Lue keskustelun säännöt.
Hyvä esimerkki siitä, miten Helsinki-keskeisiä Suomen päättäjät ovat: "Kaksisuuntaisille pyöräteille tarvitaan oma liikennemerkki"
01.02.2020 |
"Uusi tieliikennelaki tuo pyöräteille miljoonia maksavan liikennemerkkirumban, arvioi Kuntaliitto.
Kesäkuussa voimaan tulevan lain mukaan kaksisuuntaisilla pyöräteillä tulee jatkossa käyttää kaksisuuntaisuuden osoittavaa lisäkilpeä.
Vaatimusta pidetään kunnissa tehottomana ja kalliina."
https://yle.fi/uutiset/3-11179081
Käytännössä Helsinki on Suomessa ainoa kunta, jossa olisi tarvetta olla yksisuuntaisia pyöräteitä, ja Helsingissäkin lähinnä keskusta-alueella.
Suurimmassa osassa Suomea pyöräilijöiden määrä on niin vähäinen, että yksisuuntaisissa pyöräteissä ei olisi mitään järkeä.
Näin ollen olisi paljon jloogisempaa vaatia yksisuuntaisille omaa merkkiä ja kaksisuuntaiset olisivat se normaali tilanne. Mutta kun päättäjät eivät näe Mannerheimintietä pidemmälle, syntyy tällaisia hulluja lakipykäliä.
Kommentit (72)
Nämä Sipilän hallituksen valmistelemat lait kusee kaikki.
Suurin osa näistä uusista liikennesäännnöistä on ihan turhia, kuten tämä kaksisuuntaisen pyörätien merkki. Mihin sitä tarvitaan? Ei meillä ole myöskään kaksisuuntaisen ajoradan merkkiä, vaan yksisuuntaiset ajoradat merkitään erikseen ajosuuntanuolilla ja kielletyn ajosuunnan merkeillä. Tadaa, nämä ihan samat olemassa olevat merkit kävisivät myös yksisuuntaiselle pyörätielle.
Toinen täysin turha uusi merkki on pyöräilijän suojatie, saman asian olisi voinut hoitaa laittamalla ajoradalle kolmion ennen pyörätien jatketta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni ei taida ymmärtää Helsingin pyöräteitä ajotien ja parkkipaikan välissä. Ne ovat yksisuuntaisia.
Ne ei taida olla pyöräteitä, vaan tien reunaa, jossa pyörän kuuluukin ajaa vain yhteen suuntaan kuten autotkin.
Vierailija kirjoitti:
Moni ei taida ymmärtää Helsingin pyöräteitä ajotien ja parkkipaikan välissä. Ne ovat yksisuuntaisia.
Usein kyseessä tosin ovat pyöräkaistat eivätkä pyörätiet. Pyöräkaistan ja pyörätien erottaa siitä, että ensin mainitussa on pelkkä katumaalaus jossa on pyörän kuva ja jälkimmäisessä on pyörätien kyltti (sekä mahdollisesti katumaalaus). Pyöräkaistoja on olemassa myös sellaisia, jotka ovat eri tasossa kuin muu ajorata.
Vierailija kirjoitti:
Nämä Sipilän hallituksen valmistelemat lait kusee kaikki.
Suurin osa näistä uusista liikennesäännnöistä on ihan turhia, kuten tämä kaksisuuntaisen pyörätien merkki. Mihin sitä tarvitaan? Ei meillä ole myöskään kaksisuuntaisen ajoradan merkkiä, vaan yksisuuntaiset ajoradat merkitään erikseen ajosuuntanuolilla ja kielletyn ajosuunnan merkeillä. Tadaa, nämä ihan samat olemassa olevat merkit kävisivät myös yksisuuntaiselle pyörätielle.
Toinen täysin turha uusi merkki on pyöräilijän suojatie, saman asian olisi voinut hoitaa laittamalla ajoradalle kolmion ennen pyörätien jatketta.
Erittäin hyvä pointti. Tietysti pitäisi olla sama logiikka. Kun kuitenkin siellä tiellä ajaessa pyörä on ajoneuvo kuten autotkin, joten sitä koskee autojen liikennemerkit, niin ihan hullua, että pyörätiellä ajaessa olisi juuri päinvastainen logiikka yksisuuntaisuuden ja kaksisuuntaisuuden merktisemisessä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ainoa maa maailmassa missä jalkakäytävät normaalisti ovat samalla kaksisuuntaisia pyöräteitä eli "kevyen liikenteen väyliä".
Muissa maissa pyöräteitä ei ole kokoon suhteutettuna kuin murto-osa siitä kilometrimäärästä kuin mitä Suomessa. Jopa "suurissa pyöräilymaissa" kuten Tanskassa pyöräteitä on todella vähän, ja ne ovat lähes aina yksisuuntaisia myös pienillä paikkakunnilla.
On aikakin, että tähän tulee muutos ja pyöräilyreittejä saadaan järkevämmiksi Suomessa. Polkupyörä on ajoneuvo siinä missä autot ja mopot, ja polkupyörän ensisijainen paikka on ajoradan oikeassa laidassa. Jos katu on kovin vilkasliikenteinen, niin voidaan rakentaa yksisuuntainen pyörätie joka on eri tasossa kuin jalkakäytävä ja jolla ajetaan saman peruslogiikan mukaan kuin ajoradalla, eli kadun oikeaa laitaa.
Suuressa osassa Suomen kuntia se yhteinen kevyen liikenteen väylä riittää kaikille oikein hyvin.
Riittää, jos teeskennellään, että pyöräilijä rinnastuu jalankulkijoihin, ja pyöräilijät myös sitoutuvat ajamaan jalankulkijavauhtia sekä erityisesti risteyksissä hidastamaan vauhdin lähes nollaan.
Tosin sittenkin ongelmaksi jää polkupyöräilyn reittien epäloogisuus. Ei ole järkevää, että laillinen paikka pyöräillä on joka toisella kadunpätkällä ajoradalla ja joka toisella kadunpätkällä esimerkiksi kadun vasemmassa laidassa jalankulkijoiden seassa. Sellainen suunnittelu johtaa siihen, että ajetaan missä sattuu eikä sen paremmin pyöräilijöillä, autoilijoilla tai jalankulkijoilla useinkaan ole käsitystä siitä missä jossain paikassa pyöräilijöiden pitäisi ajaa.
Suurimmassa osassa Suomen kuntia toimii edelleen varsin hyvin ja fillarointi on lyhyiden välimatkojen vuoksi sujuvaa vaikkei täysillä polkisikaan. Myös pelivaraa on rutkasti ja mahdollistaa oikean tilannenopeuden jotta risteysajo on turvallista. Suurimmassa osassa Suomen kuntia EI ole pyöräilykaahailun kulttuuria.
En ota mitään kantaa siihen kuinka surkea fillarointikulttuuri on Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisi aloittaa säästöt siitä, että ei tarvitsisi erikseen ruotsinkielisiä katukylttejä, jos ruotsinkielisiä on vain muutama prosentti asukkaista, kuten esim. Helsingissä ja Vantaalla.
Teiden nimeäminen erikseen ruotsiksi ja suomeksi on naurettavaa. Jos jollakin tiellä on joku nimi, niin ei sitä ylipäätään tarvitse kääntää toiselle kotimaiselle, ei nimiä ole ollut enää aikoihin tapana suomennuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Nämä Sipilän hallituksen valmistelemat lait kusee kaikki.
Suurin osa näistä uusista liikennesäännnöistä on ihan turhia, kuten tämä kaksisuuntaisen pyörätien merkki. Mihin sitä tarvitaan? Ei meillä ole myöskään kaksisuuntaisen ajoradan merkkiä, vaan yksisuuntaiset ajoradat merkitään erikseen ajosuuntanuolilla ja kielletyn ajosuunnan merkeillä. Tadaa, nämä ihan samat olemassa olevat merkit kävisivät myös yksisuuntaiselle pyörätielle.
Toinen täysin turha uusi merkki on pyöräilijän suojatie, saman asian olisi voinut hoitaa laittamalla ajoradalle kolmion ennen pyörätien jatketta.
Jos yksisuuntaisella pyörätiellä olisi kielletyn ajosuunnan merkki niin se koskisi koko katua, eli myös ajorataa.
Mitään pyöräilijän suojateitä taas ei ole olemassa, vaan ne ovat pyörätien jatkeita. Pyörätien jatkeen ainoa merkitys on siinä, että sitä pitkin saa ajaa pyörällä toisin kuin suojatietä pitkin. Ajorataa liikkuvien autojen tai pyörien ei siis tarvitse väistää sellaista pyöräilijää joka ylittää ajoradan pyörätien jatketta pitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän muutoksen kulutkin tule pkseudulta, ei skutsista.
Ei tule, vaan jokainen kunta maksaa omat liikennemerkkinsä.
No sittenhän siellä on tarvetta muutokselle.
Mitäs sitten iniset?
Zinc
Huoh. Uusi laki määrää uudet lisäkilvet laitettavaksi, mutta kunnat joutuu ne maksamaan.
Kilville on siis tarvetta, jos siellä on vajavaiset kilvet.
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Moni ei taida ymmärtää Helsingin pyöräteitä ajotien ja parkkipaikan välissä. Ne ovat yksisuuntaisia.
Kumpaan suuntaan ?
Sinc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi aloittaa säästöt siitä, että ei tarvitsisi erikseen ruotsinkielisiä katukylttejä, jos ruotsinkielisiä on vain muutama prosentti asukkaista, kuten esim. Helsingissä ja Vantaalla.
Teiden nimeäminen erikseen ruotsiksi ja suomeksi on naurettavaa. Jos jollakin tiellä on joku nimi, niin ei sitä ylipäätään tarvitse kääntää toiselle kotimaiselle, ei nimiä ole ollut enää aikoihin tapana suomennuttaa.
Teiden nimissä voisi noudattaa prosenttiperiaatetta: esim. Helsingissä on noin 5% ruotsinkielisiä, joten 5% kadunnimistä voisi olla ruotsiksi!
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän suurin osa päättäjistä ole landelta?
Ja lakimuutos tehty edellisen hallituksen aikaan.
Kysehän siinä on, että pyörä on nyt verrannollinen autoon ja seuraava hallitus voi sitten laittaa ne pakolliset pyörävakuutukset ja muut sille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi aloittaa säästöt siitä, että ei tarvitsisi erikseen ruotsinkielisiä katukylttejä, jos ruotsinkielisiä on vain muutama prosentti asukkaista, kuten esim. Helsingissä ja Vantaalla.
Teiden nimeäminen erikseen ruotsiksi ja suomeksi on naurettavaa. Jos jollakin tiellä on joku nimi, niin ei sitä ylipäätään tarvitse kääntää toiselle kotimaiselle, ei nimiä ole ollut enää aikoihin tapana suomennuttaa.
Kaikkein naurettavinta pelleilyä on ollut se, kun kuntaliitoksessa yksikielinen kunta on tullut osaksi kaksikielistä kuntaa. Sen seurauksena joka ainoa katu ja kuja on pitänyt kääntää ja kyltittää ruotsiksi! Tulokset on surkuhupaisia tyyliin Pekantie - Pekkavägen.
Vierailija kirjoitti:
Nämä Sipilän hallituksen valmistelemat lait kusee kaikki.
Suurin osa näistä uusista liikennesäännnöistä on ihan turhia, kuten tämä kaksisuuntaisen pyörätien merkki. Mihin sitä tarvitaan? Ei meillä ole myöskään kaksisuuntaisen ajoradan merkkiä, vaan yksisuuntaiset ajoradat merkitään erikseen ajosuuntanuolilla ja kielletyn ajosuunnan merkeillä. Tadaa, nämä ihan samat olemassa olevat merkit kävisivät myös yksisuuntaiselle pyörätielle.
Toinen täysin turha uusi merkki on pyöräilijän suojatie, saman asian olisi voinut hoitaa laittamalla ajoradalle kolmion ennen pyörätien jatketta.
Siihen kolmioon voi törmätä, jos se on ajoradalla. Tuleepi pahaa jälkeä.
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ainoa maa maailmassa missä jalkakäytävät normaalisti ovat samalla kaksisuuntaisia pyöräteitä eli "kevyen liikenteen väyliä".
Muissa maissa pyöräteitä ei ole kokoon suhteutettuna kuin murto-osa siitä kilometrimäärästä kuin mitä Suomessa. Jopa "suurissa pyöräilymaissa" kuten Tanskassa pyöräteitä on todella vähän, ja ne ovat lähes aina yksisuuntaisia myös pienillä paikkakunnilla.
On aikakin, että tähän tulee muutos ja pyöräilyreittejä saadaan järkevämmiksi Suomessa. Polkupyörä on ajoneuvo siinä missä autot ja mopot, ja polkupyörän ensisijainen paikka on ajoradan oikeassa laidassa. Jos katu on kovin vilkasliikenteinen, niin voidaan rakentaa yksisuuntainen pyörätie joka on eri tasossa kuin jalkakäytävä ja jolla ajetaan saman peruslogiikan mukaan kuin ajoradalla, eli kadun oikeaa laitaa.
Suuressa osassa Suomen kuntia se yhteinen kevyen liikenteen väylä riittää kaikille oikein hyvin.
Riittää, jos teeskennellään, että pyöräilijä rinnastuu jalankulkijoihin, ja pyöräilijät myös sitoutuvat ajamaan jalankulkijavauhtia sekä erityisesti risteyksissä hidastamaan vauhdin lähes nollaan.
Tosin sittenkin ongelmaksi jää polkupyöräilyn reittien epäloogisuus. Ei ole järkevää, että laillinen paikka pyöräillä on joka toisella kadunpätkällä ajoradalla ja joka toisella kadunpätkällä esimerkiksi kadun vasemmassa laidassa jalankulkijoiden seassa. Sellainen suunnittelu johtaa siihen, että ajetaan missä sattuu eikä sen paremmin pyöräilijöillä, autoilijoilla tai jalankulkijoilla useinkaan ole käsitystä siitä missä jossain paikassa pyöräilijöiden pitäisi ajaa.
Suurimmassa osassa Suomen kuntia toimii edelleen varsin hyvin ja fillarointi on lyhyiden välimatkojen vuoksi sujuvaa vaikkei täysillä polkisikaan. Myös pelivaraa on rutkasti ja mahdollistaa oikean tilannenopeuden jotta risteysajo on turvallista. Suurimmassa osassa Suomen kuntia EI ole pyöräilykaahailun kulttuuria.
En ota mitään kantaa siihen kuinka surkea fillarointikulttuuri on Helsingissä.
Risteysajo ei pääosassa Suomea ole turvallista. Tämä johtuu mm. siitä, että pyöräilijät eivät todellakaan jaksa hidastaa nopeuttaan liki nollaan, mikä on vaatimus sille, että jalankulkijoiden seasta risteykseen tulo olisi monissa paikoissa turvallista. Myös ymmärrys väistämissäännöistä on heikkoa, sillä pyörätiellä ajaessa ne ovat aivan erilaiset ja monimutkaisemmat kuin ajoradalla ajaessa.
Aivan yleisesti pyöräteillä on käytännössä nollanäkyvyys risteyksissä (johtuen esimerkiksi talon kulmasta). Havaituksi tulemisen todennäköisyyttä heikentää vielä se, että monesti pyöräilijät saapuvat risteykseen kadun vasenta laitaa eivätkä oikeaa niin kuin muut ajoneuvot.
Jotta pyöräilyllä olisi tasapuolinen asema suhteessa muihin ajoneuvoihin, niin pyöräilyn reittien tulisi olla sellaisia, että niillä voi ajaa turvallisesti kadun nopeusrajoituksen mukaista nopeutta kuten esimerkiksi 30 km/h.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes tiennyt, että jossain on yksisuuntaisia pyöräteitä.
Ei niitä paljoa olekaan, siksi vaatimus nimenomaan kaksisuuntaisten merkitsemisestä lisäkilvellä on ihan pähkähullu!
Yksisuuntaiset pyörätiet on tällä hetkellä merkitty vain kadussa näkyvällä nuolella sekä sillä, että pyörätieliikennemerkit on asennettu niin, että ne näkyvät vain yhteen suuntaan kulkiessa.
Eli sitä ei voi nähdä, jos lähestyy sitä pyörällä väärästä suunnasta.
Todistit siis pointin.
Sinccis
Mitä hyötyä se on, että merkki näkyy sille, joka siinä SAA AJAA.
Senhän pitäisi näkyä sille joka siinä EI saa ajaa, herranjumala sentään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi aloittaa säästöt siitä, että ei tarvitsisi erikseen ruotsinkielisiä katukylttejä, jos ruotsinkielisiä on vain muutama prosentti asukkaista, kuten esim. Helsingissä ja Vantaalla.
Teiden nimeäminen erikseen ruotsiksi ja suomeksi on naurettavaa. Jos jollakin tiellä on joku nimi, niin ei sitä ylipäätään tarvitse kääntää toiselle kotimaiselle, ei nimiä ole ollut enää aikoihin tapana suomennuttaa.
Teiden nimissä voisi noudattaa prosenttiperiaatetta: esim. Helsingissä on noin 5% ruotsinkielisiä, joten 5% kadunnimistä voisi olla ruotsiksi!
Vastaavasti Närpiössä 5% kadunnimistä suomeksi?
Jättäkää tämä oikein asioiden pohdiskelu meille viisaammille ja juokaa vaikka kaljaa, tai lukekaa seiskaa.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi aloittaa säästöt siitä, että ei tarvitsisi erikseen ruotsinkielisiä katukylttejä, jos ruotsinkielisiä on vain muutama prosentti asukkaista, kuten esim. Helsingissä ja Vantaalla.
Teiden nimeäminen erikseen ruotsiksi ja suomeksi on naurettavaa. Jos jollakin tiellä on joku nimi, niin ei sitä ylipäätään tarvitse kääntää toiselle kotimaiselle, ei nimiä ole ollut enää aikoihin tapana suomennuttaa.
Teiden nimissä voisi noudattaa prosenttiperiaatetta: esim. Helsingissä on noin 5% ruotsinkielisiä, joten 5% kadunnimistä voisi olla ruotsiksi!
Vastaavasti Närpiössä 5% kadunnimistä suomeksi?
Ostan aina Herppes Gurkkania kaupasta.
Sinc
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ainoa maa maailmassa missä jalkakäytävät normaalisti ovat samalla kaksisuuntaisia pyöräteitä eli "kevyen liikenteen väyliä".
Muissa maissa pyöräteitä ei ole kokoon suhteutettuna kuin murto-osa siitä kilometrimäärästä kuin mitä Suomessa. Jopa "suurissa pyöräilymaissa" kuten Tanskassa pyöräteitä on todella vähän, ja ne ovat lähes aina yksisuuntaisia myös pienillä paikkakunnilla.
On aikakin, että tähän tulee muutos ja pyöräilyreittejä saadaan järkevämmiksi Suomessa. Polkupyörä on ajoneuvo siinä missä autot ja mopot, ja polkupyörän ensisijainen paikka on ajoradan oikeassa laidassa. Jos katu on kovin vilkasliikenteinen, niin voidaan rakentaa yksisuuntainen pyörätie joka on eri tasossa kuin jalkakäytävä ja jolla ajetaan saman peruslogiikan mukaan kuin ajoradalla, eli kadun oikeaa laitaa.
Suuressa osassa Suomen kuntia se yhteinen kevyen liikenteen väylä riittää kaikille oikein hyvin.
Riittää, jos teeskennellään, että pyöräilijä rinnastuu jalankulkijoihin, ja pyöräilijät myös sitoutuvat ajamaan jalankulkijavauhtia sekä erityisesti risteyksissä hidastamaan vauhdin lähes nollaan.
Tosin sittenkin ongelmaksi jää polkupyöräilyn reittien epäloogisuus. Ei ole järkevää, että laillinen paikka pyöräillä on joka toisella kadunpätkällä ajoradalla ja joka toisella kadunpätkällä esimerkiksi kadun vasemmassa laidassa jalankulkijoiden seassa. Sellainen suunnittelu johtaa siihen, että ajetaan missä sattuu eikä sen paremmin pyöräilijöillä, autoilijoilla tai jalankulkijoilla useinkaan ole käsitystä siitä missä jossain paikassa pyöräilijöiden pitäisi ajaa.
Suurimmassa osassa Suomen kuntia toimii edelleen varsin hyvin ja fillarointi on lyhyiden välimatkojen vuoksi sujuvaa vaikkei täysillä polkisikaan. Myös pelivaraa on rutkasti ja mahdollistaa oikean tilannenopeuden jotta risteysajo on turvallista. Suurimmassa osassa Suomen kuntia EI ole pyöräilykaahailun kulttuuria.
En ota mitään kantaa siihen kuinka surkea fillarointikulttuuri on Helsingissä.
Risteysajo ei pääosassa Suomea ole turvallista. Tämä johtuu mm. siitä, että pyöräilijät eivät todellakaan jaksa hidastaa nopeuttaan liki nollaan, mikä on vaatimus sille, että jalankulkijoiden seasta risteykseen tulo olisi monissa paikoissa turvallista. Myös ymmärrys väistämissäännöistä on heikkoa, sillä pyörätiellä ajaessa ne ovat aivan erilaiset ja monimutkaisemmat kuin ajoradalla ajaessa.
Aivan yleisesti pyöräteillä on käytännössä nollanäkyvyys risteyksissä (johtuen esimerkiksi talon kulmasta). Havaituksi tulemisen todennäköisyyttä heikentää vielä se, että monesti pyöräilijät saapuvat risteykseen kadun vasenta laitaa eivätkä oikeaa niin kuin muut ajoneuvot.
Jotta pyöräilyllä olisi tasapuolinen asema suhteessa muihin ajoneuvoihin, niin pyöräilyn reittien tulisi olla sellaisia, että niillä voi ajaa turvallisesti kadun nopeusrajoituksen mukaista nopeutta kuten esimerkiksi 30 km/h.
Koko homma on mennyt vtuiksi alusta saakka. Pitäisi pyörätiet vetää jommalle kummalle puolen autoteitä (pääsääntöisesti) ja jos ylityksiä tulee, niin autojen tulisi väistää.
Tämänhän nyt sanoo jo terve järki, mutta kun idiootit on päästetty tekemään, niin tämä me on saatu.
Sinccis
Tähän asti pyöräilyni on onnistunut ilman tuota merkkiäkin.