Lue keskustelun säännöt.
Kirkkoon kuului vuoden 2019 lopulla enää 68,6% suomalaisista
Vierailija
27.01.2020 |
Kirkon alamäki sen kun jatkuu. 68,6% on enää osuus mitä kirkkoon kuuluu. Vajaan parin vuoden päästä joka kolmas ei enää ole kirkon jäsen.
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Ei toi mikään alamäki ole jos kirkkoon kuuluu yhä melkein 70% suomalaisista!
Kun ottaa huomioon kuinka paljon täällä jo on muun.maalaisia. Tuohan on suorastaan hyvin.
Paitsi että tuo luku vähenee joka vuosi yhden prosentin vauhdilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku kaunis perinteikäs satoja vuosia vanha kirkko purettaisiin niin jokainen siitä eronnut voi katsoa peiliin että kannattiko......
Vierailija kirjoitti:
Jos joku kaunis perinteikäs satoja vuosia vanha kirkko purettaisiin niin jokainen siitä eronnut voi katsoa peiliin että kannattiko......
Miksi purettaisiin? Eiköhän tuo olisi suojeltu rakennus. Eihän nuo jotain pystyyn mädäntynyttä Alvar Aaltoakaan saa nurin Jyväskylän keskustasta, koska rakennus on suojeltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä velkakierteessä olevat sitten saa rahaa, kun kirkon diakoniatyö ei sitä jakele ja missä perheet kokoontuvat maksutta, kun seurakunta ei tarjoa tiloja?
Kirkkohan sen valitsee, mistä leikkaavat, ja jos ensimmäisenä lähtee diakoniatyö, joka on pieni kulu kirkolle, verrattuna vaikka ylipaisuneeseen hallintorakenteeseen, se kyllä kertoo kirkon arvoista.
Diakoniatyöhön käytetään muutama prosentti kirkon varoista. Suurin osa menee kiinteistöihin ja palkkoihin ja eläkemaksuihin. Tuo on itse itseään ruokkiva koneisto, josta yksittäiset jäsenet eivät edes tiedä mihin kerätyt varat menevät ja siihenhän jäsenyys perustuukin. Luullaan, että kerätyt varat käytetään hyväntekeväisyyteen. Vertailun vuoksi hyvämaineisilla hyväntekeväisyysjärjestöillä minimissään 70% menee hyväntekeväisyyteen ja 30% max työntekijöiden palkkoihin, logistiikkaan yms.
Siis lähellä toimijana voisin valaista asiaa, mutta se lienee turhaa kun sinulla ”faktatietoa”.
Tiedot ovat peräisin kirkon omista tilastoista. Sinä vuonna kun erosin lähes 10 vuotta sitten diakoniatyö kuului samaan sektoriin, johon oli könttäsummana ja prosenttiviipaleena ilmoitettu lasten kerhotoiminta, nuorisotyö, perheneuvonta ja diakonia, johon kului varoista noin 30 prosenttia. Suurin osa siis tuosta 30 prosentistakin on henkilöstö- ja kiinteistökuluja. Varsinaiseen diakoniatyöhön käytettiin muutama prosentti kirkon varoista. Se on siis vähemmän kuin huonomaineisissa hyväntekeväisyysprojekteissa.
Eiköhän tiedot ole tälläkin hetkellä saatavissa, linkitä tuoreemmat tiedot tähän.
Eihän kirkko ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö pelkästään. Diakoniatyö on vain osa.
Se on aika kallista lystiä maksajalle pitää yllä tuollaista valtavaa koneistoa kirkossa kävijöille, joita on todella vähän. Siksipä tähän puutuinkin, että jäsenet luulevat kirkon olevan hyväntekeväisyyttä, vaikka sitä tehdään lähinnä muodon vuoksi talouslukujen kannalta katsottuna.
Osa toiminnasta palvelee aktiiviseurakuntalaisia mutta palveluja yritetään kehittää, jotta se tavoittaisi myös muut kuin aktiiviseurakuntalaiset. Ideoita vastaanotetaan. Esim perhetuokailut arkipäiväiltaisin on kehitteillä.
Minunkin mieheni erosi kirkosta loppuvuodesta, syynä liika liberaalius. Itse vasta prosessoin ajatusta, mutta eiköhän se ero ole edessä minullakin. Mutta meillä on jo toinen seurakunta jota ollaan kannatettu kansankirkon ohella vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi joitain kiihottaa tämä kirkosta eroaminen? Mitä teille on tapahtunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä velkakierteessä olevat sitten saa rahaa, kun kirkon diakoniatyö ei sitä jakele ja missä perheet kokoontuvat maksutta, kun seurakunta ei tarjoa tiloja?
Kirkkohan sen valitsee, mistä leikkaavat, ja jos ensimmäisenä lähtee diakoniatyö, joka on pieni kulu kirkolle, verrattuna vaikka ylipaisuneeseen hallintorakenteeseen, se kyllä kertoo kirkon arvoista.
Diakoniatyöhön käytetään muutama prosentti kirkon varoista. Suurin osa menee kiinteistöihin ja palkkoihin ja eläkemaksuihin. Tuo on itse itseään ruokkiva koneisto, josta yksittäiset jäsenet eivät edes tiedä mihin kerätyt varat menevät ja siihenhän jäsenyys perustuukin. Luullaan, että kerätyt varat käytetään hyväntekeväisyyteen. Vertailun vuoksi hyvämaineisilla hyväntekeväisyysjärjestöillä minimissään 70% menee hyväntekeväisyyteen ja 30% max työntekijöiden palkkoihin, logistiikkaan yms.
Siis lähellä toimijana voisin valaista asiaa, mutta se lienee turhaa kun sinulla ”faktatietoa”.
Tiedot ovat peräisin kirkon omista tilastoista. Sinä vuonna kun erosin lähes 10 vuotta sitten diakoniatyö kuului samaan sektoriin, johon oli könttäsummana ja prosenttiviipaleena ilmoitettu lasten kerhotoiminta, nuorisotyö, perheneuvonta ja diakonia, johon kului varoista noin 30 prosenttia. Suurin osa siis tuosta 30 prosentistakin on henkilöstö- ja kiinteistökuluja. Varsinaiseen diakoniatyöhön käytettiin muutama prosentti kirkon varoista. Se on siis vähemmän kuin huonomaineisissa hyväntekeväisyysprojekteissa.
Eiköhän tiedot ole tälläkin hetkellä saatavissa, linkitä tuoreemmat tiedot tähän.
Eihän kirkko ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö pelkästään. Diakoniatyö on vain osa.
Se on aika kallista lystiä maksajalle pitää yllä tuollaista valtavaa koneistoa kirkossa kävijöille, joita on todella vähän. Siksipä tähän puutuinkin, että jäsenet luulevat kirkon olevan hyväntekeväisyyttä, vaikka sitä tehdään lähinnä muodon vuoksi talouslukujen kannalta katsottuna.
Osa toiminnasta palvelee aktiiviseurakuntalaisia mutta palveluja yritetään kehittää, jotta se tavoittaisi myös muut kuin aktiiviseurakuntalaiset. Ideoita vastaanotetaan. Esim perhetuokailut arkipäiväiltaisin on kehitteillä.
Kirkon työntekijät ja aktiiviseurakuntalaiset elävät jonkinlaisessa kuplassa. Tämäkin ketju on täynnä melkoisen omituisia perusteluja sille, miten palveluja muka käyttävät kaikki tai haluaisivat käyttää. Itse olen kuulunut kirkkoon valtaosan elämästäni, mutta en ole käyttänyt sen palveluja aikuiselämässäni. En siis ole käynyt joulukirkossa tai joululauluja laulamassa, lapseni eivät ole osallistuneet kirkon toimintaan jne. Ja koska en kokenut niille mitään tarvettakaan, niin erosin maksajan paikalta. Suurin osa normaaleista työssäkäyvistä suomalaisista on samanlaisia eli heillä ei ole mitään erityistä kirkon toimintaa vastaan, mutta kuuluvat siihen tavan vuoksi, kun verotus kulkee valtion kautta, jolloin se tavallaan jää piiloon.
Kun sitten aloin tutkimaan kirkon toimintaa ja taloutta, niin huomasin että monet asiat ovat perusteellisella tavalla pielessä. Pahin tästä tietysti valtion kirkon asema. Se on jähmettänyt kirkon laitokseksi, joka elää omassa kuplassaan valtion takaamien tukien ansiosta. Kuten jo aiemmin kirjoitin, valtaosa kirkoista maksaa palkkaa korkeintaan papeille. Ei siellä ole valtion kaltaista organisaatiota, jota rahoitetaan valtion keräämällä verotulolla. Asetelma on sairas, kun kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttamisen sijasta rahat menevät tuohon byrokratiakoneistoon, vaikka jäsenet kuvittelevat rahoittavansa kristillistä aatetta. Jopa maailman ylivoimaisesti suurin kirkko, joka on suurempi kuin kaikki muut kristilliset yhteisöt yhteensä, rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla. Silloin ihmiset katsovat tarkasti, millaista toimintaa haluavat rahoittaa. Minä en halua rahoittaa kirkkohallintoa ja monenlaista päällekkäistä pomoporrasta, valtion tasoista diplomatiatoimintaa, jossa maksetaan täysin turhasta sosieteerauksesta kirkkovaltion piikkiin.
Jos jonain päivänä toiminta keskittyy siihen mihin ensimmäiset kristityt eli vainottujen ja hädässä olevien auttamiseen ja vapaaehtoistoimintaan, niin voisin liittyäkin takaisin, vaikken erityinen uskovainen olekaan. Mutta sellaisesta ei ole mitään merkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä velkakierteessä olevat sitten saa rahaa, kun kirkon diakoniatyö ei sitä jakele ja missä perheet kokoontuvat maksutta, kun seurakunta ei tarjoa tiloja?
Kirkkohan sen valitsee, mistä leikkaavat, ja jos ensimmäisenä lähtee diakoniatyö, joka on pieni kulu kirkolle, verrattuna vaikka ylipaisuneeseen hallintorakenteeseen, se kyllä kertoo kirkon arvoista.
Diakoniatyöhön käytetään muutama prosentti kirkon varoista. Suurin osa menee kiinteistöihin ja palkkoihin ja eläkemaksuihin. Tuo on itse itseään ruokkiva koneisto, josta yksittäiset jäsenet eivät edes tiedä mihin kerätyt varat menevät ja siihenhän jäsenyys perustuukin. Luullaan, että kerätyt varat käytetään hyväntekeväisyyteen. Vertailun vuoksi hyvämaineisilla hyväntekeväisyysjärjestöillä minimissään 70% menee hyväntekeväisyyteen ja 30% max työntekijöiden palkkoihin, logistiikkaan yms.
Siis lähellä toimijana voisin valaista asiaa, mutta se lienee turhaa kun sinulla ”faktatietoa”.
Tiedot ovat peräisin kirkon omista tilastoista. Sinä vuonna kun erosin lähes 10 vuotta sitten diakoniatyö kuului samaan sektoriin, johon oli könttäsummana ja prosenttiviipaleena ilmoitettu lasten kerhotoiminta, nuorisotyö, perheneuvonta ja diakonia, johon kului varoista noin 30 prosenttia. Suurin osa siis tuosta 30 prosentistakin on henkilöstö- ja kiinteistökuluja. Varsinaiseen diakoniatyöhön käytettiin muutama prosentti kirkon varoista. Se on siis vähemmän kuin huonomaineisissa hyväntekeväisyysprojekteissa.
Eiköhän tiedot ole tälläkin hetkellä saatavissa, linkitä tuoreemmat tiedot tähän.
Eihän kirkko ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö pelkästään. Diakoniatyö on vain osa.
Se on aika kallista lystiä maksajalle pitää yllä tuollaista valtavaa koneistoa kirkossa kävijöille, joita on todella vähän. Siksipä tähän puutuinkin, että jäsenet luulevat kirkon olevan hyväntekeväisyyttä, vaikka sitä tehdään lähinnä muodon vuoksi talouslukujen kannalta katsottuna.
Osa toiminnasta palvelee aktiiviseurakuntalaisia mutta palveluja yritetään kehittää, jotta se tavoittaisi myös muut kuin aktiiviseurakuntalaiset. Ideoita vastaanotetaan. Esim perhetuokailut arkipäiväiltaisin on kehitteillä.
Kirkon työntekijät ja aktiiviseurakuntalaiset elävät jonkinlaisessa kuplassa. Tämäkin ketju on täynnä melkoisen omituisia perusteluja sille, miten palveluja muka käyttävät kaikki tai haluaisivat käyttää. Itse olen kuulunut kirkkoon valtaosan elämästäni, mutta en ole käyttänyt sen palveluja aikuiselämässäni. En siis ole käynyt joulukirkossa tai joululauluja laulamassa, lapseni eivät ole osallistuneet kirkon toimintaan jne. Ja koska en kokenut niille mitään tarvettakaan, niin erosin maksajan paikalta. Suurin osa normaaleista työssäkäyvistä suomalaisista on samanlaisia eli heillä ei ole mitään erityistä kirkon toimintaa vastaan, mutta kuuluvat siihen tavan vuoksi, kun verotus kulkee valtion kautta, jolloin se tavallaan jää piiloon.
Kun sitten aloin tutkimaan kirkon toimintaa ja taloutta, niin huomasin että monet asiat ovat perusteellisella tavalla pielessä. Pahin tästä tietysti valtion kirkon asema. Se on jähmettänyt kirkon laitokseksi, joka elää omassa kuplassaan valtion takaamien tukien ansiosta. Kuten jo aiemmin kirjoitin, valtaosa kirkoista maksaa palkkaa korkeintaan papeille. Ei siellä ole valtion kaltaista organisaatiota, jota rahoitetaan valtion keräämällä verotulolla. Asetelma on sairas, kun kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttamisen sijasta rahat menevät tuohon byrokratiakoneistoon, vaikka jäsenet kuvittelevat rahoittavansa kristillistä aatetta. Jopa maailman ylivoimaisesti suurin kirkko, joka on suurempi kuin kaikki muut kristilliset yhteisöt yhteensä, rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla. Silloin ihmiset katsovat tarkasti, millaista toimintaa haluavat rahoittaa. Minä en halua rahoittaa kirkkohallintoa ja monenlaista päällekkäistä pomoporrasta, valtion tasoista diplomatiatoimintaa, jossa maksetaan täysin turhasta sosieteerauksesta kirkkovaltion piikkiin.
Jos jonain päivänä toiminta keskittyy siihen mihin ensimmäiset kristityt eli vainottujen ja hädässä olevien auttamiseen ja vapaaehtoistoimintaan, niin voisin liittyäkin takaisin, vaikken erityinen uskovainen olekaan. Mutta sellaisesta ei ole mitään merkkejä.
Siis katolinen kirkko.
Kirkon jäsenyyttä puolustavien kannattaa todella miettiä, miten jäsenyyttä perustellaan. Eroamista edeltävänä vuonna maksoin kirkolle lähes 800 euroa. Se on kallis hinta joulukirkosta tai joululaulujen laulamisesta. On aivan turha markkinoida erilaisia tapahtumia maallistuneille ihmisille, jotka haluavat kuulua kirkkoon siksi, että kuvittelevat kirkon ajavan vähäosaisten asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä velkakierteessä olevat sitten saa rahaa, kun kirkon diakoniatyö ei sitä jakele ja missä perheet kokoontuvat maksutta, kun seurakunta ei tarjoa tiloja?
Kirkkohan sen valitsee, mistä leikkaavat, ja jos ensimmäisenä lähtee diakoniatyö, joka on pieni kulu kirkolle, verrattuna vaikka ylipaisuneeseen hallintorakenteeseen, se kyllä kertoo kirkon arvoista.
Diakoniatyöhön käytetään muutama prosentti kirkon varoista. Suurin osa menee kiinteistöihin ja palkkoihin ja eläkemaksuihin. Tuo on itse itseään ruokkiva koneisto, josta yksittäiset jäsenet eivät edes tiedä mihin kerätyt varat menevät ja siihenhän jäsenyys perustuukin. Luullaan, että kerätyt varat käytetään hyväntekeväisyyteen. Vertailun vuoksi hyvämaineisilla hyväntekeväisyysjärjestöillä minimissään 70% menee hyväntekeväisyyteen ja 30% max työntekijöiden palkkoihin, logistiikkaan yms.
Siis lähellä toimijana voisin valaista asiaa, mutta se lienee turhaa kun sinulla ”faktatietoa”.
Tiedot ovat peräisin kirkon omista tilastoista. Sinä vuonna kun erosin lähes 10 vuotta sitten diakoniatyö kuului samaan sektoriin, johon oli könttäsummana ja prosenttiviipaleena ilmoitettu lasten kerhotoiminta, nuorisotyö, perheneuvonta ja diakonia, johon kului varoista noin 30 prosenttia. Suurin osa siis tuosta 30 prosentistakin on henkilöstö- ja kiinteistökuluja. Varsinaiseen diakoniatyöhön käytettiin muutama prosentti kirkon varoista. Se on siis vähemmän kuin huonomaineisissa hyväntekeväisyysprojekteissa.
Eiköhän tiedot ole tälläkin hetkellä saatavissa, linkitä tuoreemmat tiedot tähän.
Eihän kirkko ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö pelkästään. Diakoniatyö on vain osa.
Se on aika kallista lystiä maksajalle pitää yllä tuollaista valtavaa koneistoa kirkossa kävijöille, joita on todella vähän. Siksipä tähän puutuinkin, että jäsenet luulevat kirkon olevan hyväntekeväisyyttä, vaikka sitä tehdään lähinnä muodon vuoksi talouslukujen kannalta katsottuna.
Osa toiminnasta palvelee aktiiviseurakuntalaisia mutta palveluja yritetään kehittää, jotta se tavoittaisi myös muut kuin aktiiviseurakuntalaiset. Ideoita vastaanotetaan. Esim perhetuokailut arkipäiväiltaisin on kehitteillä.
En maksaisi perheruokailumahdollisuudesta lähes 800 euroa vuodessa. Palvelujen kehittäminen ei ratkaise kirkosta eroamisen ongelmaa. Näyttää siltä, ettei kirkkokuplassa elävillä ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä kirkosta eronneet asiasta ajattelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä velkakierteessä olevat sitten saa rahaa, kun kirkon diakoniatyö ei sitä jakele ja missä perheet kokoontuvat maksutta, kun seurakunta ei tarjoa tiloja?
Velkaantuminen vähenee, jos ihmiset eivät maksa kirkollisveroa. Kirkko on tavattoman tehoton avustaja, vain noin 1% kirkollisverovaraoista menee diakoniaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnoton kirjoitti:
Vielä on matkaa, että jäsenmäärä laskee alle 50%:n ja epäilen, ettei kansaedustajat ja kirkon päättäjät vielä silloinkaan ole valmiita erottamaan kirkkoa ja valtiota toisistaan.
Mutta sinne päin matkalla ja nyt jos saadaan joku järkimuutos vielä uskonnonopetukseen niin valtion aivopesu päättyisi ja uskonnon sisällön opetus jäisii uskovaisille perheile itselleen sekä kirkolle.
Uskonnon opetus Suomessa ei ole tunnustuksellista ja tunnustuksellisista päivänavauksista tms. jos sellaisia enää on, saa olla pois. Uskonnon tunneilla käsitellään kaikkia maailman uskontoja eikä pelkästään luterilaista kristinuskoa. Samalla opitaan myös omastakin kulttuurista ja myös historiasta. Esimerkiksi järjetön työn arvostaminen on peräisin Lutherin ajatuksista.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että elämänkatsomusoppi pitäisi olla vapaasti valittava vaihtoehto kenelle tahansa. Aikoinaan ainakin niissä kouluissa oli, missä itse kävin.
Uskonnon opetus on Suomessa tunnuksellista. Oppilaille opetaan OMAA uskontoa ja heidät jaetaan uskonnon mukaan jopa opetusryhmiin, joka on minun mielestä peräti perustuslain vastaista. Ei koulussa saisi taphtua mitää jaottelua uskonnon mukaan. Oppiaineiden tulisi olla uskonnosta vapaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan suuri osuus niistä 31,4%:sta, jotka eivät kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon, on uskovia kristittyjä. Nimittäin aika moni uskova kristitty on eronnut ev.lut. kirkosta vain liittyäkseen johonkin muuhun kristilliseen yhteisöön.
Vastaavasti voit miettiä että kuinka moni kirkkoon kuuluva ei usko kirkon oppeja. Taitaa edelleen kirkon sisällä olla enemmän ateisteja kuin sen ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja niistäkin vajaasta 70 prosentista suurin osa kuuluu kirkkoon vain tavsn vuoksi eivätkä todellakaan ole uskossa. Minusta on yllättävää, että noinkin moni vielä kuuluu.
Minusta taas on yllättävän suppea tuo ajattelusi, että nimenomaan kirkossa olisi vaan uskovat jäljellä - kun nimenomaan on niin, ettei uskovat enää viihdy Raamatunkieltäjä Pride-henkisessä kirkossa, vaan lähtevät sieltä suurina joukkoina pois perustamaan omia seurakuntiaan.
Et tainnut aivan ymmärtää lukemaasi? Edellähän juuri sanottiin että kirkon jäsenissä ei juuri ole uskovia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli ei mene pitkään, että kristittyjen pyhäpäivien erikoisstatukset poistuvat esim työmarkkinoilla. Ensin sunnuntaityön tuplakorvaukset poistetaan. Sitten loppiainen ja helatorstai lakkaavat olemasta. Ja miksi joulu tai pääsiäinenkään olisi palkallinen vapaapäivä, kun eivät sikhiläisetkään juhlapäivät ole? Kaikki kristillisperäiset erikoispäivät muuttuvat ihan tavallisiksi päiviksi. Millä niiden erikoisasemaa enää voisi puolustella?
Niinhän niiden pitäisikin poistua. Jälleen yksi hyvä perustelu poistaa kirkon asema valtion toiminnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä velkakierteessä olevat sitten saa rahaa, kun kirkon diakoniatyö ei sitä jakele ja missä perheet kokoontuvat maksutta, kun seurakunta ei tarjoa tiloja?
Kirkkohan sen valitsee, mistä leikkaavat, ja jos ensimmäisenä lähtee diakoniatyö, joka on pieni kulu kirkolle, verrattuna vaikka ylipaisuneeseen hallintorakenteeseen, se kyllä kertoo kirkon arvoista.
Diakoniatyöhön käytetään muutama prosentti kirkon varoista. Suurin osa menee kiinteistöihin ja palkkoihin ja eläkemaksuihin. Tuo on itse itseään ruokkiva koneisto, josta yksittäiset jäsenet eivät edes tiedä mihin kerätyt varat menevät ja siihenhän jäsenyys perustuukin. Luullaan, että kerätyt varat käytetään hyväntekeväisyyteen. Vertailun vuoksi hyvämaineisilla hyväntekeväisyysjärjestöillä minimissään 70% menee hyväntekeväisyyteen ja 30% max työntekijöiden palkkoihin, logistiikkaan yms.
Siis lähellä toimijana voisin valaista asiaa, mutta se lienee turhaa kun sinulla ”faktatietoa”.
Tiedot ovat peräisin kirkon omista tilastoista. Sinä vuonna kun erosin lähes 10 vuotta sitten diakoniatyö kuului samaan sektoriin, johon oli könttäsummana ja prosenttiviipaleena ilmoitettu lasten kerhotoiminta, nuorisotyö, perheneuvonta ja diakonia, johon kului varoista noin 30 prosenttia. Suurin osa siis tuosta 30 prosentistakin on henkilöstö- ja kiinteistökuluja. Varsinaiseen diakoniatyöhön käytettiin muutama prosentti kirkon varoista. Se on siis vähemmän kuin huonomaineisissa hyväntekeväisyysprojekteissa.
Eiköhän tiedot ole tälläkin hetkellä saatavissa, linkitä tuoreemmat tiedot tähän.
Eihän kirkko ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö pelkästään. Diakoniatyö on vain osa.
Kirkko ei ole hyväntekeväisyysjärjestö alkuunkaan.
Vierailija kirjoitti:
Hautausmaiden ylläpito maksaa, kirkkovihkimiset ovat ilmaisia, rippikoulu on ilmainen, kaste ilmainen, avioliittoneuvonnasta ilmainen, diakoniatyö ilmainen, leirit ilmaisia mm. Isä-poikaleirejä, yhden vanhemman leirejä.
Voisihan tietysti ottaa vaikka hautajaisista maksun mm. Pappi, kirkon vuokra....suntio yms. Tulis kerralla monen tonnin lasku. Sama vihkimisessä.
Ilmainen eli verovaroilla kustannettu.
Hautausta ei makseta kirkollisverovaroista, vaan valtio maksaa ne erillisellä budjetilla yhteisöverotuotosta.
Vihkimiset pitäisikin siirtää kokonaan maistraateille, eli uskotokunnilla ei tarvitsisikaan olla vihkimisessä mitään viranomaisroolia. Kaikki maistraatissa vihille ja sitten voi toki järjestää minkälaisia tahansa epävirallisia uskontojuhlia sen ohessa.
Se on täysin kirkon oma asia miten laskuttaa jäseniään papin palveluista tai muusta toiminnasta mitä järjestää.
Veikkaan että aika monella jäisi 900€:n jäsenmaksu maksamatta, jos se tulisi erillesää laskulla, eikä menisi 1,5% lisänä verotuksen mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä velkakierteessä olevat sitten saa rahaa, kun kirkon diakoniatyö ei sitä jakele ja missä perheet kokoontuvat maksutta, kun seurakunta ei tarjoa tiloja?
Kirkkohan sen valitsee, mistä leikkaavat, ja jos ensimmäisenä lähtee diakoniatyö, joka on pieni kulu kirkolle, verrattuna vaikka ylipaisuneeseen hallintorakenteeseen, se kyllä kertoo kirkon arvoista.
Diakoniatyöhön käytetään muutama prosentti kirkon varoista. Suurin osa menee kiinteistöihin ja palkkoihin ja eläkemaksuihin. Tuo on itse itseään ruokkiva koneisto, josta yksittäiset jäsenet eivät edes tiedä mihin kerätyt varat menevät ja siihenhän jäsenyys perustuukin. Luullaan, että kerätyt varat käytetään hyväntekeväisyyteen. Vertailun vuoksi hyvämaineisilla hyväntekeväisyysjärjestöillä minimissään 70% menee hyväntekeväisyyteen ja 30% max työntekijöiden palkkoihin, logistiikkaan yms.
Siis lähellä toimijana voisin valaista asiaa, mutta se lienee turhaa kun sinulla ”faktatietoa”.
Tiedot ovat peräisin kirkon omista tilastoista. Sinä vuonna kun erosin lähes 10 vuotta sitten diakoniatyö kuului samaan sektoriin, johon oli könttäsummana ja prosenttiviipaleena ilmoitettu lasten kerhotoiminta, nuorisotyö, perheneuvonta ja diakonia, johon kului varoista noin 30 prosenttia. Suurin osa siis tuosta 30 prosentistakin on henkilöstö- ja kiinteistökuluja. Varsinaiseen diakoniatyöhön käytettiin muutama prosentti kirkon varoista. Se on siis vähemmän kuin huonomaineisissa hyväntekeväisyysprojekteissa.
Eiköhän tiedot ole tälläkin hetkellä saatavissa, linkitä tuoreemmat tiedot tähän.
Eihän kirkko ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö pelkästään. Diakoniatyö on vain osa.
Kirkko ei ole hyväntekeväisyysjärjestö alkuunkaan.
Aivan. Rivijäsenet rahoittavat hyvin pienen uskonyhteisön uskonnollista toimintaa ja maksavat palkkoja valtavalle määrälle kirkkobyrokraatteja. Olisi mielenkiintoista nähdä, minkä verran kirkolla olisi työtä, jos sen työstä ei saisikaan palkkaa, vaan toimittaisiin vapaaehtoispohjalta. Eiköhän turha työ ja konferenssimatkat vähenisi aika paljon. Kirkko on kuin valtio valtiossa, ei sillä ole mitään tekemistä kristillisyyden tai raamatun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Noo eiköhän kirkon tuki ja rukoukset tule mieleen kun /jos esim korona alkaa täällä kunnolla niittää tuhoa. Onhan kirkko yleensä aina täynnä kun seutua on kohdannut joku iso onnettomuus.
Nuorena yksi ihan luokkakaveri ihan avoimesti pilkkasi ja halveksui kirkkoa ja uskovaisia, sitten tämä tyttö joutui vakavaan onnettomuuteen (selvisi kyllä hengissä) ja kas, mihinkäs muualle kylän nuoret ja aikuiset kokoontuivat kuin kirkolle ja seurakuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisövero pois ja kirkko maksukortin taakse.
Kirkkohan on vapautettu yhteisöverosta. Ei se maksa valtiolle mitään muuta kuin työntekijät veronsa. Silti valtio kerää sen puolesta kirkollisveron, aikamoinen palvelu ihan ilmaiseksi.
Kirkko kyllä näennäisesti maksaa veron keräämisestä, mutta vastaavasti se saa valtiolta myös rahaa hautaamisen ja muiden yhteiskunnallisten velvotteiden järjestämistä.
Jos meillä ei olisi valtionkirkkoa, niin kirkolla ei myöskään olisi valtiollisia tehtäviä hoidettavanaan, kuten hautaaminen, vihkiminen ja väestökirjanpito.
Mielestäni edellä mainitut tehtävät täytyy poistaa kirkolta ja hautaaminen siirtää kunnille ja vihkiminen sekä väestökirjanpito kokonaan maistraatille, mitä se jo käytännössä onkin, kirkon rinnakkaiskirjanpito on täysin turhaa. Kirkolta pois myös verotusoikeus, hoitakoon ihan itse jäsenkirjanpitonsa ja jäsenmaksujen keräämisen.
Niin? Minulla jää vuosittain noin 100-120h ylityöpankkiin, joten eiköhän niistä saa ne pari joulu/pääsiäisajan tienoille sijoittuvaa päivää vapaaksi. Joten aivan sama onko kirkollisia vapaita vai ei.