, koska tämä oletettu rakkauden antaja ei saisi mitään sellaista takaisin, mitä kahden normaalin, tasa-arvoisen ihmisen suhteessa yleensä annetaan toiselle takaisin. Tuossa sinun haluamassasi suhteessa tyydytettäisiin vain sinun emotionaalisia halujasi, ja se toinen olisi olemassa vain sinua varten. Sitte vielä perseilisit siihen päälle, ja tämän toisen pitäisi vaan hymistellen kestää sekin. Usko jo: sellaista suhdetta et tule saamaan muualla kuin mielikuvituksessai, vaikka kuinka paljon asiasta jankkaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se varmasti noinkin. Mutta olen jotenkin koukuttunut siihen unelmaani sellaisesta naisesta, jota saisin varauksetta ihailla ja palvoa ja joka kärsivällisesti rakastaisi minua, vaikka oikuttelisin ja olisin vaikea tai tekisin virheitä.

Jatka unelmointia, tuollaista ihmistä et tule löytämään. Ensin imet ihmisen ihan täysin kuiviin emotionaalisesti ja henkisesti, sitten vielä kiukuttelet ja olet hankala kuin 3-vuotias. JA vielä oletat, että kukaan jaksaisi tuollaista katsella. Dream on, buddy, dream on.

Miten niin imen kuiviin? Ai siksi kun haluan rakkautta?

Tapasi haluta rakkautta on ihan kuivaksi imemistä, koska tämä oletettu rakkauden antaja ei saisi mitään sellaista takaisin, mitä kahden normaalin, tasa-arvoisen ihmisen suhteessa yleensä annetaan toiselle takaisin. Tuossa sinun haluamassasi suhteessa tyydytettäisiin vain sinun emotionaalisia halujasi, ja se toinen olisi olemassa vain sinua varten. Sitte vielä perseilisit siihen päälle, ja tämän toisen pitäisi vaan hymistellen kestää sekin. Usko jo: sellaista suhdetta et tule saamaan muualla kuin mielikuvituksessai, vaikka kuinka paljon asiasta jankkaat.

Takerruit pieneen yksityiskohtaan. Siis olisin kärsivällinen ja asiallinen, mutta saisin olla myös tarvitseva suunnilleen ekaa kertaa elämässäni. Tottakai hellisin ja rakastaisin sitä toista ihmistä aivan täysillä ja haluaisin ilahduttaa.

Omissa (muutamassa) parisuhteessani olen ollut aivan täysillä mukana ja tehnyt kaikkeni suhteiden eteen, mutta puolisoikseni päätyi valitettavasti todella ilkeitä ja impulssikontrolliongelmaisia ihmisiä, joilla oli taipumusta joko vakavaan väkivaltaisuuteen tai patologiseen pettämiseen (kaksoiselämän viettäminen).

He kaikki olivat komeita ja tavallaan "menestyneitä" miehiä, mutta kukaan heistä ei rakastanut minua, vaan olivat alituisesti tyytymättömiä minuun. He kaikki tosiaan nauttivat siitä, että ihailin ja 2/3 olivat myös tyytyväisiä siihen fyysiseen puoleen ja hellyydenkaipuuseeni sekä siihen, että tunsin kyltymätöntä vetoa heitä kohtaan. Ok, he olivat miehiä ja siis kelpasin heille. Naiselle en kelpaa kuitenkaan.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan maailmassa ei halua minua ilman että ostaisin rakkautta prostitoidulta?

T. Ap

Ei prostituoidulta osteta rakkautta vaan palveluja ja huomiota. Tuollainen palvelutarjoaja olisi sinulle hyvä, koska haluamaasi häiriintynyttä suhdekuviota ei ole tarjolla. Ammattilaiselle kun maksat, hän toteuttaa haluamasi (miinus se rakkaus hänen puoleltaan). 

Tulee sellainen vaikutelma, että ainoa häiriintynyt juttu on se, kun haluan rakkautta ja hellyyttä ja naisena sitä naiselta. Ja kerron unelmani ääneen.

Jos haluaisin seksiä mieheltä ja romanttisen suhteen, se olisi täysin ok. Jos haluaisin seksiä naiselta ja jonkun lepakkosuhteen, sekin olisi ok.

Mutta kun haluan hellyyttä ja rakkautta ilman seksiä ja vieläpä samaa sukupuolta olevalta ja antaa sitä samaa täysillä takaisin, niin mua pidetäänkin sekopäisenä loispistiäisenä, joka imee viattoman uhrinsa kuiviin. Miksi?

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se varmasti noinkin. Mutta olen jotenkin koukuttunut siihen unelmaani sellaisesta naisesta, jota saisin varauksetta ihailla ja palvoa ja joka kärsivällisesti rakastaisi minua, vaikka oikuttelisin ja olisin vaikea tai tekisin virheitä.

Jatka unelmointia, tuollaista ihmistä et tule löytämään. Ensin imet ihmisen ihan täysin kuiviin emotionaalisesti ja henkisesti, sitten vielä kiukuttelet ja olet hankala kuin 3-vuotias. JA vielä oletat, että kukaan jaksaisi tuollaista katsella. Dream on, buddy, dream on.

Miten niin imen kuiviin? Ai siksi kun haluan rakkautta?

Tapasi haluta rakkautta on ihan kuivaksi imemistä, koska tämä oletettu rakkauden antaja ei saisi mitään sellaista takaisin, mitä kahden normaalin, tasa-arvoisen ihmisen suhteessa yleensä annetaan toiselle takaisin. Tuossa sinun haluamassasi suhteessa tyydytettäisiin vain sinun emotionaalisia halujasi, ja se toinen olisi olemassa vain sinua varten. Sitte vielä perseilisit siihen päälle, ja tämän toisen pitäisi vaan hymistellen kestää sekin. Usko jo: sellaista suhdetta et tule saamaan muualla kuin mielikuvituksessai, vaikka kuinka paljon asiasta jankkaat.

Takerruit pieneen yksityiskohtaan. Siis olisin kärsivällinen ja asiallinen, mutta saisin olla myös tarvitseva suunnilleen ekaa kertaa elämässäni. Tottakai hellisin ja rakastaisin sitä toista ihmistä aivan täysillä ja haluaisin ilahduttaa.

Omissa (muutamassa) parisuhteessani olen ollut aivan täysillä mukana ja tehnyt kaikkeni suhteiden eteen, mutta puolisoikseni päätyi valitettavasti todella ilkeitä ja impulssikontrolliongelmaisia ihmisiä, joilla oli taipumusta joko vakavaan väkivaltaisuuteen tai patologiseen pettämiseen (kaksoiselämän viettäminen).

He kaikki olivat komeita ja tavallaan "menestyneitä" miehiä, mutta kukaan heistä ei rakastanut minua, vaan olivat alituisesti tyytymättömiä minuun. He kaikki tosiaan nauttivat siitä, että ihailin ja 2/3 olivat myös tyytyväisiä siihen fyysiseen puoleen ja hellyydenkaipuuseeni sekä siihen, että tunsin kyltymätöntä vetoa heitä kohtaan. Ok, he olivat miehiä ja siis kelpasin heille. Naiselle en kelpaa kuitenkaan.

T. Ap

Nämä miehet joiden kanssa olet seurustellut kuvaa sitä miten paljon tarvitset terapiaa. Asia ei tule muuttumaan ennen kuin hoidat psyykesi kuntoon eli opit rakastamaan ja arvostamaan itse itseäsi. Ihan oikeasti. Se on mahdollista.