Lue keskustelun säännöt.
Anopin ”pakkomielle” meidän lapseen
27.01.2020 |
Juttu on siis seuraavanlainen.
Anopin käytös on alkanut ärsyttämään, niin paljon että koitan loppuun asti vältellä hänen tapaamista.
Pidin hänestä ennen todella paljon ja oli mulle kun toinen äiti. Tilanne tosin muuttui sinä päivänä kun lähdin synnyttämään.
Halusi tulla synnytykseen mukaan, jotta näkisi vauvan ensimmäisenä. Kieltäydyin.
Ravasi sairaalassa molempina päivinä ja kärräsi vauvan kanssa käytävillä. Oli pyytänyt mieheltäni avaimet ja odotti meitä kotona synnytyksen jälkeen, passitti minut nukkumaan ja otti vauvan kysymättä.
Soittaa videopuheluita joka päivä. Kyselee jatkuvasti, milloin nähdään (yleinsä noin 2krt/viikko). Kun nähdään, nappaa lapsen heti ovella ja pitää sylissään koko loppuajan. Jos kuitenkin lapsi välillä erehtyy olemaan minun kanssa, tulee kädet ojossa ja vie lapsen huoneeseensa/meidän huoneeseen ja sulkee oven. Välillä myös tarjoaa minulle lisää ja lisää ruokaa, jotta en vaan menisi häiritsemään häntä ja lasta.
Juhlissa jossa on muitakin tuttuja, ei anna lapsen olla muiden seurassa vaan menee heti hakemaan itsellensä ja pitää sylissä (jopa väkisin).
Silloin kun vielä imetin, hengitti niskaani ja odotti milloin saa taas vauvan syliinsä.
Hän pitää lapsen kasvokuvaa whatsapp yms profiilikuvana ja vaihtelee sitä aina kun saa uuden kuvan mieheltä. On myös sanonut kuinka iltaisin aina käy puhelimesta kaikki lapsen kuvat ja videot läpi ja ”pusuttelee häntä”.
Minusta tämä on ahdistavaa ja epänormaalia.
Alan olemaan niin kuitti tähän ja mies ei tietenkään näe äitinsä käytöksessä mitään vikaa. Vinkkejä, vertaistukea, kommenttteja! Help..
Kommentit (359)
Vierailija kirjoitti:
Mä halusin olla esikoisen kanssa tiiviisti vauva-aikana, enkä halunnut luovuttaa lasta isovanhemmille sovulla edes syliin. Anopin koin uhaksi ja hänen apunsa liian omistushaluiseksi. Vauva oli tosi helppo ja iloinen. No tilannehan muuttui toisen ja kolmannen jälkeen. Apua olisin kaivannut. Saankin apua isovanhemmilta, mutta ihan liian harvoin tarpeeseen nähden. Ja varsinkin anoppi haluaa hoitaa vain yhtä kerrallaan. Eikä itkuisina kausina halunnut hoitaa lainkaan.
Häivy tästä keskustelusta! Täällä puhutaan hirviöanopeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Ei sinun tarvitse auttaa sen enempää kuin jaksat ja haluat, vaikka miniä kuinka haukkuisi. Nykyään ei ole mikään normi, että vauvat ja lapset on koko ajan isovanhemmilla hoidossa. Eli jos lapsesi ja tämän puolison vaatimukset ovat kohtuuttomia, eiköhän tuttavien sympatiat ole ihan sinun puolellasi. Tsemppiä!
Nykyään on jo tavallisempaa se että isovanhemmat ei hoida yhtään. Meillä kummatkaan - omat tai miehen - vanhemmat eivät ole yhden ainokaista kertaa hoitaneet edes sekuntia, eivät myöskään vieraile tai halua kylään lapsenlapsiaan, ovat sanoneet suoraan että ei kiinnosta.
TÄSTÄ voisi loukkaantua mutta tuo ylläoleva mummo auttaa paljon ja saa silti haukut. Voisi ehkö ajatella niin että haukut tulee enivei, hoiti tai oli hoitamatta.
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran tasan samat jutut kuin siinä yhdessä jättiketjussa. Lapsiinsa takertuvat miniät ruikuttavat, miten karmeita vauvanomijoita anopit ovat, huomaamatta että ovat itse tasan samalla tiellä.
Se on varmaan ihan normaalia, että tuore äiti on hyvin symbioosissa esikoisensa kanssa ensimmäiset viikot ja ehkä kuukaudetkin. Siinä rakennetaan suhdetta ja vanhemmuutta, eikä siihen väliin tarvitse mennä isovanhempien sorkkimaan. Vanhempien ja lapsen välisen suhteen kehittyminen nyt vaan on tärkeämpi lapsen kannalta kuin isovanhemman ja lapsen välisen suhteen.
Tiesitkö, että asiantuntijat eivät suosittele pikkuvauvojen yökyläilyä erossa vanhemmistaan?
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran tasan samat jutut kuin siinä yhdessä jättiketjussa. Lapsiinsa takertuvat miniät ruikuttavat, miten karmeita vauvanomijoita anopit ovat, huomaamatta että ovat itse tasan samalla tiellä.
No niin onhan se kauheeta jos haluaa hoitaa omat lapsensa itse ja omalla tavallaan.. Kyllä se varmasti tarkottaa, että sellanen haluaa automaattisesti omia myös toisten lapset.. Eiku..
Vaikka onhan se jännä, että tämä ketju muuttui ketjuksi anopeista kun aapeen ongelma enemmän onkin miehessä.
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Hah. Kuulostat ihan äidiltäni joka jaksaa puida muille miten hän aina uhrautuu ja aina häneltä mangutaan ja miten lapsensa puolisoineen on niiiiin taitamattomia ja laiskoja ja aina joutuu auttamaan.
Todellisuudessa meidän yksi lapsi on kerran ollut siellä yökylässä pakon edessä. Muuten ei ole mitenkään apua pyydetty.
Niin juu, ja lapsillamme ei muuten edes ole niitä sairauksia joita kansakoulun käynyt äitini on heillä "diagnosoinut".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran tasan samat jutut kuin siinä yhdessä jättiketjussa. Lapsiinsa takertuvat miniät ruikuttavat, miten karmeita vauvanomijoita anopit ovat, huomaamatta että ovat itse tasan samalla tiellä.
No oliskohan tuo nyt enempi normaalia kuitenkin, että se äiti on lapsensa kanssa kiinteässä suhteessa kuin anoppi lapsenlapseensa... oikeasti mitä mielipuolia täällä kirjoittelee?
Mulla ei itselläni ole lapsia, mutta mulla on tuttava, joka tuli mummoksi noin puoli vuotta sitten. Hän näyttää menneen ihan sekaisin. Facebook täynnä kuvia ja ”elämäni rakkaus” -juttuja. Ostelee lapselle vaatteita ja leluja, soittelee jatkuvasti videopuheluita. En ymmärrä miten hänen tytär kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Hah. Kuulostat ihan äidiltäni joka jaksaa puida muille miten hän aina uhrautuu ja aina häneltä mangutaan ja miten lapsensa puolisoineen on niiiiin taitamattomia ja laiskoja ja aina joutuu auttamaan.
Todellisuudessa meidän yksi lapsi on kerran ollut siellä yökylässä pakon edessä. Muuten ei ole mitenkään apua pyydetty.
Niin juu, ja lapsillamme ei muuten edes ole niitä sairauksia joita kansakoulun käynyt äitini on heillä "diagnosoinut".
Eri
Minullakin on hankala anoppi mutta mulla ei ole mitään ongelmia uskoa, että ongelmia voi olla myös toiseen suuntaan.
Tiedän yhden suvun jossa yksi miniöistä todellä suuttuu ja syyllistää anoppiaan jos ei ota lapsenlapsiaan hoitoon. Törkein oli mun mielestä kerta kun vei lapsensa "ihan hetkeksi" hoitoon mutta ei hakenutkaan lapsia yöksi kotiin (mies oli yövuorossa). Lapsilla ei siis ollut mitään yökamppeita edes mukana ja mummo joutui perumaan jo hyvissä ajoin sovitun yöhoidon noiden yllätysvierailijoiden serkulta. 🤷♀️ Uskomattomalta kuulostaa, mutta meitä on kyllä moneen junaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Hah. Kuulostat ihan äidiltäni joka jaksaa puida muille miten hän aina uhrautuu ja aina häneltä mangutaan ja miten lapsensa puolisoineen on niiiiin taitamattomia ja laiskoja ja aina joutuu auttamaan.
Todellisuudessa meidän yksi lapsi on kerran ollut siellä yökylässä pakon edessä. Muuten ei ole mitenkään apua pyydetty.
Niin juu, ja lapsillamme ei muuten edes ole niitä sairauksia joita kansakoulun käynyt äitini on heillä "diagnosoinut".
Eri
Minullakin on hankala anoppi mutta mulla ei ole mitään ongelmia uskoa, että ongelmia voi olla myös toiseen suuntaan.Tiedän yhden suvun jossa yksi miniöistä todellä suuttuu ja syyllistää anoppiaan jos ei ota lapsenlapsiaan hoitoon. Törkein oli mun mielestä kerta kun vei lapsensa "ihan hetkeksi" hoitoon mutta ei hakenutkaan lapsia yöksi kotiin (mies oli yövuorossa). Lapsilla ei siis ollut mitään yökamppeita edes mukana ja mummo joutui perumaan jo hyvissä ajoin sovitun yöhoidon noiden yllätysvierailijoiden serkulta. 🤷♀️ Uskomattomalta kuulostaa, mutta meitä on kyllä moneen junaan.
Kenen versio tapahtumista tämä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Hah. Kuulostat ihan äidiltäni joka jaksaa puida muille miten hän aina uhrautuu ja aina häneltä mangutaan ja miten lapsensa puolisoineen on niiiiin taitamattomia ja laiskoja ja aina joutuu auttamaan.
Todellisuudessa meidän yksi lapsi on kerran ollut siellä yökylässä pakon edessä. Muuten ei ole mitenkään apua pyydetty.
Niin juu, ja lapsillamme ei muuten edes ole niitä sairauksia joita kansakoulun käynyt äitini on heillä "diagnosoinut".
Eri
Minullakin on hankala anoppi mutta mulla ei ole mitään ongelmia uskoa, että ongelmia voi olla myös toiseen suuntaan.Tiedän yhden suvun jossa yksi miniöistä todellä suuttuu ja syyllistää anoppiaan jos ei ota lapsenlapsiaan hoitoon. Törkein oli mun mielestä kerta kun vei lapsensa "ihan hetkeksi" hoitoon mutta ei hakenutkaan lapsia yöksi kotiin (mies oli yövuorossa). Lapsilla ei siis ollut mitään yökamppeita edes mukana ja mummo joutui perumaan jo hyvissä ajoin sovitun yöhoidon noiden yllätysvierailijoiden serkulta. 🤷♀️ Uskomattomalta kuulostaa, mutta meitä on kyllä moneen junaan.
Kenen versio tapahtumista tämä on?
Ystäväni näytti viestejä kun en meinannut uskoa syytä miksi joutui perumaan oman lähtönsä. Ajattelin, että vähintäänkin ystäväni liioittelee. Heillä on sellainen ryhmäviestiketju lähisuvun kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Hah. Kuulostat ihan äidiltäni joka jaksaa puida muille miten hän aina uhrautuu ja aina häneltä mangutaan ja miten lapsensa puolisoineen on niiiiin taitamattomia ja laiskoja ja aina joutuu auttamaan.
Todellisuudessa meidän yksi lapsi on kerran ollut siellä yökylässä pakon edessä. Muuten ei ole mitenkään apua pyydetty.
Niin juu, ja lapsillamme ei muuten edes ole niitä sairauksia joita kansakoulun käynyt äitini on heillä "diagnosoinut".
Eri
Minullakin on hankala anoppi mutta mulla ei ole mitään ongelmia uskoa, että ongelmia voi olla myös toiseen suuntaan.Tiedän yhden suvun jossa yksi miniöistä todellä suuttuu ja syyllistää anoppiaan jos ei ota lapsenlapsiaan hoitoon. Törkein oli mun mielestä kerta kun vei lapsensa "ihan hetkeksi" hoitoon mutta ei hakenutkaan lapsia yöksi kotiin (mies oli yövuorossa). Lapsilla ei siis ollut mitään yökamppeita edes mukana ja mummo joutui perumaan jo hyvissä ajoin sovitun yöhoidon noiden yllätysvierailijoiden serkulta. 🤷♀️ Uskomattomalta kuulostaa, mutta meitä on kyllä moneen junaan.
Kenen versio tapahtumista tämä on?
Ystäväni näytti viestejä kun en meinannut uskoa syytä miksi joutui perumaan oman lähtönsä. Ajattelin, että vähintäänkin ystäväni liioittelee. Heillä on sellainen ryhmäviestiketju lähisuvun kesken.
Elikä sen "uhrautuvan mummon" versio. Yllättävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Hah. Kuulostat ihan äidiltäni joka jaksaa puida muille miten hän aina uhrautuu ja aina häneltä mangutaan ja miten lapsensa puolisoineen on niiiiin taitamattomia ja laiskoja ja aina joutuu auttamaan.
Todellisuudessa meidän yksi lapsi on kerran ollut siellä yökylässä pakon edessä. Muuten ei ole mitenkään apua pyydetty.
Niin juu, ja lapsillamme ei muuten edes ole niitä sairauksia joita kansakoulun käynyt äitini on heillä "diagnosoinut".
Eri
Minullakin on hankala anoppi mutta mulla ei ole mitään ongelmia uskoa, että ongelmia voi olla myös toiseen suuntaan.Tiedän yhden suvun jossa yksi miniöistä todellä suuttuu ja syyllistää anoppiaan jos ei ota lapsenlapsiaan hoitoon. Törkein oli mun mielestä kerta kun vei lapsensa "ihan hetkeksi" hoitoon mutta ei hakenutkaan lapsia yöksi kotiin (mies oli yövuorossa). Lapsilla ei siis ollut mitään yökamppeita edes mukana ja mummo joutui perumaan jo hyvissä ajoin sovitun yöhoidon noiden yllätysvierailijoiden serkulta. 🤷♀️ Uskomattomalta kuulostaa, mutta meitä on kyllä moneen junaan.
Kenen versio tapahtumista tämä on?
Olen eri, mutta kyllä minäkin tiedän n. 30-v parin, joka olisivat viemässä vauvaa ja taperoa joka viikonloppu ja loma isovanhemmilleen hoitoon ja sitten vetävät herneen nokkaan, jos työssä käyvät isovanhemmat eivät jaksa tai heillä on omia menoja eivätkä joskus voi ottaa lapsia. Olen itse 30-v ja lähteenä on ihan tämän pariskunnan omaa valitus isovanhempien "itsekkyydestä". Kuulostaa minusta kohtuuttomalta, kun lapset tosiaan ovat niin paljon siellä isovanhemmillaan.
Että kyllä se balanssi voi olla hukassa myös sieltä vanhempien puolelta, jos ollaan ennen lasten saamista ajateltu, että lapsi ei muuta omia menoja. En kuitenkaan yhtään epäile, etteikö tässä ketjussa kuvattuja hirviöanoppeja on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vissiin eka lapsi. Oota kun on kolme. Jos anoppi sittenkin käy hoitamassa lapsia 2 x viikossa niin että saat vapaat kädet, itket onnesta.
Niin totta! Mä rupesin jo toisen lapsen kohdalla kovin arvostamaan appivanhempia, kun tarjoutuivat hoitamaan lapsiamme. Säännöt olivat kyllä vähän erilaiset kuin kotona, mutta lapset tykkäsivät ja me miehen kanssa lomailtiin. Omat vanhemmat olivat jo tuolloin sairaita eikä heistä ollut apua.
Ei sitä anoppia rakastaa tarvitse mutta kyllä normaaleissa väleissä on pysyttävä.
Eikä ole mikään pakko olla väleissä, jos väleissä olemisesta on omalle perheelle ja psyykkeelle haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran tasan samat jutut kuin siinä yhdessä jättiketjussa. Lapsiinsa takertuvat miniät ruikuttavat, miten karmeita vauvanomijoita anopit ovat, huomaamatta että ovat itse tasan samalla tiellä.
No niin onhan se kauheeta jos haluaa hoitaa omat lapsensa itse ja omalla tavallaan.. Kyllä se varmasti tarkottaa, että sellanen haluaa automaattisesti omia myös toisten lapset.. Eiku..
Vaikka onhan se jännä, että tämä ketju muuttui ketjuksi anopeista kun aapeen ongelma enemmän onkin miehessä.
Ap:n ongelma on miehessä JA tämän äidissä. Ilman tuota käsittämättömän huonosti käyttäytyvää anoppia ei olisi ap:lla ha tämän miehellä mitään hätää.
Minun äitini soittaa viikonloppuaamuisin seiskalta että haluaq nähdä lapsia.
Mutta joka kerta kun meille oikeasti olisi apua lastenhoidosta, hän ei auta koska ”lapset pitää hoitaa itse”.
Mystistä vallankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Hah. Kuulostat ihan äidiltäni joka jaksaa puida muille miten hän aina uhrautuu ja aina häneltä mangutaan ja miten lapsensa puolisoineen on niiiiin taitamattomia ja laiskoja ja aina joutuu auttamaan.
Todellisuudessa meidän yksi lapsi on kerran ollut siellä yökylässä pakon edessä. Muuten ei ole mitenkään apua pyydetty.
Niin juu, ja lapsillamme ei muuten edes ole niitä sairauksia joita kansakoulun käynyt äitini on heillä "diagnosoinut".
Meilläkin on anopin toimesta diagnosoitu (ja varmana tietona eteenpäin levitetty) ADHD. Päiväkodissa ja neuvolassa ei ole tätä huomattu, joten ei olla tutkittu asiaa. Oikeat diagnoosit (esim allergia) taas on vain miniän mielikuvituksen tuotetta ja huomionhakuisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran tasan samat jutut kuin siinä yhdessä jättiketjussa. Lapsiinsa takertuvat miniät ruikuttavat, miten karmeita vauvanomijoita anopit ovat, huomaamatta että ovat itse tasan samalla tiellä.
Se on varmaan ihan normaalia, että tuore äiti on hyvin symbioosissa esikoisensa kanssa ensimmäiset viikot ja ehkä kuukaudetkin. Siinä rakennetaan suhdetta ja vanhemmuutta, eikä siihen väliin tarvitse mennä isovanhempien sorkkimaan. Vanhempien ja lapsen välisen suhteen kehittyminen nyt vaan on tärkeämpi lapsen kannalta kuin isovanhemman ja lapsen välisen suhteen.
Tiesitkö, että asiantuntijat eivät suosittele pikkuvauvojen yökyläilyä erossa vanhemmistaan?
Ei kai tässä mistään yökyläilyistä kyse olekaan, vaan siitä, kun isovanhemmat eivät saa tulla käymään lapsensa perheen luona eivätkä saa olla tekemisissä, puheissa saati kosketuksissa lapsenlapsen kanssa ilman, että lapsen äiti koko ajan räjhdysalttiina haukkana kyttää, sanelee, miten on oltava ja toimittava
Varmasti on mummoja ja vaareja, joiden käyttäytymistä onkin syytä seurata, mutta normaaleilla ihmisillä moinen vainoharhaisuus ja oletus, että he toimivat aivan väärin, on perustetta vailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran tasan samat jutut kuin siinä yhdessä jättiketjussa. Lapsiinsa takertuvat miniät ruikuttavat, miten karmeita vauvanomijoita anopit ovat, huomaamatta että ovat itse tasan samalla tiellä.
Se on varmaan ihan normaalia, että tuore äiti on hyvin symbioosissa esikoisensa kanssa ensimmäiset viikot ja ehkä kuukaudetkin. Siinä rakennetaan suhdetta ja vanhemmuutta, eikä siihen väliin tarvitse mennä isovanhempien sorkkimaan. Vanhempien ja lapsen välisen suhteen kehittyminen nyt vaan on tärkeämpi lapsen kannalta kuin isovanhemman ja lapsen välisen suhteen.
Tiesitkö, että asiantuntijat eivät suosittele pikkuvauvojen yökyläilyä erossa vanhemmistaan?
Ei kai tässä mistään yökyläilyistä kyse olekaan, vaan siitä, kun isovanhemmat eivät saa tulla käymään lapsensa perheen luona eivätkä saa olla tekemisissä, puheissa saati kosketuksissa lapsenlapsen kanssa ilman, että lapsen äiti koko ajan räjhdysalttiina haukkana kyttää, sanelee, miten on oltava ja toimittava
Varmasti on mummoja ja vaareja, joiden käyttäytymistä onkin syytä seurata, mutta normaaleilla ihmisillä moinen vainoharhaisuus ja oletus, että he toimivat aivan väärin, on perustetta vailla.
Opettelisit lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Pahaksi on mennyt. Itse en olisi katsellut noin kauaa. Sanoin jo heti alkuun, kun anoppi yritti kaapata vastasyntyneen ja valitti vielä imetyksestä, kun pulloruokinta olisi hänen mielestään ollut oikea vaihtoehto, "Minä olen tämän lapsen äiti, sinä et ole. Menen nyt imettämään makuuhuoneeseen. Pulloa ei anneta, kun maitoa riittää."
En kyllä ymmärrä sitäkään, että aikuiset ihmiset puhuvat toisilleen noin ilkeästi Minä olen tämän lapsen äiti, sinä et ole"?!?
Kyllä asiat voi sanoa nätistikin ja ottaa sitä etäisyyttä ihan ihmismäisesti. Ei kai kuitenkaan ole tarkoitus välejä katkaista tai edes tehdä niistä huonoja. Tuskin anoppisi roikkuu vauvassa jos ihan nätisti sanot, että kyllä me nyt mennään syömään makuuhuoneeseen.
Taas kerran tasan samat jutut kuin siinä yhdessä jättiketjussa. Lapsiinsa takertuvat miniät ruikuttavat, miten karmeita vauvanomijoita anopit ovat, huomaamatta että ovat itse tasan samalla tiellä.