Olenko hullu. Käytin lemmikkijyrsijäni eläinlääkärissä!!

totta

Juu ei hamstereita kannata käyttää lääkärissä kun keskim. elinikä on 2v.

Ehkäpä sinun ei kannata ottaa enää minkäänlaista elävää olentoa huollettavaksi tuolla asenteella.

Jatkossa pehmolelu on parempi lemmikkieläin.

Älä enää ota elävää eläintä, koska kirjoituksesi perusteella et pysty sellaisesta huolehtimaan. Sairas eläin viedään aina eläinlääkärille tutkittavaksi.

Mutta miettikää kasvattajia, kellä useita kymmeniä hamstereita. Ei varmasti voi kaikkia käyttää lääkäreillä ja voi Sairastella vaikka kuinka. Eläintä ei tietenkään saa jättää kärsimään asiallinen lopetus. Mutta jos on useita pieneläimiä, en usko että niitä lääkärin usein viedään se on jo 100 e keikka

Lopetus noin pienen eläimen suhteen. Joskus lääkäri voi tulla hyvinkin kalliiksi, maalaisjärki käteen. Usein sairasteleva jyrsijä sairastuu myöhemmin uudestaan, taasko sitten lääkäriin

Riippuu lemmikin iästä, jos alkaa olla elonsa loppupuolella niin kannattaa harkita onko järkeä enää laittaa satasia hoitoon vai pitäisikö vaan lopettaa.

Kyllä itsekin veisin lemmikkikäärmeeni hoitoon vaikka maksaisi parikin sataa vaikka käärme alunperin maksoi 60e ja on jo 10-vuotias, mutta sillä voi hyvin olla vielä toiset 10v jäljellä.

Vie se ukkos oikeelle lääkärille. Se on jopa edullisempi kuin tuo..

Herranjumala mitä asenteita ihmisillä! Ikään kuin eläimen hankintahinta tai elinikä määrittäisi sen arvon tai kannattaako se hoitaa. Kyllähän ihmisillä on niitä rotan kokoisia ja suunnilleen yhtä lyhytikäisiä chihuahuoita, mutta niistä ollaan valmiita maksamaan kymppitonneja, oli kyse ell-kuluista tai typeristä timanttipannoista. Ei ole ihmisen älyttömyydellä rajaa.

Et mielestäni, jos lemmikillä on vielä elonaikaa jäljellä niin inhimillistähän se on haluta auttaa ja pitää kiinni pienestäkin hengestä.

No toisaalta voit miettiä, kuinka paljon hyvää mieltä jne. olet saanut seuraillessasi jyrsijäsi puuhia. Satasella pääset muutamalle keikalle, itse laittaisin tuon rahan mielummin eläimeen.

Moni eläinlääkärikin on sadisti näiden pikkuotusten kohdalla. Niiden asianmukaisesta rauhoittamisesta ei esimerkiksi huolehdita lopetuksen hetkellä jne.

Minulla on ollut paljon jyrsijöitä ja monet eläinlääkärit lopettaisivat sellaiset mielellään ruiskuttamalla aineen suoraan sydämeen tai maksaan ilman rauhoitusta. Kanini lopetettiin aikanaan niin, että itse lopetusaine, joka lamaa ensin keuhkot, pistettiin suoraa (en tietenkään tajunnut, että lääkäri toimii näin). Se sätki ja haukkoi henkeä sekunttitolkulla ennen kuin kuoli. Marsuni puolestaan huusi ja kiljui eläinlääkärin pistäessä ruiskun sydämeen.

Nämä tapaukset opettivat karulla tavalla ymmärtämään, että rauhoitusta on pakko vaatia/ varmistaa, että sellainen on ennen lopetusta. Seuraavat onkin sitten ensin nukutettu kaasumaskilla ja annettu lopullinen piikki sen jälkeen. Lähdöt ovat näin olleet tuskattomia ja rauhallisia.

Eihän siinä mitään, toivotaan että eläin paranee. Etten turhasta maksanut. Olen vain muilta saanut kovastikin tritiikkiä, että olisit vain lopettanut ja niin. Mutta tehty mikä tehty, ja tosiaan iäkkäämpi hamsteri parempi lopettaa ei järkeä enään viedä lääkäriin.

Et ole, olet helläsydäminen. Itsekin vein eläinlääkäriin lapsen gerbiilin, kun se sairastui. Hoidimme jä lääkitsimme alakoululaisen lapsen kanssa sitä huolellisesti, lapsi teki itse suurimman työn ja hoiti sitä esimerkillisellä tavalla. Ja kas, pikkuotus parani, vaikka lääkäri oli sanonut, että ei ehkä selviä. Se gerbiili eli vielä useamman vuoden eikä sinä aikana tarvinnut kertaakaan enää lääkäriä.

Uskon, että lapsi oppi tästä kokemuksesta jotain hyvin hyödyllistä, ainakin hänen onnensa oli liikuttavaa katseltavaa, kun gerbiili parani. Raha ei aina ole se kaikkein tärkein asia.

No sehän on totuus, että kun jyrsijä sairastuu, kannattaisi se lopettaa. Yleensä se sairastuu uudelleen ja uudelleen ensimmäisen kerran jälkeen. Toki sen kipuja voi helpottaa, elinikää pitkittää ja voi pitää sen kauemmin. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että sen aika on tullut, kun se sairastuu ensimmäisen kerran.

Tottakai jokainen lemmikki on vietävä eläinlääkäriin, ei pidä ottaa lemmikkiä jos ei ole siihen varaa ja halua.

Ymmärrän ap:tä. Kyllä kuluja on lupa miettiä, ei siinä ole mitään pahaa. Eläimen kärsimystä on mietittävä ensin ja sitten sen kärsimyksen helpottamista. Joskus se on lopetus, joskus se on hoito.

En arvostele niitä, jotka haluavat laittaa satasia tai tuhansia lemmikkinsä hoitoon saadakseen sillä vuoden tai kaksi lisää elämää sille. En toisaalta katso pahalla sitäkään, jotka eivät niin tee, vaan päättävät, että eläin lopetetaan.

Näen työssäni paljon sitä, miten eläintä hoidetaan ja hoidetaan ajatuksella, että eläin ansaitsee sen ja haluaa elää. Todella helposti lipsutaan sen puolelle, että eläin sitten kuitenkin kärsii. Yhtenä esimerkkinä käytän vaikkapa äitiäni, jonka vanha ärmätti kissa vaati lopussa päivittäistä suun kautta annosteltavaa lääkitystä. Kissa vihasi sitä. Se rimpuili ja suu vaahtosi aina pitkään lääkkeen annon jälkeen, koska lääkkeen maku ilmeisesti oli siitä karmea.

Äiti halusi kissalle hyvää, ja kissan sairaus pysyi lääkkeellä aisoissa, mutta itse lääkkeen anto tapahtumana teki kissasta todella varautuneen ja pelokkaan. Kissa tai eläin yleensä ei ymmärrä, että lääke on sen parhaaksi. Sille hetki on tässä ja nyt. Sille lääkitys oli päivittäinen kidutustapahtuma, ei hyväntekoa. Näissä tilanteissa näkisin, että lopetus on todellakin varteen otettava vaihtoehto.

Oma lukunsa ovat sitten tilanteet, joissa on kyseessä nuorempi eläin ja voi olettaa, että hoidolla se palautuu ennalleen tai lähes ennalleen. En kuitenkaan näissäkään tilanteissa ole sitä mieltä, että lemmikin omistajan tulisi olla valmis upottamaan tuhansia euroja lemmikkiinsä. Vakuutuksetkin voivat olla todella surkeita jonkin sekarotuisen tai maatiaisen kohdalla.

Itse käytin chinchillaani sen 14 vuotisen elämän aikana kolmesti eläinlääkärissä, kolmannen kerran ollessa se jolloin lopetettiin. Ensimmäisen kerran sairastui 8 vuotiaana ja toisen kerran 10 vuotiaana, ja mielelläni maksoin kulut ja lääkkeet että sain hoidettua herran kuntoon. Viimeisen sairauden iskiessä oli jo niin selkeästi vanha ja väsynyt että katsoin sopivaksi päästää lepoon. Onneksi omalle kohdalle osui erittäin osaava eläinlääkäri joka hoiti rauhoittamisen ja lopullisen piikin mahdollisimman tuskattomasti.

Chinchilla toki on iso ja pitkäikäinen jyrsijä ettei siinä mielessä ole verrattavissa esimerkiksi hiiren sairastumiseen, koska pienempiä kavereita on vaikeampi lääkitä ja niiden elinikä on muutenkin huomattavasti lyhyempi.

En minäkään mene joka kerta lääkärille, jos flunssa iskee. Kaikenlaisia tyhjästä nillittäjiä sitä onkin. 

ZiZiZinc

Vierailija kirjoitti:

No sehän on totuus, että kun jyrsijä sairastuu, kannattaisi se lopettaa. Yleensä se sairastuu uudelleen ja uudelleen ensimmäisen kerran jälkeen. Toki sen kipuja voi helpottaa, elinikää pitkittää ja voi pitää sen kauemmin. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että sen aika on tullut, kun se sairastuu ensimmäisen kerran.

Jos sairastut, niin ehkä kohdallasi toimitaan samalla tavalla. Aikasi on tullut.